Vasemmiston ja äärioikeistolaisten salaliittoteoreetikoiden yhteyksistä - Om förbindelserna mellan vänstern och högerextrema konspirationsteoretiker

Eräs kummallisimpia nykyajan ilmiöitä on se, että samoilla salaliittoteorioilla on kannattajansa niin vasemmalla kuin oikealla. Lisäksi netin salaliittoblogeista osa on aloittanut muodollisesti vasemmistomielisinä, mutta ajautunut poliittisesti epämääräisen välitilan jälkeen yksiselitteisesti äärioikeistolaiseksi laskettavaan harhamaailmaan.

En av de besynnerligaste företeelserna i dessa tider är, att samma konspirationsteorier har anhängare både inom högern och vänstern. Dessutom har en del bloggar som sprider sammansvärjningshysteri på webben startat som vänstersinnade, men efter ett skede av politisk tvetydighet drivits till att förkunna vad som snarast är högerextremism.

Pidän tätä pitkälti seurauksena vasemmiston dogmaattisesta, automaattisesta ja selkärankaan asti painuneesta Nato-vastaisuudesta. Kun Nato on stilisoitu kaikkein pahimmaksi viholliseksi, silloin haetaan mitä tahansa karttua ja kapulaa sen vihollisen lyömiseksi - myös äärioikeiston tarjoamaa. Jos asiallisia argumentteja ei löydy, turvaudutaan salaliittoteorioihin - ja tosiasia on, ettei niitä asiallisia perusteita Natoa vastaan oikein tunnu olevan.

Jag ser det här som en följd av vänsterns dogmatiska och automatiserade Natofientlighet som snarast framstår som en ryggmärgsreflex. Har man stiliserat Nato till mänsklighetens värsta fiende så är man beredd att slå till fienden med vilket tillhygge som helst - inklusive ett sådant som extremhögern erbjuder. Har man inga sakliga argument så nöjer man sig med sammansvärjningsteorier - och faktum kvarstår att det är svårt att hitta övertygande sakskäl som talar emot Nato. 

Rauhanpuolustajien Pystykorvakirjat-sarjassa on suomennettu Michel Chossudovskyn teoksia. Chossudovsky pyörittää Kanadassa Global Research -nimistä sivustoa, joka on alusta pitäen ollut varsin syvällä konspiraatiojutuissa. Sivustolla on myös päässyt ääneen - eikä todellakaan varoittavana esimerkkinä - itse Aleksandr Dugin, pahamaineinen venäläinen fasisti-ideologi, joka on tunnettu mm. Suomea koskevista imperialistisista kaavailuistaan.

Fredsorganisationen Fredskämparna har i sin serie "Pystykorvakirjat" tryckt böcker av en viss Michel Chossudovsky. Han förestår en kanadensisk konspirationssajt, Global Research, som bland annat erbjudit plattform åt Aleksandr Dugin, den illa beryktade ryske fascistiske ideologen känd bl a för sina imperialistiska planer beträffande Finland.

Chossudovskyn katsannossa imperialismia on vain USA:n imperialismi. Niinpä Ukrainalle annettu sotilasapu Venäjän uhkaa vastaan on imperialismia. Ukrainalaisilla ei ole tähän mitään sanomista, koska Chossudovsky ja hänen kaltaisensa eivät yksinkertaisesti laske itäeurooppalaisia maita millään tavalla itsenäisiksi subjekteiksi. Sellainen mahdollisuus, että ukrainalaisilla voisi olla jotain omaa halua tai omia historiallisia syitä pitää USA:ta pienempänä pahana kuin Venäjää, ei yksinkertaisesti pääse hänen laskuihinsa mukaan.

Chossudovsky anser att det bara är Förenta Staterna som håller på med imperialism. Hjälper amerikanerna Ukraina mot Ryssland är det imperialism, och ukrainarnas egen åsikt om saken spelar ingen roll, eftersom Chossudovsky och hans gelikar helt enkelt inte uppfattar de östeuropeiska länderna som självständiga subjekt. Möjligheten att ukrainarna kanske skulle ha egen fri vilja eller egna historiska skäl för att se USA som ett mindre ont än Ryssland är någonting han helt enkelt inte beaktar i sina kalkyler.

