Vihreät ISISinä ja viikon muita hullutuksia - De gröna som ISIS och veckans övriga tokenskaper

Viikon älyttömin möläys tuli eräältä eduskuntavaaleissa rannalle jääneeltä ja siitä varmaan aika katkeralta persulta, jonka nimen jätän säälistä kertomatta – toteanpahan vain, että hän oli näkyvä äärioikeistolaishahmo jo siihen aikaan kun Halla-aho vielä oli surkea hevimuusikko joka haaveili pornokaupan perustamisesta. Kun persuja vaadittiin sanoutumaan irti Suomen Vastarintaliikkeen väkivallasta, tämä tieteellinen älymies vaati vihreitä sanoutumaan irti ISISin (!) väkivallasta.

Jollain tasolla ymmärrän sen, että vasemmistonuoria vaaditaan sanoutumaan irti Neuvostoliiton julmuuksista, tai sen, että vihreitä vaaditaan tuomitsemaan kettutyttöjen tarhaiskut (joita tosin ei ole tainnut esiintyä aikoihin – siitä kuuluisimmasta turkistarha-attentaatista on jo kaksi vuosikymmentä). Jopa niissä yrityksissä leimata RKP rasistiseksi Axel Olof Freudenthalin muinaisten puheiden perusteella on jonkinlainen rationaalinen peruste takana. Siinä on nimittäin kyseessä edes jonkinasteinen aatehistoriallinen yhteys. Mutta se, että vihreitä vaaditaan irtisanoutumaan ISISistä, perustuu sairaan mielen harhaan.

Tietenkään asianomainen herra ei ole mielisairas. Mutta hompanssien ja äärioikeiston maailmantulkinta on – sulkeutuessaan järjelliseltä kommunikaatiolta koko muun maailman kanssa – kehittynyt täysin vainoharhaiseen suuntaan, kun toinen toistaan änkyrämmät rasistit ovat kannustaneet toisiaan menemään yhä pitemmälle järjettömyyksissään. Ja nyt meillä on tässä maassa alakulttuuri, jonka piirissä on täysin normaalia uskoa esimerkiksi, että vihreät ovat jollain tavalla vastuussa ISISistä – ja jolle on täysin turha yrittää vakuuttaakaan päinvastaista, koska kaikki ajatuksenvaihto oman ryhmän ulkopuolella olevien kanssa on heidän maailmassaan pikkusormen antamista viholliselle. Kaikki muuthan ovat heidän näkökulmastaan maailmansalaliiton aivopesemiä.

***

Viikon toinen älyttömyys tulee Supolta, joka koetti selitellä, että äärioikeistolaiset eivät ahdistele sivullisia, vaan ainoastaan poliittisiksi vastustajiksi mieltämiään, joten tavallisten kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan. Tiedottaja sekosi sanoissaan ja myönsi sitten, että myös poliittiset vastustajat ovat sivullisia. Supo voisi myös lopultakin tajuta, että äärioikeiston silmissä poliittisen vihollisen kirjoihin joutuu täysin mielivaltaisin perustein. Psykoosissa olevan henkilön mielleyhtymät etenevät usein hyvin villisti, ja maahanmuuttokriitikoiden alakulttuurissa vihollisiksi leimataan ihmisiä paljolti samantyyppisin hallitsemattomin assosiaatioin, kuten juuri tuosta ISIS-esimerkistä ilmenee. Toisin sanoen äärioikeisto on todellakin vaara ihan kaikille. Myös sellaisille, jotka kokevat itse olevansa maahanmuuttokriittisiä, mutta jotka jostain syystä näyttävät hilluvan äärioikeistolaisen mielestä ”vihollisilta”.

***

Lehtijuttujen aiheeksi on noussut myös Kai Murros ja hänen vallankumousjulistuksensa. Murroksen äärioikeistolaiset vallankumouspuheet ovat sellaista villinä vellovaa fantasiointia verenvuodatuksesta ja joukkomurhasta, että niiden pohjimmainen vaikutin voi olla vain seksuaalinen. Murros koetti aikoinaan päästä piireihin kirjoittamalla pamfletin vallankumouksen tekemisestä antaen ymmärtää olevansa vasemmistolainen, mutta äärimmäisinkään vasemmisto ei Suomessa ole todellisuudessa kiinnostunut ihmisten joukkomurhaamisesta. Kaipa Murros sitten tympääntyi tähän nynnyilyyn ja vaihtoi äärioikeistoon, joka on ihan määritelmällisesti väkivaltaista ja verenhimoista porukkaa.

Murroksen kannoista oikeastaan kaiken tarvittavan kertoo se, että hän sanoo (keskustelussa National Action -nimisen englanninkielisen äärioikeistolaisblogin kirjoittajan kanssa, ks. http://national-action.info/2015/03/09/vastarintaliike/) päätyneensä kannattamaan ”kamputsealaista ratkaisua” nimenomaan ”antikommunismin johdattamana”. Oikeudenmukaisuus vaatii muistamaan, että nämä sanamuodot ovat blogin kirjoittajan omia päätelmiä, eivät suoria lainauksia Murrokselta. Kirjoittajan nimi (tai salanimi) on ilmeisesti Benjamin Raymond – tämä henkilö on Daily Mirrorin jutun mukaan (nettilinkki http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/exposed-rise-hitler-loving-national-action-3659759) tunnustautunut Hitlerin kannattaja, jota tuskin edes voi kutsua uusnatsiksi, koska hän kannattaa ihan vanhaa natsismia juutalaisvihoineen sun muineen. Hänen tavoitteenaan on tuon linkittämäni Daily Mirrorin jutun mukaan Britannian etninen puhdistaminen juutalaisista ja ei-valkoisista; ja Scotland Yardin antiterrorismiosasto pitää Raymondin johtamaa äärioikeistoryhmittymää merkittävänä turvallisuusuhkana.

Tämä asettaa tietysti Supon puheet vastakkaisten ääriryhmien yhteenotoista hieman outoon valoon. Jos ihmiset haluavat vastustaa uudesta holokaustista tai ”kamputsealaisesta ratkaisusta” (siis koko akateemisen kansanosan lahtaamisesta) haaveilevia, onko se ”vastakkaista ääriryhmäläisyyttä”? Pitäisikö ryhtyä käymään jonkinlaista ”dialogia” hörhön kanssa, joka silmät kiiluen haluaa ”pelastaa eurooppalaisen sivilisaation” tappamalla sukupuuttoon jokseenkin kaikki vähänkin katurikollista sivilisoituneemmat eurooppalaiset ”rotupettureina”? Mistä pitäisi neuvotella? Siitäkö, miten kivuliaasti tai armeliaasti meidät teloitetaan? Onko äärivasemmistolaista, jos töissä käyvä, veronsa maksava, lakia noudattava kansalainen haluaa elää, ilman että maailmanvallankumouksesta haaveilevat tappajarobotit tulevat häntä murhaamaan? Miten on, Supo?

Tämä ”Kamputsea-Kaitsu” kaveeraa ahkerasti Olli Immosen kanssa. On jopa mahdollista, että hän haamukirjoittaa Ollin bloggaukset ja muut lausunnot – niihin Ollin englanninkielisiin puuskahduksiin sisältyi lause, jonka Kamputsea-Kaitsu oli painattanut myös vallankumouskirjansa kanteen, silloin tosin suomeksi. Toisin sanoen persupuolueen liiveihin on päässyt uimaan kansanmurhaideologi, jonka mielestä merkittävä osa sivullisista, tavallisista suomalaisista pitäisi kamputsealaiseen tapaan murhata, vallankin ne jotka ovat yliopiston käyneet.

