tiistai 17. toukokuuta 2005

Rakastus

Kai minun piti kirjoittaakin jotakin, mutta lukekaa sen sijaan tämä. Minä juuri luin sen ja nyt osaan vain hymyillä typerästi itsekseni.

Jos minun pitää sanoa mikä hänessä on parasta, niin se on kaikista noista yhteisistä piirteistä ja arvoista huolimatta kuitenkin se henkilökohtainen lojaalius, se että hän pitää minun puoltani pahaa maailmaa vastaan. Ei kai tässä vaikeaa ole muu kuin se että olemme liiankin samanlaisia. Kymmenen vuoden takaisen kauhukokemukseni jälkeen se tuntuu hiukan pelottavalta. Onneksi MK ei ole ollenkaan pelottava. Enkä kyllä minäkään oikeasti. Ainakaan hänen mielestään.