sunnuntai 27. helmikuuta 2005

Tá na córais ar fad ag dul i ngléas arís, sanoi B'Elanna Torres kapteeni Janewaylle

Kiihkeistä rukouksistanne huolimatta olen palannut takaisin keskuuteenne, sillä verkkoyhteydet pelaavat jälleen.

Palataan viime viikonlopun visailuun, joka ei valitettavasti herättänyt sanottavaa kiinnostusta neiti Quuta lukuunottamatta - hän pärjäsikin kisassa mainiosti. Lukisin muuten hänen nettipäiväkirjaansa oikein mielelläni, jos hän ei olisi pannut profiiliinsa kamalan luotaantyöntävää kuvaa, jossa hän näyttää nelikymppiseltä koprofagiapalveluja maksusta tarjoavalta venäläiseltä henkiparantajatädiltä.


1) Ison-Britannian pääministeri mainittuna aikana oli tietenkin David Lloyd George. Tämän olisi pitänyt olla helppo.

2) Quo vadiksen on kirjoittanut tietenkin Henryk Sienkiewicz. Valitettavasti minulla ei ole omaa kappaletta puolaksi. Pitäisi kyllä tilata. Ainoa Sienkiewicz, joka minulla on puolaksi, on Ristiritarit.

3) Rasputinin murhaaja oli haussa, ja hän oli tietysti Feliks Jusupov, alkujaan tataarisyntyistä aatelissukua. Jusupovin muistelmat on muuten julkaistu suomeksi nimellä Ennen maanpakoa.

4) Vanhin Jaakobin pojista oli nimeltään Ruuben, totta kai. En ole joutunut herrojen nimiä opettelemaan, mutta muita poikia olivat ainakin Simeon, Leevi, Juuda ja Isaskar. Niin, ja tietysti Joosef ja Benjamin. Tuossa käden vieressä olisi hepreankielinen Vanha testamentti, josta ne voisi tarkistaa, jos viitsisi, ja jos osaisi hepreaa vähän paremmin. Aejmelaeuksen oppikirjaa en ole vähään aikaan ehtinyt vilkuilla, se on näet kirjakasojen alla.

5) Georgi Malenkov. Hän oli välikauden mies. Hrushtshov astui remmiin vasta kun tavanomainen valtaskaba oli käyty.

6) Totta kai se oli Pääsiäiskapina, Dublinissa pääsiäisenä 1916. Pearse ja Connolly ammuttiin kapinan jälkeen Kilmainhamin (Cill Mhaighneáin) vankilan sisäpihalla. Nyt vankila on museona. En ole valitettavasti käynyt siellä, vaikka olenkin ollut Dublinissa erinäisiä kertoja.


7) Tähän olisi tarvittu hyvin esoteeristä tietämystä Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjoista. Djor Kantos oli Kantos Kanin, John Carterin uskollisen ystävän, poika, ja puheena oli aluksi, että Djor Kantos menisi naimisiin John Carterin tyttären Taran kanssa. Tara lähti kuitenkin murrosikäisyyksissään karkumatkalle, joskin syynä ei ollut tämä suunniteltu naimakauppa, johon Tara suhtautui hajamielisen myönteisesti. Reissulla Tara joutui kuitenkin haaksirikon uhriksi ja päätyi ensin kaldanien tunteettomien älykköpäiden kansan vangiksi. Sillä välin Gahan, Gatholin kaukaisen kaupunkivaltion ruhtinas, oli lähtenyt Taraa etsimään esiintyen palkkasoturi Turanina. Tara oli sitä ennen tavannut Gahanin isänsä kutsuilla ja pitänyt tätä itseään täynnä olevana prameilijana, eikä hän osannut yhdistää vaatimatonta palkkasoturia siihen itserakkaaseen öykkäriin, jona hän piti Gahania. Luonnollisesti Tara ja Gahan päätyivät erilaisten henkeäsalpaavien seikkailujen ja päitäpudottavien miekkaotteluiden jälkeen naimisiin. Sitä vastoin Djor Kantos oli Taraa surtuaan mennyt naimisiin toisen tytön, Olvia Marthiksen, kanssa. Olvia Marthis ei koskaan ole muuta kuin kasvoton ja persoonaton nimi, jonka kanssa Djor Kantos menee naimisiin, henkilönä hän ei nouse koskaan näkyviin.

