Tilannetiedotus - Lägesbeskrivning

Oletettavasti islamistiset terroristit ovat iskeneet suureen tyyliin Pariisissa - kuolonuhrien määrällä mitattuna liikutaan samassa suuruusluokassa kuin silloin, kun lojalistiterroristit vuonna 1974 iskivät Dubliniin ja Monaghaniin, mahdollisesti vielä isommissa numeroissa. Toimintatapakin oli samankaltainen - useita keskenään koordinoituja iskuja.

Persut tietenkin innostuivat jo syytämään falskin pateettista retoriikkaa, ja varmaan kohta myös syyllistävät vihreitä, vasemmistoa ja suomenruotsalaisia tästä iskusta. Mihinkäpä muuhun he kykenisivätkään.

Minä puolestani ihmettelen taas kerran, että Ranskan tunnetusti tehokkaiden ja kovapintaisten tiedustelumiesten ote lipsuu tällä tavalla. Kuten varmasti arvaattekin, minä etsisin tämän takaa Venäjän antamaa tukea islamistiterroristeille - onhan Venäjä tahallisesti pahentanut nykyistä pakolaisvirtaakin, ja Venäjä on juuri niin mädän moraaliton ja kyyninen, että se voisi välikäsien kautta alkaa myös Ranskaan suuntautuneiden islamististen terrori-iskujen tukijaksi. Venäjä on pahuudessaan tunnetusti teurastanut omiakin kansalaisiaan saadakseen tekosyyn käydä sotaa tšetšeenejä vastaan.

Ei silleen etteivät partanaamat osaisi melkoisia joukkomurhia järjestää ominkin neuvoin, mutta Venäjän antama taustatuki selittäisi yhtä ja toista. Ranskalaisen kulttuurin typerimpiä piirteitä on naiivi ja sentimentaalinen myötämielisyys Venäjää kohtaan, ja se ulottuu kyllä tiedustelumiehiinkin. Ehkä he ovat päästäneet maahansa karvanaamakommandojen miehiä venäläisten kontaktiensa suosituksesta ("tämä on luotettava tyyppi, ei ole terroristi, meidän miehiä"), mene tiedä. Missä pahaa tapahtuu, etsikää sieltä Venäjää.

Mitä sitten muslimeihin tulee, suurin osa muslimituttavistani on esimerkiksi Facebookissa jo tuominnut terroristit ja terrorin yksiselitteisen ankarin sanakääntein. Mutta luonnollisestikaan tämä ei tee mitään vaikutusta maahanmuuttokriitikoihin, jotka välittömästi alkavat itkeskellä, "minkä takia muslimit eivät tuomitse terrorismia".

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on luonnollisesti vakuuttanut, että Nato-maat seisovat yhtenäisenä rintamana terrorismia vastaan. Sellainen toivon ja valon majakka on Nato, jota pimeyden örkit - islamistit, persut, maahanmuuttokriitikot, kommunistit - yhtenä tappajarobottien laumana vihaavat. Voimme säilyttää vapautemme vain yhteistyössä, ja yhteistyö tapahtuu luonnollisimmin Naton puitteissa.

Päivitys: hevosmiesten tietotoimisto kertoi juuri (linkkiä minulla ei vielä ole), että Venäjä on jo alkanut käyttää tätäkin tapausta hyväksi propagandassaan. Kuulemma muuan törkysuisimmista Venäjän propagandisteista on sanonut, että nyt tarvittaisiin Venäjän ja lännen yhteistyötä terrorismin murskaamiseksi, mutta "Kiovan juntta", ts. Ukrainan itsenäisyys, on tämän yhteistyön tiellä. Suomennettuna tämä tietysti tarkoittaa, että Venäjä tukee islamistien terrori-iskuja EU:n alueelle, mutta lopettaa sen, jos länsi hyväksyy Ukrainan itsenäisyyden lakkauttamisen. 

Det förefaller att islamistiska terrorister genomfört en massiv attack mot Paris - antalet dödsoffer befinner sig i samma storleksklass, om inte högre, som Ulsterlojalisternas bombdåd i Dublin och Monaghan år 1974. Operationen skedde också på ett liknande sätt, det var flera sinsemellan koordinerade terrordåd.

