Suositut tekstit

lauantai 16. huhtikuuta 2005

Ei oikeutta edes puhua

Nyt kun minulla jo puolen vuoden ajan [toim. huom: miten niin puolen vuoden? johan tässä kesällä tulee vuosi täyteen: kannettava ja tyttökaveri on ollut osapuilleen yhtä kauan] on ollut tämä huippuhieno kannettavani, olen päässyt kuuntelemaan Ylen arkistosivuilta muuten kuulematta jääneen radiosarjan Kiusaaja keskellämme, joka käsittelee luonnehäiriöisiä. Valitettavasti sarja ei sisällä ainoatakaan selvää esimerkkiä ns. psykonartuista. Kuitenkin minua kovasti kosketti kuulla, miten monet ihmiset ovat itkua vääntäen tulleet tälle Naamiona terve mieli -kirjan kirjoittaneelle raamattuopiston johtajalle kertomaan, miltä tuntui se, että joku lopultakin ymmärsi ja otti vakavasti heidän koettelemuksensa luonnehäiriöisen läheisinä. Siihen asti he olivat olleet aivan sietämättömässä tilanteessa, koska psykopaatti itse oli näyttelemisen ja falskiuden mestarina onnistunut aina olemaan esimerkiksi terapiatilanteissa oikein mukavaa ja sopeutuvaista ja psykopaatin uhri, joka ei tietenkään luottanut puolisoonsa tietäessään tahdin joka tapauksessa muuttuvan heti kun he pääsisivät takaisin kotiin - terapeutin mielestä tietysti uhri oli epäluuloisuudessaan tehnyt paljon mielisairaamman ja paranoidisemman vaikutelman kuin sliipatun kohtelias ja yhteistyöhalua teettelevä psykopaatti.

ATMyys on, ihan oikeasti, samanlainen ymmärryksestä paitsi jäävä olemisen muoto kuin tuo psykopaatin puolison kohtalo. Taannoin minua syvästi ärsytti Mitvitin kommentti Ilman naista -sarjakuvaan, ja aivan yhtä lailla minua suututtaa Sara Lindströmin puistattavan typerä ja ajattelematon kirjoitus blogien sovinismista, jota Henkka Ihmissuhteissa jokin aika sitten siteerasi. Aivan erityisen vastenmieliseltä tuntuu se heitto, että tekstejä lukemalla ilkeämielinen karikatyyri sosiaalisesti rajoittuneista nörteistä ei ainakaan heikkene. Niin, vähän samaan aikaan kuin Tyrämössöksi kutsumani ryhmäblogin nerokkaat kirjoittelijat totesivat tekstejäni luettuaan: mieleen nousee kuva vantaalaisesta työttömästä vormuloita tölläävästä mikrotukihenkilöstä. Eli siis nämä suvaitsevaiset ja sivistyneet naisihmiset ylhäisyydessään myöntävät itselleen oikeuden ilkeämielisiin karikatyyreihin ja "mieleen nouseviin kuviin".

Jo moniaita kertoja olen huomannut harvan asian herättävän niin voimakkaita ja hysteerisiä torjuntareaktioita kuin sen, että AT-mies uskaltaa puhua rehellisesti ja avoimesti ääneen kohtalostaan. Esimerkiksi Mitvitin käsittämättömän halveksivat toteamukset Ilman naista -sarjakuvasta tuntuivat lähinnä korostavan sitä, että elämättömän nörtin elämänkokemus (heh, tulipa sanottua paradoksaalisesti) on vähäarvoisempi kuin hyväksyttyjen määritelmien mukaista elämää (johon kuuluu ennen muuta seksi) harjoittavien henkilöiden elämänkokemus, ja että on jotenkin pelottavaa ja moraalitonta, kun ATM uskaltautuu jopa luomaan kulttuuria ja taidetta (sellaista kuin nyt tuo Ilman naista -sarjakuva) omista lähtökohdistaan käsin.

