Persut ja "lepakonsyöjäkommarit" - Sannfinnarna och de "fladdermusätande kommunisterna"

 Siinä missä pikkulapset uhmaavat äitiään huutamalla tälle paskaa ja vittua, persut uhmaavat mielikuvituksensa "vihervasemmistolaista" äitihahmoa huutamalla rasistisia törkeyksiä. Kuten tiedämme, yleensä tämä äitikapina ilmaistaan solvaamalla mustia ja muslimeja, mutta myös kiinalaisille on keksitty oma haukkumanimi: "lepakonsyöjäkommarit".

Som vi alla vet, brukar små barn uttrycka sitt uppror mot mamman genom att ropa "skit" och "fitta". På ett liknande sätt trotsar sannfinnarna sin imaginära "vänstergröna" mamma med rasistiska okvädinsord. Vanligen uttrycks detta mammauppror genom att skälla ut svarta och muslimer, men dessutom har partiaktivisterna hittat på ett eget skällsord för kineser: "fladdermusätande kommunister".

Toki tämä ei tarkoita, että persut oikeasti välttäisivät yhteyksiä ja suhteita Kiinaan. Ne kiinalaiset, joiden kanssa persuilla itsellään on liikesuhteita, ovat varmaankin sellaisia parempia lepakonsyöjäkommunisteja. Ja mikäs siinä, onhan Kiina hienostunut kulinaarinen maa, jossa varmaan lepakotkin osataan laittaa niin maittavan makuisiksi, että persullekin maistuu.

Detta innebär ingalunda att sannfinnarna på riktigt undviker samarbetsförhållanden med Kina. De kineser som sannfinnarna själva har affärsrelationer med är tydligen såna där bättre fladdermusätande kommunister. Och varför inte, Kina är ju ett förfinat kulinariskt land, där man kan laga smakliga maträtter t o m på fladdermöss, maträtter som inte ens en sannfinne kan säga nej till.

Tuntuu ainakin maistuvan persujen uudelle puheenjohtajaehdokkaalle. Kyseinen herra on fyysikko, mikä tekee hänestä varmasti suositun Homman luonnontieteilijä- ja insinöörikiintiön keskuudessa. Se, että tämä porukka palvoo Halla-ahoa, on aina ollut omiaan herättämään tiettyä huvittuneisuutta, koska Mestari on opiskellut maailman turhinta ja hyödyttömintä kuollutta kieltä, mutta yksi heikäläisten tyypillisesti vastapuolelle heittämä solvaus on, että siellä on vain leivätöntä taidetta opiskelevia huuhaahumanisteja. Minäkin olen saanut kuulla olevani "apurahakääntäjä" (olen saanut leipäni yksityiseltä sektorilta jo kahdenkymmenen vuoden ajan, Halla-aho itse aloitti poliittisen uransa nimenomaan apurahatutkijana), joka "harrastaa pieniä kieliä veronmaksajien rahoilla" (en tiedä tarkoittanevatko "pienillä kielillä" saksaa, venäjää, espanjaa vai englantia, sillä iirin kielen harrastuksen olen enimmäkseen rahoittanut ihan omasta taskustani). Jos Mestarin tilalle astuisi oikea luonnontieteilijä, Homman porukoiden aivokopansisäinen ristiveto eli hienosti sanoen kognitiivinen dissonanssi vähenisi merkittävästi.

Åtminstone har det smakat för sannfinnarnas nye ordförandekandidat. Herren ifråga är utbildad fysiker, vilket bör inbringa honom popularitet inom naturvetar- och ingenjörskontinenten på det högerextrema diskussionsforumet Homma. Att detta gäng tillber Halla-aho, har alltid varit något skrattretande, ty Mästaren har studerat ett av de mest onödiga döda språk det finns, men vanligen avfärdar extremhögern sina motståndare som tramshumanister (trams- och inte trans-) som bara studerat onödigheter. Jag har också fått höra av dessa herrar att jag är en "översättare som lever på stipendier" (sedan tjugo år tillbaka har jag jobbat i den privata sektorn, medan Halla-aho finansierade upptakten till sin politiska karriär på stipendiepengar), som "slösar skattepengar på sina små hobbyspråk" (jag vet inte om det är tyskan, ryskan, spanskan eller engelskan hommaiterna tänker på, för min sysselsättning med iriskan har jag praktiskt taget finansierat med mina egna pengar). Skulle Mästaren efterträdas av en riktig naturvetare, skulle hommaiterna bli av med sin kognitiva dissonans.

Toki herra fyysikolla on myös eräs merkittävä ansio verrattuna Riikka Purraan, jolle Mestarin keisarillista purppuraa on jonkin verran jo koetettu sovitella. Fyysikolla on siitin. Siitin on marsalkan sauva, jolla maailmaa ja persuja hallitaan. Siittimettömillä ehdokkailla on aina heikommat mahdollisuudet kuin siittimellisillä.

Fysikern ifråga har givetvis ett visst försprång i jämförelse med Riikka Purra, som hittills varit den mest lovande kandidaten till att iklä sig Halla-ahos kejserliga purpur. Fysikern har penis. Penisen är marskalkstaven, som världen och sannfinnarna regeras med. Kandidater utan penis har alltid mindre chanser än kandidater med penis.

Tämä kyseinen fyysikko on ensin opiskellut Cambridgessä, missä hän on nopeasti omaksunut brexitiläis-brittirasistisen maailmankuvan, mutta se ei ole kiinnostavaa. Kiinnostavampaa on, että hän on sen jälkeen tehnyt uraa kiinalaisissa firmoissa ja osaa jopa mandariinikiinan alkeet. Lepakonsyöjäkommunismi on siis tullut tutuksi ihan läheltä.

Fysikern har inlett sin karriär i Cambridge, där han inte bara studerat fysik, utan också snabbt tillägnat sig den rasism och brexitgalenskap som i dag grasserar i Britannien, men det är inte intressant. Mera intressant är det att han sedan dess gjort karriär på kinesiska firmor och där lärt sig grunderna i standardkinesiska. Han har alltså stiftat bekantskap med fladdermusätande kommunism på nära håll.

Kuten Suojelupoliisikin on antanut lausunnoissaan ymmärtää, Kiinassa ei kuitenkaan ole "firmoja" siinä mielessä kuin avoimessa ja vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Kiinassa on totalitaarinen kontrollivaltio, ja "firmat" ovat tosiasiassa aina valmiita toimimaan salaisten palvelujen bulvaaneina, elleivät ole sellaisiksi alun perin perustettujakin. Mies, joka vakavissaan uskoo päässeensä kiinalaisten "firmojen" palvelukseen poikkeuksellisella osaamisellaan ja lahjakkuudellaan eikä ainakaan haastatteluissaan tunnu millään tavalla tunnistavan sellaista vaaraa, että kaukoidän "ystävät" hyysäisivät häntä pohjustaakseen myöhempiä "yhteistyö"-suhteita (sellaista yhteistyötä, josta ei voi kieltäytyä), ei ole sellainen mies, jonka kuuluisi päästä Suomen pääministeriksi.

Som även Skyddspolisen i sina uttalanden låtit förstå, finns det inte några firmor eller företag i Kina i vår fria västerländska betydelse av dessa ord. Kina är en totalitär kontrollstat, och firmor och företag är i praktiken alltid beredda att agera bulvan åt underrättelseorgan, om de inte från början har grundats för att vara det. En man som på allvar inbillar sig att han rekryterats av kinesiska "företag" tack vare sina exceptionella kunskaper och begåvning och som åtminstone i sina intervjuer inte alls förefaller vara medveten om möjligheten att "vännerna" i Fjärran Östern mjukar upp honom för att förbereda honom för framtida "samarbete" (samarbete av den sort man inte kan vägra) är inte en man vi borde acceptera som statsminister för Finland.

Tom Packalén - kuuma nimi persujen puheenjohtajapelissä? Tom Packalén - utsikter på att bli ny sannfinsk ordförande?

 Jussi Halla-ahon luopuessa kruunustaan keskustelu persujen uudesta puheenjohtajasta käy jo kuumana. Koiranleuat ovat heittäneet, että Halla-aho lopettaa, koska tietää puolueessa olevan sirkkelinsyömän käden sormilla laskettava määrä vakavastiotettavia ministeriehdokkaita tulevaa hallituskautta silmälläpitäen. Tällä hetkellä puheenjohtajapörssin parhaat osakkeet ovat Riikka Purralla, joka on jokseenkin yhtä ilkeä ihminen kuin Halla-ahokin ja todellisuudentajultaan samalla tasolla - siis pahasti omissa maailmoissaan, mutta ei niin pahasti kuin esimerkiksi Laura Huhtasaari.

När Jussi Halla-aho nu lägger ifrån sig kronan, pågår het diskussion om vem som blir ordförande för sannfinnarna. Lustigkurrar har kommit med förklaringen att Halla-aho slutar, eftersom han vet att antalet seriösa ministerkandidater i partiet är tillräckligt litet för att räknas med fingrarna på en cirkelsågares stympade hand. För närvarande räknar man med Riikka Purra som den mest sannolika efterträdaren: hon är en ungefär lika elak person som Halla-aho själv och på samma nivå vad gäller verklighetssinnet - i sin egen värld, men inte i en så korkad värld som t ex Laura Huhtasaari.

Itse olisin kyllä sitä mieltä, että persujen puheenjohtajaksi soveltuisi juuri nyt parhaiten Tom Packalén. Halla-ahon väistyminen johtuu - kuten tiedämme - siitä, että Putin ei enää tarvitse puolueen johtoon sellaista hahmoa, joka leikkii Venäjä-kriittistä. Packalén on esimerkiksi kannanotoillaan Itä-Ukrainassa alasammutun siviilikoneen kohtaloon osoittanut olevansa Putinin uskollinen poika, ja tämä on se linja, joka on vahvistunut niin puolueessa kuin sen ympärillä liepeilevässä salaliittoväessäkin.