8) Maarit Verronen, totta kai.


9) Gourde on tietenkin Haitin rahayksikkö. Haiti on tunnetusti yksi maailman köyhimpiä maita, jossa immuunikato ja aliravitsemus reuhaavat sellaista tahtia, että hautajaiset ovat Haitilla iloinen juhla, joissa lauletaan riemuisia lauluja ja rummutetaan kuolleen arkkua sen merkiksi, miten kateellisia hänelle ollaan siitä mäihästä, että hän pääsi pois täältä murheen laaksosta.

10) Rafael Leonidas Trujillo Molina, kaverien kesken Trujillo vaan, oli Dominikaanisen tasavallan, Haitin rajanaapurin, presidentti kolmikymmenluvulta kuusikymmenluvulle.

11) Ja Trujillon kaatajista kirjoitti romaanin Mario Vargas Llosa.

12) Antimonin kemiallinen merkki on tosiaan Sb. Tämä johtuu siitä, että antimonin vanha nimi on stibium. Antimoni kuuluu typpiryhmään, ja sen tärkein käyttöala on nykyään seosmetallina - lyijyn kovettamiseen. (Puhdas lyijy on tunnetusti niin pehmeää, että se vääntyy omasta painostaan.)

13) Kromi, rauta ja platina ovat tosiaan siirtymämetalleja, lyijy ei ole. Lyijy kuuluu yhteen alkuaineiden pääryhmistä eli hiiliryhmään yhdessä hiilen, piin, germaniumin ja tinan kanssa.

14) Nykyisen käsityksen mukaan ilmeisesti lyijy on myös raskain alkuaine, jolla on ei-radioaktiivisia isotooppeja. Minun kouluaikanani oikea vastaus olisi ollut vismutti, mutta nykyään tiedetään, että vismutin aiemmin ainoaksi pysyväksi luultu isotooppi on hyvin heikosti radioaktiivinen - puoliintumisaika lasketaan triljoonissa vuosissa. Lyijyllä sitä vastoin on neljä pysyvää isotooppia, tosin luonnon lyijyssä on niiden lisäksi myös hieman radioaktiivista lyijyä.


15) Komárek ja Klaus ovat tshekkiläisiä poliitikkoja. Toinen on sosiaalidemokraatti, toinen on oikeistolainen.

16) Hitler oli syntyjään Itävallan kansalainen. Tietääkseni Itävallalla ja Unkarilla muuten oli kaksoismonarkian aikanakin eri kansalaisuus, tai alamaisuus.

17) Isser Harelin ja Zvi Malchinin johtama iskuryhmä tosiaankin kaappasi Garibaldinkadulta Adolf Eichmannin, joka esiintyi nimellä Ricardo Klement. Kaupunki oli Buenos Aires.


18) Tähänkin olisi tarvittu scifikulttuurin tuntemusta. Säätiön ensimmäinen kaupparuhtinas oli Hober Mallow, hieman Corto Maltesea muistuttava veijari- ja seikkailijahahmo.

19) Sverdlovsk on tietysti Jekaterinburg.

2o) Kaupunki, joka oli haussa, oli Kokura, mutta taisin erehtyä sikäli, että Kokura oli pääkohde ja Nagasaki toissijainen kohde: homma taisikin mennä niin päin, että amerikkalaiset lensivät ensin Kokuraan ja totesivat, että sää ei sallinut pommin pudottamista siellä. Niinpä mentiin Nagasakiin. Sielläkään pommi ei osunut varsinaiseen kaupunkiin, joka oli vuoren suojassa, vaan kristittyjen gettoon (!). Nagasaki oli nimittäin tunnettu kristittyjen turvapaikaksi perustettuna kaupunkina, ja merkittävä osa kaupungin väestöstä oli katolisia.