Viime aikoina hugenbergiläiset mediamme ovat olleet ryhdistäytyvinään suhteessa äärioikeistoon. Nyt kun äärioikeisto on saanut käytännössä kaikki haaveensa toteutettua, mediaamme johtavaa oikeistolainen omistajataho voi sallia "sananvapauden" eli laimennettuja versioita siitä. minkä me persujen jahtaamat jo hyvin tiedämme.
På sistone har våra hugenbergmedier låtsats ta sig i kragen vad gäller extremhögern. Nu har högerextremisterna fått praktiskt taget alla sina drömmar förverkligade, kan mediernas högersinnade ägare tillåta ett visst kvantum "yttrandefrihet", dvs utspädda och urvattnade versioner av vad vi, offer för sannfinska online-hetskampanjer, sedan ett årtionde vetat.
Tämän hämäysoperaation tärkein seuraus on Pekka Mykkäsen "Likainen somesota", jonka ympärille on jo yritetty nostattaa jonkinlaista mediakohua. Olen lukenut kirjan, koska minulla on e-kirjaohjelma, jonka kautta se on saatavissa, mutta en edelleenkään suosittele sitä kellekään. Toki siitä ilmenee erinomaisesti, miten tietämättömiä ja toistaitoisia suurin osa toimittajista on, tekeleen laatija mitä suurimmassa määrin mukaanluettuna.
Den hittills viktigaste följden av denna blådunsteroperation är boken "Likainen somesota" (ungefär "Det smutsiga kriget på sociala medier") av Pekka Mykkänen, som man nu debatterar i medierna. Jag har läst boken, eftersom jag har tillgång till den via ett e-bokprogram, men jag rekommenderar den inte. Visst demonstrerar den excellent hur ignoranta och oprofessionella de flesta journalisterna i Finland är, inklusive författaren till eländet.
On siinä mainittu yksi asia, joka suomalaisen mediajulkisuuden kannalta on uusi, mutta senkin sanoo yksi haastateltavista, Oula Silvennoinen, joka kuuluu meihin maan matosiin eli persujen mielipidevainon uhreihin - Mykkänen on ollut hyvin nirso valitessaan keskuudestamme informantteja. Silvennoinen toteaa sen - sinänsä alan miehille itsestään selvän ja omassakin nahassa koetun - totuuden, että persut ovat ajatusmaailmaltaan ja sanavarastoltaan täysin kansainvälisten esikuvien varassa: kun kaikki nämä woket ja muut hianot ameriiiikankieliset iskusanat tulivat heidän kauttaan suomalaiseen julkisuuteen, koko muu poliittinen kenttä oli täällä aivan huuli pyöreänä, koska koko tuolla fiinillä ulugomualaisella sanastolla ei ollut Suomen oloissa mitään merkitystä eikä relevanssia.
En sak omnämns i boken som man aldrig hört i den finskspråkiga medieoffentligheten, men det är typiskt att det yttras av ett av intervjuoffren, Oula Silvennoinen. Silvennoinen är inte bara ett intervjuoffer, han har också fått stå ut med sannfinska åsiktsförföljelser. Den kräsne Mykkänen har bara accepterat några få av oss, offer för sagda förföljelser, som informanter. Men under alla omständigheter tillåts Silvennoinen i boken konstatera den för oss självklara och ofta upplevda sanningen att sannfinnarna i sin tankevärld och sitt ordförråd helt är beroende av internationella förebilder: när de tillförde "woke" och övriga fina och förnäma amerikanska ord till finsk politisk diskussion, var resten av det politiska fältet helt perplext, ty de där obegripliga utländska orden hade i finsk kontext ingen betydelse eller relevans.
Tyypillistä on, että Mykkänen ei sanallakaan hiiskahda Venäjän vaikutuksesta eikä tuesta äärioikeiston nousun takana, vaikka jo vuosituhannen vaihteesta on ollut ilmeistä, kuka äärioikeistoa ohjaa. Muistutan taas kerran siitä, että siihen aikaan - kun äärioikeistoa motivoi enemmän hurriviha kuin maahanmuuttopakkomielle - Venäjästä puhuttiin niissä piireissä jo vähintään yhtä ihsilevaan sävyyn kuin taistolaiset aikoinaan puhuivat Neuvostoliitosta: Ruotsi oli kamalilla sortolaeillaan alistanut suomalaisia, Venäjä joka antoi pitää ne kamalat sortolait voimassa oli hyvä ja reilu isäntä - tätä vanhaa YYA-sontaa siis.
Typiskt nog säger Mykkänen inte ett knyst om Rysslands inflytande på och stöd till högerextremismen, trots att det redan vid millennieskiftet var uppenbart vem som styr extremhögern. Jag vill en gång till påpeka att extremhögern på den tiden - när den motiverades mer av hatet mot finlandssvenskar än av invandrarobsessionen - yttrade sig precis lika beundrande om Ryssland som ungstalinisterna på sin tid talade om Sovjetunionen: Sverige hade tyranniserat finnarna med sina hemska förtryckslagar, medan Ryssland som nådeligen tillät oss att hålla samma lagar i kraft var en rättvis och god husbonde. Vsb-klichéer från början till slut, alltså.
