Poliisi käväisi - Polisen var på besök

Poliisi kävi juuri morjestamassa. Nimissäni oli lähetetty kuulemma uhkauskirjeitä eräille kansanedustajille. Aiemmin nimissäni oli lähetelty uhkauskirjeitä joillekin Turun kaupungin silmäätekeville. Sillä kertaa poliisi otti yhteyttä vain puhelimitse. Lisäksi, kuten blogini lukijat tietävät, minua on uhkailtu sähköpostiviesteillä, jotka ilmoitin poliisille laittomana uhkauksena, mutta se juttu ei sitten johtanut mihinkään, koska kuulemma minuun suuntautunut ahdistelu ei ole yhteiskunnallisesti kyllin merkittävää. Luulisi olevan, koska niiden uhkailujen takana ovat aivan varmasti samat tyypit, jotka lähettelevät törkyviestejä minun nimissäni.

Polisen var och besökte mig. En del riksdagsledamöter lär ha fått hotfulla emails från mig. Tidigare hade en del högt uppsatta personer inom Åbo stads förvaltning fått liknande hotelser under mitt namn. Den gången nöjde sig polisen bara med att ringa till mig. Dessutom, som mina läsare vet, har jag också fått hotelser via email och anmält det som olaga hot, men den historien ledde inte till någonting, eftersom det inte är samhälleligt tillräckligt betydelsefullt om jag blir hotad. Man kunde inbilla sig att det är det, eftersom det är alldeles säkert samma gäng som hotar mig och som skickar osakligheter i mitt namn.

Voihan toki olla niinkin, että tässä kiusanteossa on taustalla itse KGB, tai vastaavanlainen venäläinen porukka. Olenpa sitten tärkeä mies. Kun kaksitoistavuotiaana luin Solženitsynin muistelmateoksen Puskipa vasikka tammeen, en olisi voinut kuvitella, että joudun joskus juuri hänen kuvaamansa tyyppisen kiusanteon kohteeksi - ja että asialla on sama pulju.

Det kan ju givetvis också vara självaste KGB, eller en motsvarande rysk organisation, som ligger bakom det här. Vad jag blivit en viktig person. När jag tolv år gammal läste Solzjenitsyns memoarbok En kalv med eken stångades, kunde jag inte föreställa mig att jag en vacker dag skulle råka ut för liknande trakasserier som de av honom skildrade - och att jag skulle trakasseras av samma agentur. 

PS: Ei kai sekään ole mahdotonta, että persujen johdossa tunnistettiin tuo mehevä juoru (jonka yksityiskohtia en edes kertonut ja johon liittyviä henkilöitä en maininnut nimeltä, joten en syyllistynyt rikokseen) ja joku siellä sai paniikkikohtauksen. Tiedä vaikka se minun kuulemani juoru olisi ollut paikkaansapitämätön, mutta joku ihan muu henkilö samalla taholla olisi harrastanut persuromanttisia penisviestejä ja pelästynyt, että asia olisi nyt paljastunut. Koska kikkelinkuvien lähettely on tähänastisen perusteella niin yleistä ao. puolueessa ja sitä lähellä olevilla tahoilla, minun heittämäni kiven oli pakko osua johonkuhun, edes vahingossa.

PS. Det är väl inte heller omöjligt, att någon i den sannfinska partiledningen kände igen sig i den där saftiga skvallerhistorien (jag gick inte in på detaljerna och nämnde inte några namn, så jag begick ingen förbrytelse) och fick panikattack. Det är helt tänkbart att den version jag hade hört inte höll sträck, men att någon annan person på samma håll faktiskt hade skickat amorösa penisbilder till sitt hjärtas utvalda och blev förskräckt över att historien avslöjats. En sten man kastar i blindo kommer sålunda aldrig att missa målet, så vanligt det är med kukbilder som kärlekstecken i partiet och närstående kretsar. 

Ilja ja Bäckman oikeuden edessä - Ilja Janitskin och Johan Bäckman inför rätta

Ilja Janitskin ja Johan Bäckman ovat nyt päässeet käräjille. Viimeksi kuulemieni väliaikatietojen mukaan Iljaa uhkaa reilu vuosi ehdotonta häkitystä, kun taas Bäckmanin vankilatuomio jäänee ehdolliseksi. Moraalisesti katsoen kummankin herran pitäisi saada vähintään elinkautinen ja tyrmän avain heittää jorpakkoon, koska on selvää, ettei heistä ikinä saada tuotteliaita ja hyödyllisiä kansalaisia tähän maahan. Valitettavasti, heh heh, kaikenlaiset vihervasemmistolaiset hyysäävät rikollisia, joten laki ei rankaise roistoja kuten pitäisi.

