Venäjän kuristusote Suomesta tiukkenee - Allt stramare stryptag för Ryssland om Finland

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi on valittu Laura Huhtasaari. Vaikka valinta onkin oletettavasti tilapäinen, tämä merkitsee Venäjän kuristusotteen tiukkenemista Suomen ulkopolitiikassa. Huhtasaaren kannanotoille on luonteenomaista pitkäaikainen ja johdonmukainen venäläismielisyys, kuten oheisesta esimerkistä näkyy.

Det är Laura Huhtasaari som nu utsetts till ordförande för riksdagens utrikesutskott. Valet är förmodligen provisoriskt, men det här innebär med all säkerhet att Ryssland fattar allt stramare stryptåg om Finlands utrikespolitik. Huhtasaaris ställningstaganden präglas av långvarig och konsekvent Putinvänlighet, som exemplet nedan visar.

"Ryssland har inga strategiska behov gentemot Ukraina [sic!]. Krim är en annan historia, befolkningen i Krim är rysksinnad och talar ryska. Ryssland kommer inte att invadera Ukraina, om det inte handlar om motanfall, och det blir då ett hårt slag."

Silloin kun Venäjä oli juuri hyökkäämäisillään Krimille, Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuro vakuutteli joka välissä, ettei mitään hyökkäystä tule. Kangaspurosta tuli jokseenkin Irakin informaatioministerin veroinen vitsi, mutta aivan samoilla linjoilla ovat myös Huhtasaaren ajatukset kulkeneet.

När Ryssland förberedde sin invasion av Krim, insisterade Markku Kangaspuro från Alexanderinstitutet på alla möjliga forum att Putin aldrig skulle erövra halvön. Kangaspuro blev sedan en politisk vits på samma nivå som den irakiske informationsministern, men Huhtasaaris föreställningar skiljer sig föga från hans.

Jussi Halla-aho on kovasti yrittänyt esiintyä Ukrainan ystävänä ja Venäjän imperialismin vastustajana. On kuitenkin selvää, että Venäjä ei ole hänelle mikään kynnyskysymys. Muuten hän ei kauaa katselisi Huhtasaaren (tai Tom Packalénin tai Kristian Laakson) kaltaisia Venäjän ilkitöiden siloittelijoita ja puolustelijoita puolueessaan.

Jussi Halla-aho har försökt uppträda som stor vän till Ukraina och motståndare mot rysk imperialism. Det är dock självklart att Ryssland inte är en principfråga för honom. Annars skulle han inte tolerera sådana försvarare och överslätare av Rysslands illgärningar som Huhtasaari, Tom Packalén eller Kristian Laakso i sitt parti.

Pikemminkin on selvää, että tässä Venäjä-asiassa on kyse vain hänen henkilökohtaisista identiteettitarpeistaan. Hän tuli äärioikeistoon silloin kun Neuvostoliiton/Venäjän vastaisuus vielä oli sitä määrittävä tekijä. Tällä välin äärioikeistosta on tullut paljon entistä avoimemmin länsimaista liberaalia demokratiaa ja oikeusvaltiota vastustava ryhmä. Se haluaa solmia ainakin käytännöllisen ja asialinjalla olevan liittosuhteen Venäjän kanssa tuhotakseen nämä inhoamansa asiat. Halla-aho haluaa lapsellisesti kuitenkin vielä kuvitella olevansa jonkinlaisen länsimaisuuden puolella ja muka Venäjää vastaan, vaikka se näkyy ainoastaan muihin puolueisiin suuntautuvina putinismisyytöksinä.

Snarare är det klart att det här med Ryssland bara handlar om hans personliga identitetsbehov. Han blev högerradikal när högerextremismen i Finland ännu definierades utifrån förhållandet till Sovjetunionen eller Ryssland. Sedan dess har extremhögern allt tydligare uppträtt som motståndare till västerländsk liberal demokrati och rättsstat. Den vill alliera sig, åtminstone pragmatiskt, med Ryssland för att göra slut på dessa "missförhållanden". Halla-aho vill däremot barnsligt inbilla sig att han är för någon sorts västerländskhet och emot Ryssland, låt vara att detta endast syns i putinismbeskyllningar riktade mot alla andra partier.

Riksdagsman Kristian "Shejken" Laakso: "Snart blir Finland ordförande för EU. Då måste man sätta igång med påtryckningen för att bli av med de där dumma EU-sanktionerna mot Ryssland. Det är verkligen dumt med såna där sanktioner, när finska beslutsfattare bugar och bockar för EU. Alla andra kringgår reglerna och exporterar varor till Ryssland hela tiden. Alla inser hur mycket skada det här skådespelet åsamkat oss utan att vara till någon nytta. Har någonting blivit bättre av sanktionerna?"

Hänen esiintymisensä Venäjä-kriitikkona olisi huomattavasti uskottavampaa, jos hänen tahdottomien raajojen nettiarmeijansa ei olisi yli vuosikymmenen nettikiusannut ja häiriköinyt minua mm. onnistuen saamaan minut savustettua ulos medioista. Yksi kirjoitteluni tavoitteita nimenomaan silloin, kun vielä olin palkattu bloggaaja, oli perinteisen, Venäjä-kriittisen isänmaallisuuden nostaminen takaisin kunniaan. Jos Halla-ahon asenne Venäjään olisi oikeasti niin kielteinen kuin hän väittää sen olevan, hän ja hänen juoksupoikansa olisivat antaneet minun rauhassa tehdä työtäni.

Halla-ahos Putinkritiska pose skulle se betydligt trovärdigare ut, om hans onlinearmé av viljelösa lemmar inte hade slösat ett årtionde om inte mera på att virtualmobba och ansätta mig, vilket ju ledde till att jag blev utesluten ur finska medier. En av mina målsättningar på den tid då jag ännu fick skriva blogg mot betalning var att rehabilitera vår traditionella, Rysslandkritiska fosterländskhet. Skulle Halla-aho verkligen hysa en så negativ åsikt om Ryssland som han påstår, skulle han och hans springpojkar inte ha stört min arbetsro.

Rundradion: Tom Packalén tror inte att det är Ryssland som är bakom giftattentatet. - Riksdagsmannen jämför situationen med ett söndrat fönster: man beskyller grannbarnen och bestraffar dem genom att slå sönder deras cykel bara för säkerhets skull.

Onkin selvää, että Halla-ahon ja Venäjän edut lankeavat yhteen. Minun tavoitteeni oli elvyttää vanha hyvä talvisodan henki niin, että sen puitteissa esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt voisivat yhdessä kaikkien muiden kanssa puolustaa isänmaata Venäjän uhatessa.

Det är klart att Halla-aho och Ryssland har samma intressen. Min målsättning var att återuppliva den gamla goda vinterkrigsandan så att t ex folk med invandrarbakgrund eller representanter för könsminoriteter tillsammans med alla andra kunde försvara fosterlandet mot Ryssland.

Luonnollisesti Venäjä pitää tätä uhkana omalle edulleen, sillä se etu tarkoittaa kaikkien demokraattisten maiden sisäisen ilmapiirin myrkyttämistä. Viimeksikin (siis vuonna 1939) talvisodan yksimielisyys oli Suomen ihmease, joka pelasti itsenäisyytemme. Nyt Venäjä haluaa viedä tämän ihmeaseen käsistämme hyvissä ajoin ennen uutta talvisotaa.

Naturligtvis ser Ryssland detta som ett hot mot sina intressen, ty de intressena går ut på att förgifta atmosfären i alla demokratiska länder. Förra gången (år 1939) var folkets enighet under vinterkriget Finlands mirakelvapen som räddade vår självständighet. Nu vill Ryssland stjäla oss detta mirakelvapen i god tid före det nya vinterkriget.

Halla-aho taas on vakaumuksellinen vale-"nationalisti"-radikaali, joka käyttää ihan mitä vain käteen osuvaa Suomen demokratian tuhoamiseksi - olipa se sitten Venäjän apu tai Venäjän-vastaisuus. Sekä Venäjälle että Halla-aholle on hyödyksi tuhota suomalaisten keskinäinen luottamus (se talvisodan henki), koska silloin suomalaisista ei ole vastusta kummankaan Suomelle tuhoisille suunnitelmille.

Halla-aho är å sin sida en övertygad pseudo-"nationalistisk" radikal, som använder vad som helst han hittar inom räckhåll för att förstöra demokratin i Finland - rysk hjälp, hat mot Ryssland, allt duger. Det är nyttigt för både Ryssland och Halla-aho att tillintetgöra förtroendet finnarna emellan (dvs vinterkrigsandan), ty då kan finnarna inte göra motstånd mot de för Finland destruktiva ränker som både Putin och Halla-aho smider.

Venäläisillä terroristeilla tukikohta Suomessa - ei anna aihetta toimenpiteisiin. Ryssland grundat terroristbas i Finland - inga åtgärder.

Nyt uutisissa kerrottiin, että venäläisillä "kasakoilla" olisi tukikohta jossain Imatran seudulla. Tukikohdan tarkoitus on antaa asekoulutusta ja "isänmaallista" indoktrinaatiota. Venäjän "isänmaallisuus" tunnetusti on sillä tavalla erikoista luonteeltaan, että sitä harrastetaan muiden maiden alueella. 

Nu har det rapporterats att ryska "kosacker" har stödjepunkt någonstans nära Imatra. Stödjepunkten är avsedd att erbjuda vapenskolning och "fosterländsk" indoktrinering. Rysk "fosterländskhet" brukar ju egendomligt nog främjas på andra länders territorium.

"Kasakat" perinteisessä mielessä tarkoittaa Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa ennen vanhaan elänyttä sotilaallisesti organisoitunutta kansaa, joka syntyi kun maaorjat pakenivat herrojaan erämaihin. Pitkään kasakat olivat omia herrojaan, kunnes heistä tehtiin erioikeutettu sotilassääty Venäjän valtakuntaan. Bolševikkivallan myötä kasakkakulttuuri murskattiin, ja bona fide yritykset herättää sitä henkiin 1990-luvun alussa epäonnistuivat, koska kasakoita ei yksinkertaisesti enää ole olemassa: he katosivat Siperian multiin.