Tietysti Mykkänen myös erehtyy molempien ääripäiden diskurssiin (jos se nyt mikään erehdys oli - luultavasti hän tietoisesti teki kuten hugenbergilaiset esimiehet käskivät) eli inisee jostain "antipersujen" porukasta joka muka olisi yhtä kovasanainen ja tyly kuin persut. Median kykenemättömyys kertoa totuutta, tai median aktiivinen pyrkimys valehteluun, on ilmeistä. Mitään "antipersujen" porukkaa ei syntynyt, ennen kuin persut aloittivat nettiterrorin, joka suuntautui verraten epäpoliittisia ihmisiä vastaan. Siinä vaiheessa kun esimerkiksi minua vainottiin, varsinainen vasemmisto ei ollut vielä läheskään yhtä hillittömän kampanjan kohteena.
Naturligtvis förirrar sig Mykkänen också till kålsupardiskursen - om det nu alls är något misstag, ty mer sannolikt är det att det är vad hans hugenbergförmän gett honom i uppdrag - dvs han yrar någonting om ett gäng av "antisannfinnar", motsatta extremister som kantänka yttrar sig lika obarmhärtigt om sannfinnarna. Här ser vi igen hur svårt medierna har att säga sanningen och hur aktivt de ljuger. Det fanns aldrig några "antisannfinnar", förrän sannfinnarna inledde sin kampanj av onlineterror, som riktade sig mot relativt opolitiska personer. Där t ex jag förföljdes av sannfinnarna, pågick det ingenting liknande mot den egentliga partiengagerade vänstern.
Silloin kun "maahanmuuttokriitikot" alkoivat kutsua itseään maahanmuuttokriitikoiksi aikaisemman "roturealistin" sijasta, täällä Suomessa oli ihan oikeakin "vastakkainen ääripää", Vapaa liikkuvuus -verkosto. Se järjesti lähinnä mielenosoituksia, jotka sivuutettiin mediassa aika lyhyin maininnoin. Persut ja rasistinen äärioikeisto eivät todellakaan panostaneet tämän porukan ahdisteluun, vaan hyökkäsivät minunlaistani vastaan - ja tuohon aikaan en itse piitannut paljoakaan maahanmuutosta, puhumattakaan siitä että arvostelin aika tylysti silloisia feministejä. Oli selvää että persut ja rasistit, jotka valittivat siitä että esimerkiksi feministejä tai vasemmistoa ei saa arvostella, pyrkivät nimenomaan vaientamaan minunlaiseni kirjoittajat, jotka hyökkäsivät näitä pyhiä lehmiä vastaan nimenomaan oikeusvaltiollisista ja maltillisista lähtökohdista käsin.
När "invandringskritikerna" började kalla sig invandringskritiker i stället för "rasrealister", fanns det en genuin "motsatt extremitet" i Finland - Nätverket för Fri Rörlighet. Nätverket brukade främst organisera demonstrationer, som för det mesta förbigicks i medierna. Sannfinnarna och den rasistiska extremhögern satsade verkligen inte ett dugg på att trakassera den här gruppen, i stället angrep de mig och förmodligen mina gelikar - på den tiden struntade jag för det mesta i invandringen, och feministerna kritiserade jag i mycket brutala ordalag. Det var klart att sannfinnar och rasister, som klagade över att det inte var tillåtet att kritisera feminister och vänstern, strävade till att tysta ned precis sådana skribenter som mig, alltså alla som attackerade vänsterns heliga kor utifrån ett rättsstatligt och moderat perspektiv.
Maltillisiin keskiryhmiin samaistunut isoisäni joutui aivan samalla tavalla lapuanliikkeen ahdistelemaksi omana aikanaan, sillä natsien, fasistien, persujen ja rasistien tavoite ei koskaan ole nouseminen mitään "vastakkaista ääriryhmää" vastaan. He taistelevat nimenomaan maltillisia keskiryhmiä vastaan. Heidän tarkoituksensa on tuhota maltilliset keskiryhmät - tuhota sellaiset ryhmät mahdollisuutena ja käsitteenä. Isoisäni aikana Maalaisliitto ja laillisuusrintama saivat lopulta lapualaiset kuriin. Nyky-Suomessa tätä kukaan ei tietenkään muista.
Min morfar, som såg sig som en representant för den sansade centern i trettiotalets finska politik, blev på ett liknande sätt ansatt av Lapporörelsen, ty fascister, sannfinnar och rasister ville aldrig bekämpa någon "motsatt extremism". Det är precis den moderata centern de angriper. De strävar till att tillintetgöra den sansade centern som en möjlighet och ett begrepp. På min morfars tid lyckades Agrarförbundet och laglighetsfronten få bukt med Lapporörelsen. I dag kommer ingen ihåg det här.
