sunnuntai 23. tammikuuta 2005

Mademoiselle Panu, s'il vous plaît

Åbo Akademin spämmisuodatin ei ole ihan paska jos kohta ei täysin vedenpitäväkään, ja aina silloin tällöin filtterin läpi pääsee mister Hilarious Mkulungwelangon (geneerinen ns. nigerialaiskirjeiden lähettelijän yleisnimi) bisnestarjouksia. Tulin näet kerran tehneeksi sen virheen, että vastasin Hilariousille ja kehotin häntä kääntymään tarjouksineen erään tietyn tunnetun sähköpostihäirikön puoleen. Seuraus oli, että Hilarious ystävineen sai kengän ovenrakoon ja alkoi pommittaa minua henkilökohtaistetuilla sähköposteilla, jotka eivät tartu suodattimeen.

Mutta mitäs Hilariousista. Tänään sain vielä hilariöösimpää postia, nimittäin erään seuralaispalvelun työtarjouksen. Seuralaispalvelu etsii näet kookkaita ja pitkäsäärisiä, kielitaitoisia daameja tulkeiksi ja emänniksi automessuille ja muihin tapahtumiin, joissa liikkuu rikkaita liikemiehiä. Varmemmaksi vakuudeksi he lähettivät myös pari aivan asiallista valokuvaa, joissa kylmänkaunis, haute coutureen puettu ja vielä hautempaan coiffureen friseerattu blondi istuskelee loistoauton moottoritilan päällä ja seisoo tiskin takana.

Minulla olisi kyllä muut tarvittavat avut - sääret ovat pitkät joskin melko karvaiset, ja kielitaidossakaan ei ole oleellisia puutteita - mutta tuo daamipuoli ei oikein osu kohdalle. Yleensä olen pikemminkin katsellut daameja kaihoisasti kuin ollut daami. Tosin olen kyllä naisvaltaisessa venäjän opiskelijoiden ainejärjestössä joutunut olemaan Luciana ja laulamaan Santa Lucian ruotsiksi ja italiaksi, niin että näiltä osin kyllä kokemusta löytyy.

Kävin kyllä asianomaisen seuralaispalvelun kotisivuilla mehevän pornografisen materiaalin toivossa, joskaan sieltä ei sitten löytynyt muuta kuin sängyllä ojentelevien nakujen mimmien postimerkin kokoisia valokuvia. Selviä prostituoituja, joiden ammattia koetettiin pukea glamurööseihin sanakäänteisiin, mutta en sanoisi, että tämä kovin kansainvälistä ja hienostunutta teettelevä pimpanvälitys onnistui huiputtamaan ketään: eivät osanneet edes englantia kunnolla, lukuunottamatta sellaisia sanoja kuin exquisite ja exclusive, joita toisteltiin ikävystymiseen asti. Tavallaan olin pettynyt, koska olin aina kuvitellut, että luksushuorapalvelut onnistuisivat uskottavasti esittämään olevansa jotain muuta kuin rupisen ja aidsisen pillun kaupittelijoita. Että ne esimerkiksi panostaisivat verkkosivujensa viimeistelyyn luodakseen itsestään kunniallisen vaikutelman. Mutta paskan marjat. Toisaalta - ne "rikkaat liikemiehet", joille palvelu suunnataan, tuskin ovat oikeasti erityisen hienostunutta väkeä. Luultavasti pikemminkin oikeiden liikemiesten pojanpoikia ja perillisiä, jotka eivät osaa panna rahaansa muuhun kuin siihen pohjattomaan kuiluun nuoren naisen reisien välissä (ai niin, älkäämme tietenkään unohtako pelihelvettejä ja kokaiinia).