"Kosacker" i ordets traditionella betydelse var ett militäriskt organiserat folkslag som förr i världen levde i Sydryssland och Ukraina. Kosacker förefaller har varit ättlingar till livegna som rymt och gömt sig i ödemarken. Länge var de mycket självständiga av sig och sina egna herrar, tills de blev ett privilegierat soldatstånd i ryska riket. När bolsjevikerna tog över krossades kosackkulturen, och de bona fide försök som i början av nittiotalet företogs för att återuppliva kosackkulturen slog fel, eftersom det helt enkelt inte finns några genuina kosacker längre: de sista försvann i den sibiriska mullen.

Nykyajan uuskasakat ovat lähinnä verrattavissa moottoripyöräjengeihin ja rikolliskopliin. Putin käyttää heitä käsikassaranaan vedoten siihen, että he ovat itsenäinen isänmaallinen voima, johon hänellä muka ei ole sananvaltaa. He ovat siis Venäjän epävirallinen armeija, tai valtioterroristijärjestö. Jäsenkunta on luultavasti sitä Venäjän murhasodissa raaistunutta äijäjätettä, joka ei osaa muuta kuin tappaa ja joka rientää kenen tahansa hyväksikäytettäväksi, jos tappohommia tarjotaan.

De nya kosackerna i dag kan snarast jämföras med hojgäng och kriminella ligor. Putin utnyttjar dem som sina springpojkar samtidigt som han påstår att de utgör en självständig fosterländsk kraft han inte har makt över (jo pytt). De är alltså Rysslands inofficiella armé eller statsterroristiska grupp. Medlemskåren har antagligen rekryterats bland den i Rysslands mordiska krig brutaliserade bottensats av gubbar som inte förstår sig på något annat än att döda och som låter sig exploateras av vem som helst som erbjuder dem dylikt arbete.

Tällaiset maahantunkeutujat eivät tietenkään huolestuta millään tavalla maanpuolustuksen ystävinä esiintyviä persuja. Onhan heidän Hommafooruminsakin tehnyt aikoja sitten selväksi, että he haluaisivat Suomen alistuvan Venäjän valtaan ja että talvisota heidän mielestään taisteltiin väärää vihollista vastaan.

Sådana här inkräktare väcker naturligtvis ingen oro bland sannfinnarna, hur mycket de än vill uppträda som försvarsvänner. Även på deras diskussionsforum Homma har det klargjorts för länge sen att de helst skulle se Finland erövrat av Ryssland och att vinterkriget enligt deras mening utkämpades mot fel fiende.

Ilja Janitskin, tuleva ministeri - Ilja Janitskin, en framtida minister

Persujen lehti haastatteli Iljaa - kunnioittavasti, kuten aina aateveljiä. Ilja saa joka tapauksessa pikkulasten tuomion - jos ehdotonta vankeutta tulee, tutkintavankeus luultavasti kuittaa sen. Sen jälkeen Ilja on persujen eduskuntavaaliehdokkaana. Koska Ilja on MV-lehden aivopesemien tahdottomien kultistilaumojen ihannoima sankari, hänet valitaan varmasti. Hänestä tulee siis korkean profiilin perussuomalainen poliitikko ja sellaisena itsestään selvä ministeriehdokas. Kokoomuksen puoluekokous teki juuri periaatepäätöksen siitä, että Halla-ahon perussuomalaisten kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Toisin sanoen on hyvin mahdollista, että ensi eduskuntavaalien jälkeen näemme Ilja Janitskinin puolustusministerinä Kokoomuksen luvalla ja hyväksynnällä. Vaalivoittohan on vain järjestelykysymys - viimeksi ennakkoäänten perusteella uhannut vaalitappio estettiin julkaisemalla MV-lehdessä sopivasti vaalipäivän aattona propagandatarina raiskaavasta maahanmuuttajasta, ja puolue säilytti asemansa riittävän hyvin päästäkseen hallitukseen.

Sannfinnarnas tidning intervjuade Ilja - respektfullt, som den alltid gör med idéfränder. Ilja kommer under alla omständigheter att dömas till ett trivialt straff - han har hur som helst suttit så länge i rannsakningshäkte att det antagligen kompenserar det eventuella ovillkorliga frihetsstraffet. Därefter ska Ilja kandidera för Sannfinnarna. Han dyrkas som bekant som hjälte av de viljelösa skaror av sektmedlemmar som hjärntvättats av webbtidningen MV-lehti, och sålunda blir han med säkerhet invald. Han blir därför en sannfinsk politiker med hög profil, och som sådan en självklar ministerkandidat. Samlingspartiet har just fattat beslut om att det är villigt att samarbeta med sannfinnarna även om de leds av Halla-aho. Sålunda är det helt möjligt att vi efter nästa val ser Ilja Janitskin som försvarsminister med Samlingspartiets goda minne. Valsegern är en ren arrangeringsfråga - senast såg det ju ut efter förhandsrösterna att Sannfinnarna skulle förlora stort, men MV-lehti gav strax före valdagen ut en fejkad nyhetshistoria om en våldtäkt som en invandrare kantänka begått, och det hotande valnederlaget undveks, så att partiet kom in i regeringen.

Useampi kuin yksi Kokoomusta äänestävä kaverini on arvellut, ettei puolue ikinä hyväksyisi Iljaa ministeriksi, kun kerran Nato-jäsenyydenkin hakemisesta on tehty päätös. Tämä on valitettavasti itsepetosta. Kokoomus on lupaillut jo vähintään vuosikymmenen ajan, että Nato-jäsenyyttä haetaan parin vuoden sisällä. Salaliittoteoreetikko minussa epäilee, että tämä on Suomen poliittista elämää tosiasiallisesti johtavien KGB-miesten päätös: päästelemällä Nato-myönteisiä ääniä Kokoomus huolehtii siitä, että Nato-jäsenyys pysyy yksinomaan oikeistolaisen tavoitteen maineessa eikä vasemmistossa uskalleta kyseenalaistaa omia propagandasatuja ihmissyöjäfasisti-Natosta; mutta samalla nuo todelliset päättäjät varmistavat, ettei Kokoomus tee mitään konkreettista Nato-jäsenyyden hakemiseksi.

Jag har kompisar som röstar på Samlingspartiet, och fler än en av dem anser att partiet aldrig accepterar Ilja som minister, särskilt nu, när partiet också beslutat om att söka medlemskap i Nato. Det här är tyvärr självbedrägeri. Samlingspartiet har åtminstone i tio år bjudit oss på tomma löften om att inom ett par år söka medlemskap i Nato. Konspirationsteoretikern i mig misstänker att det här är vad de KGB-män som i verkligheten leder det politiska livet i Finland har bestämt: genom att yttra sig positivt om Nato ser Samlingspartiet till att medlemskapet i organisationen även i fortsättningen ska uppfattas som en målsättning specifik för högern, och att vänstern också hädanefter ska tro på sina propagandasägner om Nato som en organisation för fascistiska människoätare; men att Samlingspartiet aldrig företar någonting konkret för att främja Finlands medlemskap i Nato är också någonting KGB-männen fixat.

Moskovalaismielinen puolue syntymässä myös Puolaan? - Ett moskvavänligt parti tar form i Polen?

Tämä on referaatti Kazimierz Wóycickin artikkelista, joka on ilmestynyt puolalaisella Wiadomości.Onet.PL -sivustolla 5. maaliskuuta.

Det här är ett sammandrag av en artikel av Kazimierz Wóycicki, utkommen på den polska nyhetssajten Wiadomości.Onet.Pl den 5 mars.

Jutun aluksi kerrotaan, että Instytut Pamięci Narodowej eli Kansallinen muistoinstituutti - mm. kommunismin julmuuksia esillä pitävä historiainstituutti - on nyt uudistettavana, tai oikeastaan sen tehtävät määrittelevä laki säädetään uudestaan. Oikeistopopulistien väljä yhteenliittymä, perustajansa ja puoluejohtajansa mukaan nimensä saanut Kukiz '15, on painostanut Puolan parlamenttia huolehtimaan siitä, että uudessa laissa ei tehdä myönnytyksiä Ukrainan suuntaan. (Kukiz '15 sisältää varsin monenlaista oikeistohörhöväkeä, mm. suoran demokratian kannattajia ja libertaristeja. Poliittisen kurin puutteen vuoksi pulju on helposti venäläismielisten solutettavissa.)

Till en början konstateras det att Instytut Pamięci Narodowej eller Nationella minnesinstitutet - ett historieinstitut som bl a framhåller kommunismens grymheter - nu håller på att reformeras, eller snarast ska dess uppgifter definieras med en ny lag. Det lösliga sammelsuriet högerpopulister, som kallas Kukiz '15 efter grundaren och partiledaren, har idkat påtryckning på parlamentet för att förebygga alla eftergifter i Ukrainas riktning. (Kukiz '15 hyser mångahanda högerstollar, bl a anhängare av direkt demokrati och libertarianer. Partidisciplin finns ingen, vilket innebär att organisationen står öppen för rysksinnade infiltratörer.)

Asia on nimittäin niin, että ukrainalaiset nationalistipartisaanit murhasivat toisen maailmansodan aikana puolalaisia etnisin perustein. Kansallinen muistoinstituutti on perustettu ylläpitämään kaikkien puolalaisiin kohdistuneiden julmuuksien ja joukkomurhien muistoa, periaatteessa siis myös tämän. Puolan politiikan valtavirrassa Ukrainaa kohtaan halutaan kuitenkin olla sovinnollisia, koska hyvää suhdetta naapuriin pidetään tärkeänä maan ulkopolitiikalle, joten tälle osalle historiaa ei haluta antaa liian suurta painoa instituutin toiminnassa. Kirjoittaja näkee siis Kukizin puolueen ulostulon merkkinä siitä, että moskovalaismielinen puolue on tullut kaapista: puolue, joka perustelee moskovalaismielisiä käytännön linjanvetoja puolalaisella nationalismilla.

