Näin helposti Venäjä ohjaa persuja - Så här lätt styr Ryssland sannfinnarna

 Muuan kaveri tuolla Twitterissä soluttautui persujen Facebook-ryhmään, jossa keskustelua ohjasi päällepäsmärinä käytännössä suomen kieltä osaamaton profiili. Ilmeisesti kyseessä oli venäläinen trollibotti. Mutta koska tämä botti jatkuvasti kirosi vihervasemmistoa, ao. ryhmässä ei mitenkään yritettykään estää sen toimintaa. Sitä vastoin botille vastaan väittäminen johti ryhmästä karkottamiseen.

En kompis på Twitter berättade hur han infiltrerat en Facebookgrupp för sannfinnar, där diskussionen styrdes av en profil som uppenbarligen inte behärskade finska. Tydligen rörde det sig om en rysk trollbot. Men ingen i gruppen föreslog att på något sätt hindra boten från att sprida sin propaganda, eftersom den bara ägnade sig åt att skälla ned "grönvänstern". Den som invände någonting mot boten uteslöts däremot genast ur gruppen.

Kymmenkunta vuotta sitten äärioikeistoa olivat sen keskustelulaudoilla kiihottamassa nimimerkki LM:n kaltaiset siedettävää suomea osaavat venäläiset maahanmuuttajat. Heidän kanssaan äärioikeistolaiset olivat myös jonkinlaisessa keskustelussa ja vuorovaikutuksessa. Nykypersut sitä vastoin tyytyvät siihen, että heidän aivokudostaan vispilöi pelkkä botti.

För ett tiotal år sedan var de ryska troll som agiterade på högerextrema diskussionssidor ännu ryska invandrare som kunde uttrycka sig på skaplig finska - pseudonymen "LM" till exempel. Med dem kunde de andra högerextremisterna också diskutera och växelverka. Dagens sannfinnar är däremot glada åt att få sin hjärna vispad av en uppenbar bot.

Niinpä Venäjä on tällä kertaa lähettänyt asioilleen Kamputsean mukaan nimetyn botin. Kamputsean julmuudethan ovat hyvin lähellä äärioikeiston sydäntä, kuten Kamputsea-Kaitsu Murroksenkin tapauksesta ilmenee. Tämä botti ei kykene mihinkään muuhun kuin "vihervasemmiston" kiroamiseen purkka- ja kuminauhatasoisen tekoälyttömyyssovelluksen kielellä. Ja persut kuuntelevat ja tottelevat. Oman ohjelmointinsa mukaan, joka sekään ei ole paljon kummempi.

Sålunda har Ryssland nu skickat in en bot som uppkallats efter Kampuchea. Grymheterna i Kampuchea står ju extremhögerns hjärta särskilt nära, som vi ser i fallet med Kai Murros, den revolutionära våldsromantikern som övergick från extremvänstern till extremhögern eftersom ingen till vänster hänrycktes av hans kampucheanska fantasier. Den här boten kan inte göra bättre än att skälla ned "grönvänstern" på ett språk som snarast påminner om en amatöriskt uppbyggd applikation för konstgjord intelligens, eller kanske konstgjord idioti. Och sannfinnarna lyssnar och lyder. De följer sin egen programmering, som inte är mycket bättre.

Sieltä fasistit tulevat, Venäjällä murhakoulutuksen saatuaan - Där kommer fascisterna när de väl fått mördarskolning i Ryssland

Vuodesta toiseen olen varoittanut, että siihen ei mene enää kauaa, kun Venäjältä koulutuksen ja aseet saaneet äärioikeistolaisterroristit tulevat ampumaan juuri sinun lapsellesi räjähtävän luodin aivokoppaan. Vuodesta toiseen minua on pidetty hulluna ja minulta on kysytty, miten se muka olisi mahdollista. No, nyt tiedämme, miten se on mahdollista. Saksalaisen Focus-lehden uutisessa on kerrottu, että saksalaisten uusnatsien ohessa myös mm. suomalaiset aateveljet ovat päässeet Venäjällä toimivan äärioikeistoryhmän asekoulutukseen ja taistelemaan (ts. murhaamaan siviilejä) Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

År efter år har jag varnat att det inte kommer att ta länge förrän högerextrema terrorister kommer och skjuter just dina barn en explosiv projektil i hjärnkammaren. År efter år har jag kallats för en galning och tillfrågats hur detta kunde vara möjligt. Nu vet vi, hur det är möjligt. Den tyska tidningen Focus har rapporterat, att inte bara tyska nynazister, utan också en del finska idéfränder fått vapenutbildning hos en i Ryssland verksam högerextremistgrupp och deltagit i strider (läs: varit med om att mörda civila) i det ockuperade östra Ukraina.

Ilmeisesti tietä Venäjän murhakoulutukseen on ollut uudelle suomalaiselle SS-pataljoonalle avaamassa Der Dritte Weg -niminen saksalainen äärioikeistoryhmittymä, jäsenmäärältään Saksan suojelupoliisin (Verfassungsschutz) nettisivujen perusteella vähäinen, mutta taktisesti osaava porukka, joka pyrkii keräämään kamppailu-urheilua harrastavia äärioikeistolaisia sekä puhuttelemaan ydinryhmän ulkopuolisia esiintyvällä taitavasti "huolestuneina kansalaisina" esimerkiksi "ulkomaalaisväkivallan" kaltaisissa kysymyksissä. Meillä sekä persut että vastarintaliikkeen avoimet natsit ovat toki panostaneet varsin karkeaan ja yliampuvaan propagandaan "raiskaavista ulkomaalaisista", ja silläkin on saatu yhteiskunnan pohjalieju rylläämään suoraan äänestyspaikoille, mutta näyttää siltä, että Der Dritte Weg on huomattavasti osaavampi valtavirtaistaja.

Tydligen har portarna till mördarskolor i Ryssland för den nya finska SS-bataljonen öppnats av den tyska högerextrema grupperingen Der Dritte Weg. Enligt den tyska skyddspolisen Verfassungsschutz' webbsidor är det inte någon massorganisation vad antalet medlemmar gäller, men däremot förstår sig detta kotteri på taktik: det rekryterar högerextremister med träning i kampidrott och försöker tilltala utomstående genom att uppträda som "oroliga medborgare" med särskilt intresse för "utlänningsvåld". Hos oss har naturligtvis både sannfinnarna och den öppet nazistiska Motståndsrörelsen satsat på brutalt överdrivande propaganda om "utländska våldtäktsmän", och även detta har räckt till för att få samhällets bottensats söka sig till vallokaler, men Der Dritte Weg förefaller vara mycket skickligare i att göra sitt budskap acceptabelt i samhällets huvudfåra.