ATMiä halveksuva YT-väki kun pitää itseään mielellään kovin moraalisena, herkkänä ja taiteellisena, ja esittää itselleen samalla ATMien ATMyyden johtuvan siitä, että nämä ovat epämoraalisia, epäherkkiä, epäempaattisia ja kykenemättömiä mihinkään luovaan. (Ikään kuin olisivat itse erityisen luovia, kun menevät taidegallerioihin kuljeskelemaan ympäriinsä ja teeskentelemään, että ymmärtävätkin näkemästään jotakin.) Siksi ATMien taide torjutaan kiukkuisesti. Se on pelottavaa, koska ATM voi oikeasti olla lahjakas ja luova taiteilija ja tehdä ATMien kokemuksen ymmärrettäväksi. Sitä naiset ja YTM:t eivät halua, koska se ensinnäkin synnyttäisi ATMissä tietoisuuden siitä, että muitakin samassa asemassa olevia on ja että heidän kohtalonsa ei välttämättä ole henkilökohtaista huonommuutta, vaan että maailmassa voidaan tulkita olevan virhe, jonka uhriksi miehiä joutuu systemaattisesti: Tommi-pommimiehen markkina-arvoasioiden yhteydessä viljelemä heitto "maailmassa ei ole virhettä" on mielestäni irrelevantti, koska kyse on ennen muuta, tulkitaanko maailmassa olevan virhe - riippumatta siitä, onko sitä virhettä vai eikö, sen virheen olettaminen synnyttää merkittäviä kulttuurisia ja poliittisia liikkeitä, jotka ainakin tekevät elämästä vähän mielenkiintoisempaa, mikä viitannee siihen, että ihmisen sosiobiologiseen kovakaapelointiin kuuluu myös virheenolettamisliikkeisiin liittyminen resurssien uusjakotarkoituksessa, tai pelkästään psyykensä suojelemiseksi depressiolta, joka on oikeasti kuolemantauti. Täysin riippumatta siitä, pystyvätkö AT-miehet mitenkään parantamaan henkilökohtaista flaksiaan, jo tietoisuus muiden AT-miesten olemassaolosta ja oman kokemuksen universaalisesta luonteesta nostaa AT-miehen itsekunnioitusta ja mielialaa huomattavasti. Ennen muuta se pelastaa hänet syyttelemästä itseään ja vain itseään joka asiasta, koska sellaiset itsesyytökset ovat tuhoavan depression kulmakivi. Tunnettua on, että Itä-Euroopassa depressio oli harvinainen tauti, koska kaiken pahan saattoi aina panna kommarien syyksi. Tämä ei ole vitsi.

Kuitenkin YTMien ja naisten maailmansalaliitto tuntuu aivan oikeasti pitävän hirveänä moraalittomuutena sitä, että ATMien keskuuteen ylipäätään syntyy minkäänlaista keskinäistä solidaarisuutta tai yhteisöllisyyttä. Viimesyksyisen rähinän aikana Lord Boredomin sivuilla joku yritti kivenkovaan ja ilmeisen ahdistuneena selittää Lordille, joka oli juuri todennut minun olevan yksi harvoja hänenlaisensa ATM:n osaa ymmärtäviä kirjoittajia, että Lord ei ollut ATM siinä mielessä kuin minä olin ATM ja että Lordin oli sopimatonta ja vaarallista nähdä minua minkäänlaisena esikuvana. ATMillä ei ole oikeutta keskinäiseen solidaarisuuteen, ei vertaistukeen. Sen sijaan heidän oletetaan loputtomiin tyytyvän YT-ihmisten pöydästä heitettyihin leivänmuruihin, esimerkiksi uskovan siihen kyllä sinulla on nainen, se en vain ole minä, ollaan vain ystäviä -liturgiaan.

12 kommenttia:

  1. Jälleen kerran erinomainen kirjoitus, johon ei voi kuin yhtyä. On kerrassaan karmeaa, että ylemmän tason öyhöttäjät jopa mustamaalaavat ATMiä karikatyyreillä ja perusteettomilla yleistyksillä, joista yleisin kai lienee "ATMt kärsivätkin pelkän pillun puutteesta" ja sillä perusteella sitten yltyvät haukkumaan. Alempitasoisille ei riitä sympatiaa, eikä varsinkaan empatiaa.

    Pitikin oikein muistella viime syksyistä rähinää varsinkin omalta osaltani; Taisit tarkoittaa tätä merkintää viime marraskuulta: http://aaretontylsyys.blogspot.com/2004/11/muistokirjoitus.html? Joidenkin anonyymiapinoiden tekopyhyys ja pahvipäisyys jaksaa suututtaa vielä näin puolenkin vuoden jälkeen.

    VastaaPoista
  2. Se on muakin ihmetyttänyt, että mikä ongelma se on myöntää ääneen, että joidenkin elämä on täyttä helvettiä koska ei pääse osalliseksi rakkaudesta, seksistä, ihastumisista, kosiomenoista, bänistä, sukupuolitaudeista, perheen perustamisesta ja muusta vastaavasta.

    En mä ainakaan yhtään epäile että sellaisia miehiä ei olisi enkä että sen elämän on oltava täyttä perkelettä.

    Ja Ilman naista on *hyvä* sarjis.