Kansan Uutisissa taas bloggaa "Volanen vasemmalta", emeritustutkijaksi mainittu Matti-Vesa Volanen. Vuonna 2016 hän suositteli lukijoilleen erästä Frederick William Engdahlin teosta. Engdahl on kytkyissä Global Research -sivustoon, ja hänen syntilistansa salaliittoteoreetikkona on pitkä: hän mm. kiistää maaöljyn biologisen alkuperän (!) sekä tietysti myös ilmastonmuutoksen.

I vänstertidningen Kansan Uutiset är det en bloggare vid namn Matti-Vesa Volanen, "Volanen vänsterifrån" som han kallar sig, som skriver. År 2016 rekommenderade han för sina läsare ett verk skrivet av en viss Frederick William Engdahl. Engdahl har kontakter med Global Research och är en välmeriterad konspirationstokstolle: han ifrågasätter bl a att mineraloljan har biologiskt ursprung (!), och att han inte heller tror på någon klimatförändring är lika självklart.

Engdahl on LaRouche-liikkeen pitkäaikainen yhteistyökumppani: tämän liikkeen pani alulle Lyndon LaRouche, poliittinen kulttijohtaja, joka aloitti äärivasemmistolaisena, mutta ajautui salaliittoteoriaharrastustensa takia mm. Willis Carton yhteistyökumppaniksi. Willis Carto, joka kuoli muutama vuosi sitten, taas ammensi aatteensa suoraan Francis Parker Yockeyn, pesunkestävän natsin ja USA:n äärioikeiston suuren Manitun, teoksista.

Engdahl har länge stått i maskopi med LaRoucherörelsen. Denna politiska rörelse startades av Lyndon LaRouche, en kultledare som egentligen var vänsterextremist i början, men intresserade sig för konspirationsteorier till den milda grad att han snart inledde samarbete bl a med Willis Carto. Carto, som dog för ett par år sedan, hade byggt sin världsbild på Francis Parker Yockeys skrifter - och denne Yockey var en tvättäkta nazist som extremhögern i USA avgudade. 

Willis Carto. Kuvalähde: Wikipedia, alkujaan Carton perustaman Liberty Lobby -painostusryhmän levittämä kuva. Liberty Lobby, joka lakkautti itsensä vuonna 2001, oli Carton valtavirtaistumistyökalunaan käyttämä järjestö, joka kiisti ehdottomasti olevansa natsistinen tai antisemitistinen. Myös Carto itse pyrki luomaan itsestään kuvaa amerikkalaisen populismin kotimaisiin traditioihin nojautuvana kannattajana, mutta tuli tunnetuksi holokaustinkieltäjänä ja historiarevisionistina.

Det här är Willis Carto: bilden kommer från engelska Wikipedia, men är ursprungligen ett publicitetsfoto som distribuerats av Liberty Lobby, en politisk påtryckningsgrupp grundad av Carto och nedlagd år 2001. Liberty Lobby användes av Carto för att komma in i samhällets huvudfåra, och påtryckningsgruppen avvisade definitivt alla beskyllningar om nazism och antisemitism. Carto själv försökte framträda som en representant av inhemsk, traditionell amerikansk populism, men blev mera känd som Förintelseförnekare och historierevisionist.

Engdahl kuuluu myös italialaisten Geopolitica- ja Eurasia -aikakauslehtien taustaryhmiin. Kuten läpysköiden nimistä jo kuulee, kyse on Putinin ja Duginin asiaa ajavista julkaisuista. Myös Dugin on Eurasian tieteellisen neuvoston jäsen.

Engdahl ingår också i bakgrundsteamen för de italienska tidskrifterna Geopolitica och Eurasia. Redan titlarna ger vid handen att det här är putinistiska och duginistiska publikationer, och mycket riktigt är även Dugin medlem i vetenskapliga rådet för Eurasia. 

Vuonna 2014 taas KU:hun kirjoitti kehitysmaa-asiantuntijana aiemmin kunnostautunut toimittaja Peik Johansson "9/11-konsensuspaneeliksi" kutsutusta "riippumattomasta tutkijaryhmästä", joka oli julkaissut virallisesta totuudesta poikkeavan raportin Maailmankaupan keskuksen kaksoistornien romahduksen "todellisista" syistä. "Syyt" olivat taas tavanomaista salaliittohörhöilyä, mutta kiinnostavampaa on, mitä porukkaa löytyi siitä riippumattomasta tutkijaryhmästä.