Sannfinländarna satte givetvis redan i gång sin förväntade falskt patetiska retorikoffensiv, och det kommer inte att ta lång tid innan de skuldbelägger de gröna, vänstern och finlandssvenskarna för det här terrordådet. Något annat är de som bekant inte kapabla till.

Jag för min del förundrar mig över att de franska säkerhetstjänsterna, kända som de är för att vara effektiva och hårdhänta, så här tappat greppet. Som ni säkert gissar skulle jag fråga om det här är ett tecken på att Ryssland bakom kulisserna gynnar islamistiska terrorister - som bekant har Ryssland medvetet förvärrat flyktingkrisen, och dessutom är Ryssland så ruttet omoraliskt och cyniskt att det genom mellanhänder även kunde stöda även islamistiska terrordåd mot Frankrike. Ryssland har i sin ondska som bekant även slaktat egna medborgare för att få ett svepskäl att föra krig mot tjetjenerna.

Jag vill inte säga att de skäggiga killarna inte skulle klara av att ställa till med massmord på egen hand, men Ryssland som gynnare skulle förklara ett och annat. Även fransk kultur har sina egna inneboende dumheter och en av de värsta är en sentimental och naiv klockarkärlek till Ryssland, som säkert även förekommer inom säkerhetstjänsterna. Måhända har de släppt in ett skäggkommando på rysk rekommendation ("det här är reko killar, de arbetar för oss, de är inga terrorister"). Var det än sker hemska saker gömmer sig Ryssland nånstans.

Vad sen gäller muslimerna, har de flesta av mina muslimska bekanta redan uttryckt sitt ogillande för terroristerna och terrordådet med entydigt stränga ordalag. Men naturligtvis gör det här inget intryck på invandrarkritikerna, som omedelbart börjar lipa om "varför muslimerna inte fördömer terrorismen".

Generalsekreteraren för Nato Jens Stoltenberg har naturligtvis försäkrat att medlemsländerna i försvarsorganisationen står i enad front mot terrorism. En sådan fyr av hopp och ljus är Nato, som mörkrets makter - islamisterna, sannfinländarna, kommunisterna - som en enda skara av mördarmaskiner hatar. Det är bara i samarbete som vi kan behålla vår frihet, och det är bara genom Nato som samarbetet kan ske.

Uppdatering: någon länk har jag inte ännu, men det går rykten att Ryssland redan börjat utnyttja det här terrordådet till sina syften. Ett av de fräckaste ryska propagandaspråkrören lär ha sagt, att det nu behövs samarbete mellan Ryssland och Väst för att ta kål på terrorismen, men att "Kievjuntan", dvs det självständiga Ukraina, står i vägen. I klartext betyder det här givetvis att Ryssland stöder islamistiska terrorgrupper om de vill slå till inom EU, men att stödet slutar om ryssarna får tillintetgöra Ukraina som en självständig stat.

Charlie Hebdo ranskalaisin viivoin

Koska tämä asia on juuri nyt yleisen huomion kohteena, kaipa tästä voi pari ranskalaista viivaa kirjoittaa, kun kerran joukkomurha tapahtui Ranskassa.