    VastaaPoista
  3. Lord: "On kerrassaan karmeaa, että ylemmän tason öyhöttäjät jopa mustamaalaavat ATMiä karikatyyreillä ja perusteettomilla yleistyksillä, joista yleisin kai lienee 'ATMt kärsivätkin pelkän pillun puutteesta' ja sillä perusteella sitten yltyvät haukkumaan."

    Ennen muuta on raivostuttavaa se, että alemman tason ihmistä ei yksinkertaisesti osata nähdä muuna kuin kliseen robottina eikä kyetä näkemään alemman tason ihmisiä erillisinä persoonina. Juuri tuo "työttömäksi mikrotukihenkilöksi" leimaaminen suututtaa vieläkin nimenomaan sen takia, että se niin tehokkaasti kiteyttää tämän asenteen: AT-ihminen ei tunnu ansaitsevan EDES sitä, että hänet nähtäisiin erillisenä ihmisenä, joka ei välttämättä yksi yhteen vastaa sitä valmiskliseetä. Tee siinä sitten ihmisiin vaikutus persoonallasi, kun se persoona ei edes pääse käsittelyyn asti! Sitä on ikään kuin nimetön kaljuksi keritty vanki Kolyman pakkotyöleirin nimenhuutorivistössä.

    VastaaPoista
  4. Jumalan Totuutta. Maailmaa on vain niin kovin hankala muuttaa. Aamen.

    VastaaPoista
  5. Kyllä. Kaikenkaikkiaan oikein hyvin sanottua. Mutta tuosta maailman virheestä: Minusta pitäisi erottaa toisistaan se tosiasia, että jotkut ovat ATM:iä ja se, että heitä sitten siitä syystä pilkataan ja halveksutaan. Jälkimmäinen on jonkinlainen virhe, edellinen ei.

    Tämä siksi, että ATM:yys on suora seuraus siitä, ettei ketään pakoteta mihinkään. Jos edes jotenkin hyväksymme sen, ettei ihmisiä pitäisi pahemmin pakottaa, niin osa on aina ATM:iä.

    ATM:n osan tekeminen tarpeettoman hankalaksi on minustakin paitsi rumaa, myös pitkällä aikavälillä kestämätöntä. Itsemurha- ja väkivaltatilastoista sen näkee.

    VastaaPoista
  6. Minun tuskin tarvitsee negatiivista credoani näitä markkina-arvo-, AT/YT- ym. juttuja kohtaan lausua.

    En usko, että kyse on epätasapainosta, missä jokin ryhmä (yhteiskuntatieteilijät + naiset) tarkoituksellisesti sortaisi tai tahattomasti hyljeksisi jotakin toista ryhmää (yhteydelliset pakettikytkentäiset verkkotekniikat).

    En suinkaan vähättele yksinäisyyden tuomia ongelmia, päinvastoin. Mutta luulen, että taustalla on lähinnä ihmisten kohtaamattomuuden ongelma eikä mikään luonnonlain kaltainen "ATMyyden" ongelma.

    Yksittäistapauksista ei tehdä johtopäätöksiä, mutta kerron silti, koska tämä on tuore juttu. Ei ole montaakaan päivää, kun keskusteltiin pienessä porukassa, jossa muuan viehättävä neitonen totesi olevansa "vanhapiika". Hyväntahtoisesti hämmästeltiin, kuinka niin oli päässyt käymään. "Kun ei ole kukaan huolinut", oli vastaus.

    Koska on useita vasten omaa tahtoaan yksinäisiä miehiä, on varmasti muita kuvaamani kaltaisia naisiakin.

    Kohtaamattomuusongelma korostuu, kun yksinäinen mies julkaisee mietteensä verkon kautta koko maailmalle, mutta yksinäinen nainen uskaltautuu sanomaan saman luotettujen ystävien seurassa öisen metsälammen rannalla.

    En lainkaan ihmettele, että toimintapojen ero herättää epäluuloja molemmissa osapuolissa: epäillään, mitä toisen sukupuolen edustajat oikeastaan haluavat vai haluavatko mitään. Ja aina löytyvät ne elämänkoulun takapulpetin rääväsuut sekoittamaan lisää ihmisten asioita, jotka eivät heille kuulu.

    VastaaPoista
  7. "Tunnettua on, että Itä-Euroopassa depressio oli harvinainen tauti, koska kaiken pahan saattoi aina panna kommarien syyksi. Tämä ei ole vitsi."