Själv anser jag att Tom Packalén just nu skulle vara lämpligast som ny ordförande. Att Halla-aho avgår, beror på - som vi vet - att Putin inte längre behöver en sådan person som försöker framstå som Rysslandkritisk. Packalén har till exempel med sina ställningstaganden om civilplanet som sköts ned i östra Ukraina visat sig vara en lojal son till Putin, och det här motsvarar utvecklingen både i partiet och bland konspirationsstollarna kring partiet.

Myytit ja väärät käsitykset Venäjää koskevassa keskustelussa - Myter och villfarelser i diskussionen kring Ryssland

 (Chatham Housen raportin mukaan)

(Enligt rapporten från Chatham House)

Ensimmäinen myytti: Venäjä ja länsi ovat "yhtä pahoja". Tämä myytti jättää huomiotta sen, että niin EU:n kuin Natonkin jäsenyys ovat jäsenmaille vapaaehtoisia. Venäjän euraasialaisen unionin jäsenyyden luonteeseen taas kuuluu, että Venäjä vaatii omien ylikansallisten rakenteidensa kumppanimailta yhä enemmän alistumista Moskovan vaatimuksiin. Esimerkiksi Armenia, joka on omasta tahdostaan mukana Venäjän kollektiivisen turvallisuuden järjestelmässä (koska ymmärrettävistä syistä pelkää vihamielisiä naapureitaan Turkkia ja Azerbaidžania), on viime aikoina tullut jonkin verran katumapäälle, koska turvallisuusyhteistyö on merkinnyt Venäjän vaikutusvallan jatkuvaa kasvua Armeniassa.

Den första myten: Ryssland och Väst är "lika onda". Den här myten förbigår faktumet att medlemskapet är frivilligt både i EU och i Nato. Däremot innebär medlemskapet i Rysslands eurasiska union att de länder som ingår i de ryskstyrda supranationala strukturerna måste avstå från fler och fler aspekter av sin suveränitet. Armenien, som av sin egen fria vilja har ingår i det ryska systemet för kollektiv säkerhet (rädda som armenierna är för sina fientligt inställda grannländer Turkiet och Azerbajdzjan) har på sistone börjat visa tecken på ånger, eftersom Ryssland p g a säkerhetssamarbetet fått mer och mer inflytande i Armenien. 

Toinen myytti: Venäjä ja länsi haluavat samoja asioita. Todellisuudessa Venäjän pyrkimykset ovat hyvin erilaisia kuin lännen. Venäjä panostaa raakaan sotilasvoimaan aivan toisella tavalla kuin länsi ja antaa vaikka omien kansalaistensa nälkiintyä mieluummin kuin luopuu tappoaseistaan. Venäjä ei ole halukas myöntämään pienille valtioille suvereniteettia edes periaatteessa, vaan näkee maailmanpolitiikan suurvaltojen valtapelinä, jossa pienet maat eivät ole minkään tasoisia subjekteja eikä niillä ole minkäänlaisia huomioonotettavia etuja.

Den andra myten: Ryssland och Väst har samma eller liknande målsättningar. I verkligheten har Ryssland helt olika sådana. Ryssland satsar på brutal militär kraft på ett helt annat sätt än Väst och låter sin befolkning hellre hungra än ger avkall på sina dödliga vapen. Ryssland vill inte bevilja små stater någon suveränitet ens på principnivå, utan ser världspolitiken som ett maktspel storstaterna emellan, där de små staterna inte framstår som någon sorts subjekt och där de inte har egna intressen att ta hänsyn till.

On kuvaavaa, että niin Venäjä kuin sen resonaattorit lännessä esittävät vaikkapa Ukrainan halun pysyä itsenäisenä Venäjästä ja saada takaisin miehitetyt itäosansa jonkinlaisena Naton tai USA:n tavoitteena. Venäjän propagandan maailmassa edes sellainen mahdollisuus ei pääse käsittelyyn, että pienet valtiot haluaisivat pysyä itsenäisinä tai että niillä ylipäätään olisi mitään sanottavaa omasta kohtalostaan.

Det är typiskt att såväl Ryssland som dess resonatorer i Väst framställer t ex Ukrainas vilja att behålla sin självständighet och få sin territoriella integritet återställd som en målsättning Nato eller USA har. Att små stater ville förbli självständiga och ha någonting att säga om sitt eget öde är inte ens en hypotes i den ryska propagandans värld.

Venäjän propagandistit ovat ottaneet käyttöön kummallisen iskusanan kuvaamaan pieniä valtioita: "limitrofi". Tämä on ilmeisesti vanha latinan tai diplomaattiranskan sana ns. reunavaltiolle, mutta on palannut venäläiseen ns. "geopoliittiseen" kielenkäyttöön, koska tuo elementti "limit" luo mielikuvan siitä, että ao. valtioiden itsenäisyys on rajattu tai rajallinen, ja että ne ovat USA:n protektoraatteja. Tämä tietysti on Venäjän propagandan mukaan ihan hirmu kamalaa sortoa, ja ao. valtioiden pitäisi "päästä" Venäjän "hyväntahtoisen" vallan alle. (Tässä kohtaa piti nauraa.)

De ryska propagandisterna omtalar små stater med ett besynnerligt nygammalt ord: "limitrof". Det här förefaller vara ett föråldrat ord från diplomatfranskan eller latinet som betecknar så kallade randstater, men det har återupplivats i den ryska s k "geopolitikens" språkbruk, eftersom elementet "limit" skapar ett intryck att sagda staters självständighet är begränsad och att de är amerikanska protektorat. Och att vara ett amerikanskt protektorat är enligt rysk propaganda det värsta förtryck man kan föreställa sig, och sålunda borde dessa stater helst "beviljas" "välvilligt" ryskt "beskydd". (Här ska man skratta.)

Kolmas myytti: Venäjälle annettiin lupaus, ettei Nato laajenisi. Tämä on niin ilmiselvä propagandavale, että sitä ei tarvitse edes erikseen todistaa vääräksi. Silloin kun Gorbatšov vielä oli vallassa ja Neuvostoliitto olemassa, hänelle annettiin suullinen lupaus siitä, ettei Nato yrittäisi laajentua itään. Sen jälkeen Neuvostoliitto hajosi, jolloin se paljon puhuttu "geopoliittinen" tilanne muuttui merkittävästi. Nimenomaan Venäjä ei ole saanut minkäänlaista lupausta, eikä ainakaan sellaista, joka muodollisesti velvoittaisi mihinkään.

Den tredje myten: Ryssland fick löfte om att Nato inte skulle utvidgas österut. Det här är en så uppenbar propagandalögn att den inte ens behöver särskilt vederläggas. När Gorbatjov ännu ledde Sovjetunionen, fick han ett sådant muntligt löfte, men därefter blev det slut med Sovjetunionen, så den där "geopolitiska" situationen förändrades grundligt. Ryssland har aldrig fått ett sådant löfte, åtminstone inte ett sådant som skulle utgöra en formell förpliktelse.

Neljäs myytti: Venäjä ei ole konfliktissa lännen kanssa. Venäjä on konfliktissa lännen kanssa omasta pahasta tahdostaan. On turha yrittää teeskennellä, ettei näin olisi. Venäjä haluaa vahingoittaa länttä ja näkee lännen vahingoittamisen itsetarkoituksellisena tavoitteena.

Den fjärde myten: Ryssland ligger inte i konflikt med Väst. Ryssland ligger i konflikt med Väst av sin egen fri (ill)vilja. Det är bortkastat att inte låtsas om detta. Ryssland vill tillfoga Väst skada och ser dylik skadegörelse som ett mål i sig.

Viides myytti: Tarvitaan yleiseurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, joka ottaa huomioon Venäjän edut. Tässä on se ongelma, että Venäjä katsoo "etujensa" sisältävän mm. etupiirin, johon kaikki naapurivaltiot (ne limitrofit) kuuluvat. Turvallisuusjärjestelmä tarvitaan kuitenkin torjumaan juuri Venäjän uhkaa, aivan kuten poliisi tarvitaan torjumaan rosmon uhkaa.

Den femte myten: Det behövs ett allmäneuropeiskt säkerhetssystem som också tar hänsyn till Rysslands intressen. Problemet här är, att Ryssland anser sina "intressen" också innefatta en intressesfär som de där randstaterna eller limitroferna ingår i. Ett säkerhetssystem behövs dock främst för att avvärja det ryska hotet, ungefär som polisen behövs för att avvärja den hotande skurken och rånaren.

Rosmon ainoa etu, joka poliisin tulee ottaa huomioon, on rosmon lainmukainen oikeusturva. Rosmon huomioonotettaviin etuihin ei kuulu rosmon oikeus ryöstösaaliiseen. Vastaavasti Venäjän ainoa huomioonotettava oikeus on Venäjän oikeus suvereenina hallita niitä alueita, jotka sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat. Niihin eivät lukeudu Donetsk, Luhansk eikä Krim, mutta sen kyllä myönnän, että esimerkiksi Vologdan alue kuuluu riidattomasti Venäjään.

Det enda av rånarens och skurkens intressen som polisen bör ta hänsyn till är den lagstadgade rättssäkerhet som också skurken och rånaren åtnjuter. Däremot ingår det inte i rånarens och skurkens intressen att få behålla stöldbytet. På ett liknande sätt är det enda av Rysslands intressen Rysslands rätt att suveränt regera i de områden som enligt internationell rätt utgör Rysslands territorium. Varken Donetsk, Luhansk eller Krim tillräknas Rysslands territorium, men däremot är jag beredd att medge att t ex Vologdadistriktet ostridigt tillhör Ryssland.

Kuudes myytti: Suhteiden parantaminen Venäjän kanssa on itseisarvo. Jos "suhteiden parantaminen Venäjän kanssa" tarkoittaa esimerkiksi Suomen kaltaisten maiden jättämistä Venäjän kynsiin, Venäjän myötäileminen ja mielisteleminen nimenomaan ei ole meidän etujemme mukaista. Emme me tarvitse mitään suhteita Venäjän kanssa, jos Venäjä ei suostu pelaamaan kansainvälisen diplomatian säännöillä.