År 2014 skrev Peik Johansson, som tidigare utmärkt sig som journalist specialiserad på tredje världen, i Kansan Uutiset om en "oberoende forskargrupp" kallad "9/11-konsensuspanelen", som offentliggjort en rapport om de "verkliga" skälen till att WTC-dubbeltornen kollapsat. "De verkliga skälen" var naturligtvis typiska konspirationsdumheter, men det är mera intressant att se vad det var för folk i den där "oberoende forskargruppen". 

Yksi oli italialainen filmimaakari Massimo Mazzucco, joka on rainoissaan esitellyt myönteisessä valossa mm. erään italialaisen huijaritohtorin ruokasoodaperustaista syöpäterapiaa. Aivan niin, samaa huuhaahoitoa jota myös Ilja Janitskin esitteli MV-lehdessään ennen kuin sairastui itse syöpään (silloin hänen aiemmin kiroamansa koululääketieteen menetelmät alkoivatkin kummasti kelvata). Ao. italialaistohtori on ilmeisesti saanut jo henkirikostuomion, koska yksi hänen potilaistaan pääsi jo taivaan kirkkauteen, kun sooda ei parantanutkaan hänen syöpäänsä.

En av dessa oberoende forskare var den italienske filmmakaren Massimo Mazzucco, som i sina alster bl a framställt i positiv dager en italiensk skojardoktors cancerterapi baserad på matsoda (bikarbonat på rikssvenska och natriumvätekarbonat för oss gamla kemistuderande). Javisst, precis samma trams och smörja som Ilja Janitskin i sin tidning MV-lehti presenterade innan han insjuknade i cancer - då ändrade han på fläcken sin åsikt om den skolmedicin han tidigare bekämpat. Den där italienske häxdoktorn lär förresten redan sitta inne för dödsförvållande, eftersom en av hans patienter redan lämnat det jordiska: bikarbonatet botade nämligen inte cancern.

Haluanko näillä esimerkeillä leimata Kansan Uutiset MV-lehden haaraosastoksi ja koko Vasemmistoliiton hörhöklubiksi? No en. Mutta ikävä tosiasia näyttää olevan, että salaliittoteoretisoinnilla on harrastajansa ja kannattajansa myös ns. vakavamielisemmässä vasemmistossa. Itse asiassa jonkinasteinen salaliittoajattelu on viime aikoihin asti leimannut juuri vasemmistolaista alakulttuuria.

Vill jag med dessa exempel utmåla tidningen Kansan Uutiset som en bransch av MV-Lehti och hela Vänsterförbundet som en klubb för tokstollar? Nähä. Men det är ett sorgligt faktum att konspirationsteorier har vänner och anhängare även i den mera seriösa vänstern. I själva verket är det just vänstersubkulturen som länge särskilt präglats av konspirationstänkande.

Tähän on aatehistorialliset syynsä. Sosialistiseen aatetraditioon kuuluu maailman näkeminen suurten ideologisten ja taloudellisten voimien taistelukenttänä, jossa yksilö on aika merkityksetön. Yksilön oikeudet ja humanitarismi ovatkin tulleet osaksi vasemmiston aatepalettia vasta aika myöhään. Perinteisessä vasemmistolaisessa näkemyksessä yksilön tulee ennen kaikkea liittyä osaksi työväenluokan etua ajavaa kollektiivia, ei esimerkiksi vedota oikeusvaltion instituutioihin omien henkilökohtaisten oikeuksiensa takia, koska vastapuolella on samanlainen kollektiivi (maailmanporvaristo ja kansainvälinen kapitalismi).