Det förhåller sig nämligen så att ukrainska nationalistiska partisaner under andra världskriget faktiskt mördade polska civila på etniska grunder. Nationella minnesinstitutet i Polen har tillkommit för att upprätthålla minnet efter alla grymheter och massmord mot polacker, inklusive de som begåtts av ukrainska partisaner. I den polska politikens huvudfåra vill man dock visa försonlighet mot Ukraina, eftersom man anser ett gott förhållande med grannen utgöra en viktig del av utrikespolitiken. Därför vill man inte lägga alltför stor vikt på den här aspekten av Polens historia. Artikelförfattaren ser alltså Kukizpartiets uttalande som ett exempel på att ett moskvavänligt parti avslöjat sig självt: ett parti som motiverar moskvavänliga linjedragningar med polsk nationalism.

Kun puhutaan Puolan politiikan vastakkainasetteluista, ensimmäiseksi tulee mieleen oikeiston tai Laki ja oikeus -puolueen (Prawo i Sprawiedliwość) konservatiivien vastakkainasettelu liberaalivasemmistolaisen opposition kanssa. Mutta nyt - kirjoittaja katsoo - esiin on tullut "ehkä tärkeämpi" länsimielisten ja venäläismielisten vastakkainasettelu.

Talar man om motsättningar i polsk politik är det första man kommer att tänka på höger-vänstermotsättningen mellan regeringspartiet Lag och rättvisa (Prawo i Sprawiedliwość) å ena sidan och den vänsterliberala oppositionen å andra sidan. Men nu - anser författaren - har det blivit uppenbart att det existerar en "kanske viktigare" motsättning mellan västsinnade och rysksinnade.

Kaikesta euroskeptisyydestä huolimatta Laki ja oikeus -puolueen valtavirta on länsimielinen, vasemmistoliberaali oppositio samoin. Niiden pieneen mieleenkään ei tulisi erota Natosta eikä luoda liittosuhdetta Moskovaan. Kuitenkin on tullut ilmeisemmäksi, että Puolaa yritetään kovin ponnistuksin kääntää poispäin lännestä. Tämä veisi Puolan liittoon Venäjän kanssa. Ja Venäjä tunnetusti on nykyään aktiivisesti länsivastainen. 

Trots all euroskepticism är huvudfåran i Lag och rättvisa västvänlig, vänsterliberal opposition likaså. Dessa två skulle det aldrig falla in att vare sig lämna Nato eller alliera sig med Ryssland. Ändå har det blivit allt mera uppenbart att någon lägger sig vinn om att vända Polen bort från Väst. Detta skulle leda till en allians med Ryssland, och Ryssland är som bekant aktivt västfientligt i dag.

Venäläismielinen virtaus on Puolassa uusi ilmiö sitten vuoden 1989. Puolen vuosisadan vankeus itäblokin osana teki venäläismielisestä orientaatiosta vuosikausiksi mahdottomuuden puolalaisessa politiikassa. Czas jednak robi swoje, "aika tekee kuitenkin omansa", toteaa Wóycicki: vapaudessa elämisen luksus sallii sen, että todelliset uhat unohdetaan - uhat, jotka tietenkin tulevat Kremlistä päin.

Den rysksinnade strömningen är i Polen en ny företeelse sedan år 1989. Fångenskapen i östblocket, som varade i ett halvt århundrade, gjorde ryskvänlig orientering till en omöjlighet i polsk politik. Men czas jednak robi swoje, "tiden gör dock sitt", konstaterar Wóycicki: lyxen att leva i frihet innebär att verkliga hot faller i glömska - hoten från Kreml alltså.

Seuraavaksi Wóycicki luettelee ja kommentoi tyypillisiä propagandateemoja, jotka osittain tukeutuvat todellisuuteen, mutta sekoittavat siihen puolitotuutta ja valheita.

Härefter räknar Wóycicki upp och kommenterar typiska propagandateman, som delvis stöder sig på verkligheten, men blandar in halvsanningar och lögner.

Teema 1: Euroopan unioni on hajoamassa. Tämä perustuu väitteeseen, että Eurooppa on jäämässä Saksan poliittisen eliitin tänne kutsuman pakolaisvirran alle. Akuutti pakolaiskriisi on kuitenkin ohi, ja unionimaat - myös Puola - kokevat nyt taloudellista korkeasuhdannetta. Unioni on aina ollut jollain tavalla kriisissä, mutta noussut kaikista kriiseistä vahvistuneena, katsoo Wóycicki.

Tema 1: Europeiska unionen håller på att gå i stycken. Det här utgår från påståendet att Europa håller på att översvämmas av flyktingströmmen som Tysklands politiska elit bjudit in. Den akuta flyktingkrisen är dock över och medlemsländerna i unionen, inklusive Polen, håller på att uppleva en ekonomisk högkonjunktur. Unionen har alltid upplevt kriser, men överlevt dem och blivit starkare, anser Wóycicki.

Teema 2: Länsi ei enää tarjoa Puolalle turvallisuutta, on etsittävä uusi liittolainen - Venäjä. On puolalaisia poliitikkoja, jotka haluaisivat parempia suhteita Putiniin, toteaa Wóycicki, mutta lisää, että Venäjä ei ole omiaan herättämään luottamusta: venäläisen median vihamielisyys Puolaa kohtaan on ilmeinen, ja Venäjältä kuuluu välillä suorastaan apokalyptisia ydinsotauhkauksia.

Tema 2: Väst erbjuder Polen ingen säkerhet längre, det är dags att söka sig en ny allierad - Ryssland. Det finns polska politiker som vill ha bättre förhållande med Putin, konstaterar Wóycicki, men tillägger att Ryssland inte riktigt väcker förtroende: ryska medier är påtagligt fientliga mot Polen, och från Ryssland hörs ibland direkt apokalyptiska hotelser om kärnvapenkrig.

Teema 3: Puolan jäsenyys Euroopan unionissa on eduksi vain ulkomaisille sijoittajille, jotka vievät puolalaisten työn hedelmät Sveitsin pankkiin. Todellisuudessa Puolan valtion budjetista ehkä jopa kuudesosa tulee EU:n avustuksista.

Tema 3: Polens medlemskap i Europeiska unionen nyttar endast utländska investerare som lägger beslag på allt vad polskt arbete producerar och gömmer sina vinster på schweiziska banker. I verkligheten är en sjättedel av polska statens budget betald av EU.

Teema 4: Venäjä on vahva. Todellisuudessa tiedämme Venäjän talouden olevan vain viidennes Euroopan unionin taloudesta. Mutta myös meillä Suomessa uuvuttava löpinä Venäjän taloudellisista mahdollisuuksista on osa Venäjän hybridivaikuttamista. Tiedän aika monta venäjän kielen opiskelulla työllistymismahdollisuutensa pilannutta, joita johdettiin harhaan näillä valheilla.

Tema 4: Ryssland är starkt. I verkligheten motsvarar Rysslands ekonomi bara en femtedel av EUs. Men här i Finland är vi förtrogna med det evinnerliga skitsnacket om Rysslands ekonomiska möjligheter - en del av den ryska hybridpropagandan. Jag känner flera som genom att studera ryska utbildat sig till arbetslösa och som vilseletts med de här lögnerna.

Tietenkin ukrainalaisvastaisuudella on osansa puolalaisessa venäläismielisyydessä. Tavanomaiset teemat ovat, että Ukrainaa hallitsevat Puolalle vihamieliset banderalaiset nationalistit; että Ukraina ei ole itsenäisyyteen kykenevä tai sen ansaitseva valtio (vrt. Molotovin huomautus Puolasta Versaillesin rauhansopimuksen äpärälapsena); että se ei ole taloudellisesti elinkelpoinen (vaikka pärjää paremmin kuin Venäjä).

Naturligtvis spelar antiukrainska attityder en roll i polsk putinofili. Vanliga teman är att Ukraina kantänka styrs av antipolska banderistiska nationalister; att Ukraina inte är kapabelt till självständighet eller inte förtjänar att vara självständigt (jfr Molotovs uppfattning av Polen som Versaillesfredens horunge); eller att Ukraina inte är ekonomiskt livsdugligt (fast det klarar sig bättre än Ryssland).

Venäläismieliset ajatukset ovat kirjoittajan mukaan saaneet innokkaimmat levittäjänsä ja kannattajansa ns. kansallismielisistä - "sietää vain kysyä, mikä kansallisuus heille on läheisin", irvailee Wóycicki. Nato-jäsenyys kyseenalaistetaan avoimesti, amerikkalaiset ovat hyökkääjiä ja valloittajia, Kosovo kuuluu Serbialle ja Venäjä taistelee Syyriassa islamisteja vastaan. 

Putinistiska idéer sprids enligt Wóycicki mest av s k nationalister, men raljant konstaterar han, att "man kan fråga sig, vilken nationalitet som står dem närmast". Natomedlemskapet ifrågasätts öppet, amerikaner ses som angripare och erövrare, Kosovo anses tillhöra Serbien och Ryssland påstås bekämpa islamister i Syrien.


Wóycicki lisää, että kyse ei ole kovin koossapysyvästä mielipideryppäästä, eikä ole tarkoituskaan: miksi pitäisi avoimesti myöntää, että ollaan Venäjän yhteistoimintamiehiä, jos se on Puolassa epäsuosittua? Sen sijaan pyritään pikku hiljaa nitkuttamalla ja kitkuttamalla siirtämään ns. Overtonin ikkunaa eli poliittisesti sallittujen aiheiden aluetta Venäjän suuntaan. Avoimia valheita käytetään joskus, mutta enemmän puolitotuuksia ja tosiasioiden hämärtämistä moninaisia salaliittoteorioita levittämällä.