Den sjätte myten: Bättre relationer med Ryssland är ett mål i sig. Om "bättre relationer med Ryssland" innebär att Ryssland får göra som det vill med Finland och liknande småstater, betyder det att det inte ligger i vårt intresse att göra eftergifter för Ryssland eller ställa oss in hos Kreml. Vi behöver inga relationer alls med Ryssland, om Ryssland inte går med på att iaktta internationella diplomatiska regler.

Seitsemäs myytti: Venäjä on turvallisuutensa vuoksi oikeutettu puskurialueeseen. Tämä on väärin samalla tavoin kuin viides ja kuudes myytti ovat väärin. Venäjä perusteli esimerkiksi talvisodan Suomea vastaan "oikeutetuilla turvallisuuseduilla". Venäjän ei voida antaa hyökkäillä aseellisesti naapurimaihinsa itse määrittelemiensä "oikeutettujen turvallisuusetujen" perusteella. Venäjällä ei ole mitään erillisoikeuksia vaatia suurempaa "turvallisuutta" kuin muilla mailla.

Den sjunde myten: Ryssland är p g a sin säkerhet berättigat att ha en buffertzon. Det här är fel av samma skäl som den femte och sjätte myten är fel. Ryssland motiverade t ex finska vinterkriget med sina "berättigade säkerhetsintressen". Ryssland kan inte tillåtas invadera sina grannländer med vapen i hand på basen av "berättigade säkerhetsintressen" som ryssarna själva definierat. Ryssland kan inte ha något privilegium att kräva större "säkerhet" än andra länder.

Toki voi olla, että Venäjälle on pakko antaa puskurialueensa, jollemme halua käristyä atomipommihelvetissä. Se on aivan realistinen mahdollisuus, johon on varmaan järkevää varautua. Mutta nimitetään sitä sitten oikein: rikollisen kiristyksen edessä antautumiseksi. Kun täysin tunnoton ja moraaliton rosvo ja murhaaja uhkaa ydinpommilla, niin sitten toki alistutaan, jos halutaan säilyä hengissä. Mutta ei väitetä sitä ystävyys- ja yhteistyöpolitiikaksi, kuten suomettumisaikana oli tapana.

Visst kan det vara tänkbart att vi inte har annat val än att ge Ryssland dess buffertzon, om vi inte vill brinna ihjäl i atombombshelvetet. Det är en alldeles realistisk möjlighet som det kanske är klokt att ta med i beräkningarna. Men låt oss då kalla detta vid dess rätta namn: att ge efter för kriminell utpressning. När en helt samvetslös och omoralisk skurk och mördare hotar oss med kärnvapen, kan man bara foga sig i det, om man vill bevara kära livhanken. Men låt oss då inte kalla det för vänskaps- och samarbetspolitik, som man på finlandiseringens tidevarv gjorde.

Kahdeksas myytti: Lännen pitäisi jotenkin yrittää iskeä kiilaa Venäjän ja Kiinan välille. Venäjän ja Kiinan lähentyminen ei mitenkään merkitse, että niistä olisi tulossa jonkinlainen yhtenäinen länttä uhkaava blokki. Kiina pitää Venäjää auringonlaskun maana ja taakkana, Venäjä etsii Kiinasta markkinoita kehnoille tuotteilleen, joiden laadun Kiinan tavarat ovat jo ohittamassa. Venäjällä ja Kiinalla on selkeitä eroja niin politiikassaan kuin intresseissään: Kiina ei esimerkiksi ole hyväksynyt Krimin liittämistä Venäjään, koska Tiibetin ja Xinjiangin vuoksi Kiina on tarkka siitä, että valtionrajoja kunnioitetaan eikä yritetä yksipuolisesti siirrellä.

Den åttonde myten: Väst borde på något sätt försöka slå kil mellan Ryssland och Kina. Att Ryssland och Kina på sistone funnit någon sorts gemensam värdegrund innebär inte att de redan håller på att förvandla sig till ett demokratihotande enhetsblock. Kina ser Ryssland som en börda, ett land vars sista försäljningsdag redan är förbi. Ryssland söker i Kina marknader för sina odugliga produkter, vars kvalité Kinas egna redan håller på att överträffa. Rysslands intressen skiljer sig markant från Kinas: Kina har t ex inte godkänt Krimannekteringen, eftersom kineserna nu, när situationen i Tibet och Xinjiang är vad den är, är måna om att inte tillåta några ensidiga gränsrevisioner någonstans.

Yhdeksäs myytti: Lännen on saatava Venäjä-suhteensa kuntoon, koska Kiina on se todellinen ja varsinainen uhka. Kiinasta voi olla kaikenlaista harmia, mutta Kiina on vakautta hakeva maa, Venäjä taas paikkoja särkevä huligaani - paljolti juuri siksi, että heikkenevänä ja rappeutuvana maana se katsoo voittavansa enemmän vakautta vahingoittamalla kuin sitä ylläpitämällä. Venäjä haluaa lyödä perässään oven kiinni mahdollisimman äänekkäästi, koska se ei ole enää tervetullut salonkiin.

Den nionde myten: Väst bör åtgärda sina meningsskiljaktigheter med Ryssland, eftersom det är Kina som är det egentliga hotet. Kina kan ge upphov till allehanda obekvämligheter, men när allt kommer omkring är Kina ett land som vill ha stabilitet, medan Ryssland snarast framstår som en huligan som slår allting i stycken utan någon särskild plan - snarast därför att det som ett försvagat och förfallet land anser sig vinna mera på att skada stabiliteten än på att upprätthålla den. Ryssland vill slå igen dörren efter sig så högljutt som möjligt, eftersom det inte längre är välkommet till salongen.

Kiinan vaikutuskeinot ovat hienostuneempia eivätkä uhkaa arjen turvallisuutta samalla tavoin kuin Venäjän tukemat äärioikeistopoliitikot ja -terroristit sekä venäläisten toisinajattelijoiden KGB-salamurhat länsimaissa. Kiina on pohjimmiltaan aika rehellinen ja avoin ajaessaan etujaan lännessä: jos Kiina perustaa bulvaanin itselleen, sen nimi on todennäköisesti "Kiinalaisuuden edistämisjärjestö" ja vieressä sama nimi kiinaksi arvovaltaisen näköisillä ja hienostuneesti piirretyillä kiinalaisilla merkeillä. Kiina vaikuttaa siis taholta, jonka kanssa voi sopia ja neuvotella ja joka ainakin jossain määrin pelaa avoimilla korteilla, Venäjä ei. Päin vastoin Venäjä rikkoo sopimukset, jopa pitää niitä pilkkanaan.

Kina föredrar mera sofistikerade sätt att idka påverkan, och kinesiska agenter äventyrar inte vår vardagssäkerhet så som ryskstödda högerextrema politiker och terrorister eller KGB-giftmord på ryska oliktänkare i västliga länder gör. Kina främjar sina intressen på relativt ärligt och öppet sätt i Väst: om Kina grundar en bulvanorganisation åt sig, kommer den sannolikt att heta "Organisation för kinesiskhetens främjande", med organisationens kinesiskspråkiga namn nästintill, i respektingivande och sofistikerat tecknade kinesiska bokstäver. Kina framstår alltså som en aktör man kan förhandla och underteckna fördrag med, vilket Ryssland alltså inte är. Ryssland bryter alla internationella fördrag och gör sig lustigt över dem.

Venäjä pyrkii särkemään yhteisen maailman, kun taas Kiinalla on jonkinasteinen vastuuntunto touhuissaan. Esimerkiksi suhteessa ilmastonmuutokseen Kiinan ja Venäjän politiikat ovat vastakkaisia. Venäjä paskat nakkaa ilmastosta ja tukee ilmastonmuutoksen kieltäjiä, Kiina taas myöntää sellaisen uhkakuvan olevan olemassa ja on valmis tekemään yhteistyötä muun maailman kanssa sen väistämiseksi tai lievittämiseksi.

Ryssland strävar till att slå sönder vår gemensamma värld, medan Kina visar tecken på någon sorts ansvarskänsla. När det gäller t ex klimatkrisen har Ryssland och Kina helt motsatt policy. Ryssland ger blanka fan i klimatet och stöder klimatkrisförnekarna, Kina medger att hotbilden är real och är berett att samarbeta med resten av världen för att avhjälpa eller lindra krisen.

Tämä ei tarkoita, että Kiinalle tulisi antaa periksi esimerkiksi ihmisoikeusasioissa. Kiinaa on vastakin arvosteltava, jos tarvetta ilmaantuu, ja esimerkiksi tietoverkkoja on varjeltava kiinalaiselta solutukselta. Mutta Kiina pelaa šakkia jokseenkin sääntöjen mukaan siinä missä Venäjä kakkii šakkilaudalle.

Det här betyder inte att vi borde göra Kina några eftergifter t ex vad gäller mänskliga rättigheter. Kina bör även hädanefter kritiseras när det behövs, och datanäten bör skyddas mot kinesisk infiltration. Men där Ryssland skiter på schackbrädet försöker Kina åtminstone iaktta någon sorts regler i sitt schackspel.

Kymmenes myytti: Euraasian talousunioni on EU:n veroinen talousjärjestö ja EU:n luonnollinen yhteistyökumppani. Oma kommenttini tähän olisi pilkallinen nauru. Euraasian talousunioni on pelkästään paperijärjestö, jolla ei ole esimerkiksi EU:n komission ja parlamentin veroisia yhteisiä ohjausinstituutioita, se toimii lähinnä Venäjän suhdetoimintakanavana ja poliittisena työkaluna. Venäjä ei taaskaan pyri mihinkään aitoon yhteistyöhön, ainoastaan muiden maiden soluttamiseen ja alistamiseen. Jäsenmaiden kaupan, sen vapauttamisen ja sen kehityssuuntien kannalta Euraasian talousunioni on täysin merkityksetön. Nekin käyvät kauppaa mieluummin länsimaiden kuin toistensa kanssa.