Det finns idéhistoriska skäl bakom det här. Socialistisk idétradition handlar om att framställa världen som ett slagfält där stora ideologiska och ekonomiska krafter kommer ihop sig, varvid individen inte spelar någon nämnvärd roll. Det är rätt sent som vänstern alls har börjat bry sig om individuella rättigheter och humanitära frågor. Traditionellt ansåg vänstern att individen främst bör ansluta sig till det kollektiv som värnar om arbetarklassens intressen, inte t ex åberopa sig på rättsstatliga institutioner för att komma i åtnjutande av sina personliga rättigheter, eftersom motståndaren är ett likadant kollektiv (världsbourgeoisien och den internationella kapitalismen).

Maailmanporvaristo nähdään vasemmistolaisessa puhetavassa usein nimenomaan salaliittona, kaikkialle lonkeronsa ulottavana hydrana. Tietenkin vainoharhaisimmassa oikeistolaisessa antikommunismissa, jossa ei niinkään ole kyse kommunismin vastustamisesta kuin kommunismin näkemisestä kaikessa ja kaikkialla, on samanlaisia piirteitä, mutta se ei nyt kuulu tähän.

Världsbourgeoisien framstår i vänsterdiskursen ofta precis som en sammansvärjning, en hydra vars tentakler når överallt. Naturligtvis har den högersinnade antikommunismens mest paranoida varianter, som inte så mycket handlar om att motarbeta kommunism som om att framställa allt och allting som kommunism, likadana drag, men det hör nu inte hit.

Vasemmistolaisille tyypillistä on haluttomuus nähdä esimerkiksi mitään eroa Naton ja USA:n välillä. Natoon liittyminen tarkoittaa heidän mielestään USA:n tahdottomaksi vasalliksi alistumista. Vasemmistolaisessa katsannossa Nato ja USA ovat osa samaa salaliittoa, jolloin unohdetaan ne lukemattomat kerrat, kun Nato-maat ovat arvostelleet Yhdysvaltoja tai sanoutuneet irti amerikkalaisten politiikasta.

Typiskt för vänstermänniskor är att vägra se någon skillnad mellan Nato och USA. Att ansluta sig till Nato innebär enligt deras åsikt att man helt underkastar sig USA. Inom vänstern är det en utbredd uppfattning att Nato och USA utgör en enda enig sammansvärjning, varvid man glömmer de tallösa gånger då Natoländer kritiserat USA eller tagit avstånd från amerikanernas politik och policy.

Olen usein kertonut nuorille vasemmistolaisille siitä, kuinka Ranska tai silloinen Länsi-Saksa 1980-luvulla arvostelivat USA:ta mm. Nicaraguan contra-sissien tukemisesta, vaikka olivatkin Naton jäsenmaita. Samoin olen nostanut esille Donald Rumsfeldin puheen vanhasta ja uudesta Euroopasta, joka todistaa, ettei Natossa suinkaan ole automaattista pakkoa tukea USA:n jokaista ulkopoliittista oikkua. Kaikkeen tähän on vastattu lähinnä reagoimalla hysteerisesti, joskus lähes turpaan vetämällä.

Jag har många gånger påpekat för unga vänstermänniskor att Frankrike och dåvarande Västtyskland på åttiotalet faktiskt kunde kritisera USA bl a för att stöda contrasgerillan i Nicaragua trots att både var och är medlemsländer i Nato. Likaså har jag tagit upp Donald Rumsfelds tal om ett gammalt och ett nytt Europa som ett bevis att Natomedlemskapet ingalunda innebär att man måste stöda amerikanernas utrikespolitiska nycker hur illa övervägda de än är. Allt detta besvaras vanligen med en hysterisk reaktion, ibland nästan med en rak höger.

Ja kyse on nimenomaan vasemmistoliittolaisesta väestä: tunnustautuneet kommunistit ovat vielä pahempia. Eräskin nimestään päätellen latinalaisamerikkalaistaustainen, mutta Suomessa asuva ja aktiivinen kommunisti on mm. levitellyt juttuja, joiden mukaan olisin uusfasisti ja rasisti - vain siksi, että olen rohjennut kannattaa Natoa.

Och nu handlar det om folk som står Vänsterförbundet närmast: självförklarade kommunister är etter värre. En kommunistisk aktivist, av namnet att döma av latinamerikansk börd men bosatt i Finland, har t ex spridit rykten om mig som nyfascist och rasist - bara därför att jag understått mig att uttrycka mig positivt om Finlands eventuella Natomedlemskap.

