Kas näin kääntyy takki, ja takki kääntyy näin - Så här hastigt och lustigt vänder man kappan

Punkinfinland-foorumilla seurataan edelleenkin asiantuntevasti Hommafoorumin väen uusimpia mielenliikahduksia. Ukrainan sota on jakanut mielipiteitä vahvasti: Jussi Halla-aho, jonka kakkakin on kannattajien mielestä kultaa, esittää tapansa mukaan kovaa Ukrainan ystävää, mikä toki on hänelle vain tekosyy piehtaroida verisissä väkivaltafantasioissa tällä kertaa venäläisten sotilaiden surmaamisesta, ei afrikkalaisten maahanmuuttajien.

På forumet Punkinfinland orkar man fortfarande sakkunnigt följa med de nyaste påhitten på den högerextrema diskussionssidan Homma (den finska motsvarigheten till det rikssvenska Avpixlat). Kriget i Ukraina har lett till bittra motsättningar hommaiterna emellan: Jussi Halla-aho, vars bajs av anhängarna uppfattas som guld, kallar sig som vanligt en stor Ukrainavän, men det är för honom bara ett svepskäl att vältra sig om våldsfantasier - nu fantiserar han visserligen om att döda ryska soldater, inte afrikanska invandrare.

Tietenkään Jusa ei hetkeäkään mieti, kuinka viisasta maan ulkopolitiikan johtohenkilöihin kuuluvan valiokuntapuheenjohtajan on antautua sadistisille fantasioille - sellaista kun Venäjän aina hyvässä mineraaliöljyssä oleva propagandamasiina varmasti käyttää hyväkseen esittääkseen Suomen fasistimaana. Mutta Halla-aho ja aito isänmaallisuus (joka kyllä on puutteenalaista tavaraa nyky-Suomessa, kun minutkin on ajettu mediasta mäkeen) ovat aina olleet kuin kissa ja koira.

Naturligtvis intresserar det inte Jussi, hur klokt det är för ordföranden för utrikesutskottet, alltså en av ledarna för landets utrikespolitik, att hänge sig åt sadistiska fantasier - inte minst för att Rysslands alltid väloljade (mineraloljade) propagandamaskineri alldeles säkert kommer att utnyttja dylika fantasier till sina ljusskygga syften. Men Halla-aho och genuin fosterländskhet (som visserligen är bristvara i dagens Finland, när också jag uteslutits ur medierna) har aldrig stått varandra särskilt nära.

Halla-aholla ja venäläisvastaisuudella on toki Hommalla vastustajansa: se porukka, jonka mielestä suurin vihollinen on nimeltään Globohomo, ts. länsimainen demokratia, joka takaa ihmisoikeudet myös tummaihoisille ja homoseksuaaleille. Kuten eräskin hommalainen pettyneenä myöntää, Globohomon vastustaminen oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan valtavirtaa Hommafoorumilla, mutta nyt monet hommalaisetkin ovat asettuneet Globohomon puolelle, koska pitävät Venäjää suurempana uhkana.

Halla-aho och övriga ryssfientliga har visserligen sin motståndare på Homma: den grupp för vilken den störste fienden är vad de kallar "Globohomo", dvs den västerländska demokratin, som garanterar mänskliga rättigheter även för mörkhyade och homosexuella. Som en besviken hommait medger, brukade det förr i världen (= före kriget i Ukraina) vara mainstream på Homma att ogilla Globohomo, men nu har också många hommaiter tagit ställning för Globohomo, eftersom de ser Ryssland som ett större hot. 

On kuitenkin hauskaa nähdä, miten yhdellä jos toisellakin ovat takit kääntyneet. Erityisen mehevä esimerkki on nimimerkki "Tragedian synty". Häneltä on muistissa mm. seuraavanlainen puheenvuoro:

Det är dock kul att se, hur en och annan hommait vänt kappan. Ett särskilt skrattretande exempel är pseudonymen "Tragedins födelse". Han har tidigare utmärkt sig bl a med följande yttrande:

"Minusta on hämmentävä ajatus, että venäläismielisyys olisi aina ja kaikissa olosuhteissa pahuutta. Kylmän sodan aikana olisin ollut vahvasti länsimielinen, koska idässä oli marxilainen imperiumi. Nyt lännestä löytyy kulttuurimarxilainen, suvaitsevaisuutta ja monikultturismia huokuva EU-imperiumi, kun taas itä on muuttunut lähinnä kansalliskonservatiiviseksi imperiumiksi. Minusta on maailman selvin asia, että tässä tilanteessa sympatiani ovat vaihtaneet suuntaa. En varsinaisesti pidä nykyisestä Venäjästä tai ylipäätään nöyristelystä mihinkään suuntaan. Mutta jos nöyristely johonkin suuntaan on valittava, suunta on ehdottomasti itä. Lännen tiellä on vastassa kulttuurimme ja kansojemme tuhoutuminen afrikkalaisen invaasion alle. Venäläinen invaasio olisi sanomattomasti parempi, vaikka ei hyvä sekään."