• Jussi Halla-aho ennalta arvattavasti ryhtyi heti ratsastamaan ruumiilla. Tosin hänen vaatimuksensa terroristien karkottamisesta oli hiukkasen lattea, itse asiassa tyypillinen esimerkki sellaisista jo toteutetuista asioista, joista maahanmuuttokriitikot puhuvat ikään kuin niitä ei jo tehtäisi. Se paholaismainen virnistys siinä Verkkouutisten popcorn-jutun kuvassa oli kyllä aika hauska - meemiainesta.
• Toisin kuin täkäläiset stereotyypit viinin pehmittämistä etananpurijoista esittävät, Ranska on nimittäin sotilaallisesti kova ja turvallisuuspalvelultaan tehokas maa, jossa terroristit on yleensä osattu jäljittää ja vaivihkaa karkottaa ennen kuin he ovat ennättäneet syyllistyä mihinkään. Se, että roistot tällä kertaa ehtivät tehdä ilkityönsä eikä sitä onnistuttu estämään ennalta, oli Ranskan turvallisuuspoliisilta paha ja luonteenvastainen lipsahdus, joka varmaankin aiheuttaa naamojen vaihtumista johtoportaassa (ja joka varmasti myös antaa salaliittoteorioiden väsääjille virikettä).
• Muutkin maahanmuuttokriitikot riensivät heti tanssimaan haudoilla, eli syyllistyivät siihen, josta syyttivät kaikkia muita Breivikin joukkomurhan yhteydessä. Tätähän voi tietysti odottaakin. Erityisesti Seensimmäinenisänmaallinenetunimi ja Setoinenisänmaallinenetunimi kunnostautuivat tunnettua tyylitajuaan osoittaen.
• Bäckman ja Verkkomedia riensivät selittämään iskun CIA:n organisoimaksi. Ottaen huomioon, että iskusta hyötyy eniten Venäjän ylin ystävä Marine Le Pen, veikkaisin itse, että taustalla on Venäjä, jos salaliittoteorioita on ihan pakko väsäillä.
• Charlie Hebdon joukkomurhassa sai surmansa myös muslimitaustainen poliisikonstaapeli. Tämä asia tietenkin unohdetaan aktiivisesti joka taholla, kun pitää lyödä rumpua islamin hirveydestä. En ole kirjoituksissani aina silitellyt minkään maan poliisia silkkihansikkain, joten otanpa ja murran yhden peitsen poliisinkin puolesta. Pilalehden tekijät kuitenkin lähtevät riskejä ottaessaan siitä oletuksesta, että yhteiskunta suojelee heitä ja että poliisit panevat periaatteessa ruumiinsa heidän ja luotien väliin. Poliisit (olivatpa muslimeja, kristittyjä, ateisteja tai vaikka hinduja) sitä vastoin eivät tiedä, mihin hengenvaarallisiin paikkoihin heidät milloinkin käsketään, mutta suostuvat ottamaan riskin osana ammattinsa rutiinia. Poliisit ovat ne housut, joilla lehden tekijät istuvat tuleen. Kuolleet pilapiirrostaiteilijat ja lehdentekijät nostetaan yksilösankareiksi ja marttyyreiksi. Kuolleet poliisit ovat tilastoa ja teuraskarjaa. Kukin tykönänsä miettiköön, onko tämä oikein ja kuka loppujen lopuksi on suurin sankari.
• Muslimimaissakin lasketaan härskiä pilaa ISISin ja muiden äärimuslimiryhmien kustannuksella, ja siellä ääri-islamistit murhaavat Allahin nimeä turhaan lausuen pilapiirtäjiä ja hupiohjelmien tekijöitä yhtä mittaa. Olisi kohtuullista, että näistäkin murhista kerrottaisiin tiedotusvälineissämme ja että niidenkin uhreista tehtäisiin sankareita. Maissa, joissa ääri-islamistien terrori on paljon murhaavammin ja konkreettisemmin läsnä kuin Ranskassa, tarvitaan todellista kanttia sanoa islamisteja vuohipukkien perseeseenpanijoiksi (esimerkki ei ole minun keksimäni, vaan viittaus ihan oikeaan kurditelevision pilkkalaulusketsiin).
• Seuraavaksi on vuorossa lehtineekeriemme myötähäpeyttävä oman kilven kiillotus, kun he esiintyvät sananvapauden esitaistelijoina ja suurina sankareina, yrittäen koristella itsensä uhrien verellä. Varautukaa lukemaan lehdistä  joukoittain pateettisia vuodatuksia siitä, miten he ovat oikeastaan uhreja ja marttyyreja siinä missä Charlie Hebdon pilapiirtäjätkin.