Monille vasemmistolaisille Naton vastustaminen on siis keskeinen osa heidän identiteettiään, joten jos Natosta yhdenkin hyvän sanan sanoo, he räjähtävät irrationaaliseen raivoon. Heille siis Nato on samaa kuin maahanmuuttajat perussuomalaisille. Ja kuten perussuomalaiset perustelevat maahanmuuttajavihaansa, hekin perustelevat Nato-vihaansa salaliittoteorioilla - koska, kuten jo totesin, kun mielipide on päätetty etukäteen, mikä tahansa perustelu kelpaa, myös salaliittoteoriat.

Många vänstermänniskor ser Natofientligheten som en central identitetsfråga: säger man ett enda ord i Natos försvar, blir de irrationellt rasande. För dem är Nato vad invandrare är för sannfinnar. Och precis som sannfinnarna motiverar sitt hat mot invandrare med sammansvärjningsteorier, åberopar sig vänstermänniskor på allehanda konspirationssmörja för att rättfärdiga sin motvilja mot Nato. Som jag redan konstaterat, duger vad som helst som "argument" när det gäller att underbygga en förutfattad mening.

En minä sano että vasemmistolaisten pitäisi kääntyä Natoa kannattamaankaan. Sitä mieltä kuitenkin olen, että vasemmiston Nato-kritiikin tulisi perustua todelliseen tietoon eikä salaliittoteorioihin. Esimerkiksi oletusten siitä, miten Nato minkäkinlaisessa tilanteessa menettelisi ja miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi turvallisuuteemme tai ulkopoliittiseen liikkumavaraamme, tulisi lähteä siitä, mitä tiedämme Naton historiasta käytännössä.

Jag vill inte säga att vänstermänniskorna nu borde bli fanatiska Natovänner i stället. Däremot anser jag att vänstern i sin kritik av Nato borde föredra verklig kunskap framom konspirationsteorier. När man frågar sig hur Nato skulle handla i en viss situation eller hur Natomedlemskapet skulle påverka vår utrikespolitiska rörelsefrihet, borde man helst utgå från vad vi i praktiken vet om Natos historia.

Löpinät esimerkiksi siitä, kuinka jotkut epämääräiset Suomen herrat muka haluavat Natoon voidakseen vallata Itä-Karjalan, saisivat luvan loppua kerta kaikkiaan. Suomalaiset Naton vastustajat saisivat ainakin tunnustaa, että Natoa kannatetaan hyvin konkreettisen Venäjän uhan takia, aivan kuten suuren maailman Chossudovskyt saisivat oppia ymmärtämään, että itäeurooppalaisilla mailla on asialliset syynsä hakea apua ja turvaa Natosta Venäjän uhkaa vastaan.

Skitsnacket om hur mer eller mindre fiktiva "herrar" i Finland vill ha Natomedlemskap för att kunna erövra Östkarelen bör genast tystna. Finska Natofiender borde åtminstone medge att vi som är för Nato är det för att Ryssland enligt vår åsikt utgör ett mycket konkret och verkligt hot - precis som Chossudovskys gelikar i stora världen bör inse att östeuropeiska länder har sakliga skäl för att vara rädda för Ryssland och söka hjälp och säkerhet i Nato.

Vasemmistolaisen putinismin motiiveista - Om motiven bakom vänstersinnad putinism

Joustamattoman kapitalismivastainen tai USA-vastainen maailmanpolitiikan tulkitsemistapa. Periaatteessa vasemmistolaisista, jopa marxilaisista lähtökohdista käsin tulisi olla mahdollista pitää USA:n edustamaa kapitalismia edistyksellisempänä ja siis pienempänä pahana kuin Venäjän taantumuksellista diktatuuria. Vasemmistolaiseen maailmankuvaan kuuluu kuitenkin käsitys imperialistisesta maailmankapitalismista kaikkein pahimpana sortajana. Tämän salaliiton johdossa on tietenkin Yhdysvallat, johon suhtaudutaan näkemättä nyansseja ja jonka yhteiskuntaa tarkastellaan mahdollisimman neliskanttisen ja käsikirjasta kopsatun marxilaisen analyysin valossa. 