Kamputsea-Kaitsu ja Benjamin Raymond haaveilivat (Raymondin blogin mukaan) tavatessaan köyden päivästä. Köyden päivä käsitteenä tarkoittaa äärioikeiston voittoa, johon liittyy kaikkien äärioikeiston mielestä väärää mieltä olleiden surmaaminen. Ilmeisesti äärioikeiston aiemmin suosima samanmerkityksinen ilmaus ”miekan päivä” ei enää ole muodissa. ”Köyden päivästä” löytää yksityiskohtaista kuvausta William Luther Piercen sadistis-pornografisesta, rasistisesta ja antisemitistisestä rotusotaromaanista The Turner Diaries, joka on nykyäärioikeistolle sitä mitä Taisteluni oli vanhan polven natseille; myös koko sanonta ”köyden päivä” taitaa olla sieltä peräisin.

Ei pidä tuudittautua kuvittelemaan, että Kamputsea-Kaitsun sanoma ei saisi merkittävää vastakaikua perussuomalaisten riveissä. Onhan elitismin- ja koulutuksenvastaisuus oleellinen osa puolueen sanomaa, ja sieltä löytyy myös riittävästi pyssymiehiä panemaan toimeen uuden Pol Potin, uuden Angka Loeun käskyjä. Kyllä ne tulevat vielä sinuakin hakemaan.

Mutta tulipa ainakin yksi asia selväksi, nimittäin se, mitä se kauhea äärivasemmiston väkivalta on. Se on sitä väkivaltaa, jota Kai Murros lietsoi ja josta hän haaveili siihen aikaan kun itse vielä esiintyi äärivasemmistolaisena ajattelijana.

***

Tämä tietysti selittää aukottomasti sen, minkä takia persut lietsovat itseään pakokauhuun Turun ”Meillä on unelma” -mielenosoituksen tiimoilta keksimällä omasta päästään turvallisuusuhkia, joista poliisi ei ole kuullutkaan (tällainen pajunköyden syöttäminen tunnetaan heitä sivistyneemmissä piireissä myös termillä valehtelu). Heidän omalla politiikallaan ei ole mitään muuta sisältöä kuin solvaaminen, syrjiminen, vainoaminen ja joukkomurhafantasiat, joita puolueen ideologien ydinryhmä ilmeisesti pippeli pönöttäen lukee Turnerin päiväkirjojen kaltaisista natsikirjoista.

He eivät siksi kykene millään tavalla samaistumaan sellaisiin ihmisiin, jotka kykenevät muuhunkin kuin päivästä toiseen jatkuvaan tappohaaveissa rypemiseen. Toisin sanoen he kuvittelevat, että toista mieltä olevat samalla tavalla haaveilevat heidän murhaamisestaan. Nyt kun nuo joukkomielenosoitukset ovat todistaneet, että Suomen kansan enemmistö ei olekaan heidän puolellaan, he ilmeisesti pelkäävät ihan tosissaan joutuvansa maksamaan kaikista törkeyksistään, solvauksistaan ja uhkailuistaan, sillä samalla verisellä ja säälimättömällä tavalla kuin he ovat haaveilleet maksattavansa minulla, sinulla ja sinun lapsellasi sen kauhean rikoksen, että elämme ja hengitämme.

***

Mutta pannaanpa vielä peräkaneetti. Eräs persujen entinen kansanedustaja, joka nyt on ilmeisesti palaamassa siviiliammattiinsa (säälistä jätän sekä nimen että ammatin mainitsematta), julisti toivovansa, että ulkomaalaisia raiskaajia hyysäävät naiset joutuisivat suojattiensa raiskaamaksi. Mistäkö tämä ajatus on peräisin? No tietenkin Halla-ahon blogista, jossa lähes kymmenen vuotta sitten ilmestyi kirjoitus ”Monikulttuurisuus ja nainen”. Kyseisessa taideluomassa maahanmuuttokriitikoiden palvoma johtaja tunnetusti sanoi toivovansa, että kun kerran raiskaukset joka tapauksessa lisääntyvät suorassa suhteessa tiettyjä kansallisuuksia edustavien maahanmuuttoon, olisi toivottavaa, että niiden uhriksi joutuisi monikulttuurisuutta kannattavia maailmanparantajanaisia.

Tätä olen tarkoittanut kun olen sanonut, että Halla-ahon kannattajat ovat pelkästään johtajansa tahdottomia raajoja. Ainoa mitä maahanmuuttokriitikko osaa esittää omana ajatuksenaan on lähes sanasta sanaan sama asia mitä Halla-aho on sanonut joskus vuonna miekka ja kivi. Koska Halla-aho on noissa porukoissa moraalin lähde ja maailman luoja, Tepeu ja Gucumatz, Jahve ja Messias, mitään hänen sanomaansa ei kyseenalaisteta, vaan sitä toistellaan robottimaisesti vaikka vuosikymmenen ajan. Kannattajilla ei totisesti ole Johtajastaan eroavaa älyllistä, emotionaalista, poliittista eikä seksuaalista intressiä. Eikä heillä ole paluuta pimeydestä valoon, sillä ihmiselle on henkisesti äärimmäisen raskasta myöntää heittäneensä elämänsä hukkaan järjettömän tappoaatteen rivijulistajana.

Veckans dummaste groda kläcktes ur en sannfinne som antagligen är rätt sur över att inte ha blivit invald i riksdagsvalen. Av ren barmhärtighet låter jag bli att nämna honom vid namn, jag konstaterar bara att han redan var en synlig gestalt inom extremhögern när rasistgurun Halla-aho ännu bara var en misslyckad heavyrockmusiker som drömde om att starta egen porrbutik. När det ställdes krav för sannfinländarna att ta avstånd från Finska Motståndsrörelsens våld, tyckte det här vetenskapliga ljushuvudet att de gröna på ett liknande sätt borde ta avstånd från ISIS' våld (!).

På någon nivå förstår jag att vänsterungdomarna begärs distansera sig från grymheterna i Sovjetunionen, eller att de gröna krävs ta avstånd från ”rävflickornas” attentat mot pälsfarmer (som visserligen förefaller ha dött ut för det mesta – det mest beryktade attentatet har det gått tjugu år sedan). Även försöken att utmåla SFP som rasistiskt p g a Axel Olof Freudenthals sekelgamla uttalanden om finnar är såtillvida rationellt motiverade, att det föreligger ett idéhistoriskt sammanhang. Men att de gröna borde ta avstånd från ISIS – det är nog snarast en sjuk själs villor som ligger bakom ett sånt krav.

Mannen ifråga är givetvis inte kliniskt sinnessjuk. Men sättet på vilket hommaiterna och högerextremisterna tolkar och uttyder världen har – när de slutat kommunicera med resten av världen och hermetiskt isolerat sig i sin egen bubbla – utvecklat sig till en ren paranoja, när allt mer extrema rasister uppmanat varandra till att gå längre och längre åt skogen med sina galenskaper. Resultatet är att vi nu har en subkultur i det här landet inom vilken det är helt normalt att tro att de gröna på något sätt är ansvariga för ISIS och som det inte går att övertyga om det motsatta, eftersom allt tankeutbyte med utomstående är likabetydande med kapitulation till den oförsonlige fienden. Alla andra är ju, tycker de, hjärntvättade av världskonspirationen.