    On tuo aika vitsi. Oikea vastaus on se, että itäeuroopassa ihmiset asuvat kommuuneissa vielä tänäkin päivänä, Pietarin kerrostaloasunnot ovat täyteen ahdettuja sen sekalaista porukkaa ja kuljeksivat asunnosta toiseen puhumassa pälpättämässä ympäri vuorokauden. Jokainen on keittiöpsykologi ja lääkäri venäjällä.
    Toinen juttu on se että mitään AT-ihmisiä ei itäeuroopassa tunneta. Äliistelemistä riittä aina siinä että "miten tuolla kundilla voi olla tuollainen beibe". Kaikille riittää Tatjaanoita, ihan viimeisille hännänhuipuillekin, paljon enemmän kuin suomessa Sedu Koskiselle. Ja jos noihin miehiin sitten tutustuu, huomaakin heidän olevan mitä henkevimpiä ja ihastuttavimpia tyyppejä, koska mikään todellinen ongelma (työ- ja raha-asioita, tai terveydellisiä koshtalonkysymyksiä ei voi pitää minään ongelmana, naiset on ainoa ongelma maailmassa) ei ole ikinä koskettanut heitä edes painajaisunissa.

    Suomessa on vaarallista alkaa luokittelemaan itseään AT-mieheksi vaikka olisi viisikin vuotta joutunut yhtäjaksoisesti kestämään naisten taholta silmitöntä väkivaltaa, kaikki painajaiset ylittävää sortoa ja kidutusta. Suomalaiset naiset ovat fasisteja jotka tuhoavat systemaattisesti miehiä. Kelpaamattomien ohella he haluavat päästä eroon myös kaikesta heidän totalitarismiaan häritsevästä toisinajattelusta. Jos mitään syytä sortoon ja syrjintään ei ole, sellainen kyllä keksitään. Miehen on pystyyävä lujana, horjumattomana, kovana ja halveksivana kaikkia näitä natsikoiria kohtaan. Sitä on jaksettava vuosikymmenestä toiseen, kulumatta, hymyille, urheilulisena, nerokkaana ja kasvoihin sylkevänä. On oltava paljon graniittikalliota kovempaa materiaalia näitten heittiöiden keskellä.

    VastaaPoista
  8. Hauskimpia esimerkkejä on muuten suomessa koko elämänsä asuneet esim. venäläiset miehet ja naiset. Heillä on täällä, täkäläisen kaveripiirin keskuudessa aivan toinen markkina-arvo kuin heillä olisi ollut synnyimaassaan. Miehillä on noin 10 000 kertaa huonompi markkina-arvo. Ja tytöillä saman verran parempi. Venäläinen viulistityttö, joka täällä on koko kaupungin tavoitelluin prinsessa, on Pietarissa tavallinen naapurityttö, joka ehkä asuu samassa 40 neliön asunnossa, veljensä, äitinsä, isänsä, naapuriperheen yksinhuoltaja äidin ja tämän kahden komean pojan kanssa. Kun he sitten, tämä 50kg, 178cm tatjana ja nämä naapurin urheilija pojat kohtaavat aamulla keittiöliden äärellä paitahihasillaan, on heidän jutustelunsa rönsyilevää, hauskaa ja hyväntuulista. Siihen saattaa tulla sitten poikien kaveri naapurista, hintelä nörtti aamutuimaan teelle, ja jutustelua jatketaan iltapäivään. Sitten toisen veljen jo täytyy kiirehtiä. Paikalle saapuu kaksi hillitöntä blondia, nörtin työkavereita, koodaajia. Jutustelu jatkuu siinä rennosti ilta yhteentoista. Nörtin täytyy lähteä klubille, sillä hänen tyttöystävänsä soitti. Hän on siellä kolmen bodariystävänsä kanssa viettämässä yhden armeijan kapteenin syntymäpäiviä. Tämä tuli nörtille yllätyksenä. Nörtti hakee kotoaan isoveljensä, joka on koko päivän 17 tuntia pelannut pimeässä huoneessa jotain uutta peliä. He menevät klubille ja kateeni suutele veljeksiä hyväntuulisesti. Pikku nörtti menee tilaamaan ja isoveli istahtaa mallitoimistossa työskentelvän blondin viereen ja he menevät iloisesti tanssimaan. Aamu yhdeksältä kun juhlat ovat jo loppupuolella koko jatko seurue siirtyy asuntoon. Alkaa keskustelu, ihmisiä virtaa ulos ja sisään, nörttejä virtaa, malleja virtaa, kapteeneita virtaa, taiteilijoita virtaa. Juodaan paljon vodkaa. Nörtit ovat tunnettuja hillittömästä viinapäätään. Tyhjennettyään seuraavan 16 tunnin aikana kolme lekaa heidän puheensa alkaa selkeytymään todella hienostuneeksi ja nopeaksi. Ajatus alkaa luistaa. Nyt hän keskustelee poliisiystäviensä kanssa. Päätetään tilata limusiini ja lähteä erääseen yksityiseen saunaan jatkamaan juhlimista. Sieltä siirrytään edelleen jonkun tuntemattoman mafiatyypin residenssiin Nevskille. Näin jatkuu viikon puolitoista, kun nörtti huomaa, että hänen täytyy lähteä. Hän lähtee. Hänen kaverinsa siskolta, prostituoituna toimivalta 16 vuotiaalta tummaveriköltä jää lause kesken. Hän oli juuri pääsemässä Meskovskin Ylösnousseissiin jumaliin. Tuolille istahtaa joku merimies. ...lause jatkuu Mereskovskista, Merimies on heti mukana, ja aloittaa Leonardon luolamadonnasta. Poliisit tulevat saunasta. Mustatukkainen nainen soittaa kitraa ja alastomat neekerit lyövät symbaalia. On torstai iltapäivä, olet Pietarissa, 400 kilometriä Helsingistä itään.

