tiistai 3. toukokuuta 2005

Trzeci Maja w Wolnej Polsce

Toukokuun kolmas päivä on taas ollut Puolan kansallispäivä siitä saakka kun maa vapautui säälimättömän ja julman Ryssän armottomasta ikeestä. Sen kunniaksi nousemme kaikki seisomaan, otamme hatun päästämme ja laulamme kansallislaulun:

Jeszcze Polska nie zginęła,
Póki my żyjemy,
Co nam obca przemoc wzięła,
Szablą odbierzemy.

Marsz, marsz, Dąbrowski,
Z ziemi włoskiej do Polski,
Z twoim przewodem
Łączym się z narodem.

("Puola ei ole vielä menetetty, niin kauan kuin me elämme.
Minkä vieras väkivalta meiltä otti, sen otamme sapelilla takaisin.
Mars, mars, Dąbrowski, Italian maasta Puolaan.
Sinun johdollasi liitymme kansaan.")

Nuorena miehenä, kun en vielä osannut puolaa hyvin, menin käymään maassa - elokuussa 1989. Vaikka ns. perestroika ja glasnost (jotka muuten ovat puolaksi przebudowa ja jawność) olivatkin jo avanneet maata sananvapaudelle, "se asemapäällikön näköinen tyyppi", myös eteläamerikkalaisilta sotilasdiktaattoreilta tuttuun tapaan mustia laseja pitänyt Wojciech Jaruzelski, istui yhä kuin tatti Belwederissä, Varsovan presidenttipalatsissa, ja - kuten olen sittemmin voinut lukea, myös SB (paikallinen turvallisuus- tai pikemminkin turvattomuuspalvelu) oli yhä toiminnassa ahdistellen oppositiota. Samalla kuitenkin väistämätön oli jo käynnissä. Maassa oli pidetty ensimmäiset edes osittain vapaat sejmin vaalit, ja kansa oli kokoontunut radiovastaanottimiensa ääreen kuuntelemaan, kuinka oikeassa parlamentissa väitellään. Välillä joku puhujista sai kuulijat nauramaan, ja siihen yhtyivät kotonaan myös radion kuuntelijat täynnä helpotusta: meitä eivät enää hallitse aurinkolaseja sisätiloissa pitävät yrmeät tinanapit salakabinettiensa kätköistä, vaan kaltaisemme ihmiset, jotka jopa nauravat. - Tietenkään ei monta vuotta mennyt siihen, kun kansa oli jo väsynyt parlamentin alituisiin riitoihin, siihen, mitä ruotsiksi kutsutaan nimellä polsk riksdag (!) ja puolaksi suorasukaisemmin polskie piekło, ja saatoin jo itse aavistaa, että siihen ei kauaa menisi, kun tästä ekstaattisesta myrskystä jo selvittäisiin synkemmille vesille. Mutta kuten isossa kirjassa sanotaan, kaikella on aikansa: on aika heitellä kiviä ja kerätä kivet, aika valittaa ja aika tanssia riemusta, aika olla skeptinen ja kyyninen ja aika heittäytyä yleiseen ilonpitoon,

czas rodzenia i czas umierania,
czas sadzenia i czas wyrywania tego, co zasadzono,
czas zabijania i czas leczenia,
czas burzenia i czas budowania,
czas płaczu i czas śmiechu,
czas zawodzenia i czas pląsów,
czas rzucania kamieni i czas ich zbierania,
czas pieszczot cielesnych i czas wstrzymywania się od nich,
czas szukania i czas tracenia,
czas zachowania i czas wyrzucania,
czas rozdzierania i czas zszywania,
czas milczenia i czas mówienia,
czas miłowania i czas nienawiści,
czas wojny i czas pokoju.

(lähde)


Siinä voi nähdä jotain symboliikkaa, että toukokuun kolmantena ei juhlita mitään ratkaisevaa sotavoittoa eikä itsenäisyysjulistusta, vaan toukokuun 3. päivänä 1791 julistettua perustuslakia. Vanha aatelisten tasa-arvoon perustuva Rzeczpospolita, kuningaskunta, joka oli samalla tasavalta, oli ajautunut venäläiseksi protektoraatiksi, koska sejmissä eli valtiopäivillä jokaisella aatelismiehellä oli liberum veto eli rajoittamaton veto-oikeus...

Sejmin puhemies: O ile zgoda jest, przejdźmy do następnej sprawy... ("Jos kerran siitä ollaan yhtä mieltä, siirrytään sitten seuraavaan asiaan...")

Ääni sejmistä: Nie ma zgody. ("Ei ole yksimielisyyttä.")

Sejmin puhemies: Jak to nie ma? ("No mikä ettei?")

Ääni sejmistä (ja tällä kertaa se karmii selkäpiissä asti jokaista läsnäolijaa): Nie pozwalam. ("Minä en salli.")