Venäjällä yhteistyökumppani on "Venäjän imperiumin liike", venäjäksi Russkoje Imperskoje Dviženie ja englanninkielisissä lähteissä Russian Imperial Movement. Tämän äärioikeistoryhmän ideologia perustuu pitkälti viimeisen tsaarin aikaiseen mustasotnialaisten liikkeeseen, jota voidaan pitää esifasistisena. Mustasotnialaisuus vaikutti Venäjän vallankumousta pakoon lähteneiden valkoemigranttien kautta natsismin syntyyn Saksassa, ja eräässä mielessä natsit olivat se armeija, jonka valkoemigrantit värväsivät lännestä jatkaakseen sotaa bolševikkeja vastaan. Homma toki meni vähän lapasesta, kun Hitler alkoikin käydä rotusotaa kaikkia venäläisiä vastaan.

Samarbetspartnern i Ryssland är "Ryska imperierörelsen", på ryska Russkoje imperskoje dvizjenie och i engelskspråkiga källor Russian Imperial Movement. Denna högerextremistgrupp är ideologiskt orienterad till de så kallade svarta sotnjerna eller svarta hundradena, en rörelse som kan kallas protofascistisk. De svarta sotnjernas ideologi bidrog via ryska vita emigranter, som flydde från ryska revolutionen, till nazismens födelse i Tyskland: nazisterna var i en viss bemärkelse den armé som de vita emigranterna i Väst rekryterade för att fortsätta med kriget mot bolsjevikerna. Det var visserligen inte en helt lyckad operation, ty Hitler kom ju att föra raskrig mot alla ryssar.

Tästä murhaajakoulutuksesta on aikaisemmin kirjoittanut omassa blogissaan mm. Marko Enqvist, mutta suomenkieliset lehdet ovat kertoneet täkäläisen äärioikeiston Venäjä-yhteyksistä hyvin varovasti. Ylipäätään ne ovat kovin ujoja myöntämään, että nykyäärioikeisto ei ole missään perinteisessä mielessä isänmaallista, vaan venäläismielistä ja toivoo Venäjästä tukea ja toveria taisteluunsa demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan. Onhan Homma-foorumillakin jo pitkään esitetty toivomuksia, että Venäjän armeija miehittäisi Suomen ja surmaisi suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat ja homoseksuaalit.

Tidigare har bl a Marko Enqvist skrivit om dessa mordskolor i sin blogg, men finska tidningar har dragit sig för att skriva tydligt om vår extremhögers ryska kontakter. Överhuvudtaget vågar de inte medge att vår tids extremhöger inte alls är fosterländskt inställd i traditionell mening, utan vill alliera sig med Ryssland för att kullkasta demokratin och rättsstaten. Det har ju länge framförts önskemål också på det högerextrema webbforumet Homma om att se Finland ockuperat av ryska armén som sen säkert skulle slakta ned både finlandssvenskarna, invandrarna och de homosexuella.

Suomen itsenäisyys ja venäläiset tappajat - Finlands självständighet och de ryska mördarna

Ns. vaihtoehtoisen oikeiston röyhkeys on kasvanut sellaisiin mittoihin, että suomalaisten uusnatsien ruotsalaiset aateveljet (jotka joka tapauksessa ohjaavat täkäläistenkin touhuja) ovat venäläisillä somesivuillaan villinneet venäläistä äärioikeistoa osallistumaan Suomen itsenäisyyspäivän uusnatsimarssiin. Samoilla marsseilla on takavuosina nähty mm. perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.

Fräckheten inom den s k alternativa högern har nått sådana dimensioner, att de svenska idéfränderna till de finska nynazisterna (och de finska sådana styrs hursomhelst från Sverige) på sina ryska sidor i sociala medier uppviglat ryska högerextremister till att delta i den nynazistiska demonstrationsmarschen på Finlands självständighetsdag. På en av dessa marscher har man för ett par år sen sett bl a den sannfinske riksdagsledamoten Olli Immonen.

Kuten lukijoideni pitäisi muistaa, silloin kun vanhan blogini aikoina aloin puhua, silloin tosin vasta varovasti spekuloiden, suomalaisen äärioikeiston venäläisyhteyksistä, se raivostutti niin äärioikeistolaiset kuin muutkin Venäjän ystävät siinä määrin, että minut savustettiin ulos blogialustaltani, enkä sen jälkeen ole saanut julkaistuksi yhtään mitään suomeksi kirjoitettua. 

Mina läsare kommer säkert ihåg att jag, när jag ännu var en betald bloggskribent, försiktigt och trevande började skriva om den finländska extremhögerns förbindelser till Ryssland - och att dessa skriverier gjorde både extremhögern och alla andra Rysslandsvänner så rosenrasande att jag röktes ut från bloggplattformen. Sedan dess har ingen varit beredd att ge ut någonting jag skrivit på finska.

Ehkä asia liittyy jotenkin siihen, että Venäjä hyökkäsi aika pian sen jälkeen Krimille ja Ukrainaan, ja oli tarvis vaientaa kaikki ne julkisuuden äänet (esimerkiksi minun), jotka olisivat paheksuneet kovin voimallisesti Venäjän toimia. Äärioikeistolaisia Ukrainan ystäviä Venäjä ei tietenkään hiljentänyt, koska he toimivat hyvinä todisteina sille kommunistien kautta levitetylle valheelle, että Ukrainassa muka olisi fasistihallitus.

Kanske hela historien hängde ihop med att Ryssland snart därefter invaderade Krim och Ukraina, och att det sålunda gällde att tysta ned alla de röster (t ex min röst) som man kunde räkna med hade protesterat alltför högljutt mot Rysslands operationer. Högerextremistiska vänner till Ukraina hade däremot ingenting att frukta från Ryssland, eftersom de kunde utnyttjas som levande bevis för alla lögner kommunister spred om Ukraina som en fascistisk stat.

Nyt sitten on kiistatonta, että ne kaikkein "isänmaallisimmiksi" ja "kansallismielisimmiksi" itseään kutsuvat voimat tässä maassa ovat valmiita tuomaan maahan venäläisiä äärioikeistolaisia. Venäläiseen nationalismiin kuuluu oleellisesti imperialismi, eli kun Venäjä tehdään suureksi uudestaan (sehän on niin riivatun pieni nykyään, heh heh), se tarkoittaa, että Suomen kaltaiset Venäjään joskus kuuluneet maat liitetään siihen takaisin. Toisin sanoen "kansallismielisten" "isänmaallisuutta" on nyt ihan koetellustikin Suomen myyminen Venäjällä puupennillä. Olisitte kuunnelleet kun kymmenen vuotta sitten varoitin.

