sunnuntai 13. maaliskuuta 2005

Siivoamisen syvin olemus

Parempi Puolisko oli täällä taas viikonloppuna, ja päätimme käyttää osan yhdessäoloajastamme hyödyllisesti, eli siivota kämppääni. Saimmekin kokoon näyttävän määrän täysiä roskapusseja, sekä oleellisia kohtia lattiasta näkyviin. Tämän lisäksi se osa kattavasta taskukokoisten Jorge Luis Borgesien kokoelmastani, joka oli kadoksissa (ts. El Aleph), löytyi. Mutta koettakaahan arvata, mitä sitten tapahtui: huolella panuttua ja läpiluettua Ficcionesia ei tietenkään löydy enää mistään.

Tämä on itse asiassa siivoamisen syvin olemus, sen taivaassa päätetty jumalallinen luonto: joka kirjasta, joka tulee ulottuvillesi siivoamisen ansiosta, joudut maksamaan toisella kirjalla, joka katoaa kiirastulen pituiseksi ajaksi näkyviltäsi.

Kummitytöltä tuli kirje, jossa hän sanoi toivovansa, että hänestä tulee isona sellainen kuin minusta. Ei taida tyttö tietää, mitä toivoo, mutta en voi sanoa, ettenkö tämän jälkeen olisi vaarassa tarttua nilkastani tuomiokirkon tornin huippuun. Minä nuoren tytön esikuvana? No, tämän takia niitä lapsia hankitaan. Minun ei edes tarvinnut lotrata sen ikävän sukupuoliyhdyntä- ja vaipanvaihtovaiheen kanssa, mutta sain kuitenkin oman tyttären, ainakin melkein. Oikeastaan seksi pitäisi kokonaan erottaa lastenhankinnasta. Eihän se muutenkaan ole lasten asia. Lapset voitaisiin valmistaa koeputkituotannossa ja toimittaa niitä tilanneille ihmisille erityisillä haikaranmuotoisilla helikoptereilla.