Wóycicki tillägger att det inte rör sig om något särskilt koherent komplex av åsikter och att det inte heller är meningen: varför borde man öppet medge att man arbetar åt Ryssland, om detta skulle väcka ovilja i Polen? I stället försöker man gradvis och genom ständig upprepning flytta på Overtons fönster - gränserna för det politiskt tillåtna - i putinistisk riktning. Öppna lögner används ibland, men det är vanligare med halvsanningar och grumliga konspirationsteorier.

Oma kysymyksensä on, missä määrin venäläismielisen orientaation edustajat ovat itsenäisiä, missä määrin suoraan kytköksissä Venäjään. Osa varmastikin hämmästyisi, jos heitä epäiltäisiin venäläissympatioista. On mahdollista olla tietämättä mitä tekee, sanoo Wóycicki, mutta osa venäläisten juoksupojista on hyvin tietoisia siitä, kenen hyväksi heidän toimintansa koituu.

En särskild fråga är, i vilken utsträckning de ryskvänligt orienterade är självständiga aktörer, i vilken mån de har direkta relationer till Ryssland. En del av dem skulle visst vara förvånade om de hörde att de misstänks för Putinsympatier. Det är möjligt att vara ovetande om vad man håller på med, säger Wóycicki, men en del av Rysslands springpojkar är mycket medvetna om vem deras verksamhet gagnar.

Puolassa ei ole vielä herätty esimerkiksi systemaattisesti tutkimaan maahan kohdistuvaa venäläistä hybridisodankäyntiä. Kyberturvallisuudesta puhutaan, mutta se keskittyy lähinnä yksittäisten rikollisten hakkerien torjumiseen.

I Polen är folk inte ännu tillräckligt medvetna om det ryska hybridhotet för att t ex forska i den datakrigföring som riktar sig mot landet. Talar man om cybersäkerhet och webbhot så avser man mest individuella databovar och kriminella hackers. 

Uhkana eivät ole pienet vihreät miehet, vaan siviilit, jotka toimivat Venäjän vaikuttaja-agentteina. Kirjoittaja huomauttaa, että Puolassa on meneillään ukrainalaisvastaisia vihakampanjoja, ja maassa toimii myös kaikenlaisia epämääräisiä ajatuspajoja, jotka vaativat Puolaa "määrittelemään uudelleen geopoliittiset intressinsä" (na nowo określić swoje geopolityczne interesy). Mehän tiedämme oikein hyvin, mistä tuo iskusana "geopolitiikka" on kotoisin.

Det är inte några "små gröna män" som hotar, utan civila som agerar inflytelseagent åt Ryssland. Författaren påpekar att det pågår antiukrainska hatkampanjer i Polen, och i landet verkar också allehanda skumma tankesmedjor som förkunnar att Polen bör "definiera sina geopolitiska intressen på nytt" (na nowo określić swoje geopolityczne interesy). Vi vet alltför väl varifrån nyckelordet "geopolitik" kommer.

Eräät käyvät jopa Moskovassa morjestamassa sikäläisiä kamujaan ja valokuvauttavat itsensä Venäjän takaraivoonampumispalvelujen työntekijöiden seurassa. Ainoastaan yksi tällainen "aloitteentekijä" (inicjator) on päätynyt tutkintavankeuteen. Artikkelin kirjoittaja ei mainitse kyseistä herraa nimeltä, mutta viisas tietää vihjeestäkin: hän on Puolan Johan Bäckman eli Mateusz Piskorski.

En del av dem brukar t o m besöka kompisar i Moskva och låta sig fotograferas tillsammans med representanter för ryska "säkerhets"-tjänsten. Det är bara en sådan här "initiativtagare" (inicjator) som kommit att arresteras och fängslas. Författaren nämner inte denne gentleman vid namn, men sat sapienti: det rör sig om den polska motsvarigheten till Johan Bäckman, som heter Mateusz Piskorski.

Mateusz Piskorski on syntynyt vuonna 1977 Szczecinissä (saksaksi helpommin äännettävä Stettin) silloisen Itä-Saksan rajan tuntumassa. Hän on vuonna 2001 valmistunut valtiotieteilijäksi ja tutkinut Samoobrona-organisaation roolia Puolan politiikassa. Kyseinen maajussien järjestö (samoobrona tarkoittaa itsepuolustusta) tuli kuuluisaksi erilaisista protestitempauksista, joilla mm. häirittiin tieliikennettä; poliittisilta linjauksiltaan se oli yhdistelmä vasemmistopopulismia ja kristillistä konservatiivisuutta (niin kristillisen konservatiivista meininkiä, että eräät puolueen johtohahmot painostivat sihteerikköjään sukupuoliyhdyntään). Samalla reseptillä keittää soppaansa myös Piskorski.

Mateusz Piskorski föddes år 1977 i Szczecin (det tyska namnet på staden, Stettin, är kanske lättare att uttala) nära gränsen till det dåvarande Östtyskland. År 2001 blev han färdig statsvetare och forskade i organisationen Samoobronas roll i polsk politik. Denna bondorganisation (samoobrona betyder självförsvar) blev beryktad för allehanda protestjippon som bl a gick ut på att stoppa biltrafiken; de politiska linjedragningarna var en blandning vänsterpopulism och kristlig konservatism (så kristlig och konservativ att vissa partihöjdare övertalade sina sekreterarflickor till samlag). På samma recept kokar även Piskorski sin soppa.

Piskorski osallistui aluksi Niklot-nimisen poliittisen järjestön toimintaan - järjestön nimi viittaa erääseen tarunomaiseen slaaviheimopäällikköön, joka taisteli kristittyjä vastaan. Tämän ryhmittymän aate oli ns. zadrugalaisuus, eräänlainen panslaavilainen nationalismi, jonka oli kolmikymmenluvulla kehitellyt muuan Jan Stachniuk. Yleensä panslaavilaisuus on saanut vähänlaisesti kannatusta Puolassa, koska sitä on (syystäkin) pidetty Venäjän yrityksenä houkutella kaikki slaavit ikeeseensä. Itse sana zadruga on oikeastaan serbokroatiaa ja viittaa jonkinlaiseen alkuslaavilaiseen klaanijärjestelmään, johon on sittemmin liitetty kaikenlaisia nationalistisia ihannekuvia. 

Piskorski inledde sin politiska karriär i en organisation som hette Niklot. Namnet på organisationen syftar på en legendarisk västslavisk stamhövding som bekämpade de kristna. Organisationen Niklot omhuldade s k zadrugism, en sorts panslavisk nationalism som på trettiotalet formulerats av en viss Jan Stachniuk. För det mesta har panslavism inte tilltalat polacker, eftersom de (med goda skäl) sett den som ett ryskt försök att locka alla slaver till sig och tvinga dem till underkastelse. Själva ordet zadruga härstammar från serbokroatiskan och avser någon sorts urslaviskt klansystem som senare kommit att idealiseras av nationalister.

Sittemmin Piskorski toimi Puolan talonpoikaispuolueessa (Polskie Stronnictwo Ludowe, oikeastaan "Puolan kansanpuolue"). Tämä puolue on niitä, jotka olivat olemassa kommunistisen puolueen (puolalaisittain "Puolan yhtyneen työväenpuolueen", Polska Zjednoczona Partia Robotnicza) apupuolueina jo ennen vuotta 1989. 2000-luvun puolella Piskorski liittyi Samoobronaan ja pääsi vuonna 2005 sen riveistä parlamenttiin asti. Vuonna 2015 hän perusti oman puolueen nimeltä Zmiana ("Muutos"), mutta jo seuraavana vuonna hänet pidätettiin vakoilusta epäiltynä.

Senare verkade Piskorski i det polska bondepartiet (egentligen Polskie Stronnictwo Ludowe, Polska allmogepartiet). Det här var ett av de partier som under kommunismen assisterade makthavarpartiet Polska Zjednoczona Partia Robotnicza ("Polska förenade arbetarpartiet", egentligen ett kommunistiskt parti). Efter millennieskiftet anslöt sig Piskorski till Samoobrona och valdes till parlamentet år 2005. År 2015 startade han sitt eget parti Zmiana ("Förändringen"), men redan året därpå anhölls han som misstänkt för spionage.

Wóycicki lopettaa artikkelinsa toteamukseen, että puolalaisten Venäjän-pelkoinen vaisto on pettänyt heidät. Valtapuolue Prawo i Sprawiedliwość on keskittynyt siivoamaan pois kommunistisen järjestelmän väitettyjä jäänteitä (mikä käytännössä on tarkoittanut useinkin sellaisten instituutioiden heikentämistä, jotka on rakennettu maahan vasta kommunismin jälkeen nimenomaisena tarkoituksena luoda länsimainen oikeusvaltio). Sitä vastoin ei tunnisteta niitä uusia verkostoja, joita Kreml nyt rakentaa, joilla ei ole mitään tekemistä kommunismin kanssa ja jotka useinkin esiintyvät, perverssiä kyllä, kansallismielisinä ja isänmaallisina Puolan punavalkoista lippua heiluttaen.

Wóycicki avslutar sin artikel med att konstatera att polackernas instinktiva rysskräck svikit dem. Makthavarpartiet Prawo i Sprawiedliwość har koncentrerat sig på att avlägsna de påstådda resterna efter det kommunistiska systemet (vilket dock i praktiken ofta inneburit att försvaga institutioner som byggts upp efter kommunismens fall med den uttalade avsikten att skapa en västerländsk rättsstat). Däremot har de nya nätverk som Kreml i dag satsar på förbigåtts - nätverk som inte har någonting med kommunism att göra och som ofta uppträder, perverst nog, under den rödvita polska flaggan och under fosterlandskärlekens och nationalismens tecken.

Wóycicki korostaa, että vaisto on samalla tavalla pettänyt myös opposition. Nyt tarvittaisiin laajaa koalitiota, joka puoluerajat ylittäen ottaisi asiakseen tämän uuden sodan voittamisen. Se voisi merkitä koko puoluekentän uudelleenjärjestelyä venäläismieliseen leiriin ja isänmaalliseen leiriin. Ja tämä olisi tarpeen täällä Suomessakin.