Liberum veto, jonka puitteissa yhden ainoan aatelismiehen heittämät sanat nie pozwalam saattoivat kaataa mitä järkevimmätkin esitykset valtiopäivillä, ja liberum conspiro, joka tarkoitti suunnilleen vapaata kapinointioikeutta yksityisarmeijoineen sillä ehdolla, että kapinasta, tai konfederacjasta eli kapinoitsijoiden yhteisöstä ja kapinan tarkoituksista ja tavoitteista, oli asianmukaisesti ilmoitettu kuninkaan viranomaisille (jos ei, kyseessä oli rokosz eli laiton kapina), on mielellään nähty vapauden ja demokratian symboleina. Demokratia ulottui vain aatelismiehiin, mutta näistäkin suuri osa oli gołotaa eli maatonta maalaisaatelia, szlachta brukowaa eli kaupunkien katukiveystä mittailevaa maatonta aatelia tai szlachta zagrodowaa eli aitausaatelia, juuri sitä maaköyhää maalaisaatelia, jonka erotti talonpojista vain aitaus - tai Suomessa tutun anekdootin mukaan se, että nämä aateliset menivät rukkaset käsissä heinätöihin, kun maaorjatalonpojilla ei ollut edes rukkasia. Ajatus, että kuka tahansa gołotan edustaja oli periaatteessa yhtä iso herra kuin todelliseen varakkaaseen magnateriaan kuuluva öykkäri, oli tosiaankin omiaan luomaan demokraattista pelottomuutta isoja herroja kohtaan...

Kuningas: Milcz błaźnie! ("Suu kiinni, pelle!")

Kazimierski: Błaznem nie jestem, lecz obywatelem, który wybiera królów i obala tyranów! ("Minä en ole mikään pelle, vaan kansalainen, joka valitsee kuninkaat ja kaataa tyrannit!")

Mutta viime kädessä juuri liberum veto ja liberum conspiro kaatoivat Puolan.


Nierządem Polska stoi, trafnie ktoś powiedział,
Lecz drugi odpowiedział, że nierządem ginie.
Pan Bóg nas ma za błaznów. I to prawdy blisko,
Że
między ludźmi Polak jest Boże igrzysko.

Ne edustivat libertaristien nykyään saarnaamaa vastuutonta ja kaoottista vapautta, ja on varsin kuvaavaa, että itsenäisen Puolan kaatoivat yhteistyössä Venäjän kanssa nimenomaan rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat aatelismagnaatit juuri väärinkäyttämällä liberum vetoa ja liberum conspiroa - julistaen, että niistä ei voitu luopua, koska ne olivat yhtä kuin puolalaisten ikiaikainen vapaus, mutta estäen niiden avulla kaikki uudistukset, joilla olisi saatu kavennettua venäläisten valtaa. Aateliston keski- ja alaluokka, jolla oli eniten menetettävää, kannatti toukokuun kolmannen päivän perustuslakia, johon kuului oleellisena osana, että liberum veto ja liberum conspiro korvattaisiin moderniin demokratiaan kuuluvilla enemmistöpäätöksillä ja yhdellä julkisella armeijalla yksityis- ja ryhmäkunta-armeijoiden asemesta. Siis - moderniin demokratiaan siirtyminen tarkoitti vapautusta libertarismin ikeestä. Se on toukokuun kolmannen päivän sanoma.

Mutta mitä sitten tulee siihen "Voiton päivään", jota inhalla Ryssänmaalla on lähipäivinä tarkoitus juhlia...

Kto powiedział, że Rosjanie to są bracia nas Lechitów,
Temu pierwszy w łeb wypalę pod kościołem Karmelitów!


("Joka sanoi, että venäläiset ovat meidän puolalaisten veljiä,
sille ensimmäisenä ammun napin otsaan Karmeliittakirkon luona!")

Kun Puolassa viime vuonna muisteltiin Varsovan kansannousua, Venäjän suurlähettiläs toimitti juhlijoille idioottimaisen kirjeen, jossa hän muun muassa julisti: "Jestem przekonany, że najważniejsze, o co powinniśmy dbać, to bezcenne doświadczenie wspólnych działań w latach II wojny światowej narodów o odmiennej historii, kulturze i tradycjach politycznych, narodów, które łączyła walka ze wspólnym wrogiem". (...) "W ziemi polskiej spoczywają szczątki 600 tys. żołnierzy radzieckich, którzy polegli wyzwalając Polskę od najeźdźców faszystowskich".(...) "Pamięć o bohaterach Powstania Warszawskiego, jak i owoce naszego wspólnego zwycięstwa są święte". - "Olen vakuuttunut siitä, että tärkeintä, mistä meidän tulisi välittää, on rajattoman arvokas kokemuksemme yhteistyöstä, jota toisen maailmansodan vuosina harjoittivat historialtaan erilaiset valtiot yhteisen vihollisen kukistamiseksi. [...] Puolan maaperässä lepäävät niiden 600 tuhannen neuvostosotilaan ruumiit, jotka kaatuivat vapauttaessaan Puolaa fasistisista hyökkääjistä. [...] Varsovan kansannousun sankarien muisto on pyhä, kuten yhteisen voittomme hedelmien muisto." Sitä vastoin Ribbentrop-Molotov -sopimuksen muiston herra suurlähettiläs on unohtanut. Kuten eräs kapinan osanottaja, Bogdan Hryniewicz, sanoi vastaukseksi lähettilään kirjeeseen:

