maanantai 2. toukokuuta 2005

Moolokin suihin vaan

Tiina Kaarelan päiväkirjasta paljastuu lisää mielenkiintoisia yksityiskohtia: hänellä on tytär, joka ilmeisesti on naimisissa italialaisen kanssa, ja tuntuu sekä vävy että tämän kotimaa kovasti anoppia miellyttävän. Kuten tiedämme, Italiassa ei tiedostava feminismi juurikaan poikien kasvatukseen puutu; ja sekä Italiassa että Espanjassa tavalliset lehtikioskit notkuvat täynnä sen luokan pornoa, että varsin paatunutkin suomalainen hätkähtää. Nuoria poikia ei syyllistetä pornon tiiraamisesta, vaan se nähdään normaalina vaiheena nuorukaisen elämässä. Ja kas kummaa: näistä pornon keskellä varttuneista nuorukaisista tulee käypiä aviomiehiä ja unelmavävyjä suomalaisille feministeille - niille samoille, jotka omistavat merkittävän osan ajastaan nuorten suomalaisten poikien (sekä omien poikien että muidenkin) syyllistämiselle siitä, että nämä tiirailevat pornoa.

Toisin sanoen: Samalla kun he omassa ja tyttäriensä elämässä hyväksyvät sen, että hyvä mies on sellainen, jota ei ole koko herkän murrosikänsä ajan syyllistetty siittimestään, he tekevät kaikkensa, jotta heidän omista pojistaan ei tulisi hyviä, parisuhdekelpoisia ja onnellisia miehiä. Heidän feminisminsä voisi ottaa vakavasti maailmanparannusaatteena, jos he joko kammoksuisivat rasismiin verrattavalla inholla machomaiden miehiä tai ainakin osoittaisivat selviä merkkejä jonkinlaisesta kulttuurisokista joutuessaan kohtaamaan nämä miehet ja heidän häpeilemättömän ja anteeksipyytelemättömän miehekkyytensä. Mutta silloin kun tällainen tumma ja komea ja ennen kaikkea itsetuntoinen mies ilmaantuu maisemiin, naisten biologinen ohjelmointi kolkkaa tainnoksiin heidän aatteellisen ja tiedostavan omantuntonsa.

Käytännössä siis tiedostava feminismi tarkoittaa, että omat pojat kasvatetaan itsetunnottomiksi luusereiksi, ajetaan yksinäisyyteen, vanhapoikuuteen ja siitä väistämättä seuraavaam depressioon ja itsemurhaan, samalla kun omat tyttäret kasvatetaan preferoimaan reippaita ja itsetuntoisia poikia, siis niitä, joiden elämää feminismin ja profeminismin hirvittävä syövytysmyrkky ei ole päässyt polttamaan puhki. Jos kerran edistyksellinen aate vaatii teitä tappamaan poikanne, niin tekisitte sen edes armeliaasti pistoolilla, esimerkiksi pojan nukkuessa, ja menisitte sen jälkeen pää pystyssä ja ylpeinä marttyyreina vankilaan - naisjärjestöillä ei todellakaan olisi mitään vaikeuksia (eikä takuulla mitään moraalisia estoja) järjestää tukitoimintaa äideille, jotka vakaumuksesta tappavat poikansa, "koska miespuolisen olennon hyysääminen aikuiseksi on rikos ihmiskuntaa kohtaan" tms. Mutta ilmeisesti olette sekä pelkureita että sadisteja, koska ette ole valmiita menemään vankilaan vakaumuksenne puolesta (naisia - ilmiselviä murhaajiakin - ollaan hyvin haluttomia tuomitsemaan pitkiksi ajoiksi vankilaan, joten selviäisitte poikienne murhasta varmaan parilla vaivaisella vuodella) ja koska saatte ilmeisesti jotain perverssiä nautintoa siitä, että ohjaatte vuosien aivopesulla ja syyllistämisellä poikanne hitaan kuoleman tielle.

Himosta hihkuen ja hytkähdellen, nautinnosta nytkähdellen seivästävät äidit poikansa vartaaseen Moolokin suusta nousevien liekkien korvennettavaksi, hiljaiselle tulelle, löysään hirteen.