Nu är det uppenbart och kan inte ifrågasättas att de krafter i Finland som högljuddast kallar sig "fosterländska" och "nationalistiska" är beredda att importera högerextremister från Ryssland. Imperialismen utgör en oskiljaktig del av rysk nationalism: vill man alltså göra Ryssland stort igen (det är ju så jävla trångt om saligheten där nuförtiden, haha) innebär det att t ex Finland återbördas till Ryssland eftersom vi en gång varit en rysk provins. Det är sålunda bevisat att "nationalistisk" "fosterländskhet" handlar om att sälja fosterlandet till Ryssland för en spottstyver. Ni borde ha lyssnat när jag för tio år sen varnade för det här.

Eikä todellakaan kannata jankata, että äärioikeisto on vain harmiton joukko höpsöjä hyypiöitä julistamassa aikoja sitten hylättyä ja kuollutta aatetta. Aate on aivan helvetin hyvin elossa kun sitä puolustamaan tulee väkivaltaisia roistoja ulkomailta asti.

Och jag vill absolut inte höra någonting om hur extremhögern kantänka bara är en handfull tokstollar och vrickade som förkunnar en för längesen övergiven och utdöd ideologi. En ideologi är nog alldeles livslevande om våldsamma skurkar kommer in från utlandet för att försvara den.

Ja venäläiset uusnatsit ovat tosiaan vaarallisia, koska Venäjä on viime aikoina käynyt hyvin armottomia sotia, joissa sadistinen roskaväki on voinut kunnostautua tappohommissa. Tyypillisesti niissä on käytetty enemmän kurittomia rikollisia ja epämääräisiä puolisotilaallisia pyssyporukoita kuin vakinaista armeijaa. Minulla on tapana käyttää näistä sakeista nimitystä "bassibasuukit", koska se ei ole pelkästään kapteeni Haddockin suosikkihaukkumasana, vaan myös ihan oikeasti kertoo mistä on kyse: vanhassa ottomaanien Turkissa armeijan etujoukon muodostivat juuri epämääräisten ja kurittomien, sotasaalispalkalla värvättyjen roistojen laumat, ja näitä kutsuttiin bassibasuukeiksi (turkinkielinen sana viittaa johtajattomiin tai järjestäytymättömiin, eli sotilaskurin puute oli oleellinen osa näiden porukoiden luonnetta).

Och ryska nynazister är genuint farliga, eftersom Ryssland under de senaste åren fört mycket obarmhärtiga förintelsekrig, där sadistisk pöbel kunnat utmärka sig som mördare. Typiskt har Ryssland föredragit att anlita odisciplinerade kriminella och paramilitära gäng i stället för att låta den stående armén rycka in. Jag brukar kalla dessa ligister för "basjibosuker", ty det ordet är inte bara ett av de skällsord som kapten Haddock älskar att använda, utan också en träffande beteckning för ryska irreguljära trupper. I det gamla osmanska Turkiet var det precis odisciplinerade och ledarlösa skaror av slynglar och skurkar som utgjorde förtruppen till den egentliga armén. Dessa legaliserade brottslingar, som levde på krigsbyte, kallades för basjibosuker. Det turkiska ordet betyder precis "ledarlös" eller "oorganiserad" - det var alltså meningen att de inte skulle vara militäriskt disciplinerade.

On selvää, että merkittävä osa Venäjän nationalisteista ja äärioikeistolaisista on kunnostautunut bassibasuukkeina Venäjän viimeaikaisissa imperialistisissa sodissa. Se tarkoittaa, että meille tulee itsenäisyyttä juhlimaan miehiä, joilla on käytännön kokemusta siviilien raiskaamisesta, rääkkäämisestä ja murhaamisesta ilman rangaistusta. Näille miehille ei ole mikään vaikea moraalikysymys nirhata suomalaista poliisikonstaapelia eikä liioin vastamielenosoittajaa. Ja nyt he tulevat tänne marssimaan, meidän itsenäisyyspäivänämme.

Det är klart att en stor del av de ryska nationalisterna och högerextremisterna utmärkt sig som basjibosuker i de imperialistiska krig som Ryssland på sistone utkämpat. Det betyder att vi på självständighetsdagen får gäster som har praktisk erfarenhet av att våldta, tortera och mörda civila, ostraffat. För dessa män är det ingen stor moralisk fråga att ha ihjäl en finsk poliskonstapel eller en motdemonstrant. Och nu ska de hit och marschera på vår självständighetsdag.

Aleksei Miltšakov, venäläinen nuorukainen, joka karaisi itseään kovaksi soturiksi silpomalla elävältä koiranpentuja ja esittelemälläå näitä urotöitä valokuvissa someprofiileissaan. Tämä on kaikkein vähiten kammottava niistä kuvista - tässä koira on jo kuollut ja sen pää leikattu irti, kuten näkyy.

Aleksej Miltjakov, en rysk yngling som härdade sig för framtida krigsbravader genom att stympa ihjäl hundvalpar, varvid han tog foton av detta för att visa dem på sina sidor i sociala medier. Det här var den minst skräckinjagande av bilderna - här är hunden redan död och dess huvud avklippt, som det syns.

Tämä taas on Miltšakovin henkilötodistus, jonka on myöntänyt Luhanskin leikkitasavalta.

Det här är Miltjakovs identitetsbevis, utfärdat av fejkrepubliken Luhansk.

Äärioikeistolaisuus ja Venäjä, taas kerran - Extremhögern och Ryssland en gång till

Äärioikeistolaisten marssiin osallistunut varusmies julistaa Facebook-sivullaan, että Donbass ei kuulu Ukrainalle - Beväringen som deltog i högerextremisternas demonstrationståg förkunnar på sin Facebooksida att Donbass inte tillhör Ukraina

Äärioikeistolaisten marssiin osallistunut varusmies juhlii venäjäksi Voiton päivää. Beväringen som marscherade med på högerextremisternas demonstrationståg högtidlighåller Segerdagen på ryska.

Äärioikeistolaisten marssiin osallistunut varusmies esittelee venäläisen äärioikeiston tunnusta. Beväringen som var med på högerextremisternas demonstrationståg skyltar med symbolen för de ryska åsiktsfränderna.

Rauhanliikkeen kliseet äärioikeiston käytössä - När extremhögern använder klichéer från fredsrörelsen

Laura Huhtasaari on nimitetty persujen presidenttiehdokkaaksi. Kaikki arvostelu on Huhtasaaren tukijoiden leirissä jo etukäteen julistettu naisvihaksi ja arvostelijoiden seksuaaliseksi haluksi Huhtasaarta kohtaan, mikä on aika hauska esimerkki siitä, kuinka postmodernin joustavasti feministiset kliseet siirtyvät osaksi äärioikeiston kielenkäyttöä ja keinovalikoimaa. Mutta myös rauhanliikkeen vanhat latteudet ovat löytäneet tiensä Huhtasaaren näppäimistölle.