Den tionde myten: Eurasiska ekonomiska unionen är en ekonomisk union på samma nivå med EU och utgör en naturlig samarbetspartner för EU. Det här skulle jag helst bara kommentera med ett hånskratt. Eurasiska ekonomiska unionen är en pappersorganisation, som saknar gemensamma styrningsinstitutioner jämförbara med EU-kommissionen och EU-parlamentet, hela unionen fungerar snarast som en PR-kanal och ett politiskt verktyg åt Ryssland. Som alltid intresserar sig Ryssland mindre för genuint samarbete och föredrar att infiltrera andra stater och underkasta dem. Vad gäller handeln mellan medlemsstater, frihet för denna handel och dess utvecklingstendenser är Eurasiska ekonomiska unionen ett ingenting. Också dess medlemmar är mera intresserade av att idka handel med Väst än med varandra.

Yhdestoista myytti: Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat yhtä ja samaa kansaa. Tämä myytti sivuuttaa näppärästi sen, että kaikilla näillä kansakunnilla on omat kielensä ja historiansa. Ukrainalla ja Valko-Venäjällä on pitkät perinteet Puola-Liettuan "molempain kansain tasavallan" osina, ja niiden kieleen perustuva ns. länsirutenialainen kansliakieli oli virallisena kielenä käytössä Liettuassa jo joskus 16. vuosisadalla. Ne joutuivat Venäjän (Moskovan) haltuun vasta kolonialistisen laajenemispyrkimyksen tuloksena. 

Den elfte myten: Ryssland, Ukraina och Vitryssland befolkas av ett enda folk. Den här myten förbigår faktumet att alla tre nationer har sitt eget språk och sin egen historia. Ukraina och Vitryssland har långa anor som delar av Polen-Litauen, och det s k västrutenska kanslispråket, som är baserat på äldre former av vitryska och ukrainska, användes officiellt i Litauen redan på sextonde århundradet. Ryssland (Moskva) tog över dem som resultat av kolonialistisk expansionspolitik.

Ukrainan ja Valko-Venäjän itsenäisyyspyrkimysten leimaaminen jonkinlaiseksi fasismiksi on myös epäoikeudenmukaista, ottaen huomioon sen ylimielisen ja suorastaan rasistisen tavan, jolla Venäjän propagandakaakattajat kiistävät molempien maiden oikeuden erillisyyteensä, kulttuuriinsa ja kieleensä.

Det är också orättvist att brännmärka Ukrainas och Vitrysslands självständighetssträvanden som fascism med tanke på hur arrogant och direkt rasistiskt ryska propagandaspråkrör på nätet förnekar bägge ländernas rätt till separat existens, kultur och språk.

Ukrainassa ja Valko-Venäjällä oli toki natsistiset yhteistoimintamiehensä, mutta heitä riitti Venäjälläkin; ja yhtä lailla ukrainalaisia ja valkovenäläisiä taisteli partisaaneina tai neuvostoarmeijassa natseja vastaan. Niin ukrainan- kuin valkovenäjänkielisessä kirjallisuudessa on omat Suuren isänmaallisen sodan ylistäjänsä: Valko-Venäjän johtava Lukašenkaa vastustanut toisinajattelija Vasil Bykaŭ (kuoli 2003), joka oli Suomessakin maanpaossa vuosituhannen vaihteessa, oli valkovenäjänkielinen sotakirjailija, jonka sankareita olivat nimenomaan neuvostosotilaat ja -partisaanit. 

Visst hade Ukraina och Vitryssland sina nazistiska kollaboratörer, men de fanns även i Ryssland; och likaså fanns det ukrainare och vitryssar som kämpade mot nazister som partisaner eller som sovjetiska soldater. Både ukrainsk- och vitryskspråkig litteratur har sina egna sovjetpatriotiska författare som prisar Stora fosterländska kriget: Vasil Bykau, den ledande oliktänkaren i oppositionen mot Lukasjenka, som vid millennieskiftet var i exil bl a i Finland och som dog år 2003, skrev på vitryska om sovjetiska soldaters och partisaners hjältedåd. 

Sanalla sanoen: puolueeton tarkkailija huomaa nopeasti, kuka oikeastaan on fasisti.

Kort sagt: det undgår inte en opartisk observatör vem som egentligen är fascist.

Kahdestoista myytti: Krim on aina ollut osa Venäjää. Tämä väite on suorastaan naurettava valhe. Krim on joutunut Venäjälle vasta 1700-luvun lopulla. Krimin siirtyminen Ukrainan hallintoon hoidettiin myös paikallisia tyydyttävällä tavalla, vallankin kun niemimaa sai autonomian kolmine virallisine kielineen (venäjä, ukraina ja krimintataari). Krimillä ei 2010-luvun puolella esiintynyt mitään merkittäviä irrottautumis- eikä Venäjään-liittymispyrkimyksiä, ennen kuin Venäjä laittomasti valloitti niemimaan. Krimin kansanäänestys oli samanlainen surkea huijaus kuin aikoinaan Baltian maiden. Osapuolten ei annettu tuoda esille argumenttejaan tasapuolisesti, vaan Ukrainan osana pysymistä kannattavat leimattiin fasisteiksi, ääniä väärennettiin surutta ja äänestyspaikkoja vartioivat Venäjän asiaa ajavat puolisotilaalliset roistot.

Den tolfte myten: Krim har alltid varit en del av Ryssland. Det här påståendet är löjligt i sin lögnaktighet. Det är först mot slutet av sjuttonhundratalet som Krim blev ryskt. Och när Krim blev ukrainskt, dog motståndet bland lokalbefolkningen bort när halvön fick autonomi och tre officiella språk (ryska, ukrainska och krimtatariska). På 2010-talet förekom det inte längre någon separatism, förrän Ryssland olagligt övertog halvön. Folkomröstningen var en precis lika ynklig fars som de som anordnades i Baltikum år 1940. Parterna tilläts inte framföra sina argument likaberättigat, utan Ukrainaanhängarna utmålades som fascister, röster förfalskades cyniskt och röstningsställena bevakades av halvkriminella rysksinnade paramilitärer.

Kolmastoista myytti: Talousliberalisaatio 90-luvulla oli Venäjälle pahaksi. Tätä en itse näkisi kaikilta osin myyttinä, koska Venäjän talous tosiaankin romahti ja yhteiskunta tuhoutui liberalisaation tuloksena. Muuttaisin kuitenkin sanamuodon näin: jos talousliberalisaatio osoittautuikin katastrofiksi, se ei ollut yksinomaan eikä edes pääasiassa lännen syy. 

Den trettonde myten: nittiotalets ekonomiska liberalisering var Ryssland till men. I och för sig är det här inte helt fel, eftersom ekonomin och samhället i Ryssland faktiskt rämnade till följd av liberaliseringen. Jag skulle dock lite ändra på ordalydelsen: om den ekonomiska liberaliseringen blev en katastrof för Ryssland, var det inte bara, och inte ens till största delen, Västs fel.

Siitä on puhuttu paljon, että Venäjän talousliberalisaatiota ajamaan tuli lännestä jos jonkinlaista äärikapitalistia ja libertaristista käärmeöljykauppiasta, joiden hörhöteoriat eivät ikinä olisi menneet läpi vahvojen ammattiliittojen ja työväenliikkeiden lännessä ja jotka tarvitsivat Venäjän alustaksi täysin, ehhh, humaaneille ihmiskokeilleen. On kuitenkin voitava kysyä, missä määrin katastrofi oli venäläisten omaa syytä - sekä kansalaisten, jotka odottivat taivaalta satavan mannaa, että välistävetäjäliikemiesten (suurimmaksi osaksi luultavasti entisiä puoluepamppuja), jotka keräsivät yksityistämiskupongit itselleen.

Man har talat mycket om att Rysslands ekonomiska liberalisering styrdes av allehanda extremkapitalister och lurendrejare vars galna påhitt aldrig hade gått igenom i Väst med dess starka fackförbund och arbetarrörelser och som behövde Ryssland som plattform för sina helt, hehe, humana människoexperiment. Det bör dock vara möjligt att ställa frågan, i vilken utsträckning katastrofen var ryssarnas eget fel - och härmed avser jag såväl vanliga medborgare som förväntade att det skulle regna manna från himlen, som räntesökande affärsman (till största delen före detta partihöjdare, antar jag) som roffade åt sig privatiseringskupongerna.

On avoin kysymys, missä määrin lännen vasemmisto jätti hyödyntämättä mahdollisuudet solmia yhteistyösuhteita Venäjän ruohonjuuriaktivistien kanssa. Todennäköisimmin se ei löytänyt minkäänlaista yhteistä kieltä venäläisten kanssa, ja luultavimmin sen ehdotukset olivat jokseenkin kontraproduktiivisia. 

Det är en öppen fråga, i vilken utsträckning västvänstern försummade möjligheterna att samarbeta med gräsrotsaktivister. Mest sannolikt kunde den inte hitta ett gemensamt språk med ryssarna, och likaså kom den antagligen med helt kontraproduktiva förslag.

Ärjymmän vasemmiston tyypillinen tapa suhtautua esim. oikeusvaltioon on sen leimaaminen porvarien huijaukseksi. Tämä on tyypillinen poliittinen hyperbola eli retorinen liioittelu. Monet vasemmistolaiset kuitenkin uskovat omaan propagandaansa, ja oli erittäin vastuutonta, jos he menivät julistamaan tätä hölynpölyä Venäjälle. Oikeusvaltiokulttuurin juurruttaminen Venäjälle olisi ollut hyväksi kaikille - niin lännelle kuin venäläisille.

