torstai 14. huhtikuuta 2005

Kröh, pärskis

Räkätauti ei ole hellittänyt, tosin söin tänään kaksi aspiriinia, jotka illan mittaan lähestulkoon paransivat päänsäryn. Epäilen, että kyseessä on jonkinlainen siitepölyallergian (se koivu...) ja vilustumisen synergiaefekti. Olen ruvennut vetelehtimään illat kotona jotain kevyttä, kuten Burleigh'n Kolmannen valtakunnan historiaa, lukien; nyt minulla on työn alla ruotsalaisen Staffan Ekendahlin pokkari amerikkalaisista ja amerikkalaisuudesta.

Joku pimu Raidió na Lifestä haluaa taas haastatella minua, joku Nóra de Buitléir. Alkaa ihan tuntua siltä, että Panun haastatteleminen on niille nykyään jonkinlainen kypsyyskoe. RnaLiin haalitaan kaikki media-alaa opiskelleet nuoret nätit irlantilaistypsyt, jotka osaavat iiriä, sitten heidät pannaan haastattelemaan minua, ja siitä selvittyään he eroavat radioaseman palveluksesta mennäkseen RTÉlle parempistatuksisiin hommiin. Pimun ystävätär, muuan Stiofáinín, sattui tuntemaan minut hämärästi jostain iirinkielisyysyhteydestä ja antoi osoitteeni Nóralle.

David Darling on päivittänyt maailmankaikkeuden ensyklopediaansa. Klingonien avaruusalusten näkymättömyysverhosta, millä nimellä sitä nyt suomeksi kutsuttiinkaan, on ilmeisesti jo jossain määrin tulossa todellisuutta, japanilaiset ovat nimittäin jo kehittäneet jossain määrin sillä periaatteella toimivan näkymättömyystakin. Vielä se ei tee ketään näkymättömäksi, mutta kuten näette tämän sivun alemmasta kuvasta, ainakin jonkinlainen kehityskelpoinen toimintaperiaate on löydetty. Darling toteaa kuitenkin kommentissaan, että takki ei ole teknisesti mitenkään ihmeellinen, vaan sen periaatteena on näyttää kuva siitä, mitä on takin takana: kuvassa näkyvän japsin selkäpuolella on siis jonkinlaisia kamerayksiköitä, ja vaatteen etupuoli toimii valkokankaana tai näyttöruutuna näille kameroille. Toisin sanoen kyse on vain siitä, että takkiin asennetaan hirveä määrä pienikokoista optista teknologiaa.