Laura Huhtasaari är nu sannfinnarnas kandidat till Finlands president. Hennes stödtrupper har på förhand förklarat att all kritik antingen är kvinnohat eller beror på kritikernas sexuella begär för Huhtasaari, vilket i och för sig är ett roligt exempel på hur feministiska klichéer i vår postmodernt flexibla tid dyker upp i extremhögerns retoriska arsenal. Men även fredsrörelsens gamla plattityder har funnit sin väg till Huhtasaaris tangentbord.

Huhtasaari tunnetusti julisti, että kun Venäjä päättää Suomen ottaa, se myös tekee niin, eikä siinä auta Suomen armeija eikä Nato-jäsenyys. Tämä oli tietysti osa laajempaa kertomusta siitä, kuinka EU ja länsi joka tapauksessa romahtaa ja kuinka Suomen pitää panostaa idänkauppaan. Tämä on sellaista läppää, jota ennen vanhaan olisi odottanut kuulevansa vasemmistotahoilta.

Som bekant förkunnade Huhtasaari att Ryssland nog intar Finland om ryssarna så vill, och att varken Finlands eget försvarsmakt eller Natomedlemskapet kan göra något åt saken. Det här var givetvis bara en del av ett mera omfattande narrativ om hur EU och Väst under alla omständigheter ska kollapsa och hur Finland därför måste satsa på östhandeln. Sånt här skulle man förr i världen väntat sig höra från vänsterhållet.

Erityisesti täydellinen kyynisyys suhteessa Suomen maanpuolustukseen on tyypillinen rauhanliikkeen asenne. Yksi syy siihen, miksi itse lopulta tympäännyin rauhanliikkeeseen, oli se, että pasifistisen idealismin taustalta kurkki liian usein tämä lähes psykopaattinen piittaamattomuus. Mutta aivan sama ajattelutapa löytyy Hommalta ja hommalaisista.

Det är särskilt den fullkomliga cynismen mot Finlands försvar som är typisk för fredsrörelsen. En orsak till att jag tröttnade på fredsrörelsen var att det ofta var denna psykopatiska nonchalans som lurade bakom pacifistisk idealism. Men precis samma mentalitet karaktäriserar även rasisterna på Hommaforumet. 

Kuvaavaa kyllä Huhtasaari korostaa myös sitä, että sota on ennen kaikkea asekauppiaiden bisnestä. Tämäkin ikivanha trooppi on suoraan rauhanliikkeen romuvarastosta. Kun sotia käydään pelkästään asetehtaiden mieliksi, kannattaako ollenkaan ottaa kantaa heikomman osapuolen puolesta, jos imperialistinen Venäjä hyökkää entiseen alusmaahansa Ukrainaan?

Betecknande nog framhäver Huhtasaari också att kriget främst handlar om vapenaffärer. Det här är en urgammal trop till från fredsrörelsens skrotupplag. Om krig bara förs för att glädja vapenkrämare är det väl inte värt att ta ställning för den svagare om det imperialistiska Ryssland invaderar sitt före detta lydrike Ukraina.

Huhtasaari on toki vain esimerkki siitä, kuinka merkityksettömäksi ns. "isänmaallisuuden" käsite näinä ankeina aikoinamme on muuttunut. Kuten lukija varmasti arvaa, pystyn nykyään ymmärtämään sen, että vaikkapa oman idealistinuoruuteni aikainen sivarien tai rauhanliikkeen naiivius suhteessa Venäjän uhkaan synnytti maanpuolustushenkisiä, isänmaallisia ja nationalistisoikeistolaisia vastareaktioita. Se sitä vastoin on käsittämätöntä, että nämä vastareaktiot ajautuivat Putinin palvonnaksi ja toiveiksi, että Venäjä miehittäisi Suomen.

Huhtasaari är givetvis bara ett åskådliggörande exempel på hur betydelselöst begreppet "fosterländskhet" i dessa deprimerande tider blivit. Som läsaren säkert kan gissa sig till kan jag i dag förstå att t ex den naivitet som freds- och vapenvägrarrörelsen under mina idealistiska ungdomsår utmärkte sig med gentemot Ryssland gav upphov till försvarsvänliga, fosterländska och nationalistisk-högersinnade motreaktioner. Det som är obegripligt är att dessa motreaktioner förvandlades till Putindyrkan och önskemål om rysk ockupation av Finland.

Käytännön "isänmaallisuutta" - "Fosterländskhet" i praktiken

VDV tarkoittaa Venäjän laskuvarjoerikoisjoukkoja, Vozdušno-desantnye vojska - aivan niin, kyse on samoista "desanteista", joiden nimellä on niin synkkä kaiku sota-aikojemme historiassa. OMON-joukot taas ovat sisäministeriön erikoisjoukkoja, Otrjad mobil'nyj osobogo naznačenija. 

Petri Partanen: "Blir [Pekka] Haavisto vår näste president så får vi hoppas att vi snabbt får de ryska VDV- och OMON-trupperna till Helsingfors!"

VDV står för Rysslands speciella fallskärmsstyrkor, Vozdusjno-desantnye vojska - ordet "desant", som har så dyster klang i finsk krigshistoria, är av samma ursprung. OMON-styrkorna är inrikesministeriets specialstyrkor, Otrjad mobil'nyj osobogo naznatjenija.

Ei ole itäblokkia - Det finns inget östblock

Rauhanpuolustajia kritisoineeseen kirjoitukseeni voisin lisätä sellaisen peräkaneetin, että mitään itäblokkia ei ole. Sen pitäisi olla itsestään selvää, mutta se tuntuu unohtuvan yllättävän monilta rauhanaktivisteina ja yhteiskuntakriitikkoina esiintyviltä, jotka puhuvat liennytyksen välttämättömyydestä "idän ja lännen" välillä.

Jag kunde utvidga min kritik av Fredskämparna med slutklämmen att det inte finns något östblock längre. Det borde vara självklart, men det förefaller att våra s k fredsaktivister och samhällskritiker glömmer det när de svamlar om hur viktigt det är med avspänning mellan "öst och väst".

Venäjä ei kuitenkaan ole kylmän sodan aikainen "itä". Silloin ennen vanhaan Neuvostoliitto edusti yhtä haaraa Ranskan vallankumouksen jälkeen kehittyneestä demokratian perinteestä. Siellä, missä kommunistipuolueet olivat päässeet yksinvaltaan, tämä haara oli jämähtänyt ensin vallankumouksellisen terrorin vaiheeseen, sitten mureni hiljakseen kun terrori oli ohi mutta uudistumaankaan ei kyetty. 

Ryssland är dock inte "öst" i den bemärkelsen som ordet användes under kalla kriget. Förr i världen representerade Sovjet en gren av den demokratiska tradition som utvecklade sig från franska revolutionen. Där kommunistiska partier tillkämpade sig diktatorisk makt, stagnerade denna gren i den revolutionära terrorns skede för att sedan i all stillhet murkna bort när terrorn var förbi men någon återupplivning och förnyelse inte heller blev av.