Wóycicki framhäver att samma instinkt också svikit oppositionen. Nu skulle det behövas en bred koalition utöver partigränserna som skulle åta sig att vinna detta nya krig. Det skulle innebära att hela partisystemet omorganiserades så att det skulle uppstå ett ryssvänligt politiskt läger och ett fosterländskt läger. Samma omorganisering skulle givetvis behövas även här i Finland. 

Venäjän sekaantuminen Saksan vaaleihin - Rysk inblandning i Tysklands val

Hiljattain on ilmestynyt raportti Venäjän sekaantumisesta Saksan vaaleihin ja Saksan venäläismyönteisistä voimista. Tässä tulisi hieman referaattia. Raportin tekijöihin kuuluvat niinkin kovat nimet kuin Peter Pomerantsev ja Anne Applebaum, joten mistään joutavasta lärpykästä ei ole kyse.

Nyligen kom det ut en redogörelse för rysk inblandning i Tysklands val, inklusive en beskrivning av de ryskvänliga krafterna i Tyskland. Det här är en översikt över rapporten ifråga. Peter Pomerantsev och Anne Applebaum har varit med om att skriva den, och det är två mycket välkända och uppskattade namn, det kan ni vara säkra på.

Peter Pomerantsev, venäläistaustainen brittijournalisti, joka on käsitellyt Venäjän propagandaviestimiä teoksessaan Mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista. Peter Pomerantsev, brittisk journalist med ryska rötter, som skrivit om ryska propagandamedier i sin bok Ingenting är sant och allt är möjligt. Kuvalähde/Bildkälla: Wikipedia

Venäjän propaganda on suunnattu periaatteessa kolmelle kohderyhmälle: 1) alt right -äärioikeistolle, 2) pasifistiselle vasemmistolle ja 3) Venäjältä muuttaneille. Tämä pätee niin Saksaan kuin muihinkin länsimaihin. Äärioikeistoon vaikutetaan ennen muuta levittelemällä mm. bottiverkkojen avulla liioiteltuja tai valehdeltuja tarinoita raiskaavista muslimeista, vasemmistoon löpinöillä "rauhasta" ja mm. ukrainalaisten fasistien uhasta, ja saksanvenäläisiin sekoituksella raiskaajamuslimitarinoita ja venäläisnationalistista propagandaa lännen rappiosta (homoseksuaalisuudesta, epämiehekkyydestä ym.). Huomattava osa saksanvenäläisiä äänestääkin äärioikeistolaista AfD-puoluetta - ne, jotka eivät äänestä, ovat taipuvaisia poliittiseen passivoitumiseen.

Den ryska propagandan riktas i princip till tre målgrupper: 1) den "alternativa" extremhögern, 2) den pacifistiska vänstern och 3) invandrarna från Ryssland. Det här gäller både Tyskland och västländerna i allmänhet. Extremhögern påverkas främst genom att t ex genom botnät kolportera överdrivna eller förljugna historier om muslimer som våldtar, vänstern genom svammel om "fred" och t ex om det fascistiska hotet i Ukraina, och tysklandsryssarna med en blandning av historier om muslimska våldtäktsmän och rysknationalistisk propaganda om det korrumperade (homosexuella, omanliga osv) västerlandet. En betydande del tysklandsryssar röstar faktiskt på det högerextrema partiet AfD, och de som inte gör det tenderar till politisk passivitet.

Raportin mukaan AfD ei tiettävästi ole suorissa rahoituskytkyissä Venäjään. Sitä vastoin yksittäisiä aihetodisteita Venäjän vaikutuksesta puolueeseen on lueteltavissa aika runsaasti.

Enligt redogörelsen finansieras AfD veterligen inte direkt av Ryssland. Däremot finns det gott om enstaka bevis på att partiet står under rysk påverkan.

HELMIKUUSSA 2017 puolueen silloinen puheenjohtaja Frauke Petry vieraili Moskovassa neuvottelemassa yhteistyöstä. Vähän sen jälkeen toinen puolueen silmäätekevä, Jörg Urban, piti poliittisen puhetilaisuuden, "isänmaallisen salongin", julistaakseen Venäjä-sanktioiden olevan haitaksi Saksin osavaltiolle. Myös AfD:n nuorisojärjestö solmi suhteet Venäjän valtapuolueen nuoriin.

I FEBRUARI 2017 besökte partiets dåvarande ordförande Frauke Petry Moskva för att förhandla om samarbete. Strax därefter höll en annan partikoryfé, Jörg Urban, ett politiskt evenemang, en s k "fosterländsk salong", varvid han förkunnade att sanktionerna mot Ryssland inte motsvarade delstaten Sachsens intressen. Även AfDs ungdomsorganisation knöt relationer med en motsvarande underavdelning inom Rysslands makthavande parti.

Frauke Petry. Kuvalähde/bildkälla/Quelle: Wikipedia.de

ALEXANDER GAULAND, joka syrjäytti Petryn puheenjohtajuudesta, on puolestaan korostanut Venäjän historiallista oikeutta Krimiin ja vaatinut paluuta Otto von Bismarckin aikaiseen Venäjää myötäilleeseen ulkopolitiikkaan.

ALEXANDER GAULAND, som avlöste Petry som ordförande, har å sin sida framhävt Rysslands historiska anspråk på Krim och krävt en återgång till den Rysslandvänliga utrikespolitik som Otto von Bismarck på sin tid blev känd för.

Alexander Gauland. Kuvalähde/bildkälla/Quelle: Wikipedia.de

MARCUS PRETZELL, Frauke Petryn aviomies, taas osallistui vuonna 2016 Krimillä pidettyyn konferenssiin. Matkakulut maksoi Kremliä lähellä oleva järjestö Jaltan talousfoorumi.

MARCUS PRETZELL, Frauke Petrys make, har dessutom deltagit i en konferens i Krim år 2016. Resan finansierades av Ekonomiska forumet för Jalta, en Kreml närstående organisation.

ALEKSANDR MALOFEJEV, venäläinen oligarkki, joka rahoittaa "pienten vihreiden miesten" tappajaryhmiä ja joka on EU:n boikottilistalla, on läheisissä yhteyksissä Gaulandiin ja antaa ymmärtää pitävänsä tätä Saksan tulevana Führerinä.

ALEKSANDR MALOFEJEV, en rysk oligark som finansierar "små gröna mäns" mördarskaror och som placerats på EUs bojkottlista, står i nära kontakt med Gauland och låter förstå att han ser denne som framtida Führer för Tyskland.

ALEKSANDR JUŠTŠENKO (ei sukua Viktorille), venäläinen parlamentaarikko, osallistui huhtikuussa 2017 AfD:n organisoimaan Venäjän-sanktioiden vastaiseen kokoukseen Saksin Freibergissä. Paikalla oli eurooppalaisen äärioikeiston (hapan)kerma: Itävallan FPÖ, Tšekin Svoboda a přímá demokracie ("Vapaus ja suora demokratia"), Belgian Vlaams Belang ja Italian Lega Nord, AfD:tä edusti itse Gauland. Läsnä oli myös Manuel Ochsenreiter, Zuerst-lehden päätoimittaja ja ilmeisesti Saksan vaikutusvaltaisin äärioikeistolainen journalisti.

ALEKSANDR JUSJTJENKO (inte släkt med Viktor), en rysk parlamentariker, var i april 2017 närvarande på ett protestmöte organiserat av AfD i Freiberg (Sachsen) för att kritisera sanktionerna mot Ryssland. Europeisk extremhöger var också representerad: FPÖ från Österrike, Svoboda a přímá demokracie ("Frihet och direkt demokrati") från Tjeckien, Vlaams Belang från Belgien och Lega Nord från Italien. Dessutom märktes bland mötesdeltagarna Manuel Ochsenreiter, chefredaktör för tidskriften Zuerst och förmodligen den mest inflytelserike högerextreme journalisten i Tyskland.

Manuel Ochsenreiter. Zuerst-aikakauslehden lisäksi hän on toimittanut myös Deutsche Militärzeitschriftiä, sotilasaikakauslehteä, joka oli suunnattu sotaveteraaneille ja DDR:n kansanarmeijan veteraaneille (!). Saksan viranomaiset ovat määritelleet lehden äärioikeistolaiseksi.

Manuel Ochsenreiter. Förutom tidskriften Zuerst har han även redigerat Deutsche Militärzeitschrift, riktad till krigsveteraner och veteraner från DDR-folkarmén (!). Tyska myndigheter anser tidskriften vara högerextrem.

Kuvalähde/bildkälla: Wikipedia.de.

ELOKUUSSA 2017 AfD piti Magdeburgissa Venäjä-aiheisen konferenssin. Tilaisuuden tarkoituksena oli ennen kaikkea vastustaa Venäjään suunnattuja sanktioita, mutta käytännössä siitä tuli propagandatilaisuus, jossa saarnattiin USA:n pahuudesta, homoudesta ja muusta siveettömyydestä. Paikalla oli Die Russlanddeutschen Konservativen -järjestö, joka on ilmeisesti AfD:tä lähellä oleva pulju tarkoituksenaan mobilisoida kannatusta puolueelle Venäjältä muuttaneiden saksalaistaustaisten - Saksan "inkeriläisten" - keskuudessa.

I AUGUSTI 2017 höll AfD en konferens om ryska teman i Magdeburg. Det var meningen att främst ifrågasätta sanktionerna mot Ryssland, men i praktiken blev det ett propagandaevenemang som beskyllde USA för ondska, homosexualitet och annan oanständighet. Sina representanter sände bl a organisationen Die Russlanddeutschen Konservativen, en AfD närstående förening som startats för att tilltala etniskt tyska invandrare från Ryssland (jfr ingermanländarna i Finland).

Saksan äärioikeistolaiset viestimet ovat läheisissä yhteyksissä Venäjään. Manuel Ochsenreiter on matkaillut niin Krimillä kuin Vuoristo-Karabahissa, ja hän on myös pahamaineisen Aleksandr Duginin kamu.