***

Veckans andra stollighet är det Skypo som ansvarar för. Skypotalesmannen försökte lugna oss genom att framhålla, att extremhögern inte trakasserar oskyldiga åskådare, utan endast sina politiska opponenter, eller sådana de uppfattar som opponenter, och att vanliga medborgare inte behöver vara oroliga. Sedan motsade talesmannen sig själv och medgav att även politiska opponenter är oskyldiga offer. Skypo kunde egentligen fatta att det är på rätt godtyckliga grunder man kan bli utmålad som politisk motståndare av extremhögern – grunder som i det närmaste påminner om en psykospatients vilda associerande, något som illustreras av ISIS-exemplet ovan. Med facit i hand kan man påstå att extremhögern är farlig för alla, även för sådana som anser sig vara ”invandringskritiska” men som är det på fel sätt, åtminstone enligt en högerextremistisk aktivist.

***

Tidningarna har också skrivit om Kai Murros och hans revolutionära förkunnelse. Murros' svammel om en kommande högerextrem revolution är sådana vilda och frossande fantasier om blodsutgjutelse och massmord att de alldeles säkert har en sexuell motivering. På sin tid försökte Murros ställa sig in hos vänstern genom att skriva en pamflett om revolution, varvid han påstod sig vara en vänstermänniska, men det visade sig att inte ens extremvänstern i Finland är särskilt intresserad av att massmörda folk. Murros blev tydligen besviken på mesarna och gick över till extremhögern, som redan enligt definitionen består av våldsamma och blodtörstiga skurkar.

Vad Murros egentligen står för blir klart av att han säger sig (i diskussion med författaren till den brittiska extremhögerbloggen National Action, se http://national-action.info/2015/03/09/vastarintaliike/) ha omfattat den ”kampucheanska lösningen” utifrån ”antikommunistiska motiv”. I rättvisans namn konstaterar jag att det här är bloggskribentens egna slutsatser, alltså inte direkta citat från Murros. Skribenten heter tydligen (om det nu inte är ett täcknamn) Benjamin Raymond – enligt en artikel i Daily Mirror (webblänk http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/exposed-rise-hitler-loving-national-action-3659759) är denne Raymond en uttalad Hitleranhängare: det är kanske t o m inte helt motiverat att kalla honom en nynazist, eftersom han uppenbarligen gillar den gamla nazismen i sin helhet, inklusive antisemitismen. Han strävar enligt Daily Mirror efter en etnisk utrensning av Storbritannien som skulle gälla alla judar och icke-vita. Antiterrorismroteln på Scotland Yard ser den av Raymond ledda högerextrema grupperingen som ett stort hot mot rikets säkerhet.

Det här ställer givetvis Skypos svammel om motsatta extremistgruppers sammandrabbningar i något märkvärdig dager. Om man ogillar sådana aktivister som drömmer om en ny Förintelse eller en ”kampucheansk lösning” (dvs om att massmörda alla akademiskt utbildade), representerar man då en ”motsatt extremism”? Borde man föra ”dialog” med en tokstolle som med galet blängande ögon vill ”rädda den europeiske civilisationen” genom att döda alla någorlunda civiliserade européer som ”rasförrädare”? Vad borde man förhandla om? Om hur smärtsamt eller smärtlöst vi kommer att avrättas? Är det vänsterextremism om en arbetsam, skattebetalande och laglydig medborgare vill leva sitt liv i stället för att bli mördad av zombies som drömmer om en världsrevolution? Hur är det, Skypo?

Den här ”Kampucheanske Kai”, som han kallats av spefåglar, tycks vara kompis med den sannfinländske ungpolitikern Olli Immonen. Det är t o m möjligt att det är han som spökskriver Ollis bloggdrapor och övriga uttalanden – ett av Ollis engelskspråkiga slagord var en ordagrann motsvarighet till vad som Kampucheanske Kai låtit trycka på pärmen av sin bok om revolution, den gången dock på finska. Det innebär att sannfinländska partiet infiltrerats av en folkmordstörstande ideolog som tycker att en stor del av de vanliga oskyldiga finländarna borde mördas som i Kampuchea, särskilt om de har slutexamen från universitetet.

Som Benjamin Raymond säger i sin blogg fantiserade han och Kampucheanske Kai tillsammans om repets dag vid sitt möte. Det här begreppet avser extremhögerns slutliga seger, som leder till att alla som inte är eniga med extremhögern dödas. Tydligen är det inte länge på modet att tala om ”svärdets dag” som vid millennieskiftet. ”Repets dag” har ingående beskrivits i William Luther Pierces sadistiskt pornografiska, rasistiska och antisemitiska raskrigsroman The Turner Diaries, och det är tydligen därifrån själva begreppet härstammar.

Man bör inte invagga sig i föreställningen att Kampucheanske Kais förkunnelse inte skulle få gensvar i sannfinländarnas led. Antielitism och utbildningsfientlighet utgör centrala delar i partiets budskap, och det finns säkert gott om beväpnade män där för att verkställa nya Pol Pots, nya Angka Loeus order. De kommer nog och hämtar dig hemifrån en vacker dag, det är säkert som amen i kyrkan.

Men nu vet vi åtminstone vad det där ”vänsterextrema våldet” är. Det är det våld som Kai Murros brukade drömma om när han ännu utgav sig för vänstertänkare.

***

Det här förklarar givetvis uttömmande varför sannfinländarna hetsar upp sig till panik kring ”Vi har en dröm”-demonstrationen i Åbo genom att hitta på säkerhetsrisker som polisen aldrig hört talas om (sådant kallas i mera civiliserade kretsar för lögner). Deras egen politik har inget annat innehåll än skymf, diskriminering, förföljelser och massmordsfantasier, som den ideologiska kärntruppen inom partiet tydligen, med snoppen i högsta hugg, läser i nazistiska böcker som Turnerdagböckerna.

För dem är det sålunda det normala att vältra sig i massmordsfantasier, och de föreställer sig att det är vad alla andra också gör. Med andra ord inbillar de sig att alla som inte delar deras åsikter på ett liknande sätt fantiserar om att mörda dem. När nu massdemonstrationerna visat att folkmajoriteten i Finland inte är på samma sida med dem, är de tydligen på riktigt rädda för att få betala alla sina fräckheter, kränkningar och hotelser på samma blodiga och obarmhärtiga vis på vilket de själva drömt om att straffa mig, dig och dina barn för det förskräckliga brottet att leva och existera.

***

Men det behövs ännu en slutkläm. En före detta sannfinländsk riksdagsledamot, som nu tydligen återgår till sitt civila yrke (snäll som jag är nämner jag varken namnet eller yrket), förkunnade att han hoppades, att kvinnor som gillar vad han kallade för utländska våldtäktsmän skulle bli våldtagna av dessa sina skyddslingar. Varifrån härstammar denna tanke? Från Halla-ahos blogg naturligtvis. Där kom det ut för nästan tie år sen en drapa under rubriken ”Mångkulturen och kvinnan”. I detta litterära konstverk sade invandrarkritikernas avgudade Mästare som bekant att våldtäkter under alla omständigheter skulle komma att öka i direkt proportion till hur många representanter för vissa nationaliteter som flyttar in; följaktligen skulle det vara önskvärt att just världsförbättrarkvinnor som gillar mångkultur skulle falla offer för dessa våldtäkter, tyckte han.

Det här är vad jag menar när jag säger att Halla-ahos beundrare bara är sin ledares viljelösa lemmar. De enda ”egna åsikter” invandrarkritikern har att erbjuda är nästan ordagrant detsamma som Halla-aho sagt för ett antal år sedan. Halla-aho är i invandrarkritiska kretsar moralens källa och världens skapare, Tepeu och Gucumatz, Jahve och Messias, och ingenting han sagt ifrågasätts, utan upprepas maskinaktigt i ett helt årtionde om det så gäller. Anhängarna har inget intellektuellt, emotionellt, politiskt eller sexuellt intresse oavhängigt av Ledaren. De har inte heller någon väg ut ur mörkret, ty för en människa är det ytterst tungt att medge att hon kastat bort sitt liv på att förkunna en vettlös mördarideologi som en man i ledet utan individualitet.