Se, että vasemmistolaiset puhuivat liennytyksen välttämättömyydestä tämän "idän" kanssa, ei välttämättä johtunut mistään erityisestä sympatiasta kommunismia kohtaan, vaan pikemminkin juuri siitä, että "länsi" ja "itä" pohjimmiltaan olivat saman demokraattisen tradition eri haaroja, joiden ei kuulunut olla riidoissa ja joiden välille olisi saatava sovinto - eräänlainen kansainvälispoliittinen konsensus, vastine Suomen sisäpoliittiselle. En nyt ota kantaa siihen, miten paljon tässä näkemyksessä oli käytännön järkeä. Silloisessa maailmassa se näytti varmasti ainakin teoreettisesti järkevältä.

Att vänstermänniskor lade vikt vid avspänningen mellan väst- och östblocket berodde inte så mycket på kommunistiska sympatier utan snarare på känslan att "väst" och "öst" sist och slutligen var grenar av samma demokratiska tradition som inte borde ha legat i strid och som det var naturligare att stifta fred emellan - en sorts internationell politisk konsensus, som motsvarighet till Finlands inrikespolitiska. Jag tar ingen ställning till hur mycket det låg praktiskt förnuft i den här uppfattningen. I den värld vi då levde i kändes den säkert åtminstone teoretiskt vettig.

Neuvostoliitto yritti myös ainakin retorisen tekopyhyyden tasolla edustaa sitä radikaalin demokratian perinnettä. En nyt yritäkään väittää, ettei Neuvostoliitto olisi ollut kyyninen diktatuuri, joka käytännön politiikassaan pilkallisesti rikkoi aivan alkeistason moraalisia perussääntöjä: hyvä esimerkki tästä on, että KGB painatti arabiankielisiä käännöksiä "Siionin viisaiden pöytäkirjoista" vahvistaakseen Israelin-vastaisuutta ja antisemitismiä islamilaisessa maailmassa. Vaikka siellä on oma juutalaisvastaisuuden perinteensä (ja vaikka muslimeilla tietysti on asialliset syytkin paheksua Israelin politiikkaa), se ei varmasti olisi yhtä vahva kuin nyt, jos Moskova ei olisi tapansa mukaan kylvänyt myrkkyään ja valheitaan muslimien keskuuteen.

Sovjetunionen försökte också, åtminstone på den retoriska skenhelighetsnivån, uppträda som representant för denna radikalt demokratiska tradition. Härvid vill jag ingalunda ifrågasätta det faktum att Sovjet var en cynisk diktatur som i sin praktiska politik gav fan i elementära moraliska grundregler: ett gott exempel var att KGB lät trycka arabiska översättningar av "Sions vises protokoll" för att förstärka Israelfientlighet och antisemitism i muslimvärlden. Visst har islam sin egen tradition av judefientlighet (och visst har muslimer sakliga skäl för att ogilla Israels politik), men antisemitismen i de muslimska länderna skulle alldeles säkert inte vara så stark som den är om Sovjet inte hade gjort vad det brukade, dvs sått sitt gift och spritt sina lögner bland muslimer.

Kuitenkin kommunismiin kuului jonkinasteinen nojautuminen 1800-luvun demokraattisiin vallankumousperinteisiin. Neuvostoliitossa ja kommunistimaissa julkaistiin ja luetettiin esimerkiksi maailmankirjallisuuden klassikoita ja annettiin samalla ymmärtää, että Neuvostoliitto oli niiden ihmiskunnan vapaushaaveiden täyttymys, joita nämä klassikot omalta osaltaan olivat elätelleet ja sanoiksi pukeneet. Neuvostokirjallisuudelle 1800-luvun klassinen realismi oli tunnetusti merkittävä virallisesti hyväksytty esikuva.

Ändå handlade kommunism i viss mån om 1800-talets demokratisk-revolutionära traditioner. I Sovjet och i de övriga kommunistiska länderna trycktes världslitteraturens klassiker i stora upplagor, och i skolorna lästes de också. Det var meningen att Sovjetunionen utgjorde uppfyllelsen av de allmänmänskliga frihetsdrömmar som dessa klassiker hade hyst och klätt i ord. För sovjetisk litteratur var den klassiska artonhundratalsrealismen som bekant en viktig, officiellt accepterad förebild.

Tämä oli tietysti tekopyhyyttä. Mutta tekopyhyys on yksi ihmisyyden aliarvostettuja piirteitä, ja itse olen vanhemmiten oppinut näkemään siinä hyviäkin puolia. Tätä kuvaisin seuraavalla yksinkertaisella vertauskuvalla. Meillä on kaksi diktaattoria. Toinen diktaattori teloittaa armotta kaikki, koska häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta mikään muu kuin hänen oma, hyvin ahdas ja joustamaton käsityksensä maan edusta; toinen diktaattori haluaa esiintyä reiluna ja oikeudenmukaisena kansanjohtajana ja joka on vastaanottavainen ulkomailta tulevalle kritiikille. Kumman vankilaan mieluummin päätyisitte?

Det här var givetvis skenhelighet. Men skenheligheten är en av de mest underskattade mänskliga egenskaperna, och på mina äldre dagar har jag lärt mig se den i mera fördelaktig dager än som ung idealist. Reflektera en stund över den här enkla metaforen. Vi har två diktatorer. En av dem avrättar obarmhärtigt alla, eftersom han inte intresserar sig för annat än landets bästa så som han ur sitt eget snäva perspektiv ser det; den andre vill framstå som en rättvis ledare och är mottaglig för utländsk kritik. Vilken diktators fängelse skulle ni hellre hamna i?

Jälkimmäinen diktaattori on tietenkin tekopyhä, koska hänenkin diktatuurinsa on nimenomaan diktatuuri - epäoikeudenmukainen ja ahdistava valta, jonka alaisuudessa surmataan viattomia ilman oikeudenkäyntiä. Mutta sille poliittiselle vangille, jonka diktaattori tekopyhän reiluusshown nimissä armahtaa, säästynyt nirri ei ole yhtään sen vähemmän arvokas sen takia, että se on säästynyt tekopyhyyden vuoksi.

Den sistnämnde diktatorn är givetvis skenhelig, ty hans diktatur är också en diktatur, alltså en orättvis förtryckarstat, där det avrättas oskyldiga människor utan rättegång. Men för den politiske fånge som diktatorn benådar för att hyckla rättvisa är den kära livhanken inte mindre kär därför att det är skenheligheten som räddar den.

Ensimmäinen diktaattori on Putin. Toinen diktaattori tarkoittaa käytännössä kaikkia Neuvostoliiton diktaattoreita Stalinin jälkeen, Hruštšovista Gorbatšoviin.

Den förstnämnde diktatorn är Putin. Den andre liknar praktiskt taget alla diktatorer som styrt Sovjet efter Stalin, från Chrusjtjov till Gorbatjov.