"För mig är det en förvånande tanke att russofili alltid och under alla omständigheter vore av ondo. Under kalla kriget skulle jag ha varit starkt västvänligt inställd, eftersom det var ett marxistiskt imperium i öst. Nu erbjuder Väst ett kulturmarxistiskt EU-imperium som svamlar om tolerans och mångkultur, medan Öst blivit ett snarast nationalkonservativt imperium. För mig är det det klaraste i världen att mina sympatier i den här situationen bytt riktning. Jag gillar inte precis dagens Ryssland eller undfallenhet gentemot någon. Men om man måste välja mellan olika riktningar för undfallenhet, väljer jag definitivt Öst. I västerled möts vi av en afrikansk invasion som kommer att tillintetgöra vår kultur och våra folk. En rysk invasion vore ojämförbart bättre, låt vara att det inte heller vore en bra idé."

"Lisäksi: en pidä itseäni isänmaallisena. Kuinka voisin kokea mitään uskollisuutta Suomen valtioon, joka tekee omista kansalaisistaan toisen luokan kansalaisia ja ainakin edesauttaa kansamme ja kulttuurimme degeneroitumista afrikkalaisen maahanmuuton hyväksymisellä?"

"Dessutom: jag ser mig själv inte som fosterländsk. Hur skulle jag känna mig lojal gentemot finländska staten, som reducerar sina medborgare till andra klassens medborgare [sic!] och åtminstone bidrar till vårt folks och vår kulturs degenerering genom att acceptera invandring från Afrika?"

Tragediamiehen sanoma on selvä: mustaihoisten ihmisten läsnäolo Suomessa on niin paha asia, että Venäjän hyökkäyskin olisi parempi. Eikä isänmaallinen saa olla, koska isänmaallisuus merkitsee hänen mielestään mustaihoisten ihmisten hyväksymistä, joka on hänen mielestään paljon pahempi asia kuin venäläinen miehitys.

Tragedimannen talar klarspråk: svarthyade människors närvaro i Finland är en så hemsk sak att han skulle föredra en rysk invasion. Och allra minst får man vara fosterländsk, eftersom detta enligt hans mening innebär att man accepterar mörkhyade människor, som enligt honom är etter värre än en rysk ockupation.

Myös Natosta hänellä oli ennen vanhaan näinkin selvät sävelet:

Han brukade inte heller skräda orden om Nato:

"Lopuksi voisin ottaa kantaa useita kuohuttavaan Natoon. On totta, että kaikista naapureistamme vain Venäjän voisi kuvitella olevan lähitulevaisuudessa sotilaallinen uhka Suomelle. Toisaalta ainakin tällä hetkellä minusta tuntuu, että tukisin ennemmin Venäjää kuin Natoa. Jos näiden valtojen välille jokin kriisi syntyisi, mitähän vastaan ne taistelisivat ideologisesti? Eurooppa ja Yhdysvallat epäilemättä puolustaisivat sellaisia asioita kuin suvaitsevaisuutta, ihmisoikeuksia ja moniarvoisuutta. Mikä Venäjän vaihtoehto näille sitten olisikin, uskoisin sen olevan minulle paljon mieluisampi. Siispä tällaisessa kriisissä haluaisin Suomen olevan Venäjän puolella. Ainakin niin kauan kuin tilanne on tämä, vastustan Suomen liittymistä Natoon."

"Till slut kunde jag ta ställning till Nato som upprör så många sinnen. Det är sant att Ryssland är den enda av våra grannar som i närmaste framtid kunde tänkas utgöra ett militärt hot mot Finland. Å andra sidan tycker jag att jag i den nuvarande situationen hellre skulle stöda Ryssland än Nato. Om det blev en kris mellan dessa två maktcentra, vad skulle de kämpa emot i ideologisk bemärkelse. Europa och Förenta Staterna skulle tvivelsutan kämpa för tolerans, mänskliga rättigheter och pluralism. Vad det ryska alternativet till dessa än vore, tror jag att jag skulle föredra det. I en dylik kris skulle jag helst vilja se Finland på ryska sidan. Så länge den här situationen kvarstår, motarbetar jag ett finskt Natomedlemskap.