Suomalainen terroristi vieraan kypärän alla – En finsk terrorist i krigstjänst hos främmande makt

Koska tämä Olli Immosen nostama rasismikriittisyyden aalto on vähän varastanut huomiota, on syytä ottaa puheeksi se toinen lempiaiheeni, eli Venäjän rikollinen ja laiton terrorihyökkäys Ukrainaan. Hupaisaa kyllä Johan Bäckman, joka aivan hiljattain oli tunnelmoinut perussuomalaisten ihanalla länsivastaisuudella, innostui nyt vaatimaan perussuomalaisen puolueen hajottamista – vetoamalla Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimukseen, joka kieltää fasistiset järjestöt. Tietysti tämän saattaa tulkita niinkin, että Bäckman koetti antaa perussuomalaisten vastustajille kuoleman suudelmaa. Persut ja rasistit ovat jo vuosikausia leimanneet kaikki kritisoijansa kommunisteiksi ja Venäjän asiamiehiksi, ja Bäckman oli ikään kuin antamassa heille todisteita.

Viime viikolla nimittäin Aamulehti kertoi suomalaisesta vapaaehtoistaistelijasta, joka oli mennyt Donbassiin sotimaan. Kukahan hänet muuten oli värvännyt? Minulla on omat epäilykseni, ja ihmettelen kovasti, onko tällainen ulkomaiden sotiin värväytyminen ja värvääminen Suomessa oikein laillistakaan. Hompanssit – ja heidän lisäkseen ihan fiksut ihmiset – kauhistelevat kyllä sitä pientä joukkoa, joka änkeää Isisin riveihin, ja toki aivan aiheesta.

Hommalaisia ei kuitenkaan juuri tunnu huolettavan se mahdollisuus, että maassa alkaisi olla venäläisen terrorisodankäynnin julmuuden raaistamia asemiehiä, jotka ovat aatteellisista syistä halukkaita osallistumaan Venäjän tukemiin terroritekoihin Suomessa. Mutta tiedänhän minä: valkoihoinen terroristi on hyvä terroristi, valkoihoinen raiskaaja on hyvä raiskaaja ja niin edelleen. Hommalaiset itsehän ovat moneen otteeseen julistaneet toivovansa Venäjän tukea taisteluunsa vasemmistoa, liberaaleja, suomenruotsalaisia ja maahanmuuttajia vastaan. Kun Donbassissa taistelee ja raaistuu joukko suomalaisia, heidän palattuaan täällä on valmiina omat venäläismieliset pienet vihreät miehet auttamassa hommalaista vallankumousta.

Aamulehden haastattelema vapaaehtoinen on lähes nelikymppinen, siis huomattavasti vanhempi kuin ne muslimiteinit, jotka suuntaavat jihadin rintamille lapsellisuuttaan ja elämänkokemuksen puutettaan. Hän on tehnyt päätöksensä huomattavasti kypsemmistä lähtökohdista ja tietää mitä tekee. Siksi hän ei myöskään taida olla ihan pian järkiintymässä pois noista touhuista. Mies kertoo olleensa teininä nuorisorikollinen ja joutuneensa lastenkotiin, elämä on muutenkin ollut melko harhailevaa ja hajanaista. Armeijahommat ovat kuitenkin luistaneet, eli sinänsä tällä veikolla tuntuu olevan luontevat valmiudet palkkasoturiksi vaikka Nuubiaan.

Maailmankuva sällillä on lähinnä epämääräisellä tavalla vasemmistolainen: hän sanoo taistelevansa uusliberalismia ja kapitalismia vastaan, ikään kuin Putin ei kaiken muun ohella olisi Venäjän armoton rahavaltias ja sellaisena paljon pahempi suurkapitalisti kuin mikään jenkeissä päin nähtykään porho. Pojan jutut ovat sellaisia, että hänet on jallitettu uskomaan Ukrainan hallituksen fasistisuuteen, kun sillä puolella tappelee yksi äärioikeiston organisoima osasto. Totta maar se on ongelma ja Ukrainan demokratian tilanteesta ja tulevaisuudesta saa ja kuuluukin olla huolissaan. Mutta samalla pitää muistaa, että Ukrainassa on ollut hiljattain kohtalaisen vapaat vaalit ja että maa pyrkii tosissaan eroon korruptiostaan ja muista ongelmistaan. Samalla Venäjä on käytännössä diktatuuri ja panee jatkuvasti voimaan omia sensuuritoimia; lisäksi Putin on liittoutunut ilmirikollisten porukoiden kanssa, kuten moottoripyöräjengien ja ”kasakoiden” (tosiasiassa rikollisliigoja), jotka tekevät hänen likaisen työnsä. Itse asiassa Ukrainaan rynnäköivät sijaisarmeijat eivät ole kunnon armeijoita ollenkaan, vaan presiis sellaisia epämääräisiä roistojoukkoja kuin Hitlerin loppuaikojen ties mistä neuvostovankityrmien kellareista värvätyt SS-osastot olivat.

Hiljattain kuului sellaisiakin uutisia, että Ukrainan vakinainen armeija olisi jo ottanut yhteen Oikean sektorin puolisotilaallisten joukkojen kanssa, koska jälkimmäiset olivat sekaantuneet mafiatyyppiseen rikollisuuteen, kuten äärioikeisto aina ja kaikkialla tekee – ei se ole mitenkään yllättävää, että persut ovat ammatti- ja taparikollisten puolue. Toivotaan, että Ukrainan armeija tekee armotta selvää Oikeasta sektorista, jos ja kun siitä ei ole enää hyötyä sodankäynnin kannalta.

Den rasismkritiska våg som Olli Immonens fascistiska yttranden satt i gång har stulit showen, och därför är det dags att ta upp ett annat favorittema, dvs Rysslands kriminella och olagliga terroristiska invasion i Ukraina. Roligt nog fick vår ledande Rysslandslismare Johan Bäckman, som helt nyligen entusiasmerat sig över Sannfinnarnas ack så härliga västfientlighet, för sig att kräva ett förbud mot partiet – genom att åberopa sig på det finsk-sovjetiska fredsfördraget, som förpliktar Finland att upplösa alla fascistiska organisationer. Naturligtvis kan vi tolka det här så att Bäckman på rysk befallning försökte ge sannfinländarnas motståndare en dödskyss. Sannfinnarna och rasisterna brukar av gammalt brännmärka sina kritiker som kommunister och ryska agenter, och Bäckman försökte tydligen ge dem nya argument.

Förra veckan skrev tammerforstidningen Aamulehti nämligen om en finsk frivillig, som hade åkt till Donbass för att kämpa i kriget. Vem hade månne rekryterat honom? Jag har mina aningar, och jag undrar om det alls är lagligt i Finland att så här ge och ta värvning för utländska krig.

Det är inte bara hommaiterna utan även en hel del normala människor som oroar sig över att ett par rebelliska ungdomar av muslimsk bakgrund åkt till Syrien för att kämpa i jihad. Det är förståeligt att hysa oro, men det som inte oroar hommaiterna alls är att vi kanske inom kort kommer att ha en kontingent finska killar som både har vapenträning och vapenerfarenhet och brutaliserats genom att delta i ryska terrorkrig, och att de här typerna dessutom av ideologiska skäl är beredda att delta i rysksponsrad terrorverksamhet i Finland. Men visst vet jag: en vithyad terrorist är en god terrorist, en vithyad våldtäktsman är en god våldtäktsman och så vidare. Hommaiterna har ju flera gånger förkunnat att de önskar att Ryssland skulle stöda dem i kampen mot vänstermänniskor, liberaler, finlandssvenskar och invandrare. När det åker finnar till Donbass för att kämpa och förråas, kommer vi snart att ha våra egna rysksinnade små gröna män här för att bidra till den hommaitiska revolutionen.