• Jos Charlie Hebdon tekijöitä tosiaan voikin luonnehtia sananvapauden marttyyreiksi, suomalaiset toimittajat ovat olleet täysin rähmällään täkäläisten sananvapauden uhkauksilla rajoittajien eli maahanmuuttokriitikoiden edessä, eikä näihin ole haastateltaessa sovellettu normaaleja journalistisia painostuskeinoja, saati heidän esittämäänsä ”maahanmuuttokritiikkiä” analysoitu faktaperustein – karkeimmatkin valheet, joita maahanmuuttokriitikot ovat esittäneet, on hyväksytty tosiasioita tarkistamatta.
• Charlie Hebdon piirroksia on luonnehdittu tietoisen loukkaaviksi ja eräät keskustelijat ovat antaneet ymmärtää tekijöiden saaneen mitä tilasivatkin. Julkisuudessa esitetyt näytteet lehden satiirista ovat kuitenkin pilkanneet kaikkia uskontokuntia aika tasapuolisesti. Milloin on esitetty katolisten kardinaalien homojunaa, milloin pantu juutalainen ja islamilainen profeettahahmo työntämään toisiaan pyörätuolissa, kuvatekstistä päätellen tarkoituksena esittää, että islam ja juutalaisuus ovat samanlaisia ”koskemattomia” uskontoja, joita ei saa arvostella. Kaikki piirrokset eivät ole olleet avoimen solvaavia, monilla on ollut ihan sovinnollinen ja leikkisäkin asenne.
• Sen tyyppinen uskontojen pilkkaaminen, jota Charlie Hebdo harjoittaa, on Ranskassa jo perinne: esimerkiksi avoimen pornografisten piirrosten tekeminen poliittisessa tai katolisen kirkon ylivaltaa pilkkaavassa tarkoituksessa on maassa ollut suosittua jo vallankumousvuosina. Kokonaan eri asia on, kuinka mielekäs tai toimiva tapa tämä on vastustaa uskonnon tunkeutumista maallisuudelle pyhitetyille elämänalueille. Jos halutaan esimerkiksi vastustaa Päivi Räsäsen pyrkimyksiä tuoda luomisoppi biologian tunneille, ei ehkä ole kaikkein tehokkainta piirtää pilakuva, jossa Jeesus on opetuslasten kanssa orgioita harrastava homo.
• Tosin suomalaisissa lehdissä sellainen pilapiirros ei kuitenkaan selviäisi toimitussihteerin ohi. Toisin kuin maahanmuuttokriitikot ja kiihkokristityt väittävät, meillä edes karkean kristinuskonvastaiset pilakuvat eivät pääse toimitettuihin paperilehtiin, osaltaan siksi, että meillä on laissa se uskonrauhapykälä. Ja toisin kuin maahanmuuttokriitikot väittävät, sillä pykälällä on kyllä suojeltu muidenkin uskontojen jumalia kuin islamin. Itse asiassa takavuosina Kajaanissa sattui mitä ilmeisimmin uskonrauhaa rikkova tuhotyö paikallista moskeijaa vastaan, mutta tuomio uskonrauhan pilkkaamisesta kaatui hovissa, joka hylkäsi syytteen muotoseikkaan vedoten (kyseistä islamilaista yhteisöä ei vielä ollut rekisteröity, joten se ei ollut tapahtumahetkellä uskonnollinen yhteisö lain tarkoittamassa mielessä).
• Ennen kuin esitetään muslimit tai islamistit poikkeuksellisen vaarallisina, muistutan, että Suomessa ei oikeasti yksikään media ole vielä kokeillut pitää maahanmuuttokriitikoita, ”Ruotsi-natsien” vastarintaliikettä tai bäckmanilaisia yhtä systemaattisesti ja karkeasti pilkkanaan kuin Charlie Hebdo on pitänyt uskontoja. Jos maahanmuuttokriitikot – joiden läpinäkyvän teennäisesti moralisoivat nettiraivon purkaukset muistuttavat erehdyttävästi Muhammad-mellakoita – oikeasti ovat oleellisesti vähemmän vaarallisia kuin kiihkoislamistit, miksi heitä ei uskalleta haastaa sillä tavalla kuin Charlie Hebdo haastoi islamistit? Täältä katsoen näyttäisi vähän siltä, että maahanmuuttokriitikoita pelätään meillä enemmän kuin islamisteja Ranskassa. Onko kyse siitä, että heidän uskotaan ”katoltaäänestyspuheineen” olevan oikeasti vaarallisia, ja kuoleman uhkaan suhtaudutaan suomalaisen toimittajan tyypillisellä rohkeudella? Vai onko kyse siitä, että valkoisella äärioikeistolaisella miehellä nyt vain on valkoisen äärioikeistolaisen miehen etuoikeus uhkailla mediaa ja saada uhkailulleen vastinetta – kun taas muslimismiehen uhkailut saisivat median heti suoristamaan rivinsä ja selkärankansa ”sananvapauden uhkaa” vastaan?