Mera radikal vänster ser t ex rättsstaten som en borgerlig bluff. Det här är en typisk politisk hyperbol, en retorisk överdrift. Många vänstermänniskor tenderar dock tro på sin egen propaganda, och det var mycket ansvarslöst, om de åkte till Ryssland för att där förkunna dylika dumheter. Det skulle ha varit bättre för alla - både för Väst och för ryssarna - att förstärka rättsstatlighetens kultur i Ryssland.

Neljästoista myytti: Talouspakotteet ovat väärä tapa. Minulla on jo sen verran ikää, että muistan, kuinka Etelä-Afrikan apartheidhallintoon kohdistetut pakotteet herättivät samanlaisia reaktioita. Nyt on kuultu jokseenkin samat latteudet kuin silloinkin, joihin en vaivaudu edes puuttumaan.

Den fjortonde myten: De ekonomiska sanktionerna är inte det rätta sättet. Så gammal jag är kommer jag ihåg att sanktionerna mot Sydafrika väckte precis likadana reaktioner.

On itse asiassa syytä uskoa pakotteiden merkittävästi vaikuttaneen Venäjään. Ne ovat hillinneet Venäjän hyökkäyksiä Itä-Ukrainassa ja vähentäneet merkittävästi Putinin suosiota sekä kansan että oligarkkien ja rahamagnaattien keskuudessa. Lisäksi ne ovat tärkeitä koko sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen ylläpidon kannalta. Rikoksista tulee seurata rangaistus, vaikka sitten symbolinenkin. Muuten kaikki alkavat tehdä rikoksia.

Det är faktiskt motiverat att tro, att sanktionerna hade ett betydande inflytande på Ryssland. De har minskat Rysslands aggressivitet i östra Ukraina, och likaså har Putins popularitet gått tillbaka både bland folket och bland oligarker och penningmagnater. Likaså är de viktiga för upprätthållandet av hela den regelbaserade internationella ordningen. Brottslingar bör bestraffas, om än bara symboliskt. I annat fall börjar alla begå brott.

Viidestoista myytti: Venäjä on yksinomaan Putinin varassa. Venäjä ei ole pelkkä Putin, ja itse asiassa Putin antaa yllättävässä määrin asioiden mennä omalla painollaan, vallankin kun hän on luonut omia valtaelimiä, jotka voivat huolehtia asioista hänen haluamassaan hengessä. Toisaalta monet hänen ukaasinsa jäävät pitkälti noudattamatta, koska hänenkin järjestelmässään on tehottomuutta, klappia ja venäläistä nitševoo-soromnoo-asennetta.

Den femtonde myten: Ryssland är lika med Putin. Ryssland är större än Putin, och det är överraskande i vilken utsträckning Putin låter saker och ting gå i tangentens riktning, tack vare de många maktorgan han har skapat för att regera i den anda han föredrar. Visserligen blir även många av hans ukaser olydda, eftersom också hans system lider av ineffektivitet, glapp och rysk nitjevo-vsioravno-attityd.

Kuudestoista myytti: Mikä tulee Putinin jälkeen, on varmasti parempi. Olen itse jo moneen kertaan varoittanut siitä mahdollisuudesta, että Putinin jälkeen valtaan nousee vielä vaarallisempi ja murhanhimoisempi tappajadiktaattori.

Den sextonde myten: Det som kommer efter Putin är säkert någonting bättre. Som jag många gånger om varnat: det är möjligt att makten i Ryssland efter Putin övertas av en ännu farligare och mera mordlysten diktator. 

Jussi Halla-aho erosi Venäjän käskystä - Ryssland avskedade Jussi Halla-aho som ordförande för Sannfinnarna

 Jussi Halla-ahon eron persujen puheenjohtajan paikalta tiesi ensimmäisenä KGB:n suomalainen äänitorvi, Johan Bäckman. Uutinen Halla-ahon erosta levisi vasta noin vuorokautta myöhemmin. Voimme siis periaatteessa lähteä siitä, että persuissa "ihminen päättää, mutta Jumala (= Venäjä) säätää". Halla-aho on antanut määräyksen, että hänen poliittinen testamenttinsa - selonteko eron syistä - saadaan lukea vasta kymmenen vuoden päästä. Oletettavasti voimme sitten aikanaan lukea siitä tarkemmin Venäjän roolista hänen poliittisena tukijanaan. 

Jussi Halla-aho har avgått som ordförande för sannfinska partiet. Det här anmäldes allra först av Johan Bäckman, Rysslands ledande propagandaspråkrör i Finland. Vi kan alltså konstatera, att regeln "mänskan spår, men Gud rår" gäller för sannfinnarna - med Gud avses här naturligtvis Ryssland. Halla-aho har skrivit ett politiskt testamente - en redogörelse för orsakerna bakom hans avgång - som får läsas först om tio år. Jag antar att redogörelsen kommer att innehålla en massa information om Rysslands inflytande på hans politiska kometkarriär.

SS-mies Varsinais-Suomesta - En SS-man från Egentliga Finland

Tällä kertaa persujen rikollisuuden mannekiiniksi nousi eräs varsinaissuomalainen herra, jonka nimikirjaimet ovat SS. Tätä pidän niin huvittavana sattumana, että en avaa koko nimeä lukijoille - se löytyy kyllä yleisistä uutislähteistä, samoin kuin hänen kotikuntansa. Hänen tekemänsä rikos on, että hän rusautti pikkuvauvansa kylkiluut poikki.

Den här gången var det en viss herreman från Egentliga Finland som blev symbol för sannfinska partiets brottsliga natur. Roligt nog hade han namnbokstäverna SS - jag låter bli att skriva ut namnet, det hittar man i allmänna nyhetskällor precis som kommunen han kandiderar i. Hans brott består i att han krossade revbenen på sin bäbis.

Tuomio tuli törkeästä pahoinpitelystä, mutta vauva menehtyi sittemmin vammoihinsa - ilmeisesti mies selvisi sakoilla, koska oikeuskäsittelyn aikana uhri oli vielä hengissä. Tämä tietysti rikkoo kansalaisten oikeustajua vastaan, mutta kuten pätevä tuomari ja oikeustieteilijä Jukka Kemppinen on sanonut, oikeuslaitos on olemassa nimenomaan estääkseen kansalaisten oikeustajun toteutumisen, koska jälkimmäiseen meillä ei kuitenkaan ole riittävästi köyttä ja lyhtypylväitä.

Han dömdes för grov misshandel, men barnet dog senare i sviterna - uppenbarligen klarade sig mannen med bötesstraff, eftersom offret ännu var vid liv när rättshandlingen avslutades. Det här bryter naturligtvis mot medborgarnas kollektiva rättskänsla, men som Jukka Kemppinen, en kompetent domare och jurist, har konstaterat, existerar rättsväsendet precis för att förebygga medborgerlig, känslobaserad rättskipning, eftersom rep och lyktstolpar inte skulle räcka till.

Ehdokas on vaalikampanjassaan korostanut ajavansa lasten ja nuorten asiaa, mistä voisi vääntää aika mehevän kokemusasiantuntijuusvitsin, mutta taidan jättää väliin. Pikkuvauvan tappaminen on kuitenkin sen kansalaisten köysi- ja lyhtypylväsoikeustajun mukaan pahimpia kuviteltavissa olevia rikoksia. Oma surkuhupaisuutensa tietenkin on siinä, että juuri persut olisivat äänekkäimmin vaatimassa jalka-, ristin- ja hirsipuuta sellaiselle lapsenrusikoijalle, joka ei ole ehdokkaana heidän riveissään.

Kandidaten har i sin valkampanj framhävt att han vill främja barnens och ungdomarnas sak, vilket skulle ge anledning till en saftig vits om erfarenhetsexpertis, men kanske jag ändå låter bli. Att döda ett småbarn är ändå ett av de värsta tänkbara brotten, enligt den där folkliga rättskänslan som går ut på att utdela straff baserade på rep och lyktstolpar. Det är givetvis på sitt sätt tragikomiskt att sannfinnarna själva skulle vara mycket ivriga att kräva både straffstock, korsfästelse och hängning för en barnmisshandlare om denne inte vore en medlem av deras eget parti.

Sinänsä en tätäkään herraa polttomerkitsisi rikoksestaan. Hän oli lapsensa pahoinpidellessään vain 25-vuotias, siis nuori mies. Nuoret miehet ovat holtittomia, koska he ovat nuoria miehiä. Nuori isä voi yleistä holtittomuuttaan pahoinpidellä oman lapsensa hengiltä. Niissä piireissä, joista persut raapivat kasaan kannattajalaumansa ja ehdokkaansa, on paljon nuoria miehiä, jotka juuri holtittomuuttaan päätyvät isiksi liian nuorella ja holtittomalla iällä. On selvää, että tämän kyseisen nuorukaisen olisi pitänyt vähän aikuistua ja rauhoittua ennen isäksi alkamistaan.

Jag vill i och för sig inte brännmärka gentlemannen ifråga för hans brott. När han misshandlade sitt barn, var han bara 25 år gammal, alltså en ung man. Unga män är vårdslösa av sig, eftersom de är unga män. En ung man kan i sin allmänna vårdslöshet misshandla sitt eget man till döds. I de kretsar där sannfinnarna skrapar ihop sina anhängarskaror och där de rekryterar sina kandidater finns det massor av unga män som precis p g a sin vårdslöshet blir unga och vårdslösa pappor. Det är klart att även den unge man vi talar om borde ha blivit lite vuxnare och lugna ner sig innan han blev pappa.

Moraalitonta tapauksessa on lähinnä se, että tämä herra on piilotellut rikostaan eikä tehnyt minkäänlaista katumustyötä sen johdosta. Kuten lukijani varmasti muistavat, suhtaudun hyvin skeptisesti kaikenlaisiin jeesusryhtiliikkeisiin juuri siksi, että olen pohjimmiltani aina ottanut kristinuskon vakavasti. Silti kuitenkin näkisin, että jeesusryhtiliikkeiden tarjoama malli parannuksen- ja katumuksenteolle on ihan periaatetasolla toimiva. Tarkoitan, että tämänkin nuoren miehen kohdalla voisi antaa armon käydä oikeudesta, jos hän olisi esimerkiksi liittynyt johonkin jeesusryhtiliikkeeseen ja katunut suurieleisesti rikostaan pyytäen anteeksi Jumalalta, Jeesukselta ja ihmiskunnalta.