De högerextrema medierna i Tyskland står i maskopi med Ryssland. Manuel Ochsenreiter har turistat både i Krim och i Nagorno-Karabach, och han är även såta vänner med den illa beryktade Aleksandr Dugin.

Tärkeä venäläismielinen toimija on kuukausittain ilmestyvä Compact-aikakauslehti. Se toimii läheisessä yhteistyössä venäläisjohtoisen, Pariisissa ja New Yorkissa haaraosastoja ylläpitävän Demokratia- ja yhteistyöinstituutin kanssa. Kyseessä on ajatuspaja, joka pyrkii arvostelemaan ihmisoikeuksien toteutumista länsimaissa, ts. luomaan propagandameemejä, jotka soveltuvat myös vasemmistolaisten ja liberaaliporvarien levitettäviksi. Compact-lehti on nationalistinen ja korostaa kansallisvaltioiden tärkeyttä - yhteistyössä venäläisen instituutin kanssa se järjestää "suvereenisuustapahtumia" venäläiskontrolloidun "kansallismielisyyden" propagoimiseksi. Tapahtumiin on osallistunut PEGIDA- ja AfD-johtajia Gaulandia myöten, ja myös venäjänkielisiä maahanmuuttajia on houkuteltu Compactin oman televisiokanavan avulla.

En viktig ryskvänlig aktör är även den månatligen utkommande tidskriften Compact. Den för ett nära samarbete med Institutet för demokrati och samarbete, en ryskstyrd tankesmedja med filialer i Paris och New York. Tankesmedjan kritiserar bristande mänskliga rättigheter i västländerna och försöker därigenom skapa propagandamem som även vänstervridna eller liberalt borgerliga nätanvändare kan vidarebefordra. Compact är en nationalistisk tidskrift som försvarar nationalstaterna - i samspråk med det ryska institutet arrangerar den "suveränitetsevenemang" för att propagera ryskstyrd "nationalism". PEGIDA- och AfD-ledare, inklusive Gauland, har varit med om dessa evenemang, och Compact har egen tevekanal som också använts till att locka rysktalande invandrare.

AfD:n äänenkannattajana toimii Junge Freiheit, viikkolehti, joka ilmeisesti pyrkii tekemään äärioikeistolaisuudesta sisäsiistimpää toimimalla sen ja konservatiivisuuden rajamailla. Lehden linja on kauttaaltaan ollut venäläismielinen ainakin Krimin kysymyksen osalta, ja se on toiminut meemitehtaana sosiaalisissa medioissa toimiville äärioikeistolaisille (joista tietysti suuri osa kuuluu Kremlin bottiverkkoihin).

Pressorganet för AfD är veckotidningen Junge Freiheit, som uppenbarligen försöker göra högerextremismen mera rumsren genom att balansera på gränsen mellan den och konservatismen. Tidningen har i Krimfrågan haft en konsekvent ryskvänlig linje, och den har också agerat memfabrik åt högerextremister verksamma på sociala medier (många av dessa högerextremister ingår givetvis i de botnät som styrs av Kreml).

KREMLIN OMA MEDIA, siis venäläiset ja venäjänkieliset viestimet sekä RT:n tyyppiset ulkomaille suunnatut propagandaämyrit, on selvästi kallellaan AfD:n suuntaan. Mitään hyvää ei löydetä mistään saksalaisesta puolueesta eikä instituutiosta - lukuun ottamatta AfD:tä, joka esitetään maahanmuuttokriittisenä ja siksi vainon kohteeksi joutuneena valtavirtapuolueena. Esimerkiksi Frauke Petryn asemaa ravistelleista skandaaleista ja puolueen sisäisistä riidoista ei ole puhuttu sanallakaan, ei liioin kerrottu tarkemmin puolueen äärioikeistolaisista piirteistä, joista osa voisi inhottaa venäläistäkin yleisöä.

KREMLS EGNA MEDIER, dvs Kremls ryska och ryskspråkiga medier samt sådana propagandaspråkrör riktade till utlandet som RT, har tydlig slagsida till AfDs fördel. De ser ingenting gott eller lovvärt i något tyskt parti eller i någon tysk institution, med undantag av AfD, framställt som ett huvudfårans parti som på grund av sin invandringskritiska inställning blivit föremål för klappjakt. Skandalerna kring Frauke Petry och de inre stridigheterna i partiet har förbigåtts i tystnad, och partiets entydigt högerextrema drag har inte heller skildrats, kanske därför att de i viss mån kunde väcka anstöt även hos den ryska publiken.

Vaalikampanjoja sosiaalisessa mediassa säätävät Kremlin bottiverkot ovat meille jo ennestään tuttua huttua. Esimerkiksi Twitterissä bottitilit naamioituvat aluksi tavallisiksi spämmiroboteiksi ja lähettävät kaupallista tai pornografista sisältöä - tästä esimerkkeinä ne Twitterin tissihirviöt, jotka ovat vähän väliä änkeämässä kaveriksi. Mutta kun vaalit lähestyvät, nämä bottitilit aktivoituvat Venäjälle mieleisten meemien kylväjinä.

Kremlstyrda botnät som genom sociala medier påverkar valkampanjer är givetvis ingenting nytt för us. På Twitter maskerar sig botkontona i början som vanliga spamrobotar som sprider kommersiellt eller pornografiskt innehåll - ett exempel är de vänskapssökande Twitterflickorna med monsterbröst. Men när val närmar sig aktiverar sig dessa botkonton som källor av Rysslandvänliga mem.

Venäjän ohjailemissa saksankielisissä viestimissä kerrotaan tietysti niitä tavanomaisia propagandajuttuja siitä, kuinka maahanmuuttajat (eivät tietenkään venäläiset maahanmuuttajat, koska heillä on suojaväri) raiskaavat. Lisäksi niissä väitetään AfD:n joutuneen vaalipetoksen uhriksi, koska fasistithan ovat aina vaalipetoksen uhreja, elleivät voita vaaleja.

I de ryskstyrda tyskspråkiga medierna berättas givetvis de vanliga amsagorna om hur invandrare våldtar (med undantag av ryska invandrare, de har ju den där skyddsfärgen). Dessutom påstår de att AfD blivit offer för valfusk - som vi vet är fascister alltid offer för valfusk, om de inte segrar.

VASEMMISTON suhde Venäjään on monimutkaisempi. Vasemmistolaisiksi laskettavat ryhmät ajavat monia Venäjän vastustamia asioita. Venäjää kritisoivat mm. feministit, ympäristönsuojelijat ja ihmisoikeusväki. 

VÄNSTERNS förhållande till Ryssland är mera komplicerat. Många grupper som tillräknas vänstern står för saker som Ryssland bekämpar. Ryssland kritiseras bl a av feminister, miljöskyddare och mänskorättsfolk.

VENÄLÄISMIELINEN VASEMMISTO sitä vastoin löytyy sieltä, missä puhutaan paljon rauhasta ja anti-imperialismista. Vasemmisto on Saksassa jo maan historian takia taipuvainen näkemään Venäjän - käyttääkseni omaa poliittisesti epäkorrektia termiäni - "kunnianeekerinä", siis länsi-imperialismin sortamana (Venäjän omaan imperialismiin tämä porukka ei kiinnitä huomiota). Myös avoimesti marxilaiset vasemmistolaiset ja DDR:n haikailijat suhtautuvat Venäjään myönteisesti ja myötäillen.

DEN RYSKSINNADE VÄNSTERN gömmer sig bakom fredssnacket och antiimperialismen. Vänstern i Tyskland är redan av historiska skäl villig att se Ryssland - för att använda min egen politiskt inkorrekta term - som en "hedersneger", alltså som ett offer för västlig imperialism (Rysslands egen imperialism struntar det här gänget i). Också öppet marxistiska vänstermänniskor och DDR-nostalgiker stryker Ryssland gärna medhårs. 

VENÄLÄISMIELISEN VASEMMISTON PUOLUE on Die Linke, eli Itä-Saksan valtapuolueen, Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED, Sozialistische Einheitspartei Deutschlands), perinteiden jatkaja. Puolueen johtajat ovat yleiseurooppalaisten paineiden vuoksi joutuneet tuomitsemaan Krimin miehityksen, mutta puolueessa vaikuttaa runsaasti toimijoita, jotka pysyttelevät Kremlin linjoilla.

DEN RYSKSINNADE VÄNSTERN samlas främst till partiet Die Linke, som utgör fortsättningen till makthavarpartiet i gamla Östtyskland, Socialistiska Enhetspartiet (SED, Sozialistische Einheitspartei Deutschlands). Partiledarna har p g a det allmäneuropeiska trycket sett sig tvungna att fördöma ockupationen av Krim, men partiet hyser fortfarande många Kremltrogna aktörer.

Näistä esimerkkeinä raportti mainitsee sellaiset Venäjällä matkailleet puolueen poliitikot kuin Andreas Maurer (Krimin-kävijä, pitää itseään venäläis-saksalaisena), Martin Dolzer (saksankielisellä RT:llä ja Sputnikilla kysytty kommentaattori), Andrej Hunko (Bundestagin jäsen ja samoin tavallinen kommentaattori Venäjän saksankielisissä medioissa) ja Wolfgang Gehrcke (matkustellut yhdessä Hunkon kanssa Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla).

Som exempel nämner rapporten sådana i partiet verksamma Rysslandbesökare som Andreas Maurer (har turistat i Krim, ser sig själv som tysk-rysk), Martin Dolzer (efterfrågad kommentator på tyska RT och Sputnik), Andrej Hunko (medlem av tyska parlamentet Förbundsdagen och likaså en vanlig kommentator på Rysslands tyskspråkiga medier) och Wolfgang Gehrcke (besökt ryskockuperade områden i Ukraina tillsammans med Hunko).