Neuvostoliitto joutui olemaan tekopyhä, koska sen imperiumi - "itäblokki" - perustui vain osittain armottomaan pakottamiseen: varsinkin blokin kolmannen maailman ulkojäsenille piti kepin ohessa tai sijasta merkittävässä määrin tarjota porkkanaa. Tunnettua on, että Neuvostoliitto tuki esimerkiksi Kuubaa taloudellisesti ostamalla sen sokeria suolaiseen hintaan. Kun tämän touhun mielekkyys kyseenalaistettiin, sekä Kuuba että Neuvostoliitto vastasivat, että tässä on kyse vain oikeudenmukaisesta, riistottomasta kauppasuhteesta kehittyneen maan (Neuvostoliitto) ja kehitysmaan (Kuuba) välillä, mutta te siellä imperialistisessa kapitalistilännessä ette tietenkään ymmärrä mitään oikeudenmukaisuudesta ja pidätte riistoa normaalina.

Sovjetunionen nödgades hyckla, eftersom dess imperium - "östblocket" - bara delvis var baserat på obarmhärtigt tvång: det var särskilt de externa tredjevärldenmedlemmarna i blocket som det var viktigt att locka till fållan med moroten i stället för, eller vid sidan om, att hötta med käppen. Det är välkänt att Sovjet t ex stödde Kuba genom att betala ett saltat pris för kubanskt socker. När det uttrycktes tvivel på det ekonomiskt hållbara med dylikt, svarade både Kuba och Sovjet att det här bara var rättvis handel mellan ett välutvecklat (Sovjet) och ett underutvecklat (Kuba) land och att det bara var kapitalistiska imperialister i Väst som inte kunde begripa detta, eftersom de nu en gång såg det som normal handel att utnyttja och exploatera fattiga länder.

Tämän tekopyhyyden taustalla oli tietenkin se, että Neuvostoliittokin ymmärsi tarvitsevansa liittolaisia johonkin - että se noin yleisesti ottaen tarvitsi muuta maailmaa ja että sen ainakin tilanteen niin vaatiessa piti yrittää näyttää ystävälliseltä ja hyvältä yhteistyökumppanilta. Toisin sanoen se oli myös jossain määrin halukas antamaan muulle maailmalle periksi, vaikkapa toisinajattelija-asiassa. Aleksandr Solženitsyniä ei esimerkiksi teloitettu, vaan hänet karkotettiin länteen.

Det som låg bakom detta hyckleri var att även Sovjetunionen insåg att det behövde allierade - att det sådär i allmänhet behövde resten av världen till något och att det ibland var klokt att kunna framstå som en vänlig, samarbetsvillig partner. Därför var sovjetledarna även i viss mån beredda att göra eftergifter, t ex i hur oliktänkare bemöttes: Aleksandr Solzjenitsyn mördades inte, han utvisades till Väst.

Nykyistä Venäjää erottaa Neuvostoliitosta se, että se ei vaivaudu olemaan edes tekopyhä. Se on aivan avoimesti imperialistinen eikä sitä kiinnosta tasan mikään muu kuin uusien alueiden valloittaminen Venäjälle ja naapurimaiden poliittisen elämän myrkyttäminen. Eikä se ole vastaanottavainen lännen moraaliselle arvostelulle edes siinä määrin kuin Neuvostoliitto oli, vaan näkee kaikenlaisen arvostelun imperialismina ja sisäisiin asioihinsa sekaantumisena. Toisinajattelijoita murhataan kyynisesti - toki erilaisia rikollisia välikäsiä hyödyntäen. 

Det nuvarande Ryssland skiljer sig från Sovjet genom att inte ens hyckla. I stället är det ett öppet och fräckt imperialistiskt land som bara intresserar sig för att erövra nya områden och förgifta det politiska livet i grannländerna. Och det är inte ens lika mottagligt för moralisk kritik västerifrån som Sovjet brukade vara, utan uppfattar all kritik som imperialism och inblandning. Oliktänkare mördas cyniskt - dock genom att utnyttja kriminella mellanhänder.

Putinin hallinnon aatteellinen puoli on joustava yhdistelmä neuvostoisänmaallisuutta (joka ei ole sama asia kuin kommunismi, vaan perustuu lähinnä "Suuren isänmaallisen sodan" ihannointiin), tsarismia ja etnistä venäläistä nationalismia. Neuvostoisänmaallisuudella luodaan pelkoa lännen uhasta ja esitetään Venäjän sotatoimet puolustuksellisina, tsarismin perinteitä edustaa ennen muuta lännen äärioikeiston tukeminen, ja etnisellä venäläisellä nationalismilla luodaan lojaalisuutta valtiolle.

Den ideologiska putinismen är ett flexibelt sammelsurium sovjetisk fosterländskhet (som inte är samma sak som kommunismen, utan främst består i att idealisera "Stora fosterländska kriget"), tsarism och etnisk rysk nationalism. Genom sovjetisk patriotism rättfärdigas Rysslands krigshandlingar t ex i Ukraina, medan Väst utmålas som hot. Stödet till extremhögern i Väst står i sammanhang med tsaristiska traditioner. Etnisk rysk nationalism skapar lojalitet mot ryska staten.

Kannattaa huomata, että nämä aatteet eivät sovellu kovin hyvin vierasmaalaisten liittolaisten houkuttelemiseen, kuten kommunismi aikoinaan. Kyse on ennen muuta venäläisen imperialistisen revansismin ja aggression oikeuttamisesta omalle kansalle.

Det är värt att uppmärksamma, att de här idéerna inte duger till att locka allierade från utlandet, som kommunismen på sin tid. Det handlar framom allt om att rättfärdiga rysk imperialistisk revanchism och aggression för det egna folket.

Venäjä eroaa toisellakin ratkaisevalla tavalla Neuvostoliitosta. On selvää, että Neuvostoliitto, aivan kuten Venäjä nykyään, käytti tarkoitushakuisesti hyväkseen toisen maailmansodan muistoja esittääkseen itsensä yksinomaan puolustautujana ja amerikkalaiset uhkaajina. Samalla neuvostojohdossa kuitenkin oli myös vilpitöntä pelkoa, että amerikkalaiset hyökkäisivät maahan kuten Hitler aikoinaan.

Ryssland skiljer sig också på ett annat sätt från Sovjet. Det är klart att Sovjetunionen, precis som Ryssland i dag, tendentiöst utnyttjade minnen från andra världskriget genom att bortförklara sin jättestora armé som enbart försvarsorienterad och jänkarna som hotfulla angripare. Samtidigt var dock sovjetledarna uppriktigt rädda för att amerikanerna skulle invadera landet i Hitlerstil.