"Żadnej kooperacji nie było, oni wszyscy czekali, żeby nas wykończyć. Pisanie o tym, że była jakaś kooperacja w czasie II wojny światowej to fałszowanie historii."

"Mitään yhteistyötä ei ollut, he kyttäsivät vain tilaisuutta tehdä meistä selvää. On historian väärentämistä kirjoittaa, että toisen maailmansodan aikana oli minkäänlaista yhteistyötä [puolalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä]."

Itse asiassa Neuvostoliiton = Venäjän käsitykseen yhteistyöstä puolalaisten kanssa sisältyivät mm. seuraavat asiat:

- Puolan miehittäminen yhteistyössä Saksan kanssa;
- puolalaisten upseerien joukkomurha Katyńissa;
- kyseisen joukkomurhan tietoinen piilotteleminen rakentamalla tahallisesti Valko-Venäjän natsismin uhrien pompöösin propagandistinen muistomerkki melkein samannimiseen Hatynin kylään (80-luvulla muuten silloisen riippumattoman rauhanliikkeen edustajat Neuvostoliiton kylään kutsumina ottivat kyseisellä muistomerkillä puheeksi sen oikean Katyńin joukkomurhan - ja tämän näki silloin Suomen televisiosta);
- ideologisesti "väärällä" puolella olleen Armia Krajowa -vastarintaliikkeen jäsenten vangitseminen ja jopa teloittaminen "fasisteina", samalla kun mitätön kommunistinen terroristiryhmä Gwardia Ludowa/Polska Armia Ludowa julistettiin suuriksi sankareiksi ja ainoaksi oikeaksi vastarintaliikkeeksi. (Sen porukan kuuluisin isku kohdistui saksalaisten upseerien klubin kahvilaan: kyseessä oli puhdas terroriteko, joka vain yllytti saksalaiset kostamaan siviileille. Iskuun osallistui muuten nuorena miehenä Bohdan Czeszko, joka sittemmin tuli tunnetuksi kommunistisena propagandakirjailijana. Hänen kommunistisesta näkökulmasta kirjoitetusta sota-aikoja kuvaavasta romaanistaan Pokolenie, "Sukupolvi", Andrzej Wajda kuitenkin aikoinaan teki samannimisen elokuvan, joka on ainakin Wajdan oman työn kehityksen kannalta merkittävä. Kirja muuten löytyy puolaksi Turun kaupunginkirjastosta, ehkä se pitäisi yleissivistyksen takia lukea. Uusia painoksia tuskin tulee, mikä ei taida olla suuri vahinko.)

Venäjän nykyisestä historiankäsityksestä on tarkoin siivottu pois totuus kaikesta siitä epäreilusta ja vastenmielisestä, mihin Neuvostoliitto - tuo kyltti, jonka takana Venäjän bisneksiä tässä välillä joitakin vuosikymmeniä hoidettiin - syyllistyi. Sen takia pidän oikeasti valitettavana, että Halonen menee Moskovaan Putinin popedapäivää juhlimaan. Se ei ole oikein Venäjää kohtaan, joka ei ikinä nouse ylös ravasta, saastasta ja maksoittuneesta veri- ja aivokudospuurosta, ennen kuin venäläiset ottavat kollektiivisen vastuun Neuvostoliiton raakuuksista samalla tavalla kuin saksalaiset ovat ottaneet kollektiivisen vastuun natsien raakuuksista. (Sinä aikana kun saksalaiset ottivat vastuun natsien raakuuksista, Saksan Liittotasavallasta tuli esikuvallisen hyvinvoipa ja kansanvaltainen valtio. Sinä aikana kun venäläiset ovat pakoilleet omaa vastuutaan Neuvostoliiton rikoksista, Venäjän asiat ovat menneet entistä pahemmin päin helvettiä. Tässä on - rohkenen väittää - jonkinlainen kausaliteettisuhde.) Se ei ole oikein Puolaa, Tšekkiä, Slovakiaa eikä Baltian maita kohtaan, ja he ovat meidän unionikumppaneitamme EU:ssa. Tämän pitäisi ihan oikeasti merkitäkin jotain.

Ai, miksikö tätäkin merkintää on raskautettu sellaisella määrällä puolan kieltä? No tietenkin siksi, että ojczyzna - polszczyzna.