    VastaaPoista
  9. Siis vielä se, että tuo ensimmäisen kommenttini uhmakas asenne pitää olla tarkasti suunnattu juuri oikeaan kohderyhmään eli niidin vastenmieliisiin ja itsetietoisiin YTN-varjoihin.

    Kaikille kilteille tytöille ja kunnollisille naisille pitää olla jalo ja pyyteetön ritari, uhrata epäröimätä hetki aikaa ja kohteliaisuutta, tai jos he pyytävät, täyttää mukisematta kaikki heidän toiveensa. Myötätuntoinen ja rehellinen nainen ansaitsee aina ritarillisen kohtelun.

    VastaaPoista
  10. JV: Maailman muuttaminen ehkä on vaikeaa, mutta minusta merkittävä edistysaskel olisi jo siinä, että päästäisiin eroon valehtelusta ja kaksinaismoraalista. Jos naiset suoraan sanoisivat, mitä haluavat miehiltä ja seksiltä, sen sijaan että levittävät paikkaansapitämätöntä tietoa, jo se helpottaisi tilannetta kummasti ainakin kasvavien nuorten poikien osalta.

    VastaaPoista
  11. "Jos naiset suoraan sanoisivat, mitä haluavat miehiltä ja seksiltä"

    Valitettavasti tuo ei auttaisi mitään, jos samaan aikaan olisi edelleen niin, että seksistä ja suhteista olisi kysynnän ja tarjonnan "vinouma". (Vinouma on väärä sana, koska määritelmällisesti homma on tasapainossa kun ketään ei pakoteta - siihen, onko tasapaino hyvä tai paha, en ota kantaa.)

    Se voisi auttaa siihen leimaamiseen ja tökeröön matalaksilyömiseen, kun suuri osa nuorista miehistä tajuaisi oman tilanteensa. Ja kappas, näinhän asia on niissä maissa, joissa seksiin suhtaudutaan "vain avioliitossa"-tyylisesti ja jossa vain varakkailla miehillä on mahdollisuus saada vaimo. Eivät ne nuoret miehet siellä sen vähempää vihaisia ole, pikemminkin päinvastoin, mutta varsinaista naisvihaa Panun joidenkin kirjoitusten tyyliin ei esiinny.

    Voisin kirjoittaa tästä omassa blogissani jossain vaiheessa, jos ehdin.

    VastaaPoista
  12. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia, ja siten epätasa-arvoisessa asemassa. Nurinaa syntyy yleensä silloin, kun ihminen luulee ensin liikoja omasta paikastaan hierarkiassa ja sitten Objektiivinen Todellisuus osoittaakin hänen erehdyksensä suuruuden.

    Osa oppii nopeammin, osa hitaammin, osa ei koskaan. Oman paikkansa löytäneet ihmiset vaikuttavat kaikista kilteimmiltä, ahkerimmilta ja onnellisimmilta.

    Yksilöiden pakottaminen (valinnanvapauden poistaminen väkivalloin) ihmissuhdekommunismiin tai ylipäätään mihinkään malliin on mielestäni aina arveluttava "ratkaisu".

    Pahaa mieltä voinee lievittää parhaiten vastustamalla valheellista informaatiota ja tuottamalla hyödyllistä informaatiota. Uskon oivaltaneeni tänä aamuna jotain olennaista.

    VastaaPoista

Kommentit on suljettu. Jos ajattelit kirjoittaa tänne jotain paskaa, niin tiedoksesi: siitä ei tule mitään nyt eikä koskaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.