Ronald Reaganin uho perustui pitkälti siihen käsitykseen, että Neuvostoliitto oli hyökkäyskannalla ja sille piti näyttää kovaa naamaa. Kun hänelle sitten valkeni, että neuvostoliittolaiset tosissaan pelkäsivät USA:n iskua ja että tämä tilanne saattoi johtaa vahingossa ydinsotaan, hän siirtyi sovinnollisemmalle ja liennyttävämmälle kannalle. Neuvostoliitto ei ilmeisesti aikonut käyttää aseitaan ensi-iskuun, ja ne olivat sillä ennen muuta pelotteena. Brežnev lupasikin 1980-luvun alussa, että Neuvostoliitto ei aloittaisi ydinsotaa - ja saikin tällä hankittua huimasti kansainvälistä goodwilliä.

Ronald Reagans hotfulla attityd till Sovjet var baserad på uppfattningen att ryssarna var på offensiven och att det gällde att inta en oförsonlig attityd mot dem. När det gick upp för honom att sovjetledarna trodde att amerikanerna ville invadera, övergick han till en fredligare och försonligare inställning. Sovjetunionen ville tydligen inte använda sina vapen till ett första anfall, utan endast som avskräckning. Brezjnev lovade faktiskt i början av åttiotalet att Sovjet aldrig skulle inleda ett kärnvapenkrig - något han tjänade en massa goodwill på.


Sitä vastoin Putinin Venäjä on tehnyt yksiselitteisen selväksi, että se on valmis käyttämään ydinpommia ensimmäisenä. Venäjän konventionaalinen asevoima on nimittäin niin huonossa kunnossa - rauta on niin ruosteessa - että verraten heikollakin vastustajalla on mahdollisuuksia torjuntavoittoon, jos Venäjä hyökkää sen alueelle. Valitettavasti tämä ei ole sen vastustajan kannalta mitenkään yksiselitteisesti hyvä juttu.

Däremot har Putins Ryssland gjort det entydigt och klart, att det är villigt att anfalla med kärnvapen. Rysslands konventionella vapenstyrka är nämligen så föråldrat - järnet så rostat så att säga - att även en relativt svag motståndare har chanser att vinna avvärjningsseger, om Ryssland invaderar. Dessvärre är detta inte entydigt positivt vad gäller motståndaren.

Hyvässä kunnossa oleva ja monipuolinen konventionaalisten aseiden valikoima tarkoittaa, että aseistusta voi säätää tarpeen mukaan ja että voimaa ei tarvitse käyttää yhtään sen enempää kuin on välttämätöntä. Venäjällä tällaista säätövaraa ei ole, vaan se joutuu jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa yhteenottoa turvautumaan ydinaseisiin.

Har den invaderande armén tillgång till ett mångsidigt urval konventionella vapen i gott skick innebär detta att vapenutrustningen går att finjusteras efter behov och att styrka inte behöver tillämpas utöver det nödvändiga. Ryssland har inte sådant svängrum, utan ryssarna kommer vid ett relativt tidigt skede i en konflikt att se sig föranledda att gripa till kärnvapen. 

Ajatellaanpa sitä päivää "kun se kerran tulee" eli Venäjä hyökkää Suomeen. Armeijamme puolustaa tietysti isänmaata hyökkääjää vastaan ja saavuttaa merkittäviä voittoja, koska vastapuolella suuri osa sotilaista on haluttomia ja motivoitumattomia, tietoisia asiansa vääryydestä, ja aseetkin ovat mitä ovat. Mutta koska vastapuolella on Venäjä, jolle suurvalta-asema on samanlainen arvovaltakysymys kuin peniksenpituuskisojen voittaminen ja oman heterouden todistaminen, Venäjä turvautuu ydinaseisiin Suomea vastaan.

Låt oss nu reflektera över den länge förväntade dag då Ryssland invaderar Finland. Vår armé kommer givetvis att försvara fosterlandet mot angriparen och vinna segrar, eftersom en stor del av soldaterna på motståndarsidan är ovilliga och saknar motivering - förmodligen även medvetna om att kämpa för fel sak - och vapnen är vad de är. Men för Ryssland är stormaktsställningen en prestigefråga, ungefär som att vinna i penislängd och att bevisa hur heterosexuell man är, och sålunda kommer Ryssland att spränga sin väg ur pattställningen med kärnvapen.

Kyseeseen tulevat tällöin todennäköisimmin taktiset ydinaseet, joiden kohteena on ennen kaikkea Suomen armeija. Niiden aiheuttama akuutti tuho pysyy rajallisena, mutta on selvää että runsaasti siviilejä kuolee niin itse ydinräjähdyksiin kuin ydinlaskeumankin uhreina.

Då blir det mest sannolikt taktiska kärnvapen riktade främst mot Finlands armé. Den akuta förstörelsen blir begränsad, men det är klart att stora skaror civila ska dö, antingen i kärnexplosionerna eller av nedfallet.

Tämänkin jälkeen Suomi tietenkin pitää ottaa jollain tavoin haltuun ja miehitykseen. Venäjä ei tietenkään välitä paljon paskaakaan omien kansalaistensakaan hengestä noin yleensä, mutta omien sotilaidensa sijasta se lähettää raunioita ryöstämään ja säteilymyrkytystä saamaan mieluummin kaikenlaisia bassibasuukkeja kuin oikeita sotilaita. 

Finland bör naturligtvis på något sätt förvaltas och ockuperas. Ryssland ger givetvis skit i sina egna medborgares liv för att inte tala om andra länders, men i stället för att skicka ut sina egna soldater kommer det att överlämna det åt allehanda basjibosuker att plundra ruinerna och dö av strålningsförgiftning.

Tästähän on näkynyt esimakua jo Venäjän aiemmissa sotaseikkailuissa, joissa on turvauduttu milloin "kasakoihin" (tosiasiassa järjestäytyneitä rikollisia), milloin moottoripyöräjengiläisiin. Suomessa voidaan tietysti käyttää hyväksi paikallisia äärioikeistolaisia rikollisjengiläisiä.

På ett liknande sätt har Ryssland i sina tidigare krigsäventyr utnyttjat "kosacker" (som i praktiken är organiserade kriminella) och mc-gäng. I Finland går det givetvis fint att anlita lokala högerextrema ligister.

Eräs sellainen esittelikin hiljattain uutta asetakkiaan ja siihen kiinnittämiään merkkejä Facebookissa. Kyseessä on täysin suomalaisniminen sälli, jonka profiili oli täynnä islamvastaisuuspropagandaa. Takissa on Suomen lisäksi Venäjän lippu, joten tämä kaveri tuntuu olevan sitä porukkaa, jolle Venäjän kumarteleminen on isänmaallisuuden korkein muoto. Venäjällä on siis jo Suomessa sotilaansa, ja he puhuvat suomea äidinkielenään.