Die Linken ulkopuolella vasemmistolaisten suhde Venäjään on ristiriitainen. Venäjän vipuvarsi vasemmistoon on lähinnä siinä, että a) "rauha" ymmärretään vasemmistossa laajalti liennytykseksi Venäjän suuntaan, mikä tekee monista halukkaita kuuntelemaan Venäjän propagandaa ja b) monet äärivasemmistolaiset ryhmät näkevät Venäjän vallankumouksen osana omaa perinnettään, mikä puolestaan synnyttää taipumuksen ihannoida Venäjää yleensä, ei vain Venäjän vasemmistotraditiota.

Vänstern utanför Die Linke har ett motsägelsefullt förhållande till Ryssland. Det ryska inflytandet på vänstern beror främst på två skäl: a) ordet "fred" betyder för alltför många vänstermänniskor undfallenhet gentemot Ryssland, vilket gör dem villiga att lyssna till rysk propaganda och b) många vänsterextrema kotterier uppfattar den ryska revolutionen som en del av sin egen tradition, vilket sedan ger upphov till en böjelse att inte bara idealisera den ryska vänstertraditionen utan Ryssland i och för sig.

Raportin mukaan osa Saksan antifasistisista ryhmistä myös uskoo Venäjän satuihin Ukrainan fasistisuudesta. Toisaalta suuri enemmistö antifasistisina itseään pitävistä saksalaisvasemmistolaisista on tuominnut yksiselitteisesti Venäjän ulkopolitiikan.

Enligt rapporten tror också en del antifascistiska grupper på ryska amsagor om Ukraina som en fascistisk stat. Å andra sidan har den stora majoriteten självutnämnda vänsterantifascister i Tyskland entydigt fördömt Rysslands utrikespolitik.

Perinteikäsniminen "Punainen apu" eli Rote Hilfe antaa oikeusapua lain kanssa kahnaukseen joutuneille vasemmistoaktivisteille. Tai tämä on yhdistyksen virallinen tehtävä. Raportin laatijoiden mukaan Rote Hilfe on kuitenkin nyttemmin kerännyt rahaa Venäjän sotaponnistuksille Ukrainassa, tietenkin "antifasismia" tekosyynä käyttäen. 

Den traditionstroget uppkallade organisationen "Röda hjälpen", Rote Hilfe, erbjuder rättshjälp åt vänsteraktivister som kommit i konflikt med lagen. Eller det är vad föreningen officiellt håller på med. Enligt rapporten har Rote Hilfe dock på sistone samlat pengar för att finansiera Rysslands krigsansträngningar i Ukraina, givetvis med "antifascism" som svepskäl.

Rainer Rothfuss on "rauhan"-aktivisti, joka organisoi "rauhan"-matkoja Venäjälle. Käytännössä matkat suuntautuvat Krimille, ja matkoilla tavataan Venäjän valtapuolueen toimihenkilöitä sekä - varsinaista rauhantoimintaa - Putinin lempimoottoripyöräjengin, "Yön susien", jäseniä.

Rainer Rothfuss är en "freds"-aktivist, som organiserar "freds"-resor till Ryssland. I praktiken är det Krim som besöks, och på resorna möter man det ryska ledarpartiets funktionärer och - det låter som riktigt fredsfrämjande! - medlemmar av Putins favorithojgäng "Nattvargarna".

Yön sudet - rauhanmarssilla? Nattvargarna - på fredsmarsch? Kuvalähde/Bildkälla: Wikipedia.

Varsinaisia omia vaihtoehtomedioita äärivasemmistolla ei Saksassa ole lukuun ottamatta viemärilehtityyppisiä uutiskirjeitä. Suurelta osin radikaaleinkin vasemmisto hakee tietonsa ihan tavallisista valtavirran sanomalehdistä. Tämän takia vasemmiston merkitys Putinin juoksupoikana on vähäisempi kuin äärioikeiston, ellei ole kyse aivan hörhötason katuradikaaliryhmittymistä, joita Saksassa kyllä riittää.

Egna alternativa medier har extremvänstern i Tyskland inte, med undantag av nyhetsbrev i fanzinestil. De flesta vänsterradikaler inhämtar sin information om världen från helt vanliga tidningar. Därför spelar vänstern en mindre roll som springpojke åt Putin än extremhögern, med undantag av helt stolliga grupper av radikala gatuaktivister, som det givetvis inte råder någon brist på.

Mutta nyt tulee puhe kolmannesta avainryhmästä: SAKSAN VENÄJÄNKIELISISTÄ.

Sen är det dags att ta upp en tredje nyckelgrupp: DE RYSKTALANDE I TYSKLAND.

Saksassa asuu raportin mukaan pari kolme miljoonaa venäjänkielistä. Osa on tavanomaisia pakolaisia, siirtolaisia, asiantuntijatehtävissä toimivia intellektuelleja jne., mutta suuri massa on oikeastaan venäjänsaksalaisia, jotka ovat paluulain puitteissa saaneet asettua asumaan Saksaan. He ovat siis saksalainen vastine inkeriläisille.

Enligt rapporten bor det två-tre miljoner rysktalande i Tyskland. En del är vanliga flyktingar, invandrare, intellektuella med jobb som experter osv., men den stora massan är rysslandstyskar som inom ramen av en särskild lag om återflyttning tillåtits bosätta sig i Tyskland. De utgör sålunda en tysk motsvarighet till ingermanländarna.

Venäjänsaksalaisten maahanmuutto tapahtui syistä, joita voi pitää pohjimmaiselta innoitukseltaan rasistisina, koska heidät nähtiin ihmismateriaalina, ei ihmisinä: toivottuna vastapainona maan turkkilais- ja muulle tummaihoiselle ja "epäsaksalaiselle" maahanmuuttajaväestölle. Tyypillinen venäjänsaksalainen ei enää osannut saksaa, ainakaan äidinkielenään. Monia yhdisti Saksaan enää vain saksalaisittain kalskahtava sukunimi. Saksan valtio antoi heille kuitenkin sellaisen signaalin, että he (venäläistyneinä ja neuvostovenäläisine tapoineen) edustivat jonkinlaista oikeaa saksalaisuutta, joka Saksasta oli kadonnut. 

Den rysslandstyska invandringen berodde på vad man i sista hand kan kalla rasism, eftersom de sågs som människomaterial, inte som människor: som en önskvärd motvikt till den turkiska eller överhuvudtaget mörkhyade och "otyska" invandrarbefolkningen. En typisk rysslandstysk talade inte längre tyska, åtminstone inte som modersmål. Mångas enda förbindelse till Tyskland var deras tyskklingande efternamn. Tyska staten signalerade dem dock att de - med ryskt modersmål och sovjetiserade seder - representerade någon sorts urtyskhet som försvunnit i Tyskland. 

Feridun Zaimoglu, turkkilaistaustainen saksalainen kirjailija. Feridun Zaimoglu, tysk författare med turkiska rötter. Kuvalähde/bildkälla: Wikipedia.de

Yksi seuraus tästä oli, että venäjänsaksalaisia ei yritettykään mitenkään sopeuttaa eikä kotouttaa - heidän ajateltiin pelkän saksalaisen sukunimen ja vaalean ihon voimalla taikaiskusta muuttuvan saksalaisiksi. Siinä kävi kuitenkin niin, että venäjänsaksalaisten gettoutumisongelmasta tuli paljon pahempi kuin mikään muslimien tai turkkilaisten gettoutumisongelma (kaikki saksalaista kulttuuria tuntevat tietävät, että Saksassa on ollut jo vuosikymmenet valtakulttuuriin kotoutuneita turkkilaistaustaisia kirjailijoita, näyttelijöitä ja journalisteja).

En följd var att det staten inte på något sätt försökte integrera rysslandstyskarna - man inbillade sig att efternamnet och den ljusa huden var nog för att magiskt förvandla dem till tyskar. Det som skedde var dock att det rysslandstyska ghettoiseringsproblemet blev etter värre än det turkiska eller muslimska (alla som känner tysk kultur vet att det sedan årtionden tillbaka finns välintegrerade författare, skådespelare och journalister med turkisk bakgrund i Tyskland). 

Renan Demirkan, Suomessakin jo kahdeksankymmenluvulla kuuluisa näyttelijä televisiosarja Reporterin ansiosta. Renan Demirkan, en välkänd skådespelerska även i Finland redan på åttiotalet, tack vare teveserien Reporter. Kuvalähde/bildkälla: Wikipedia.de

Nykyään Saksan venäjänsaksalaiset toki osaavat saksaa, mutta ovat yhä hyvin venäjänkielisiä ja venäläisiä kulttuuriltaan. Monet seuraavat ainoastaan tai voittopuolisesti venäjänkielisiä medioita. AdF on ainoa puolue, joka pyrkii puhuttelemaan tätä porukkaa sen omalla kielellä - sekä valtio että muut puolueet ovat lyöneet laimin venäjänkielisen tiedottamisen. Tulos on arvattava: Saksan venäjänkieliset getot ovat poliittisesti passivoituneita, mutta ne, jotka äänestävät, äänestävät etupäässä AdF:ää.

I dag behärskar rysslandstyskarna i Tyskland visserligen tyska, men är fortfarande mycket rysktalande och kulturellt ryska. Många följer endast eller för det mesta ryskspråkiga medier. AdF är det enda parti som försöker tilltala de här människorna på deras eget språk - både staten och de andra politiska partierna har försummat ryskspråkig information. Resultatet är självklart på förhand: de rysktalande gettona i Tyskland är politiskt passiverade, men de som röstar, röstar främst på AdF.


Koska venäjänsaksalaiset äärioikeistolaiset osaavat venäjää paremmin kuin saksaa mutta yrittävät samalla esiintyä oikean saksalaisuuden portinvartijoina, netistäkin voi löytää varsin surkuhupaisia esimerkkejä heille suunnatusta AdF-propagandasta. Ehdottomasti tragikoomisimmasta päästä on mielenosoitusplakaatti, jossa lukee venäjäksi "Kotiseutuni pysyy saksalaisena". 