Frivilligsoldaten Aamulehti intervjuat är nästan förti år gammal, alltså betydligt äldre än de muslimska tonåringar som styr kosan mot jihadfronten därför att de i sin barnslighet och brist på livserfarenhet inte inser vad de håller på att göra. Killen har alltså fattat ett betydligt mognare beslut än de och vet vad han håller på med. Därför kan han knappast förväntas besinna sig. Han har tydligen fört ett rätt ostadigt liv när han varit ung – han har varit ungdomsbrottsling och hamnat på ett barnhem. Värnplikt har han däremot lyckats med, och sålunda förefaller han vara bra material till legosoldat.

Killen har en grumligt vänstervriden världsbild: han säger sig bekämpa nyliberalism och kapitalism, som om Putin inte – i tillägg till allt annat – vore även Rysslands högste plutokrat och som sådan en mycket värre storkapitalist än någon av de som styr och ställer i Förenta staterna. Killen tycks ha duperats till att tro på att den ukrainska regeringen är fascistisk, eftersom en av högerextremister organiserad truppenhet strider på den ukrainska sidan. Så klart är det ett problem och det är både legitimt och påbjudet att oroa sig över Ukrainas situation och framtid. Men samtidigt är det viktigt att notera, att Ukraina nyligen hållit relativt fria val och att landet på riktigt strävar efter att bli av med sina problem som t ex korruptionen. Samtidigt är Ryssland praktiskt taget en diktatur med censur och liknande förtryck; dessutom har Putin allierat sig med rent kriminella element, t ex hojgäng och s k kosacker (i verkligheten är nykosackerna i Ryssland organiserade brottslingar). De trupper som invaderat Ukraina är för det mesta inte riktiga arméförband, utan precis likadana ligister som de brottslingar SS mot slutet av andra världskriget rekryterade i sovjetiska fängelsehålor.

Nyligen hette det i nyheterna att den ukrainska armén redan kommit ihop sig med Högra sektorns paramilitära trupper, eftersom de sistnämnda hade involverat sig i brottslighet i maffiastil, som extremhögern alltid och överallt brukar göra – det bör inte överraska någon att sannfinnarna också är ett parti som lockar till sig yrkes- och vanebrottslingar. Vi ska väl hoppas att ukrainska armén obarmhärtigt tar kål på Högra sektorn, om och när den blivit en belastning för krigföringen.

Olli Immosen kamut metakoivat Jyväskylässä - Olli Immonens kompisar och upploppet i Jyväskylä

Olli Immosen kanssa valokuvassa poseeranneen äärioikeistojärjestön nuoret sotilaat mellakoivat Jyväskylässä. Aluksi jaeltiin äärioikeistolaisia propagandaesitteitä, sitten yhtäkkiä hyökättiin ostoskeskukseen, jossa toimi Yves Saint Laurent- ja Axe for Men- ym. äärivasemmistojärjestöjen haaraosastoja. Näiden äärivasemmistojärjestöjen yhteistyökumppanit epäilemättä provosoivat hyökkääjiä mm. kävelemällä suoraan nyrkkiin. Huomenna Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tuomitaan vastakkaiset ääripäät ja toivotaan, että aloitettaisiin maltillinen vuoropuhelu breivikistien ja vastakkaisen ääripään (äärilegalistien) välillä siitä, kuinka monta ja kenen lasta breivikistit saavat surmata. Eli eipä tässä mitään uutta.

Unga politiska soldater, representanter för samma högerextrema organisation som Olli Immonen poserade i foto med, kravallerade i Jyväskylä. I början delade de ut högerextremt propagandamaterial, sedan invaderade de ett inköpscentrum, där sådana vänsterextrema organisationer som Yves Saint Laurent och Axe for Men hade sina tillhåll. Samarbetspartners till de här vänsterextremisterna provocerade sedan angriparna bl a genom att kasta sig mot deras nävar. I morgon kommer ledarskribenten i Helsingin Sanomat med ett fördömande av dessa motsatta extremismer och uttrycker en önskan att starta en fredlig dialog mellan breivikisterna och den motsatta ytterligheten (extremlegalisterna) om hur många och vems barn breivikisterna ostraffat får ha ihjäl. Ingenting nytt under solen alltså.

FASISTINEN TERRORISENSUURI POISTANUT POSTAUKSEN

ÄÄRIOIKEISTO PAKOTTI POISTAMAAN TÄMÄN POSTAUKSEN. TÄLLÄ TAVALLA SANANVAPAUTTAMME LAITTOMASTI LAKKAAMATTA JÄRSITÄÄN JA JÄYDETÄÄN JA NAKERRETAAN. EHKÄ JO HUOMENNA NE SAAPUVAT HAKEMAAN SINUA JA LAPSIASI SINNE, MISTÄ EI PALUUTA OLE, VÄÄNTÄEN KÄSIVARTENNE SELÄN TAAKSE SELLAISELLA VOIMALLA ETTÄ LUUT JA NIVELET JÄRSKÄHTÄVÄT SÄPÄLEIKSI. NE AMPUA PIRSKAUTTAVAT PUTININ LAHJOITTAMILLA TULILUIKUILLAAN JA IHMISEN SISÄSSÄ RÄJÄHTÄVILLÄ LUODEILLAAN LASTESI AIVOT SEINILLE JA NAURAVAT "HIIH-HAH-HAAH HÄHÄ-HEHE". SITÄ TEKEMÄÄN NIIDEN SORMET JO NYT SYYHYÄVÄT EIKÄ POLIISIA EIKÄ ESIVALTAA KIINNOSTA SUOJELLA SINUA EIKÄ LAPSIASI.

MUISTA! OLET YKSIN VAILLA TURVAA JA SINUA JA LAPSIASI LÄHESTYVÄT JO NYT KARKEAKOURAISET, VÄKEVÄT MIEHET TAPPAVAT ASEET KÄSISSÄÄN, MURHANHIMO SILMISSÄÄN, EIKÄ KUKAAN AUTA, EI KUKAAN, EI. SIELTÄ NE TULEVAT JA KOHOTTAVAT AMPUMA-ASEENSA LAPSIASI KOHTI, PILKALLISESTI VIRNISTÄEN. SIELTÄ NE TULEVAT, SÄÄLIMÄTTÄ, VÄÄJÄÄMÄTTÄ.