En inflexibelt antikapitalistisk eller antiamerikansk tolkningsram för världspolitiken. I princip kunde det vara möjligt att även ur en vänstersinnad, t o m marxistisk synvinkel se amerikansk kapitalism som någonting mera framstegsvänligt, och sålunda ett mindre ont, än den reaktionära diktaturen i Ryssland. Den vänstersinnade världsbilden går dock ut på att utmåla den imperialistiska världskapitalismen som världens värsta förtryckare. Den här konspirationen leds givetvis av Förenta Staterna, som betraktas på onyanserat sätt och vars samhälle observeras genom en fyrkantig och utantillpluggad marxistisk analys.

Seuraus tästä on, että Yhdysvallat nähdään eräänlaisena mafiapomona ja kapitalismi järjestäytyneenä rikollisuutena, kun taas Venäjä on ikään kuin yksittäinen myymälävaras, ja taisteltaessa maailman suurinta roistoa (kapitalismia) vastaan ei pidä haaskata aikaa myymälävarkaisiin. Sitä paitsi niin myymälävaras kuin Venäjä ilmentävät Yhdysvaltoja vihaavan vasemmistolaisen mielestä oikeutettua ja aiheellista, vaikkakin ehkä aatteellisesti naiivia ja alkeellista kapinallisuutta kapitalistista riistoa vastaan.

Följden är att Förenta Staterna uppfattas som en maffiaboss och kapitalismen som organiserad brottslighet, medan Ryssland bara framstår som en individuell snattare. Bekämpar man världens störste bov (kapitalismen) så slösar man inte tid på snattare. Dessutom står både snattaren och Ryssland i vänstermänniskans ögon för berättigat och motiverat, låt vara ideologiskt naivt och primitivt uppror mot kapitalistisk exploatering. 

Putinismin ymmärtäminen rasisminvastaisuudeksi. Vasemmisto haluaa mielellään vastustaa kaikenlaista ihonväriin ja etniseen taustaan perustuvaa syrjintää, ja hyvällä syyllä: viime kädessä rasismi on ristiriidassa jo porvarillisen demokratiankin periaatteiden kanssa. Venäläisiin kohdistuvaa syrjintää on olemassa, ja se on väärin: kyllä ihmisillä tulee olla oikeus vaikka puhua venäjää julkisella paikalla öykkäreiden häiritsemättä.

Putinism tolkas som antirasism. Vänstern vill gärna bekämpa allehanda diskriminering på grund av hudfärg och etnisk bakgrund, och det med goda skäl: när allt kommer omkring står rasism i oförsonlig konflikt med demokratiska (även borgerligt demokratiska) principer. Det finns även diskriminering mot ryssar, och det är fel: folk bör få t ex prata ryska på stan utan att trakasseras av råskinn.

Rasismia vastustava vasemmistolainen haluaa siis puolustaa sorrettua ja syrjittyä venäläistä suomalaisten junttien törkeyksiltä. Tämä on tiettyyn rajaan asti suotavaakin. Epäsuotavaksi se muuttuu siinä vaiheessa kun aletaan ymmärtää ja silittää myötäkarvaan myös Putinia ja Putinin diktatuuria, koska sen arvosteleminen mielletään rasismiksi.


En vänstermänniska som vill bekämpa rasism vill sålunda ta den förtryckte och diskriminerade ryssen i försvar mot finska tölpar. Till en viss grad är det här helt önskvärt och tillrådligt. Mindre önskvärt blir det när man börjar visa förståelse för Putins diktatur och stryka den medhårs, eftersom man uppfattar det som rasism att alls kritisera den.

Sivumennen sanoen, Venäjällä ja venäläisten keskuudessa hyvinkin karkea rasismi on aika tavallista. Tähän on useitakin syitä, mutta näistä nostaisin erityisesti esille eräiden venäläisten siirtolaisten pyrkimyksen erottautua tummaihoisemmista maahanmuuttajaryhmistä korostamalla valkoihoisuuttaan "paremmuuden" merkkinä. Suomeen muuttaneiden venäläisten keskuudessa venäläisnationalismi tuntuu merkittävästi korreloivan rasismin kanssa. Tämä on yksi syistä, miksi pidän nykyistä rasismiaaltoa Venäjän ohjailemana.

