maanantai 21. marraskuuta 2005

Ehdoton meemi!

Veli Junakohtaus haastoi minut tähän meemiin: millainen olisin tyttöystävänä? Tietenkin reilu, oikeudenmukainen ja hyvä, eli siis parempi kuin naisten valtaosa. Kuinka vakavasti sen porukan voi enää ottaa, nyt kun tiedän, että osaisin itse heidän hommansa paremmin?

Sait yhteensä 12 pistettä

Olet onnistunut sisäistämään tyttöystävän roolin syvimmän olemuksen. Suhtaudut kundiin samoilla periaatteilla kuin tyttökavereihisi – tämä ei saa mitään etuoikeutta hölmöilyyn vain siksi, että sattuu olemaan kaksilahkeinen. Otat hemmon näkemykset huomioon ja myönnät, että hänkin saattaa olla joskus oikeassa. Enimmäkseen teillä onkin hauskaa yhdessä, koska osaat antaa toiselle myös tilaa, etkä romahda pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Jos suhde ei pidemmän päälle toimi, pystyt tunnustamaan sen itsellesi ja siirtymään uusille apajille. Etkä katkeroidu yhden luuserin perusteella.

Muuten tässä ei sitten kummoisia uutisia olekaan. Olen ottanut asiakseni lukea joka ilta kaupunginkirjastossa puolalaisia kirjoja ja kirjoittaa niistä muistiin uusia sanoja, joten suomi-puola -sanakirjaprojektini netissä, joka oli pitkään hylättynä, on viime aikoina alkanut taas laajeta. Tällä hetkellä minulla on työn alla romaani nimeltä Królestwo konieczności, Välttämättömyyden valtakunta, jonka on kirjoittanut minulle tähän asti tuntemattomaksi jäänyt suuruus nimeltä Andrzej Braun. Kirja käsittelee australianpuolalaisten siirtolaisten kohtaloita toisen maailmansodan jälkeen, ja sen ytimessä tuntuisi olevan omalaatuinen sukurutsainen rakkaustarina: sodan lapsina erilleen heittämät ja Neuvostoliiton ja Kiinan läpi Australiaan päätyneet sisarukset tapaavat toisensa nuorina aikuisina ja menevät naimisiin tietämättä sukulaisuudestaan. Asetelma on hiukkasen groteski, mutta Braun vaikuttaa pätevältä tarinankertojalta ja hänellä on silmää australianpuolalaisen elämän yksityiskohdille.