Nyt tämä traaginen antisankari kuitenkin on vaihtanut kelloonsa aivan toisen äänen, kuten Punkinfinlandin sitaateista ilmenee:

Som citaten på Punkinfinland visar, har denna tragiska antihjälte nu bytt till helt andra tongångar:

"Venäjän imperialismi on ollut Suomen keskeisin uhka koko tämän kansakunnan olemassaolon ajan. Oli nimetön sota, joka päättyi Pähkinäsaaren rauhaan, oli vanha viha 1400-luvun lopulla, pitkä viha 1500-luvun lopulla, isoviha 1700-luvun alussa, pikkuviha 1740-luvun alussa, oli Suomen sota 1800-luvun alussa, oli venäläistämiskausi, joka vain huipentui sortokausiin, olivat talvi- ja jatkosodat ja sitten kylmän sodan aikainen henkinen alistaminen, joka näköjään on jäänyt selkärankavaistoksi eräille itseään nationalisteiksi kutsuville. Nyttemmin Venäjä vihjailee sotilaallisilla vastatoimilla, jos Suomi päättää turvata olemassaolonsa Nato-jäsenyydellä. Mitä muutaman vuosikymmenen kestänyt kehitysmaalainen maahanmuutto lieveilmiöineen on tämän kaiken rinnalla?"

"Rysk imperialism har varit det centrala hotet mot Finland under hela den tid som nationen funnits till. Det var ett namnlöst krig som slutade med Nöteborgsfreden, det var Sturarnas ryska krig mot slutet av 1400-talet, det var det nordiska tjugofemårskriget mot slutet av 1500-talet, det var stora ofreden i början av 1700-talet, det var lilla ofreden i början av 1740-talet, det var svensk-ryska kriget om Finland i början av 1800-talet, det var förryskningsperioden, som bara nådde sin kulmen med förtrycksåren, det var vinterkriget och fortsättningskriget och sedan det andliga förtrycket under kalla kriget, som uppenbarligen lämnat sitt spår i ryggraden hos en del av de som kallar sig nationalister. I dag hotar Ryssland med militära vedergällningsåtgärder ifall Finland beslutar bli Natomedlem för att säkra sin fortsatta existens. Vad är invandringen från u-länder, som bara pågått i ett par årtionden, i jämförelse med allt detta?"

Onhan se hyvä että jopa Tragediansynnyttäjän kaltainen paatunut Venäjän juoksupoika on nähnyt valon. Mutta tuolta porukalta tulee voida vaatia, että he esittäisivät julkisen anteeksipyynnön kaikesta Venäjä-mielisestä häiriköinnistään, jonka tuloksena esimerkiksi minä (enkä suinkaan ainoana) menetin kolumnistipaikkani ja jouduin kohta jo yhdeksän vuotta jatkuneeseen julkaisukieltoon kaikissa suomenkielisissä medioissa.

Visst är det trevligt att se att t o m en så oförbätterlig russofil som Tragedins födelse äntligen sett sanningens ljus. Men av det där gänget bör man kunna kräva en offentlig ursäkt för det onlinekrig de fört för Ryssland - som resultat av detta krig förlorade t ex jag mitt jobb som webbkrönikör (och var ingalunda den enda som gick ett sådant öde till mötes) och belades med utgivningsförbud i alla finskspråkiga medier, som varit i kraft i snart nio år.

Itsehän siirryin Naton kannattajaksi jo silloin kun silloinen puolustusministeri Häkämies sanoi, että Suomen turvallisuusuhkat ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Enpä näytä saavan tälle minkäänlaista tunnustusta nyt, vaikka juuri äärioikeiston nettihörhöt olivat tuolloin minulle raivoissaan ja syyttelivät jopa venäläisvastaisesta rasismista.

Själv övergick jag till att gilla Natomedlemskap redan då den dåvarande försvarsministern, Jyri Häkämies, konstaterade att de tre största hoten mot Finlands säkerhet var Ryssland, Ryssland och Ryssland. Någon erkänsla kan jag inte vänta mig ens nu, trots att det då var precis online-extremhögern som blev rosenrasande och beskyllde mig för antirysk rasism.