Förresten vill jag här påpeka att mycket brutal rasism är vanligt i Ryssland och bland ryssar. Det finns flera skäl till det här, men helst skulle jag påpeka att vissa ryska invandrare särskilt vill framhäva att de är vita och sålunda bättre invandrare än de mörkhyade. Bland ryska invandrare i Finland förefaller rysk nationalism starkt korrelera med rasism, vilket är ett av skälen varför jag ser rysk styrning bakom den nuvarande rasistiska vågen.

Yksinkertainen provinsialismi. Vasemmisto esiintyy mielellään kansainvälisenä ja yleismaailmallisia etuja ajattelevana poliittisena suuntauksena, mutta esimerkiksi Merja Kyllösen ulkopoliittinen ajattelu on täysin sidoksissa hänen kotimaakuntaansa. Tämä johtuu siitä, että hän on enemmänkin kainuulainen kuin vasemmistolainen.

Ren provinsialism. Vänstern uppträder gärna som en politisk strömning med internationell orientering, inriktad på hela världens intressen, men t ex Merja Kyllönens utrikespolitiska tänkande är helt sammanflätat med hennes bakgrund i Kajanaland. Hon är snarare en kajanalänning än en vänstermänniska.

Äitini opetti joitakin vuosia ruotsia ja englantia kainuulaisille koululaisille, kun olin pikkupoika. Hänen aikanaan yya-sopimus ja kaikenlainen taloudellinen vuorovaikutus Neuvostoliiton kanssa olivat täydessä vauhdissa ja työläiset lauloivat lauluja siitä, kuinka Svetogorskista tai Kostamuksesta kohta taas tarjotaan töitä. Kainuussa Venäjä herättää muistoja työtilaisuuksista, jotka pitivät syrjäisiä kyläyhteisöjä elossa.

När jag var en liten gosse undervisade min mor kajanaländska skolbarn i svenska och engelska. På hennes tid var vsb-pakten och allehanda ekonomisk växelverkan med Sovjetunionen i full fart, och arbetare sjöng sånger om hur man snart får nytt arbete i Svetogorsk eller Kostamuksja. I Kajanaland väcker ordet Ryssland minnen om arbetstillfällen som höll avlägsna byar levande.

Kyllönen siis ajaa lähinnä kainuulaisten kyläyhteisöjen asiaa sellaisena kuin hän vanhasta muistista sen näkee eikä vaivaudu ajattelemaan maailmanpolitiikkaa sen syvemmälle (jollei sitten ajattele sitä USA-vastaisessa viitekehyksessä, joka tietysti selittää kaiken valmiiksi).

Kyllönen främjar alltså kajanaländska byars intressen som hon av gammalt minne föreställer sig dem och bryr sig inte om att betrakta världspolitiken i en bredare kontext (om hon alltså inte ser den i en antiamerikansk referensram som naturligtvis har färdiga förklaringar för allting).

Rasistinen ylimielisyys ja omahyväisyys. Ei ole tietenkään yksinomaan vasemmistolle tyypillistä puhua rasistisesti erilaisista kehittymättömiksi mielletyistä maista, mutta juuri vasemmistolta, joka on aina syystäkin arvostellut esimerkiksi kehitysmaiden ongelmien pelkistämistä älyttömien luonnonluomien välisiksi primitiivisiksi tabukonflikteiksi, tulisi odottaa jotain parempaa kuin moittimiltaan. Kuitenkin juuri vasemmistolaisten kirjoittajien näkee yhtenään esittävän Ukrainan etnisten ristiriitojen repimänä maana (eivät sentään kehtaa puhua heimoristiriidoista), jota Venäjällä on oikeus mennä rauhoittamaan.

Rasistisk förmätenhet och högfärd. Det är givetvis inte bara inom vänstern som man talar rasistiskt om vad man uppfattar som outvecklade länder, men det är precis av vänstern, som alltid kommit med berättigad kritik när någon annan reducerat problemen i u-länderna till primitiva tabukonflikter mellan förnuftslösa kreatur, man får vänta sig ett bättre tillvägagångssätt. Ändå är det precis vänstersinnade skribenter som ofta utmålar Ukraina som ett land sönderrivet av etniska motsättningar (tacka vet vi gud att de ändå inte täcks tala om stamkonflikter!) och Ryssland som en välkommen skilje- och fredsdomare. 

