Nyt kun lukija on ravistettu kunnolla hereille, mahdollisesti mehukkaiden ryhmäseksipornopaljastusten toivossa, minun täytyy tuottaa hänelle suuri pettymys ja todeta, että mitään pornahtelua on turha odottaa. Tuo otsikko viittaa ainoastaan Kullervo Kukkasjärven kirjoittamaan, ensimmäiseen lukemaani suomalaiseen tieteisromaaniin. (Vähän vanhempana luin toki Erkki Ahosta, jonka "Syvä matka" ja "Tietokonelapsi" tekivät lukiolaispoikaan suuren vaikutuksen. Itse asiassa ihmettelen sitä, miten vähän Ahosen mielestäni merkittävä pioneerityö suomalaisena tieteiskirjailijana tuntuu saaneen arvostusta nykyisissä scifipiireissä - en ole törmännyt ensimmäiseenkään artikkeliin Ahosesta alan fanzineissa.) Olin kai jotain kahdentoista, joten niin seksuaalinen kirja oli minulle yleisen käsityksen mukaan ehdottoman sopimatonta ja asiatonta lukemista. Tuo otsikko viittaa kohtaukseen, jossa päähenkilö, kuolleista teknillisin keinoin herätetty fyysikko Robert Rankama (kirjan sittemmässä elokuvaversiossa, joka epäonnistui, koska Risto Jarva ehti kuolla eikä voinut ohjata sitä, etunimi oli Erik, mutta kirjassa Robert - sukunimi on lainattu tietääkseni maailmankuuluuteen asti merkittävältä suomalaiselta geofyysikolta, Kalervo Rankamalta) tanssii rakastettunsa Lauran kanssa tanssia, jonka ideana on olla sukupuoliyhteydessä partnerin kanssa. (Muistaakseni tanssi oli vieläpä kilpatanssi, ja kilpailun voitti se, joka suoritti yhdynnän ensimmäisenä; ja jollen pahasti erehdy, tämä tanssikohtaus sinänsä oli Rankaman uni, joka liittyi hänen orastavaan rakastumiseensa Lauraan, mutta se ei sinänsä ollut ristiriidassa kirjan yleisen tunnelman kanssa, koska tulevaisuuden maailma oli muutenkin täynnä kliinisesti ja asiallisesti kuvattua promiskuöösiä seksiä hieman samaan tapaan kuin Ruusujen aika -elokuvan pallopelikohtaus. Yhtäläisyydet Jarvan Ruusujen ajan tunnelmiin eivät olleet sattumaa, koska Kullervo Kukkasjärvi oli osalistunut elokuvan tekoon ja saanut siitä kimmokkeen niihin futurologisiin pohdintoihin, joiden tuloksena Aurinkotuuli lopulta syntyi.) Kun tanssi lähestyi huippukohtaansa, Kukkasjärvi ilmaisi sen lakonisella toteamuksella: "Sitten siittimet kohosivat."
Miksikö kirjoitan tästä? No siksi että vaikka luin nuorena - hyvinkin nuorena - valtavasti futurologista kirjallisuutta ja tieteiskirjallisuutta, jossa esiteltiin varsin yksityiskohtaisesti (ja masturbaatiokelpoisesti) perinteisestä poikkeavia seksuaalisia virityksiä ja parisuhdejärjestelyjä, olen pahimpina ateistikausinanikin lähtenyt siitä, että omakohtaisesti tuskin haluan koskaan muuta kuin vakaan parisuhteen - toisin sanoen kovin sovinnainen näkemykseni seksuaalisuudesta ja seurustelusta tuskin johtui ainakaan mistään kristillisestä aivopesusta. Vasta yli kolmekymppisenä olen kyennyt edes teoriassa (puhtaasti masturbatorisiin tarkoituksiin aiottuja fantasioita lukuunottamatta) kuvittelemaan osallistuvani kolmikkoihin tai ryhmäseksiin, ja sekin mahdollisuus on toistaiseksi suljettu pois nyt kun minulla on varsin syvä ja vakava seurustelusuhde yleisesti arvossapidettyyn nuoreen naiseen. ATM:nä olen aina halunnut nimenomaan vakavan suhteen, koska karvas kokemus oli osoittanut minulle, että poikuudesta eroon pääseminen - edes melko YTN-tasoisten partnerien kanssa - ei todellakaan paranna miestä ATM:yydestä.
Ehkäpä kaikki johtuu siitä, että sain ylipäätään tietää seksuaalisuudesta vain lääkärikirjoja lukemalla. Tiesin alusta lähtien olevani heteroseksuaali, koska siittimeni jäykistyi jo kolmivuotiaana nähdessäni kuvia vähäpukeisista nuorista naisista, erityisesti sellaisia, joissa kainalot (!) olivat näkyvissä. Silti olin pikkupoikana yleisesti ottaen varsin epäseksuaalinen, ja koska olin lukenut aiheesta kaiken tarvittavan, asennoiduin pikkuvanhan halveksivasti kaikenlaiseen esipuberteettiseen hihittelyyn. Ensimmäisen kerran pornolehden nähdessäni hämmennyin ennen kaikkea siitä, että se käytti sukuelimistä vulgäärejä nimityksiä (vittu, pillu, kyrpä ym.), joita en ollut koskaan nähnyt painettuina enkä kuullut kotipiirissä. Olin odottanut, että pornossa puhuttaisiin siittimistä ja emättimistä, kuten lukemassani kaunokirjallisuudessa. Ehkä sitä sanotaan kaunokirjallisuudeksi juuri sen takia. Huomattava osa pornosta tuntui vielä murrosiässä hämmentävältä sen takia, että siinä kohkattiin niin äänekkäästi melko itsestäänselvästä asiasta - itse asiassa siitä tuli hieman samanlainen olo kuin Maan ihmiselle tulisi kaksineuvoisten Arkturuksen zloobien pornolehdestä. Oikeastaan aloin itse masturboida käsityölehtien avulla vasta siinä vaiheessa kun huomasin, mikä auttamaton ATM olin - silloin kun seksuaalinen frustraatio ja nöyryytykset alkoivat pukata päälle pahempina kuin koulukiusaaminen. Suurimman osan yläastetta jatkuva hakkaaminen ja vaino olivat niin paljon oleellisempia, ettei siinä juurikaan ehtinyt pohtia seksin kaltaisia uskonnon ja filosofian luonteisia asioita - jokapäiväinen taistelu olemassaolosta vei kaiken huomion.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit on suljettu. Jos ajattelit kirjoittaa tänne jotain paskaa, niin tiedoksesi: siitä ei tule mitään nyt eikä koskaan.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.