Ilja Janitskin och Johan Bäckman bragtes äntligen inför rätta. Enligt de senaste uppgifterna hotas Ilja av mer än ett år ovillkorligt fängelse, medan Bäckman endast torde ha en villkorlig dom. Moraliskt sett borde givetvis bägge herrarna få livslång fängelsedom och nycklarna till deras celler slängas i diket, ty det är självklart att de aldrig kommer att civiliseras till produktiva och nyttiga medborgare. Dessvärre skämmer allehanda gröna och vänstermänniskor (haha) bort kriminella, vilket innebär att lagen inte straffar skurkar som den borde.

(Ja edellisen kappaleen viimeinen lause oli tietenkin pilaa, huumoria, vitsi. Itse asiassa rangaistukset ovat Suomessa olleet lieviä ja vankeustuomiot lyhyitä siitä saakka kun olimme "orjia ounaan herran", eli tsaarin valtakunnan alamaisia. Koska rahvasta tulee valistaa isänmaan historiasta, mainitsen taas kerran Nikke Pärmin, joka oli nuorena miehenä syyllistynyt pikaistuksissa tehtyyn tappoon ja istunut siitä kolme vuotta kiven sisässä. Siis kolme vuotta henkirikoksesta - törkeästä kunnianloukkauksestakin voi periaatteessa saada kaksi vuotta. Tuomionsa jälkeen, kuten tiedetään, Pärmi ansioitui jääkärinä ja toisessa maailmansodassa vangeista kootun pataljoonan komentajana; lisäksi hän onnistui rauhoittamaan Nivalan ns. konikapinan vuonna 1932 ilman kuolonuhreja.)

(Och den sista meningen i det föregående avsnittet var givetvis ett skämt, en vits, humor. I själva verket har straffen varit lindriga i Finland sedan vi varit "slavar under en girig herre", dvs undersåtar i tsarriket. Pöbeln bör alltid upplysas om fosterlandets historia, varför jag en gång till nämner Nikke Pärmi, som i unga år dödat en man i hastigt mod och suttit tre år inne för detta brott. Tre år för ett dråp alltså - när man i princip kan få två år för grov ärekränkning. Som bekant utmärkte sig Pärmi efter sitt fängelsestraff som medlem i jägarrörelsen och senare i andra världskriget som kommendör för en bataljon sammansatt av straffångar; dessutom lyckades han år 1932 lugna ner det så kallade hästupproret i Nivala utan dödsoffer.)

Janitskinin ja Bäckmanin, noiden veljesten kuin ilvesten, nousu yhtaikaa sekä oikeuden eteen että median parrasvaloihin ainakin tuo yleiseen tietoisuuteen lopultakin erään tosiseikan, joka meille nettinatsiterrorin uhreille on ollut selvää hyvinkin kymmenen vuotta: että ns. maahanmuuttokriittisyys on saman porukan heiniä kuin bäckmanilainen Venäjän arvostelijoiden vainoaminen. Rasismia ei siksi voida enää pitää "isänmaallisuutena", vaan pikemminkin aktiivisena isänmaanvastaisuutena, johon liittyy pyrkimys viedä isänmaan itsenäisyys ja alistaa Suomi läpikotaisin pahantahtoisen fasistisen Venäjän orjuuteen.

Att de såta stallbröderna Janitskin och Bäckman samtidigt både hamnar inför rätta och stiger fram i mediernas rampljus bringar till allmänt medvetande ett faktum som stått klart för oss, offer till nazisternas online-terror, sedan tio år tillbaka: att s k invandringskritiker i praktiken är samma gäng som Bäckmanälskare som förföljer alla som kritiserar Ryssland. Rasism kan sålunda inte längre ses som "fosterländskhet", utan som aktivt fosterlandsförräderi med syftet att skrota fosterlandets självständighet och förslava Finland under det alltigenom illvilliga, fascistiska Ryssland.