Samat tyypit ovat ensimmäisinä rääkymässä pilkkahuutoja, kun USA:n sotaseikkailuja muslimimaissa puolustellaan viittaamalla hyökkäyksen kohteiksi joutuneiden maiden etniseen hajanaisuuteen. Nämä rikkiviisaat ovat kyllä innokkaita valistamaan, että siinä taas käytetään sitä vanhaa kunnon "valkoisen miehen taakka" -argumenttia, jolla imperialismin raakuuksia aikoinaan oikeutettiin. Kumma kyllä sama argumentti menee monille vasemmistolaisille täydestä "venäläisen miehen taakkana".

Det är precis samma gäng som främst skriker burop när någon försvarar Förenta Staternas krigsäventyr i muslimska länder med en hänvisning till den etniska splittringen i landet ifråga. Dessa ljushuvuden upplyser oss genast om att det här är samma argument om "den vite mannens börda" som förr i världen användes till att motivera imperialistiska grymheter. Konstigt nog är många vänstermänniskor villiga att använda ett helt analogiskt argument om "den ryske mannens börda".

Yhtä lailla vasemmistolainen on valmis ymmärtämään Venäjän "legitiimejä turvallisuusetuja", samalla kun Yhdysvaltain huoli omien kansalaistensa turvallisuudesta (johon kieltämättä oli kaksoistornien kaatamisen jälkeen jonkin verran asiallista aihetta) leimataan taas kerran pilkaten imperialismin tekosyyksi huseerata ulkomailla. Venäjä ilmeisesti ei voi olla imperialistinen, eivätkä sen "legitiimit turvallisuusedut" voi olla imperialismin tekosyy - vai mitä?

På ett liknande sätt är många vänstermänniskor villiga att visa förståelse för Rysslands "legitima säkerhetsintressen", medan Förenta Staternas oro om dess medborgares säkerhet - oro som onekligen var sakligt motiverad när de två tornen väl fallit - framställs som ett svepskäl för imperialistiska utlandsäventyr. Ryssland kan tydligen inte vara imperialistiskt, och dess "legitima säkerhetsintressen" kan inte heller vara ett svepskäl för imperialistiska erövringar, eller?

Aika monet rasistiset mielipiteet saavat muuten alkunsa yrityksenä provosoida poliittista vastapuolta. Itse asiassa äärioikeiston rasismissakin on pitkälti kyse siitä, että saadaan kieroutunutta tyydytystä kun sanotaan "neekeri" ja vasemmistolaiset älähtävät. Vasemmalla taas esimerkiksi ukrainalaisten rasistinen mollaaminen tuntuu olevan samanlainen tapa hankkia perverssiä mielihyvää.

Många rasistiska åsikter börjar förresten som ett försök att provocera den politiske motståndaren. Även extremhögerns rasism beror till stor del på den perverterade njutning som man får när vänstern förargar sig över att man sagt "neger". Inom vänstern får man liknande njutning av att rasistiskt tala illa om ukrainarna. 

Rasistiseen ylimielisyyteen kuuluu tietysti myös vallan tunne ja sen aiheuttama nautinto. Vasemmistolainen, joka esimerkiksi sanoo: "Minusta krimiläisten on parempi olla Venäjän osana", pääsee olemaan voittajan puolella ja kokee hallitsevansa suurta joukkoa ihmisiä (Krimin asukkaita) lausuessaan mielipiteensä heidän kohtalostaan. Siinä siirtomaaherra, suuri valkoinen bwana, pääsee tietämään neekereitä paremmin, mitä heidän rauhaansa kuuluu.

Rasistisk högdragenhet handlar givetvis också om makt. Det är skönt att vara på samma sida med makten. När en vänstermänniska säger: "Jag tycker att krimborna har det bättre i Ryssland", får hon vara på samma sida med segraren och har känslan att härska över en stor skara människor (Krimbor) när hon uttrycker sin åsikt om deras öde. Det är som när en kolonialherre, en stor vit bwana, vet bättre än negrerna vad som är bäst för dem.