Det moraliskt förkastliga i det här fallet är främst att gentlemannen ifråga försökt hålla tyst om sitt brott och inte visat tecken på ånger. Som mina läsare säkert kommer ihåg har jag en mycket kritisk syn på karismatiska kristna sekter precis därför att jag när allt kommer omkring alltid tagit den kristna tron på allvar. Ändå tycker jag att den modell för botgörelse som dylika sekter erbjuder på principiell nivå är helt sund. Jag menar att man kunde låta nåd gå före rätt i det här fallet om ynglingen ifråga hade anslutit sig till någon sådan kristen sekt och ångrat sitt brott i stor stil genom att be Gud, Jesus och mänskligheten om förlåtelse.

Minulla on tapana provosoiden sanoa, että jopa Jammu Siltavuori, 1990-luvun alussa huomiota herättänyt lastenraiskaaja ja -murhaaja, kelpaisi persuille vaaliehdokkaaksi, ellei olisi vajaa vuosikymmen sitten poistunut keskuudestamme. Valitettavasti näidenkin vaalien yhteydessä on levinnyt tietoja persuehdokkaiden lastenraiskaustuomioista, joten en todellakaan liioittele tässäkään asiassa.

Jag brukar provocera och säga att t o m Jammu Siltavuori, som tidigt på nittiotalet väckte allmän förargelse och bestörtning som barnskändare och -mördare, skulle välkomnas som valkandidat av sannfinnarna, om han inte nästan för ett årtionde sedan hade lämnat det jordiska. Dessvärre har det också före det här valet visat sig att flera sannfinska kandidater begått och fått dom för sexuella övergrepp mot barn, så jag överdriver inte här heller.

Olisi toki omalla tavallaan huvittavaa, jos Jammu olisi yhä elossa. Suomenkielisen median moraalittomat toimittajalaumat, jotka ovat yhtä pelkurimaisia kuin persulimaisiakin, olisivat polvillaan persujen suuren valkohiuksisen toivon edessä ja vähättelisivät hänen rikoksiaan kilvan. Sen jälkeen suoraan lähetykseen soittelisivat kansan äänet, jotka julistaisivat, että Jammu on syytön oikeusmurhan uhri ja että "neekerit" tai "maahanmuuttajat" murhaavat ja raiskaavat pikkutyttöjä ihan liukuhihnalta eikä siitä kirjoiteta mitään lehdissä. Luultavasti Jammusta saataisiin ohjelman loppupuolella leivottua isänmaallinen sankari ja maanpuolustajakin.

Det skulle givetvis vara på sitt sätt komiskt, om Jammu ännu vore vid liv. Den moraliskt genomruttna skara som jobbar som redaktörer i finska medier och som är precis lika feg som den är slemmigt sannfinskvänlig, skulle buga och bocka för sannfinnarnas stora vithåriga hopp och tävlas om att bagatellisera hans brott. Därefter skulle folkets röster ringa in i direktsändningen och förkunna att Jammu är ett oskyldigt offer till ett justitiemord och att det är "negrerna" och "invandrarna" som mördar och våldtar småflickor på löpande band och att det inte skrivs någonting om det i tidningarna. Mot slutet av programmet skulle Jammu antagligen redan kallas en fosterländsk hjälte och fosterlandsförsvarare.

Ehkä Halla-aholtakin tällöin kysyttäisiin, eikö ole sopimatonta, että puolueen listoilla on ehdokkaana tunnettu lastenraiskaaja ja -murhaaja. Halla-aho vaatisi luultavasti määrittelemään lastenraiskaajan käsitteen, tai sitten hän turvautuisi (kuten on jo ainakin kerran turvautunut) Timo Soini -puolustukseen eli toteaisi puolueen vetävän puoleensa kaikenlaista rosoa ja ruohonjuurta, kuten kansan elämää lähellä olevalta puolueelta voi odottaa.

Kanske man då skulle fråga också Halla-aho om det inte är olämpligt att låta en ökänd barnskändare och -mördare att kandidera för partiet. Antagligen skulle Halla-aho då be intervjuaren om att definiera begreppet barnskändare, eller låna ett av Timo Soinis tricks (som han åtminstone en gång redan gjort) och konstatera att partiet visserligen tilldrar sig allehanda ohyfsade gräsrötter, men att detta är vad man kan förvänta av ett parti som står så nära det vanliga folket.

"Antibanderalaiset" Puolassa - "Antibanderiterna" i Polen

 Eräs vaarallisimpia ja vahingollisia ennakkoluuloja nykyisin on se ajatus, että "kansallismielisiksi" itseään väittävä laitaoikeisto ei olisi venäläismielistä. Oma suojelupoliisimme tuudittautui pitkiksi ajoiksi kuvittelemaan, että isänmaalliset perinteemme suojelisivat meitä venäläismielisen äärioikeiston nousulta, ja kuten tiedätte, sain potkut ja siteeraus- sekä rekrytointikiellon medioihin (joka on vieläkin voimassa), koska uskaltauduin ennen muita huomaamaan suomalaisessa äärioikeistossa tällaisia tendenssejä. Moni aikansa edelle ehtinyt on joutunut odottamaan sitä saapuvaksi hyvin epämukavissa paikoissa, sanoi Stanisław Jerzy Lec aikoinaan.

En av de farligaste och skadligaste fördomarna i dag är tanken att den kantänka "nationellt sinnade" extremhögern inte är vänligt inställd till Putins Ryssland. Vår egen Skyddspolis invaggade sig länge i föreställningen att en rysksinnad extremhöger är otänkbar i Finland p g a våra fosterländska traditioner, och som ni vet fick jag både sparken och citerings- och rekryteringsförbud (fortfarande giltigt) i finska medier, eftersom jag vågade iaktta dylika tendenser i finsk extremhöger långt innan alla andra. Som den polske aforistikern Stanisław Jerzy Lec säger, har mången som hunnit före sin tid fått invänta den på mycket obekväma tillflyktsorter.

Marko Enqvist otti juuri kanssani puheeksi Puolan antybanderowcy-ryhmittymän, antibanderalaiset, eli korostetun ukrainalaisvastaiset nationalistit. Tällä porukalla on jalansijansa myös Puolaa johtavassa PiS-puolueessa: Polityka-lehden bloggaaja Marcin Celiński kirjoitti heistä jo kolme vuotta sitten.

Marko Enqvist upptog nyligen med mig den politiska gruppering i Polen som kallas antybanderowcy, antibanderiterna. Det här kotteriet har etablerat sig också i Polens ledande parti PiS: Marcin Celiński, en bloggare på den polska tidskriften Politykas webbsidor skrev om dem för tre år sedan.

Celiński oli pannut merkille, että Kornel Morawiecki - Puolan nykyisen pääministerin Mateusz Morawieckin isä, joka on Celińskin blogimerkinnän jälkeen siirtynyt ajasta ikuisuuteen - oli nationalistis-oikeistolaisessa Do Rzeczy! ("Asiaan!") -viikkolehdessä laukonut, että puolalaisten pitäisi parantua russofobiastaan. Celiński totesi jo tuolloin, että PiS-puolue oli vuosia ollut etääntymässä alkujaan äärimmäisen venäläisvastaisista kannoistaan pikemminkin neutraaliksi ja että puolueessa vaikutti "antibanderalainen" siipi, joka myötäili Venäjän näkemyksiä Ukrainasta. "Antibanderalaiset" olivat vainonneet Puolan ukrainalaisvähemmistöä jo aikaisemmin: Przemyślin kaupungissa, jossa on merkittävä ukrainalaisväestö, "antibanderalaiset" häiritsivät ukrainalaisten marssia vuonna 2016.

Celiński hade lagt märke till att Kornel Morawiecki - den efter Celińskis bloggdrapa framlidne fadern till Polens premiärminister Mateusz Morawiecki - intervjuad i den nationalistisk-högersinnade veckotidningen Do Rzeczy ("Till saken!") ansett att polackerna borde lägga av med sin russofobi. Celiński konstaterade redan då att partiet PiS sedan flera år tillbaka höll på att ge avkall på sin tidigare ryssfientliga attityd och gjorde ett allt mer neutralt intryck. Vidare ansåg Celiński att partiet hyste en "antibanderitisk" flygel som efterapade ryska uppfattningar om Ukraina. "Antibanderiterna" hade förföljt den ukrainska minoriteten i Polen redan tidigare: i staden Przemyśl, där det bor en relativt stor ukrainsk minoritet, uppträdde "antibanderiter" störande på en ukrainsk demonstrationsmarsch redan år 2016.

"Antibanderalaisilla" on sinänsä asiallisiakin syitä paheksua ukrainalaista nationalismia: Volhyniassa, Ukrainan ja Puolan raja-alueella, banderalaiset nationalistit tosiaan murhasivat II maailmansodan aikana ja saksalaisten siunauksella kymmeniä tuhansia puolalaisia siviilejä tavoitteenaan alueen etninen puhdistaminen, jotta Puolalla ei vastaisuudessa olisi mahdollisuuksia ottaa aluetta uudelleen haltuunsa (se kuului siihen osaan Puolaa, joka oli liitetty Neuvosto-Ukrainaan sen jälkeen kun Hitler ja Stalin olivat yhdessä nujertaneet Puolan). Mutta on selvää, että kun "antibanderalaiset" repivät tällaisten tapahtumien jättämiä arpisia haavoja auki, siitä hyötyy ainoastaan Venäjä imperialismissaan.