Rysslandstyska högerextremister behärskar bättre ryska än tyska men försöker samtidigt uppträda som "riktiga tyskar". Detta leder till att en del av den AdF-propaganda som riktas till dem är på ett deprimerande sätt skrattretande. Ett av de mest tragikomiska exempel man hittar på nätet är ett plakat med texten "Min hembygd förblir tysk" - på ryska.

Maahanmuuttokriitikot julistavat aina, että epämääräiset "mokuttajat" "maahantuovat" porukkaa, joka sitten tunkee kertomaan kantaväestölle, miten sen pitäisi omassa maassaan olla. Hiukkasen ilkeästi heittäisin, että he ovat oikeassa - näiden venäjänsaksalaisten suhteen. Pari vuosikymmentä sitten saksalaiset oikeistopoliitikot (maltilliset oikeistolaiset, Merkelin puolue) tosiaan maahantoivat Saksaan kolme miljoonaa ihmistä, jotka nyt pitävät itseään parempina saksalaisina ja tietävät kantaväestöä paremmin, mitä näiden rauhaan kuuluu. 

Invandringskritiker brukar alltid beskylla mer eller mindre oklart definierade "mångkulturvänner" för att "importera" folk som sen ger stambefolkningen order om hur den borde bete sig i sitt eget land. Lite elak som jag är medger jag att invandringskritikerna hade rätt - om de här rysslandstyskarna. För ett par årtionden sen importerade tyska högerpolitiker (moderata sådana, från Merkels parti) tre miljoner människor till Tyskland, och nu anser sig dessa importerade att de är bättre tyskar och vet allt bättre än stambefolkningen.

Sinänsähän en tietysti venäjänsaksalaisiakaan lähtisi demonisoimaan. He ovat olleet syrjitty, takamaille väkisin ajettu ryhmä Neuvostoliitossa ja oppineet pitämään kaikkea puhetta kansojen tasa-arvoisuudesta ja ystävyydestä pelkkänä propagandana. Saksalaisen kulttuurin syvällisemmistä piirteistä venäjänsaksalaiset eivät saksantaidottomina tietenkään paljoa voineet tietää. Sitä vastoin on selvää, että heidät syyllistettiin Natsi-Saksan pahoista teoista ja että monet uhmakkuuttaan samaistuivat siihen viholliskuvaan natseista, jota neuvostopropaganda levitti. Tämähän on tuttu psykologinen mekanismi: ollaan nyt sitten natseja ja ylpeitä siitä, kun kerran koko ajan sellaisiksi haukkuvat.

Inte för att jag vill demonisera rysslandstyskarna heller. I Sovjetunionen har de fått lida av diskriminering och marginalisering och lärt sig uppfatta allt snack om folkens likaberättigande och vänskap som ren propaganda. De hade föga aning om tyska språket och den tyska kulturens djupsinnigare aspekter. Däremot är det klart att de skuldbelades för de nazistiska illgärningarna och att många av dem av ren trots identifierade sig med den fiendebild av nazister som sovjetpropagandan kolporterade. Det här är ju en välbekant psykologisk mekanism: låt oss då vara nazister och stolta över det, om vi hela tiden kallas så.

Venäjänsaksalainen tausta on seuraavilla toimijoilla:

Följande aktörer har rysslandstysk bakgrund:

Saksan liittotasavallan parlamentin (Bundestag) molemmat Neuvostoliitossa syntyneet jäsenet Waldemar Herdt ja Anton Friesen edustavat AfD:tä. Herdt on aiemmin kuulunut "Raamattu-uskovien kristittyjen puolueeseen" (Partei Bibeltreuer Christen), joka oli pieni, nyttemmin toimintansa lakkauttanut fundamentalistikristittyjen puolue.

Bägge sovjetfödda ledamöterna på Förbundsdagen, Waldemar Herdt och Anton Friesen, representerar AfD. Herdt har tidigare varit medlem i "Partiet för Bibeltrogna Kristna" (Partei Bibeltreuer Christen), ett numera nedlagt litet parti för fundamentalistiska kristna.

IT-SPESIALISTI EUGEN SCHMIDT on ollut organisoimassa AfD:n ja venäjänsaksalaisten lähentymistä. Hänen teemojaan ovat lännen moraalinen rappio ja pakolaisvastaisuus ja hän on usein esiintynyt Venäjän propagandatuuttien puhuvana päänä.

DATORSPECIALISTEN EUGEN SCHMIDT har varit med om att organisera närmandet mellan AfD och rysslandstyskarna. Hans favoritteman är det moraliska förfallet i Väst och flyktingfientligheten, och han har ofta uppträtt som propagandaröst i ryskstyrda medier.

WALDEMAR BIRKLE on AfD:n paikallispoliitikko Pforzheimista, läheltä Ranskan rajaa: paikallinen venäjänkielisten getto äänestää häntä ennätyslukemin.

WALDEMAR BIRKLE är lokalpolitiker åt AfD från Pforzheim nära franska gränsen: ryska gettot där röstar på honom med rekordnummer.

VADIM DERKSEN on AfD:n äänimagneetti Regensburgissa. Hänen tiedetään olevan läheisesti yhteydessä äärioikeistolaiseen ns. identitääriliikkeeseen.

VADIM DERKSEN är AfDs röstmagnet i Regensburg. Han är känd för sina nära förbindelser till den högerextrema s k identitära rörelsen.

DIE EINHEIT on pieni puolue, joka on nimenomaisesti perustettu venäjänsaksalaisia edustamaan jo ennen AfD:n nousua. Sen ohjelma on jokseenkin sama kuin AfD:n ja samantyyppisten protestipuolueiden: kovempia rangaistuksia pedofiileille, maahanmuuttolait tiukemmiksi, mitä näitä nyt on. Nykyään se on käytännössä AfD:n haaraosasto.

DIE EINHEIT är ett litet parti som före AfDs uppgång särskilt grundats för att representera rysslandstyskarna. Dess program liknar AfDs och protestpartiers i allmänhet: hårdare straff för pedofiler, strängare invandringslagar och vad det nu finns för favoritteman. I dag utgör det i praktiken en filial till AfD.

DIMITRI REMPEL on Die Einheitin puheenjohtaja ja tiiviissä kytköksissä Venäjään. Hän on mm. julistanut Venäjän propagandaradiossa, että sadat tuhannet Saksaan muuttaneet venäjänsaksalaiset ovat halukkaita siirtymään Krimille - kaipa toimimaan Venäjälle uskollisena asuttaja-aineksena. On kuitenkin vaikea uskoa, että Saksan lihapatojen ääreen päässeet oikeasti haluaisivat muuttaa köyhtyvään ja rappeutuvaan, kauppaboikottien kurjistamaan itään.

DIMITRI REMPEL är ordförande för Die Einheit och har nära förbindelser till Ryssland. Han har bl a förkunnat på rysk propagandaradio att hundratusentals rysslandstyskar bosatta i Tyskland är villiga att flytta till Krim - antagligen i egenskap av rysksinnade nybyggare. Det är dock svårt att tro att folk som redan bor i det rika Tyskland vore särskilt entusiastiska över att bosätta sig i ett fattigt och förfallet Öst kringskuret av alla bojkotter och sanktioner. 

Suurin osa venäjänsaksalaisille tai Saksan venäjänkielisille suunnatusta mediatarjonnasta on putinistista ja länsivastaista. Varsinaisia mediajättejä ovat RT ja Sputnik. Poikkeuksena mainitaan RTVD-kanava, yksityinen berliiniläinen kanava, joka toimii yhteistyössä mm. Deutsche Wellen ja Radio Free Europe/Radio Libertyn kanssa. RTVD on kuitenkin saatavissa vain osana maksullista kanavapakettia, joten se tavoittaa kohdeyleisön huonommin kuin nuo Venäjän propagandatuutit. Myös Zero Hedge -uutissivusto, joka on tunnettu venäläismielisenä salaliittoteoriasaittina, on venäjänsaksalaisten suosiossa.

Största delen av de medier som riktar sig till de rysktalande i Tyskland, inklusive rysslandstyskarna, har putinistisk eller västfientlig inriktning. De verkliga mediegiganterna är RT och Sputnik. Ett undantag är RTVD, en privat tevekanal i Berlin, som samarbetar bl a med Deutsche Welle och Radio Free Europe/Radio Liberty. RTVD är dock endast tillgänglig via en paket betalkanaler, vilket innebär att den inte når en så stor del av målgruppen som den ryska propagandan. En webbsajt som åtnjuter stor popularitet bland rysslandstyskar är Zero Hedge, en nyhetssajt känd för sina putinistiska konspirationsteorier.

SOSIAALISEN MEDIAN MANIPULOINTI on tietysti myös keskeisellä sijalla venäjänsaksalaisten poliittisessa ohjaamisessa. Somessa toimii ryhmiä, joiden tarkoitus nimen perusteella voi olla auttaa venäjänsaksalaisia löytämään töitä, tapaamaan uusia ystäviä tai kotoutumaan yhteiskuntaan, mutta jotka keskittyvät lähinnä kauhistelemaan länsimaiden rappiota, haukkumaan Merkeliä ja levittelemään samoja pelottelujuttuja kauheista raiskaajamuslimeista. Näissä ryhmissä AdF värvää aktiivisesti, enkä pidä epäuskottavana, että myös Venäjän tiedustelupalvelut ovat mukana tätä taikinaa vaivaamassa.


MANIPULERINGEN AV SOCIALA MEDIER spelar givetvis också en central roll i den politiska styrningen av det rysslandstyska opinionsklimatet. Det finns grupper i sociala medier som påstår sig vara inriktade på att hjälpa rysslandstyskar hitta jobb eller nya vänner eller integrera sig i samhället i allmänhet, men som mest himlar sig över förfallet i Väst, skäller ut Merkel och berättar gamla skräckhistorier om hemska muslimer som våldtar. AdF idkar aktivt rekryteringsarbete i dessa grupper, och det skulle inte förvåna mig om det visade sig att även ryska underrättelsetjänster är med om att knåda degen.