En sådan ligist skröt faktiskt nyligen med sin nya vapenrock och de tygmärken han dekorerat den med. Killen hade ett rent finskt namn och hans profil var fullspäckad med hatpropaganda mot muslimer. Förutom Finlands flagga pryddes rocken även med den ryska, så man kan väl sluta sig till att killen här uppfattade det som renaste fosterländskhet att buga och bocka för Ryssland. Kreml har alltså redan sina soldater stationerade i Finland, med finska som modersmål.

Suomalainen väkivaltaurho ilmoittautuu Venäjän tukijoukkoihin. En finsk våldsverkare anmäler sig till Rysslands stödtrupper.

Silloin kun olen uskaltautunut puhumaan mahdollisuudesta, että Venäjä voisi käyttää ydinpommia tavanomaisilla aseilla käytävän sodan ratkaisemiseksi edukseen, olen yleensä törmännyt ahdistuneeseen torjuntaan, jonka pääperusteena on ollut, että mikään maa - edes Venäjä - ei voi ottaa sellaista paariaksi joutumisen riskiä, joka ydinaseen ensikäyttöön liittyisi. Tämä on tietenkin hölynpölyä.

När jag vågat ta upp den möjligheten att Ryssland kunde använda en atombomb för att segra i ett krig som dittills förts med konventionella vapen, har detta vanligen beklämt avvisats med hänvisning till den internationella pariasställning som detta skulle innebära för Ryssland. Men det här är givetvis tomt svammel.

Venäjä on jo nyt niin monella tapaa tehnyt itsensä kansainväliseksi paariaksi, että on vaikea kuvitella sen arvostuksen tuosta yhtään voivan laskea. Toisaalta maan profiloituminen ydinasevallaksi, joka myös käyttää atomiräjähteitään, antaisi sille vahvan pelotteen koko muuta maailmaa vastaan. Niin vaarallinen hullu saa muut maat välittömästi suomettumaan.

Ryssland har redan nu på så många sätt gjort sig till en internationell paria, att det är svårt att ens tänka sig att det kunde vara ännu mera föraktat. Å andra sidan skulle det kunna göra sig överlägset hela världen genom att profilera sig som en atommakt beredd att använda sina bomber. En sådan farlig galning skulle kunna övertala hela världen till att finlandisera sig.

Reagan itse asiassa sai juuri sillä tavalla Neuvostoliiton nujerrettua, että julisti olevansa valmis tekemään ensi-iskun Pahan valtakunnaksi nimittämäänsä maata vastaan ja pommittamaan sen aluetta strategisilla ydinaseilla. Neuvostojohtajat reagoivat tilanteeseen suunnilleen ajattelemalla näin: tuo tyyppihän on seinähullu, nyt pitää olla todella varovainen ettei se saa tekosyytä käristää meitä grillilihaksi. Putin on ilmeisesti ottanut oppia Reaganista, kun uhoaa olevansa valmis ensi-iskuun.

Det var faktiskt precis så Reagan kunde få bukt med Sovjet: han förklarade att han var beredd till ett första slag mot "ondskans rike" med strategiska kärnvapen. Vad var sovjetledarnas reaktion? De tänkte ungefär så här: gubben där är ju spritt galen, nu måste man akta sig för att trampa honom på tårna så att han inte får ett enda svepskäl att göra grillkött av oss. Uppenbarligen lärde sig Putin ett och annat av Reagan, och nu imiterar han lärofadern genom att betona hur villig han är till ett förebyggande angrepp med atombomber.

Putinin sanoma Yhdysvalloille on: hei, älkää viitsikö, ette te oikeasti halua ottaa maailmanlaajuisessa ydinsodassa kuolemisen riskiä jonkin Tallinnan takia. Pelkkä bluffi ei kuitenkaan enää saa tästä viestistä uskottavaa. Tarvitaan enemmän. Esimerkiksi juuri taktisen ydinaseen käyttö sopivan vaaratonta vihollista vastaan. Suomi olisi sellainen sopivan vaaraton vihollinen. Emme ole Naton jäseniä, joten ydinpommittamalla meitä Venäjä ei vaarantaisi yhtään mitään.

Vad Putin vill säga till Förenta Staterna är: ids inte, ni vill verkligen inte ta risken att dö i ett världsomfattande kärnvapenkrig för Tallinns skull. Ren bluff gör detta budskap dock inte längre trovärdigt. Det behövs någonting mera, som t ex ett taktiskt kärnvapenangrepp mot en lämpligt ofarlig fiende, som Finland. Vi är inte Natomedlemmar, vilket betyder att Ryssland inte skulle ta några risker alls genom att kärnvapenbomba oss.

Venäjän trollit Suomessa eivät todellakaan edes yritä kiistää tätä. Päin vastoin, ilmeisesti jonkinlaisina vasemmistolaisina pasifisteina itsensä näkevät trolliarmeijan sotilaat tuntuvat saavan jonkinlaista kieroutunutta mielihyvää ajatuksesta, että Venäjä rankaisisi Suomea iskemällä tänne ydinräjähteillä, jos yrittäisimme liittyä Natoon. Siinä missä 80-luvun pasifismin taustalla oli aito huoli ydinsodan uhasta, nykypäivän trolliarmeijalle Venäjän ydinaseet ovat jonkinlainen oikeuden miekka.

De ryskstyrda trollen i Finland försöker inte ens förneka detta. Tvärtom: soldaterna i trollarmén, även om de troligen ser sig som vänstersinnade pacifister, förefaller få någon sorts pervers njutning av tanken att Ryssland skulle straffa Finland med atombomber om vi sökte medlemskap i Nato. Medan åttiotalspacifismen berodde på genuin oro över det överhängande atomkrigshotet, tycks vår nuvarande trollarmé se Rysslands kärnvapen som ett rättvisans svärd.

Tiedostavatko nämä räikköräähkät, että heidänkin henkensä on siinä katkolla, jos Venäjä pudottaa pienenkin atomijytkyn Suomen rajojen sisäpuolelle? Vaikea sanoa. Äärimmäisessä hädässä ihmisen on toki mahdollista päätyä sellaiseen mielentilaan, jossa ajatus omasta kuolemasta ydinsodassa tuntuu vähäpätöiseltä sen rinnalla, että omat vihollisetkin joutuisivat radioaktiiviseen maailmanpaloon roihuamaan. Mutta ovatko Venäjän trollit äärimmäisessä hädässä? Tuskin. Se tässä on merkillisintä.

Är dessa landsförrädare alls medvetna om att även deras liv svävar i fara om Ryssland spränger en atombomb - hur liten och taktisk som helst - innanför Finlands gränser? Svårt att säga. I en akut och extrem nödsituation kan människan strunta i sitt eget liv om hon bara kan vara säker på att även hennes egna ovänner ska brinna ihjäl av samma radioaktiva världsbrand. Men befinner sig de ryskstyrda trollen i en sådan nödsituation? Knappast. Det är det konstigaste med det hela.