"Antibanderiterna" har i och för sig sakliga skäl att ogilla ukrainsk nationalism. Det är sant att banderitiska nationalister under andra världskriget och med tyskarnas goda minne slaktade ned tiotals polska civila i Volhynien, en polsk-ukrainsk gränslandsprovins, med avsikten att rensa området etniskt för att se till att Polen inte kunde återerövra provinsen (det låg i den östliga del av Polen som hade annekterats av sovjetiska Ukraina när Hitler och Stalin tillsammans hade tagit kål på Polen). Men det är klart att det bara är det imperialistiska Ryssland som drar nytta av att "antibanderiterna" river upp gamla sår efter dylika händelser.

Kesäkuussa 2019 puolalainen uutissivusto Oko-Press esitteli esimerkkejä puolankielisten keskustelijoiden ukrainalaisvastaisesta propagandaretoriikasta mm. netissä. Merkillepantavaa oli, että:

I juni 2019 erbjöd den polska nyhetssajten Oko-Press en rad exempel på polskspråkiga diskussionsdeltagares ukrainskfientlig propagandaretorik bl a på nätet. Det var slående att:

- ukrainalaisvastaisuuteen sekoittui juutalaisvastaisuutta, jopa siinä määrin, että puhuttiin "juutalaisbanderalaisista"/ukrainskfientligheten och antisemitismen blandades i samma yttranden, till den milda grad att fienden definierades som "judebanderiter"

- ukrainalaisvastaisuuteen sekoittui amerikkalaisvastaisuutta, niin että Maidan esitettiin amerikkalaisten organisoimana, jopa amerikanjuutalaisena juonena/ukrainskfientligheten blandades med antiamerikanism, så att Majdan i Ukraina framställdes som någonting amerikanerna eller t o m de amerikanska judarna organiserat

- ukrainalaisten siirtolaisuudesta Puolaan puhuttiin masinoituna ilmiönä, eli muuttoliikkeen takana nähtiin salaliitto (tietenkin amerikkalaiset, juutalaiset ja/tai/eli amerikanjuutalaiset)/den ukrainska invandringen till Polen omtalades som någonting planerat och särskilt organiserat, dvs. bakom migrationen anade man en sammansvärjning (naturligtvis var det igen amerikanerna, judarna och/eller/dvs de amerikanska judarna)

- edellä mainittu salaliitto tai suuri suunnitelma esitettiin venäläisvastaisuutena, jopa puolalaisena imperialismina ja aikomuksena vallata takaisin Puolan jakoja edeltänyt Puola-Liettuan kaksoisvaltakunnan alue/den omtalade sammansvärjningen eller mästerplanen framställdes som ryssfientlighet, t o m polsk imperialism som kantänka handlade om att återerövra hela den del av världen som före de polska delningarna utgjorde det polsk-litauiska dubbelriket. 

- venäläisvastaisuus ylipäätään esitettiin masinoituna, juutalais-amerikkalaisena juonena, kun taas todellisena vihollisena nähtiin länsi/ryssfientlighet överhuvudtaget betecknades som en judisk-amerikansk plan och intrig, medan Väst var den egentliga fienden

Persujen parodioinnin mahdottomuudesta - Om omöjligheten att skriva parodi om sannfinnarna

Kirjoitin tässä hiljattain Twitteriin seuraavansisältöisen parodian persujen tyypillisestä kuntavaaliehdokkaasta: "Ehdokas numero 313" (huomatkaa, että kyseessä on Aku Ankan auton rekisterinumero ikään kuin vihjeenä ehdokkaan autoiluystävällisyyteen): "Jorma Rysty-Ryhmynen" (rystysillä vedetään turpaan ja ryhmyt löytyvät peniksestä). "Pitkä rivi väkivalta- ja huumetuomioita, vaalien alla paljastuu myös lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Vaaliohjelma: Rikolliset neekerit kuriin ja lapsille turvaa huumeilta ja neekeriraiskaajilta."

Nyligen skrev jag ett som parodi menat meddelande på Twitter där jag skildrade en typisk sannfinsk valkandidat: "Kandidat nummer 313" - registernumret på Kalle Ankas bil, som en anspelning på kandidatens bilismvänliga inställning - "Jorma Rysty-Ryhmynen" (rystyset betyder knogar, som tjänar till att ge folk på käften, och ryhmyt är knölar på penisen). "En lång rad straff för våldsbrott och knarkhandel, strax före valdagen kommer också sexuella övergrepp mot barn upp i tö. Valprogrammet: Få bukt med brottsliga negrer, barn ska försvaras mot knark och våldtäktsnegrer."

Tämä oli siis tarkoitettu parodiaksi. Mutta milläs erotat parodian todellisuudesta, kun juuri tällaisia ehdokkaita kuhisee persujen riveissä kuin kärpäsiä mädässä lihassa. Siitä on jo aika monta vuotta kun vaasalainen Risto Helin jäi kiinni parituksesta (hän myös lahjoitti hakaristillisen teemakellon paikalliselle äärioikeistoklubille); mutta näissä vaaleissa on ehdolla parikin perussuomalaista lastenraiskaajaa.

Det här var alltså menat som parodi. Men hur skiljer du på parodi och verklighet, när det vimlar av precis sådana här kandidater inom sannfinnarna - vimlar som flugor i ruttet kött. Ett gammalt exempel var Risto Helin från Vasa, som dömdes för koppleri (han donerade också en klocka med hakkors åt en lokal högerextremistklubb); men i det här valet har sannfinnarna kommit med ett par barnskändare som kandidater.

Hesarissa esimerkiksi mainitaan muuan Raimo Helenius Kannonkoskelta, joka on saanut tuomion peräti törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomiosta huolimatta Helenius ei Hesarin haastattelussa myönnä rikosta tehneensä. Mutta tiedämmehän me, että vankilastakaan ei syyllistä miestä löydy, jos asianomaisilta itseltään kysyy. Eipä niillä spekseillä taida löytyä persupuolueestakaan.

Helsingin Sanomat har t ex nämnt en viss Raimo Helenius från Kannonkoski, som har gjort sig skyldig till grovt sexuellt utnyttjande av barn. Intervjuad av tidningen medger inte Helenius att han begått detta brott, trots att han redan är dömd. Men som vi vet finns det inte en enda skyldig man i våra fängelser, om man frågar dem själva. Och det finns det tydligen inte heller i Sannfinska partiet.

Toinen persu, ehdolla Leppävirralla, on saanut tuomion lapsen normaalista ja söpöstä hyväksikäytöstä, ei törkeästä. Hesari ei haastatellut häntä eikä maininnut hänen nimeään. Oletan kuitenkin, että tämäkin herrasmies oli omasta mielestään kovasti syytön.

En annan sannfinne, kandidat i Leppävirta, har dömts för normalt, mjukt och sött sexuellt utnyttjande av barn, inget grovt. Tidningen intervjuade honom inte och nämnde inte hans namn. Jag antar dock att även den här gentlemannen ansåg sig själv vara mycket oskyldig.

Viime kunnallisvaaleissa taas Laitilan valtuustoon äänestettiin muuan Tommi Johansson, jolla oli kontollaan 25 pahoinpitelyä ja 12 käräjäoikeuden vankeustuomiota. Arvatkaa puolue - no ei tainnut olla vaikea arvata.

I förra kommunvalet röstades en viss Tommi Johansson in i Laitila kommunfullmäktige - han hade på sitt konto 25 fall av misshandel och 12 fängelsedomar från tingsrätten. Det är inte svårt att gissa partiet.

Ja jos vielä palataan lastenraiskaajiin, niin viime vaaleissa Urjalan persuja johti ja heidän listallaan toimi ehdokkaana muuan Arto Lehtonen, joka sopivasti vaalien alla tuomittiin ehdolliseen vankeustuomioon ja korvauksiin samoin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Vad beträffar barnskändare: i förra kommunvalet var det en viss Arto Lehtonen som både kandiderade i Urdiala och ledde den lokala sannf-avdelningen - strax före valet dömdes han till villkorligt fängelse och skadestånd, åter för sexuellt utnyttjande av barn.

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä, joten minulla on sellainen ikävä epäilys että näitä tapauksia tulee ilmi vielä enemmänkin ennen varsinaista vaalipäivää. Mutta nämäkin tapaukset todistavat sen, mitä olen vuosikausia sanonut:

Förhandsröstningen för kommunvalet pågår för närvarande, men jag hyser farhågor om att fler liknande fall dyker upp före den egentliga valdagen. Men även de här incidenterna bevisar vad jag i åratal upprepat:

äärioikeistolaisessa populismissa on kyse ammatti- ja taparikollisten noususta politiikkaan ja vallankäyttäjiksi.

högerextrem populism handlar om att yrkes- och vanekriminella etablerar sig i politiken och som makthavare.

Muun muassa tämän sanomisesta minut on heitetty mäkeen suomenkielisistä medioista, joihin minut aikoinaan rekrytoitiin suurella melulla, kehumalla ja kumartelemalla. Suomenkielinen media on nimittäin viime kädessä rikollista tai rikollisystävällistä mediaa.

Att jag sade det här högt, var en av orsakerna till att jag sparkades från finskspråkiga medier - samma medier som på sin tid överöste mig med rosor och komplimanger när de rekryterade mig. När allt kommer omkring är nämligen finskspråkiga medier kriminella eller kriminellvänliga medier.

Kandidater i olika partier som dömts för minst 2 brott i hela landet i kommunval år 2017 och 2021. Sannf. 55 kandidater. Socialdemokraterna 15 kandidater. Centern 14 kandidater. Saml 12 kandidater. Vänstern 7 kandidater. Gröna 5 kandidater. Kristdemokraterna 5 kandidater. Rörelse Nu 4 kandidater. Svenska Folkpartiet 3 kandidater. Övriga: 17 kandidater. 

