*) Plaas ei afrikaansin kielessä tarkoita paikkaa (place, plats, Platz), vaan maatilaa. "Paikka" on afrikaansiksi plek.
Den s k invandringskritiska rörelsen har här i Finland uppstått som en apartheidvänlig rörelse, och nu har den tydligen återvänt till sina rötter: invandringskritikerna har nämligen äntligen hittat ett exempel på svarta som begår folkmord mot vita, nämligen morden på vita jordbrukare i Sydafrika, plaasmoorde* som det heter. Dessa har varit föremål för viss uppmärksamhet sedan åtminstone tio år tillbaka, men tydligen är det först nu som Laura Huhtasaari hört talas om dem.
*) Ordet plaas betyder inte "plats", utan "hemman, farm" på afrikaans. Afrikaansordet för "plats, ort, ställe" är plek.
 |
| Muistomerkki plaasmoordien uhreille. Ett monument till plaasmoord-offer. Kuva/bild: afrikaansinkielinen Wikipedia/Wikipedia på afrikaans |
Pääsyy plaasmoordien lisääntymiseen on tiettävästi presidentti Thabo Mbekin vuonna 2002 tekemä päätös ns. maaseutukommandojen lakkauttamisesta. Maaseutukommandot olivat sotilaallisia muodostelmia, jotka huolehtivat rikosten torjunnasta nimenomaan maaseudulla. Jo tuolloin oppositiopuolueet arvostelivat Mbekin päätöstä ja pitivät sitä katastrofaalisena tyhmyytenä. Niin se olikin.
Den huvudsakliga orsaken till att plaasmoorden ökat är president Thabo Mbekis beslut år 2002 om att nedlägga de s k landsbygdskommandona. Det var militära formationer som bekämpade brottsligheten på landet. Redan då kritiserades Mbekis beslut av oppositionspartierna, som ansåg det vara katastrofal dumhet. Och det var det.
Plaasmoordien uhriksi ei suinkaan joudu ainoastaan valkoisia, vaikka nämä ovatkin olleet uhrien enemmistö. Myös mustia on surmattu runsaasti, ja moni mustakin viljelijä on paennut maaseudulta plaasmoordien pelossa. On selvää, että yksi motiiveista plaasmoordien taustalla on apartheid-ajoilta periytyvä, rasistisiakin muotoja saava katkeruus etuoikeutettuja valkoisia kohtaan, ja yhtä selvää on, että kiihkomielisemmät mustat populistipoliitikot - surullisen kuuluisa esimerkki on entinen ANC-nuorisojohtaja Julius Malema - ovat käyttäneet hyväkseen tätä katkeruutta omiin valonarkoihin tarkoituksiinsa.
Det är ingalunda bara vita som råkar ut för plaasmoorde, även om dessa utgjort majoriteten offer. Många svarta har likaså mördats, och mången svart jordbrukare har lämnat landsbygden skrämd av plaasmoorde. Det är klart att ett av motiven bakom plaasmoorde har varit en bitterhet mot vita som nedärvts från apartheidtiden och som också tar sig rasistiska former, och lika klart är det att en del mera fanatiska svarta populistiska politiker - med den före detta ANC-ungdomsledaren Julius Malema som ett beryktat exempel - utnyttjat denna bitterhet till sina egna ljusskygga syften.
 |
| Julius Malema, aiemmin ANC-nuorisojohtaja, nyt oman populistipuolueensa, Economic Freedom Fightersin, puheenjohtaja. Malema on joutunut Etelä-Afrikan viranomasiten kanssa konfliktiin sekä buurivastaisen rasisminsa että taloushämäryyksiensä vuoksi. Julius Malema, tidigare ledare för partiet ANCs ungdomsavdelning, i dag ordförande för sitt eget populistiska parti Economic Freedom Fighters. Malema har legat i konflikt med sydafrikanska myndigheter både p g a sin boerfientliga rasism och sina ekonomiska oegentligheter. Kuvalähde/bildkälla: Wikipedia |
Plaasmoordien julmuutta ei ole syytä vähätellä eikä kieltää, mutta yhtä ilmeistä on, ettei Huhtasaarella eikä muullakaan äärioikeistolla ole puhtaita jauhoja pussissaan, kun he krokotiilin kyynelet silmissään kertovat kauhujuttuja plaasmoordeista. Patmos-säätiön linkki, jonka Huhtasaari jakoi, kertoi kaiken tarvittavan näiden piirien epärehellisyydestä.