Näin Tampereella

Muistiinpanoja Immos-skandaalista – Anteckningar om Immonenskandalen

Immos-skandaaliin on tähän mennessä liittynyt seuraavanlaisia vaiheita, jotka pitää varmaankin panna muistiin tulevia sukupolvia varten:

• Selvästi ”maahanmuuttokriittisistä” persuista ainakin Tom Packalén ja Ari Jalonen ovat yksiselitteisesti sanoutuneet irti Immosesta. Kumpikaan ei tosin koskaan ole vaikuttanut ydinryhmän mieheltä, vaan pikemminkin moraalittomuuden virran mukaan tempautuneilta ja kurimuksen liejuun hukkuneilta. Toki on merkittävää, että tiukan aatteellisen kaaderijoukon ulkopuoliset rasistitkaan eivät ole halukkaita seuraamaan Immosen kaltaisia Suomen Sisun ankaria ideologeja. Mikään merkki eettisesti korkeatasoisesta luonteenlaadusta tämä ei tietenkään ole, vaan kyseessä on rahan- ja vallanhimoinen opportunismi: Soinin takana pysytään puoluetukirahojen, eduskuntapallien ja valtuustopaikkojen vuoksi.
• Hanna Nikkanen antoi Long Play -nettilehden pakinapalstalle ”Sivuääniä” kirjoittamassaan jutussa ymmärtää, että persujen sisäinen jako ei välttämättä mene sen mukaan, kuka on rasisti ja kuka ei. Karkean rasistisia ulostuloja tulee enemmänkin sieltä puolueen junttifraktion puolelta, kun taas Immosen edustamat aatteelliset fasistit käyttävät maahanmuuttajia pelkästään täkynä, mutta heidän varsinaisia vastustajiaan ovat väärinajattelevat kantasuomalaiset: Nikkasen listan mukaan ”suomenruotsalaiset, sateenkaariväki, liberaalit piispat, demarit, arvoliberaali oikeisto, sekä kotimaisen kulttuurin tekijöiden ja kuluttajien enemmistö”. Näitä vastaan Immosen kannattajien dum dum -luodit ovat suunnatut. Toisin sanoen Jalonen ja Packalén edustavat ”pelkkiä rasisteja”, sitä junttipuolta, joka ei ole hirveän innoissaan vallankumouksellisesta, ideologisesta äärioikeistolaisuudesta.
• Kaikki hommapaskabingon tyypilliset välttelykeinot on jo nähty. Hauskin on tietysti se väite, että tässä olisi kyse jostain vihervasemmiston virittämästä ansasta. Juu vihervasemmistohan se laittoi Ollille näppiksen eteen ja saneli breivikistiset puheet sanasta sanaan.
• Toinen mielenkiintoinen ”väistökeliike” (kuten keisari Pirk sanoisi) oli Juho Eerolan heitto, että Ollin englanninkielinen kirjoitus (noin kahdeksankymmentä sanaa) oli liian pitkä ja vaikea hänen luettavakseen. No mikäs siinä, oi kallis veljykäiseni Herrassa, ymmärrän tilanteen ja myötäelän syvästi: minulla itsellänihän on vaikeuksia lukea esimerkiksi sataa sivua paksumpia venäjänkielisiä kirjoja, ja koska venäjänkielisen romaanin keskipaksuus huitelee tuossa viidensadan sivun hujakoilla, se rajoittaa merkittävästi harrastus- ja tutkimustoimintaa. Tosin olen kyllä sitä mieltä, että nimenomaan perussuomalaiselta tulisi odottaa kattavaa rallienglannin taitoa, koska heikäläisten edustamaan ja kannattamaan ”suomalaiseen kulttuuriin” kuuluu oleellisesti juuri suomen kielen pahoinpiteleminen sekoittamalla siihen kömpelösti ruhjottuja englannin sanoja.
• Immosen ja Soinin vastakkainasettelulla tuntuu olevan syvemmät juuret kuin äkkinäinen luulisi: jossain lehdessä – olisiko ollut peräti Demarissa – siteerattiin suuren johtaja Soinin kirjaa Peruspomo, jossa tuo sijaispaavimme oli ex cathedra lausunut, että Immonen oli yksiraiteinen jankkaaja, jolla ei ollut politiikassa mitään muuta sanottavaa kuin maahanmuuttolöpinät, ja kehotti häntä ottamaan repun selkään ja kiertämään vähän maailmaa vaikka reilaamalla. (Lieneekö viittaus selkäreppuun ollut selkävaivaiselle ilkeilyä?) Välittömästi Hommalla oli kommentti, että nyt se Soini mamoilee mamuasiassa. Tästä hyvästä olisin valmis miltei säälimään Soinia, mutta ihmettelen vain, onko se vallanhimon tyydyttäminen niin suuri nautinto, että pitää tehdä yhteistyötä tuollaisen paskasakin kanssa ja sietää sen törkeyksiä. Tosin onhan se mukava tietää että hompanssit ja peräsuolinkaiset, tuo kaikkia muita parempi rälssi joka tekee vallankumousta kansalaispalkalla, riitelevät keskenään ja uhkailevat toisiaan vielä karkeammin kuin meitä halveksimiaan maanmatosia.
• Riikka Slunga-Poutsalo, tuo persujen kauneuskuningatar, väitti, että ”kukaan ei ole kokoamassa taistelujoukkoja”. No, tähän paras vastaus on valokuva, jossa Olli Immonen poseeraa yhdessä Suomen Vastarintaliikkeen taistelujoukkojen kanssa. Suomen Vastarintaliikkeen piirissä toimivia henkilöitä on tietääkseni tuomittu puukotuksista ja ”vihollisten” laittoman henkilörekisterin laatimisesta. Toisin sanoen Miss Persun esittämä väite on tosiasiallisesti paikkaansapitämätön, eli teknistä termiä käyttääkseni valhe.
• Olli Immonen innostui jo julistamaan, että oman puolueen sisällä toimivat ”selkäänpuukottajat” eivät vastaisuudessa saa hänen ylhäisyytensä tukea. Aha. Pojalla on suuret luulot itsestään, tuntuu olevan mielestään oikea Jumalan, ellei peräti Saatanan valitsema kansanjohtaja.
• Minua fiksummat arvioitsijat ovat todenneet, että Olli luultavasti seuraa Ruotsin vastarintaliikkeen jalanjäljissä ja perustaa vastarintamiehille poliittisen puolueen. Siihen hakeutuvat ehkä hulluimmat persuista ja mahdollisesti jotain Muutoksen mölytoosia, esimerkiksi Hirvisaaren Džeimppa.
• Halla-aho uhosi, että jos Immonen erotetaan puolueesta, silloin lähtee hänkin. Tähän minä en usko pätkääkään. Vaikka Halla-aho nyt eleleekin leveää elämää Euroopan lihapatojen ääressä kuten rikoksesta tuomittu elättimamu ainakin, hänelläkin luulisi riittävän itsesuojeluvaistoa pysytellä sen rahapuun juurella, jonka oksilta puoluetukea tippuu. Tuskinpa Halla-aholla on kovin suurta intoa tunkea Immosen johtamaan avoimen hörhöiseen ja harhaiseen äärioikeistolössiin.
• Ja tässä onkin asian ydin. Kun Immonen lähtee ehkä parin kolmen kovimman äärioikeistolaisen persukansanedustajan kanssa ja luo pikkupuolueen vastarintamiesten ja karkeimpien hompanssien äänestettäväksi, hommalaiset jakaantuvat poliittisesti ja menettävät merkityksensä. Sitä odotellessa. Jospa tämä kymmenen vuoden hommalaismiehitys olisi lopultakin ohi. Turhan paljon uhreja se jo onkin vaatinut.