Puhuvat isänmaasta kuin olisivat päässeet kädellä koittamaan - De talar om fosterlandet som om de hade fått röra det med handen

Eduskunnassa käynnissä olevan tukipakettikäsittelyn aikana yksi jos toinenkin persu on syytellyt paketin kannattajia epäisänmaallisuudesta ja veteraanien kavaltamisesta. No hyvä, minäpä kerron teille taas, millaista isänmaallisuutta persut, Hommafoorumi ja persuja lähellä oleva katuäärioikeisto ovat harjoittaneet:

Under diskussionen om stödpaketet har en och annan sannfinne beskyllt paketets anhängare för att vara ofosterländska och ha förrått krigsveteranernas arv. Fint. Jag måste väl en gång till upprepa, vad det är för fosterländskhet sannfinnarna, det högerextrema diskussionsforumet Homma och de högerextrema, sannfinnarna närstående gatuaktivisterna har främjat:

Vaatineet mm. mielenosoituksissaan Putinia hyökkäämään Suomeen ja tekemään puhdistuksia. Täällä blogissakin on kuva siitä mielenosoituskyltistä: "Itäraja auki - tervetuloa Putin - putsaa Suomi". Hommafoorumilla, kuten tässäkin blogissa on monin sitaatein todistettu, on moneen otteeseen esiintynyt vaatimuksia Suomen liittymisestä Venäjään, koska Venäjää ihaillaan julmana ja armottomana maana, joka surmaisi kaikki äärioikeistolle epämieluisat kansanryhmät Suomesta.

Bett Putin om att invadera Finland och genomföra rensningar. I den här bloggen har jag också visat en bild av demonstrationståget med skylten "Öppna östgränsen - välkommen Putin - rensa Finland". Likaså har diskussionsdeltagarna på det högerextrema webbforumet Homma uttryckt sig entusiastiskt om Finlands eventuella anslutning till Ryssland, eftersom de beundrar Ryssland som ett grymt och obarmhärtigt land, som då skulle utplåna alla de folkgrupper i Finland som extremhögern ogillar.

Julistaneet, että "suomen kieli joutaa roskiin", koska kielten ainoa funktio on kommunikointi. On selvää, että äärioikeiston jankkaava, mädäntyneen oloinen suomen kieli ei ole mistään esteettisistä näkökohdista kovin kaksista, mutta ilmeisesti hölmöt lehtineekerit sun muut sopulit uskovat (tai uskottelevat itselleen) äärioikeiston olevan vakavissaan ladellessaan kulttuuripatrioottisia iskulauseita. Persuaktivisti Tommi Pälve on kuitenkin kertonut totuuden puolueen kulttuuripatriotismista: hän todellakin sanoi suomen kielen kuuluvan roskiin. Minkäänlaista arvostelua tämä ei tietenkään ole herättänyt äärioikeiston omassa keskuudessa.

Förkunnat att "finska språket helst bör slopas", eftersom språk bara tjänar till att kommunicera. Det är klart att extremhögerns tautofoniska, bedrövliga finska inte motsvarar några estetiska ideal, men uppenbarligen inbillar sig de korkade tidningsmurvlarna att extremhögern menar allvar med sina kulturpatriotiska slagord. Den sannfinske aktivisten Tommi Pälve har dock sagt sanningen om partiets kulturpatriotism: han sade öppet att finska språket helst borde slopas. Detta väckte inte någon som helst kritik bland högerextremisterna.

Pälven lausunto tietysti omalta osaltaan havainnollistaa sitä, että vallan hankkiminen vallan itsensä vuoksi on äärioikeistolle ja kaikille totalitarismeille - myös totalitaariselle kommunismille - oikeastaan tärkeämpää kuin mikään tavoitteiden tai aatteiden oikeaoppisuus. Sisäryhmässä eli persujen ja äärioikeiston alakulttuurin sisällä on sallittua kyseenalaistaa kaikki ne pyhät lehmät, joiden kumartamista sisäryhmä vaatii ulkoryhmältä. Suomen kielen arvo voidaan torjua kokonaan; islamististen hirmuvaltojen sisäpolitiikassa voidaan nähdä ihailtavia ja jäljiteltäviä piirteitä; ja tähän tyyliin noin yleensä. Mutta sisä- ja ulkoryhmän rajaa vartioidaan poliittisen terrorin keinoin.

Pälves uttalande åskådliggör naturligtvis på sitt sätt, att extremhögern och alla andra totalitarismer (totalitär kommunism icke undantagen) handlar om makt för maktens skull snarare än någon ortodoxi vad gäller målsättningar eller ideologi. I in-gruppen, inom den sannfinska eller högerextrema subkulturen, är det tillåtet att ifrågasätta alla de heliga kor som out-gruppen förutsätts tillbedja. Finska språkets värde kan helt förnekas; inrikespolitiken i islamistiska skräckvälden kan ses som beundrans- och efterlikningsvärd; och så här i allmänhet. Men gränsen mellan in- och out-gruppen bevakas genom politisk terror.

Levittäneet Venäjän salaliittoteorioita, joiden mukaan ukrainalaiset, eivät venäläismieliset, olisivat ampuneet alas matkustajakoneen Donbassin alueen yllä. Näitä juttuja kertoi muuan persukansanedustaja, joka oli ollut ennen valintaansa puolueen järkevämpien poliitikkojen maineessa. Ehkä hän on pitkän linjan Venäjän ystävä, ja kun Venäjän mielisteleminen on Suomessa ollut vuosikymmenet ulkopoliittista viisautta, mediasopulit ja lehtineekerit eivät osanneet tunnistaa sitä äärioikeistolaisuudeksi.

Spridit konspirationsteorier, enligt vilka det var ukrainarna, inte ryssarna, som sköt ned passagerarplanet över Donbass. De här amsagorna berättades av en sannfinsk riksdagsledamot, som före sitt inval hade hedrats som en av de minst korkade politikerna i sitt parti. Kanske han helt enkelt är en gammal Rysslandvän, som av mediemurvlarna ansågs icke-högerextrem, eftersom det så länge varit vedertagen utrikespolitisk visdom att buga och bocka för Ryssland. 

Vainonneet ihmisiä, jotka edistävät oikeaa isänmaallisuutta tai panevat itsensä peliin paljastaessaan Venäjän terrorin Suomea kohtaan. En edes puhu itsestäni, vaan Jessikka Arosta, jonka kimpussa nimenomaan äärioikeisto on ollut ja jota Jussi Halla-ahokaan ei tunnu erityisemmin arvostavan. Näyttää siltä, että persujen mielestä Venäjää ei saa kritisoida, ellei ole hakenut heiltä siihen erikseen lupaa.

Förföljt människor som främjar verklig fosterländskhet och tar stora risker för att avslöja den terror Ryssland riktar mot Finland. Och det är inte mig själv jag menar, utan Jessikka Aro, som just extremhögern punktmarkerat och plågat och som Jussi Halla-aho inte heller verkar särskilt förtjust i. Det verkar att sannfinnarna inte tillåter någon att kritisera Ryssland utan att ansöka om tillstånd hos dem.

Haukkuneet vanhuudenhöperöiksi veteraaneja, jotka ovat ilmaisseet persuille ja äärioikeistolle epämieluisia mielipiteitä. Äärioikeiston esiintyminen veteraanien nimissä on äärimmäisen ala-arvoista oman kilven puunaamista ja puleeraamista vierailla ansioilla, kun tosiasia on, että veteraanien mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan ja että monet veteraanit suhtautuvat myönteisesti mm. Euroopan Unioniin, koska Suomi ei heidän mielestään koskaan saa jäädä yksin armottoman itänaapurin kynsiin. Veteraanit eivät myöskään mitenkään itsestään selvästi jaa persujen rasismia. Monet ovat nyt vanhoilla päivillään iloisia, kun saavat olla vanhoja ihmisiä kunnioittamaan kasvatettujen musliminuorten passattavina.

Kallat veteraner för senila, när dessa uttryckt åsikter som inte motsvarat sannfinnarnas och extremhögerns officiella sanningar. Att extremhögern uppträder i veteranernas namn är någonting komplett undermåligt, när det är välkänt att veteranerna är en brokig skara med mångahanda åsikter - många av dem gillar t ex Europeiska Unionen, eftersom Finland enligt deras mening definitivt bör söka hjälp mot ryska hotet. Veteranerna delar inte heller sannfinnarnas rasism. Många av dem är glada att det ofta är unga muslimer som uppfostrats till att uppskatta gamla människor som tar hand om dem.

Leimanneet Sotaveteraaniliiton kiihkomuslimien peitejärjestöksi, koska pitivät liiton tunnusta musliminaisen kuvana. Sotaveteraanitunnus on yksi Suomen parhaiten tunnettuja isänmaallisia ikoneja. Kun äärioikeistolainen ei tunnista sitä, tämä todistaa, että asianomainen äärioikeistolainen ei ole isänmaallinen missään mielekkäässä merkityksessä. Tässä liikutaan samalla tasolla kuin että asianomainen ei tunnistaisi Suomen lippua. (Toki siitäkin on esimerkki: muuan äärioikeistolainen väsäsi aikoinaan amerikkalaisesta Setä Samuli -värväysjulisteesta "suomalaisen" propagandajulisteen lisäämällä siihen "Suomen lipun", mutta käytti "Suomen lippuna" Kreikan vanhaa lippua, sitä jossa on valkoinen risti sinisellä taustalla.)

Utmålat Krigsveteranförbundet som en islamistisk organisation, eftersom de trodde att förbundets emblem föreställde en muslimsk kvinna. Krigsveteranernas emblem är en av Finlands mest välkända fosterländska ikoner. När en högerextremist inte känner igen det, bevisar det att högerextremisten ifråga inte är fosterländsk i någon vettig betydelse. Det här är på samma nivå med att inte känna igen finska flaggan. (Visserligen finns det ett exempel även på detta: en gång var det en högerextremist som försökte förvandla ett gammalt amerikanskt rekryteringsplakat med Onkel Sam till ett finskt genom att lägga till vad han trodde vara finska flaggan, men använde den gamla grekiska flaggan i stället - den som har vitt kors på blå botten.)