Jos Jammu Siltavuori vielä eläisi - Om Jammu Siltavuori ännu levde

Jammu Siltavuori, kuten vanhempi polvi muistaa, oli moninkertainen lastenraiskaaja, joka päätyi kaksi pikkutyttöä surmattuaan vankilaan käytännössä loppuiäkseen. Tuomion loputtua hän joutui psykiatriseen pakkohoitoon ja kuoli Niuvanniemen mielisairaalassa. Entäpä jos Siltavuori tekisi rötöksensä tänään, nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä?

Maahanmuuttokriitikoiden, noiden median mielistelemien ja Venäjän tukemien yliherrojemme, ikuisiin kivenhakattuihin totuuksiin kuuluu, että suomalaiset (tai kuten he kirjoittavat isolla kirjaimella: Suomalaiset - vrt. Jumala) eivät koskaan raiskaa joukolla eivätkä lapsia. Tästä voimme päätellä, että maahanmuuttokriitikoiden mielestä Jammu-setä oli oikeusmurhan uhri, koska hän mitä ilmeisimmin oli valkoihoinen suomalainen heteromies, siis hommalaisen luokkateorian mukaan sorretun luokan edustaja.

Jos Jammu olisi nyt keskuudessamme, on selvää kuin pläkki, että hän julistautuisi maahanmuuttokriitikoksi. Hän vaatisi, että "lastemme takia" maahan ei saa päästää ainoatakaan mustaa eikä muslimia. Hän esittäisi, että hänen surmaamansa pikkutytöt joutuivat todellisuudessa maahanmuuttajien uhriksi. Tai mahdollisesti hän julistaisi tehneensä rikoksensa seksuaalisen epätoivon vallassa, koska kaikki naiset hyljeksivät häntä ja valitsivat mieluummin tumman miehen. Ja Hommalla ylistettäisiin Jammun rohkeutta ja hänen sanansa totuutta. Jammu Siltavuori olisi hommalaisille sankari, jota vaadittaisiin vapautettavaksi ehdoitta, mahdollisesti jopa katumielenosoituksin.

Miten harmillista Jammulle, että hän ei saanut elää Homman aikakaudella. Mutta on selvää, että Homma-foorumi kuhisee lähes Jammu-tason lastenraiskaajia, joille ulkomaalaisten syyttäminen on tehokas tapa kääntää huomio pois omista rikoksistaan. Ei siellä muuten oltaisi niin neuroottisen kiinnostuneita pedofiliastakaan.

Toki Homma voisi julistaa Jammun postuumistikin valkoisen heteromiehen asian esitaistelijaksi ja marttyyriksi. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Vi äldre kommer ännu ihåg Jammu Siltavuori. Som vi vet var denne gentleman en obotlig barnskändare, som efter sitt mord på två småflickor slutade sitt liv bakom lås och bom - när domen var avtjänad överfördes han till sluten psykiatrisk vård på Niuvanniemi sjukhus och dog där. Men tänk om Siltavuori begick sitt brott i dag, i dagens samhälleliga atmosfär?

Invandringskritikerna - våra nya överherrar som medierna stryker medhårs och Ryssland stöder - ser det som en evig sanning att finnar (elle "Finnar" som de själva skulle skriva - jfr Gud) aldrig vare sig gör sig skyldiga till gruppvåldtäkter eller våldtar barn. Detta innebär logiskt att invandringskritikerna anser att farbror Jammu var ett oskyldigt offer för justitiemord - han var ju tydligen en vit finsktalande heterosexuell man, dvs representerade den enligt hommaitisk klassteori förtryckta klassen.

Skulle Jammu ännu leva och ha hälsan är det klart som korvspad att han skulle omhulda den invandringskritiska ideologin. Släpp ingen svartskalle, muslim eller annan djävul över bron, skulle Jammu kräva - "för våra barns skull". Han skulle påstå att de småflickor han mördade egentligen skulle ha dödats av invandrare. Eller kanske han skulle förkunna att han begick sina brott i ett tillstånd av sexuell förtvivlan - i dag föredrar ju finska kvinnor alltid en invandrare framom en riktig finsk man. Och på rasistforumet Homma skulle Jammu hyllas som en modig sanningssägare. Kanske hommaiterna även skulle demonstrera på gatan och kräva ovillkorlig frigivning för sin hjälte.

Vad synd för Jammu att han inte fick leva sitt liv på Hommaforumets tidevarv. Men det är klart att forumet vimlar av barnskändare nästan av Jammus snitt, som skyller sina egna brott på utlänningar. Inte skulle de annars vara så neurotiskt fixerade på pedofili heller.

Visst kunde Hommaforumet martyrförklara Jammu även postumt som en förkämpe för den vita heterosexuella manssaken. Det är ju aldrig för sent.