Skandalen kring Olli Immonen har hittills inneburit följande aspekter, som jag härmed nedtecknar för eftervärlden:

• Vad gäller de öppet ”invandrarkritiska” i partiet har åtminstone Tom Packalén och Ari Jalonen entydigt distanserat sig från Immonen. Ingen av dessa två har visserligen någonsin varit med i den rasistiska kärntruppen, snarare verkar de ha ryckts med i den omoraliska strömmen och drunknat i malströmmens gyttja. Visst är det betydelsefullt att även rasister utanför den strikt ideologiska kadern är så ovilliga att följa sådana Suomen Sisu-ideologer som Immonen. Det beror givetvis inte på någon etiskt högtstående karaktär, snarare är det frågan om opportunism, maktlystnad och girighet: folk står bakom Soini eftersom de vill ha sin beskärda del av partistödet och politiska mandat.
• Hanna Nikkanen lät i sitt kåseri på webbsajten Long Play förstå att den inre skiljelinjen inom sannfinländarna inte nödvändigtvis förlöper mellan rasister och icke-rasister. Brutalt rasistiska grodor är det snarare bonnfraktionen som kläcker ur sig, medan de av Immonen representerade ideologiska fascisterna bara utnyttjar invandrare som ett lockbete, medan deras verkliga hatobjekt är vanliga finländare med fel sorts åsikter, enligt den lista som Nikkanen inkluderade i sin artikel är det ”finlandssvenskarna, regnbågsfolket, de liberala biskoparna, socialdemokraterna, den värdeliberala högern och majoriteten inhemska kulturskapande och kulturkonsumenter”. Det är mot dessa som Immonen och consortes riktar sina dumdumkulor. Jalonen och Packalén representerar däremot den ”blott rasistiska” bonnfraktion som inte är så hemskt förtjust i revolutionär högerradikalism.
• Alla krumbukter som vanligen utmärker högerextrem diskurs har redan setts. Den roligaste är påståendet att ”grön vänster” på något sätt gillrat en falla för Immonen. Javisst ja, det var ju den gröna vänstern som gav Olli åtkomst till tangentbordet och ord för ord dikterade alla breivikismer för honom.
• Juho Eerola bör krediteras för en särskilt intressant väjningsmanöver: han sa att Ollis engelskspråkiga yttrande (på ett åttiotal ord) var för långt och svårt för honom att läsa. Nå ja, varför inte, o min älskade broder i Herren, jag förstår din situation och känner djup empati. För mig själv är det ju svårt att läsa ryska böcker tjockare än etthundra sidor. Och som vi vet så brukar ryskspråkiga romaner vara såna där femhundra sidor i medeltal, begränsar detta i betydande mån min hobby- och forskningsverksamhet. Visserligen anser jag att det är precis sannfinländarna som man bör kunna förvänta grundliga kunskaper i rallyengelska. Inom den ”finska kultur” de representerar och är anhängare av är det ju sed och ohejdad vana att misshandla finska språket genom att blanda in onödiga och onaturliga engelska lånord.
• Motsättningen mellan Immonen och Soini förefaller ha djupare rötter än man skulle tro. Det var väl i sossarnas partiorgan man citerade store ledaren Soinis bok Peruspomo, där denne vår ställföreträdande påve ex cathedra yttrat att Immonen var en enkelspårig tjatare som inte hade något annat att säga i politiken än svamlet om invandrarna. Soini utmanade Immonen även att ta på sig sin ryggsäck (undrar om det här var en elakhet, med tanke på att Immonen är sjukpensionär med ryggproblem) och tågluffa för att skapa sig en föreställning om världen utanför Finland. Genast därefter hette det på rasistforumet Homma att Soini har en alltför mesig attityd till invandrarfrågan. Jag skulle nästan vilja tycka synd om Soini, men i stället undrar jag bara, om han finner en så stor njutning i att tillfredsställa sin maktlystnad att det är värt mödan att samarbeta med världens värsta pöbel och stå ut med dess fräckheter. Men visst är det skönt att veta att hommaiterna och satfinnarna, detta alla andra överlägsna frälse som bedriver revolution på medborgarlön, rivs sönder av inre stridigheter och hotar varandra ännu grymmare än oss mindervärdiga människor.
• Den sannfinska skönhetsdrottningen Riikka Slunga-Poutsalo påstod att ”ingen håller på att organisera kamptrupper”. Det bästa svaret är fotot som visar Olli Immonen i Finska Motståndsrörelsens sällskap, och det är killar som definitivt ser ut som ”kamptrupper”. Folk med anknytning till Motståndsrörelsen har veterligen dömts både för knivhugg och för olagligt personregister över ”fiender”. Det Miss Sannfinne säger är sålunda – för att använda exakt teknisk terminologi – en lögn.
• Olli Immonen förkunnade redan extatiskt att de förrädare inom partiet som inte delar hans åsikt inte får räkna med hans stöd i framtiden. Jasså. Inget fel på hans självförtroende, nää. Han tror sig visst vara en folkledare utvald av Gud, om inte av självaste Satan.
• Det är klokare observatörer än jag som konstaterat att Olli antagligen ska följa i Svenska Motståndsrörelsens fotspår och starta eget parti för motståndsmännen. Partiet kanske lockar till sig de värsta galningarna från Sannf och en del av de skränfockar som verkat i Förändring 2011, t ex Dzjejms Hirvisaari.
• Halla-aho hotade att själv avgå om Immonen utesluts av partiet. Det här tror jag inte på, inte ett dugg. Halla-aho må just nu ha det skönt i Mellaneuropa som en välbetald medlem av Europaparlamentet, men han har nog säkert tillräckligt med självbevarelsedrift för att stanna kvar vid roten till det penningträd på vars kvistar det växer partistödssedlar. Jag antar nog inte att Halla-aho är så hemskt ivrig att ansluta sig till ett gäng hallucinerande högerextremister ledda av Immonen.
• Och det är precis här som pudelns kärna ligger. När Immonen och kanske ett par lika vrickade högerextremister från partiet avgår och startar eget miniparti som motståndsmännen och de brutalaste hommaiterna kan rösta på, innebär det att Homma upplever en varaktig splittring och förlorar sin betydelse i politiken. Det är någonting att vänta på: att den här Hommaockupationen som varat i ett årtionde och krävt en massa oskyldiga offer äntligen vore förbi.

Olin oikeassa koko ajan/Jag hade rätt hela tiden

Seuraavanlaista palautetta sain Punk in Finland -foorumilta:

"Mä luulin, että Panu Höglund on vuosikausia vaan tykitellyt menemään, mutta tämäkin kohu todistaa sen jutut oikeiksi suurin piirtein sanasta sanaan."

Olin siis oikeassa koko ajan. Valitettavasti pahaa pelkään olleeni oikeassa myös sanoessani, että tunnetusti hyvin aseistautuneet persut ja maahanmuuttokriitikot ovat myös valmiita ampumaan juuri sinun lapsesi "mokuttajana". Immoskohun aikana esimerkiksi partiolaiset ovat asettaneet itsensä äärioikeiston väkivallan maaleiksi paheksumalla avoimesti Immosen kirjoittelua. Koska kaikenlainen arvostelu - miten lievää, asiallista ja perusteltua se sitten onkin - on sille porukalle kommunismia ja maanpetosta, ei valitettavasti ole liioittelua sanoa, että jos lapsesi käy partiossa, hän saattaa joutua äärioikeiston luotien tielle. Breivik on näyttänyt tien ja Immonen on antanut käskyn.

Så här hette det på forumet Punk in Finland:

"Jag trodde att Panu Höglund under alla de här åren bara skjutit iväg som det fallit honom in, men även den här skandalen bevisar bara att han haft rätt ungefär i allting."

Jag hade alltså rätt hela tiden. Dessvärre kan jag ha haft rätt även när jag sade att sannfinnarna och invandrarkritikerna, väl beväpnade som de är, också är beredda att skjuta ihjäl just ditt barn som en liten mångkulturmänniska. Under det här debaklet har till exempel scoutorganisationen gjort sig till ett potentiellt mål för högerextremt våld genom att offentligt ogilla vad Immonen skrivit. All kritik - hur motiverad, väl underbyggd och milt formulerad den än är - är för det gänget likabetydande med kommunism och landsförräderi; och sålunda är det inte överdrivet att säga att även ditt barn riskerar att bli beskjuten av högerextremister, om barnet alltså besöker scoutevenemang. Breivik har visat vägen och Immonen har gett order.

Markus Jansson på svenska

Markus Janssonin monet muistavat Usenetistä miehenä, joka vihasi vihreitä ja kannatti ydinvoimaa niin raivokkaasti, että haukkui asiantuntemattomaksi vihreäksi idealistiksi keskusteluun osallistuneen ydinfyysikon, joka muuten kannatti ydinvoimaa.