Man bör varken bagatellisera eller ifrågasätta den brutalitet som utmärker plaasmoorde, men lika uppenbart är det att varken Huhtasaari eller extremhögern i allmänhet inte har rent mjöl i påsen, när de med krokodiltårar i ögonen berättar skräckhistorier om plaasmoorde. Den länk till missionsfonden Patmos-säätiös webbsidor som Huhtasaari delade säger redan allt man behöver veta om den intellektuella oärlighet som utmärker dessa kretsar.
Asia on nimittäin niin, että Patmos-linkissä julistettiin maatilahyökkäysten olevan kristittyjen buuriviljelijöiden kansanmurha. Tarkoituksena oli ilmeisestikin vihjata hyökkääjien olevan muslimeja, tai luoda sellainen mielikuva valmiiksi ohjelmoiduissa mielissä - ainakin sanoma oli, että buureja surmataan heidän uskontonsa vuoksi ja että murhaajat edustavat jotain muuta uskontokuntaa. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa.
Det förhåller sig nämligen så att Patmoslänken påstod att plaasmoorde var ett folkmord på kristna boerjordbrukare. Det var uppenbarligen meningen att antyda att mördarna var muslimer, eller åtminstone att framkalla en sådan föreställning hos förprogrammerade själar - under alla omständigheter var budskapet att boer mördas därför att de är kristna och att mördarna representerar en annan religion. Det här var dock inte sant.
Etelä-Afrikan asukkaiden suuri enemmistö on nimittäin kristittyjä, ainakin nimellisesti. Musta väestö on ollut kristillisen lähetystyön piirissä pitempään kuin Suomi on ollut itsenäinen. Toki maakansan keskuudessa esiintyy jos jonkinlaista pakanuuden pimeydestä periytyvää taikauskoa, mutta sehän ei ole yksinomaan Etelä-Afrikan ongelma.
Den stora majoriteten sydafrikaner är nämligen kristen, åtminstone nominellt. Den svarta befolkningen har befunnit sig under kristligt missionsinflytande längre än Finland varit självständigt. Naturligtvis finns det allehanda vidskepelse från hedendomens mörker som fortfarande är utbredd bland den obildade allmogen, men det är ju ett problem Sydafrika inte är ensamt om.
Maatilahyökkäykset eivät ole leikin asia. Siinä missä isojen kaupunkien rikkaat valkoiset voivat suojautua aidattuihin, yksityisten vartiointifirmojen puolustamiin eliittikortteleihinsa (joita kuulemma alkaa olla myös mustalla ylemmällä keskiluokalla), maanviljelijät on jätetty aika suojatta rikollisten armoille. Mutta on äärioikeistolle tyypillistä valheellisuutta ja moraalittomuutta, että plaasmoordit esitetään muka uskontoperustaisina, kristittyihin kohdistuvina julmuuksina, kuten Patmos ilmeisestikin tekee.
Jordbrukarmorden är inte att skämta om. Medan rika vita (och allt oftare den svarta övre medelklassen, vad jag hört) i sydafrikanska storstäder kan ta sin tillflykt till grindsamhällen beskyddade av privata säkerhetsfirmor, är jordbrukarna relativt skyddslösa och utsatta för kriminellas framfart. Men det är typisk högerextrem förljugenhet och morallöshet att framställa plaasmoorde som religiöst motiverade grymheter mot kristna, som Patmos uppenbarligen gör.
Lopuksi pitää tietysti todeta se ikävä asia, että plaasmoordit eivät todellakaan ole Etelä-Afrikan ainoa merkittävä väkivaltaongelma. Maata on jo kauan vaivannut laajamittainen rikollisuus, esimerkiksi murhat ja raiskaukset ovat yleisempiä ja raaempia kuin koko muussa maailmassa. Haluttomuus panna maaseutumurhia kuriin voi hyvinkin johtua siitä, että ne tuntuvat pikkuasialta maassa, jossa kaupunkilaisillakin rikollisilla on konepistoolit ja niitä myös käytetään. Lisäksi tietysti kaupunkien asukkaat ovat sitä mieltä, ettei ole reilua sijoittaa uusia poliiseja maalle huolehtimaan buurifarmareista kun kaupunkigangsterien konekiväärisarjat niittävät mustia koululapsiakin.
Som slutkläm vill jag konstatera, att plaasmoorde inte är det enda stora problem Sydafrika har med våldsbrott. Landet har sedan länge lidit av utbredd kriminalitet och såväl mord som våldtäkter är vanligare och brutalare än i resten av världen. Ovilligheten att få bukt med morden på landet kan mycket väl bero på att de framstår som en bagatell i ett land där även urbana brottslingar bär kpistar och är beredda att använda dem. Stadsborna torde dessutom anse att det inte är rättvist att förlägga poliser till landsbygden för att pyssla om boerjordbrukare så länge stadsgangstrarna får meja ned svarta skolbarn med sina kpistsalvor.