Många av oss minns Markus Jansson från Usenets glansdagar: på den tiden gjorde han sig beryktad genom att hata gröna idealister och älska kärnkraft med sådan lidelse att även en utbildad kärnfysiker, som deltog i diskussionen, beskylldes av Markus för att vara en grön flummare som ingenting visste om kärnfysik.

Här är en översättning av yttrandet ovan: "Folkmördarna fick av Breivik vad de förtjänade. Jag begråter inte ett enda toleransförkunnande pisshuvud som importerar mordlystna våldtäktsmän och korrumperar samhället och kulturen i västerlandet. Hellre borde man fråga, hur många våldtäktsmän och jihadister som tack vare Breivik låter bli att invandra i Norden och hur mångas liv han därigenom räddade. Ja, oskyldiga liv. De kulturmarxister som korrumperar vår kultur och vårt samhälle är inte oskyldiga, de fick vad de förtjänade."

Olli Immonen in English

Olli Immonen is not a MEP, as the picture says, he is just a member of the Finnish Parliament. But anyway, this is what he said to a fellow Finn, in English.

As an old sociolinguist, I know that when native speakers start communicating in a language other than their native one, the native vernacular is doomed. Thus, it is rather interesting that Olli Immonen, who insists he is fighting for the language and culture of Finland in an increasingly globalized and multicultural world, addresses us in the only language that can endanger our native speech.

Olli Immonenhan ei ole Euroopan parlamentin jäsen, kuten kuva sanoo, vaan Suomen eduskunnan kansanedustaja. Mutta tämä on joka tapauksessa se mitä hän sanoi toiselle suomalaiselle - englanniksi.

Vanhana sosiolingvistinä tiedän, että kun tietyn kielen äidinkieliset puhujat alkavat kommunikoida keskenään jollain toisella kielellä, äidinkielellä ei ole tulevaisuutta. Siksi on aika mielenkiintoista että Olli Immonen, joka esiintyy suurena suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin puolustajana, kääntyy meidän puoleemme sillä ainoalla kielellä, joka voi olla suomelle vaaraksi.

Olli Immonen är inte en medlem i det europeiska parlamentet, som det påstås på bilden - han är ledamot på Finlands riksdag. Men det här är i alla fall vad han sade till en annan finne - på engelska.

Som gammal sociolingvist vet jag, att språkdöden inleds med att språkets infödda bärare börjar använda ett annat språk i sin ömsesidiga kommunikation. Därför är det ganska intressant att Olli Immonen, som anser sig försvara finskan och den finska kulturen i en globaliserad och mångkulturell värld, tilltalar oss på det enda språk som i dag kan hota finskans framtid.

Sampo Terhon yksityisajattelua/Sampo Terhos privata tankar

Sampo Terho, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, koetti kuitata Olli Immosen rotusotafantasiat "yksityisajatteluna". Jos Suomessa olisi oikeaa tutkivaa journalismia, joku lehtineekereistä tekisi lopultakin jotain leipänsä eteen ja lukisi Terhon omat jutut esimerkiksi Kanavasta tässä kontekstissa. Kuten tavallista, kansalaisjournalistien pitää tehdä työt kun ei lehdistöstäkään siihen ole, ehkä siksi että Hugenbergit ovat kieltäneet tutkivan journalismin.

Jussi Jalonen (kukas muu) otti kuitenkin puheeksi Terhon aiemmat kirjoitukset. Toivoakseni minulla on lupa lainata Jalosen kommentti asiasta:

"Muistaako kukaan, miten Sampo Terho vuonna 2010 totesi monikulttuurisuudesta seuraavasti: "Tässä on aate, joka tuhoaa kulttuurin ja jopa sen fyysisen olemassaolon. Mutta jos yhdessä päätetään, että tätä haluamme, että meitä ei etnisenä ryhmänä ole olemassa, sitten niin."Tai mahdollisesti Sampo Terhon vuoden 2007 artikkelia Kanavasta, jossa hän totesi, että "kaukasialaiset kansat ovat päätymässä samanlaiseen uhanalaisuuteen kuin Amerikan alkuperäiset mongoloidiset kansat"?"

Tuo Terhon terminologia on varsin hauskaa. Valkonaamojen nimittäminen kaukasialaisiksi kuuluu amerikkalaiseen populäärirotuoppiin, mutta sitten vielä Amerikan alkuperäisasukkaita nimitetään "mongoloideiksi". Jos nyt ihan pakko on rotutermejä käyttää, niin miten olisi "mongolidi"? "Mongoloideilla" on ainakin ennen vanhaan tarkoitettu Downin syndroomasta eli 21. kromosomin trisomiasta kärsivää henkilöä.

Sitten tietysti pitää todeta, että Terhoa tuosta puheenvuorosta päätellen kiinnostavat yksinomaan rotu-, eivät kulttuuriarvot. Joku voisi olla sitä mieltä, että mustat veikot, jotka ovat koko ikänsä asuneet Suomessa, omaksuneet täkäläisen kulttuurin ja lukeneet suomalaisen kirjallisuuden Kalevalasta Sofi Oksaseen, ovat parempia suomalaisen kulttuurin edustajia kuin joku rämppäyhtyeen renttu, jonka puhuma suomi on englanninkielen sekaista slangisössötystä. Mutta epäilemättä Terho ei ole tätä mieltä.

Sampo Terho, ordföranden för den sannfinländska riksdagsgruppen, försökte vifta bort Olli Immonens fantasier om ett raskrig som "privata tankar". Om det fanns verklig undersökande journalism i Finland, skulle någon av murvlarna äntligen göra något för sitt levebröd och läsa igenom Terhos egna artiklar t ex i den högerkonservativa tidskriften Kanava i den här kontexten. Som vanligt är det dock medborgarjournalister som måste axla ansvaret, antagligen därför att de Hugenbergska gestalter som leder och ägar medierna i det här landet förbjudit grävande journalistik.

Jussi Jalonen (som man kunde vänta sig) tog dock upp Terhos tidigare skriverier. Jag hoppas att jag tillåts citera vad Jalonen skrivit om saken:

"Minns någon hur Sampo Terho år 2010 skrev om mångkulturen? "Det här är en ideologi som förintar kulturen t o m genom att utplåna dess fysiska existens. Men om vi gemensamt beslutar att det här är vad vi vill, att vi inte finns till som en etnisk grupp, så får det väl vara så." Eller kanske artikeln Terho skrev i tidskriften Kanava år 2007, där han konstaterade, att "de kaukasiska folkslagen håller på att bli lika utrotningshotade som de mongoloida ursprungsfolken i Amerika"?"

Terminologin Terho använder är i och för sig rätt löjeväckande. Att kalla kritansiktena för "kaukasier" hör hemma i amerikansk populär raslära, men därefter kallar han Amerikas ursprungsbefolkning för "mongoloid". Om man måste använda rastermer så skulle "mongoliderna" låta bättre. "Mongoloid" har åtminstone förr i världen avsett en person som lider av Downsyndromet eller trisomi i kromosom 21.

Sen måste man givetvis konstatera att det där yttrandet ger vid handen att Terho endast intresserar sig för rasvärden, inte kulturella värden. Någon annan kunde tycka att svarta killar som levat hela sitt liv i Finland, tillägnat sig kulturen här och läst igenom hela vår nationallitteratur från Kalevala till Sofi Oksanen är bättre ambassadörer för finsk kultur än någon kille som bara spelar ståltrådsmusik och inte kan tala finska utan att blanda in massor av engelska slangord. Men tydligen tycker inte Terho så.