tiistai 10. kesäkuuta 2014

Juomarien kapina tuomareita vastaan

(Pahoittelen, tämäkin on vanhaa kierrätyskamaa foorumikirjoituksistani, mutta tarjosi mahdollisuuden niin hauskaan otsikkoon, etten malttanut olla ottamatta tätä uusiokäyttöön.) Jos persut oikeasti keskittyisivät vain paheksumaan politiikan elitistisiä piirteitä ja pilkkaamaan poliitikkoja, karkeastikin, ei esimerkiksi minulla olisi mitään sitä vastaan. Käytännössä kuitenkin persutouhuun kuuluu nykyisellään ihan tavallisten, epäpoliittisten ihmisten systemaattinen vainoaminen ja uhkailu, jos he sattuvat olemaan väärää ihonväriä, äidinkieltä tai mielipidettä. Puoluetta, jonka piirissä vainotaan tavallisia, epäpoliittisia ihmisiä, vieläpä pitkälti mielivaltaisin tykkäämisperustein, on koko maailman syy vihata, pelätä ja vastustaa nimenomaan vaarana demokratialle ja yleiselle turvallisuudelle.Pidän käsittämättömänä maahanmuuttokriitikoiden ja heidän puolustelijoidensa yritystä tuudittautua kuvitelmiin legitiimeistä yhteiskunnallisista ongelmista tai jännitteistä persujen toiminnan moottorina. Tosiasiassa ainoa selkeä yhteiskunnallinen ongelma, jonka persujen takana voi erottaa, on se, että siellä on reilussa pelissä häviölle jääneitä, sekä sen voittaneita, jotka jonkin korvien välissä olevan ongelman vuoksi eivät kykene arvostamaan omaa voittoaan.Silloin kun työväenliike nousi, sen taustalla oli pyrkimys tehdä pelistä reilumpaa, esimerkiksi niin, että köyhänkin lapset voisivat opiskella varatuomariksi sen sijaan että jäisivät kapakkaan juomariksi. Persujen taustalla tuntuu pikemminkin olevan niiden juomarien protesti sitä vastaan, että sitä varatuomaria arvostetaan enemmän kuin heitä. Siellä pidetään elitisminä suunnilleen jo sitä, että joku käy koulunsa ja menee säännöllisiin töihin, sen sijaan että happanisi toimeentulorahalla kapakassa ja tekisi pikkurikoksia, kuten "kansa". Heikki Ylikangas sanoi aikoinaan, että yhteiskunnan toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta mittaa se, miten mahdollisia self made man -tyyppiset menestystarinat kansalaisille ovat luokkasyntyperästä riippumatta, mutta tämän porukan katkeruus kohdistuu juuri self made man -tyyppejä vastaan.Noin omasta mielestäni kaikki, mitä tällaisille tyypeille yhteiskunnan kannattaa antaa, on sellainen toimeentulotuki, jolla pysyy jota kuinkin leivässä, ja siitä hyvästä yhteiskunnalla on oikeus vaatia, että he noudattavat lakia. (Poliisikomisario Lardotin hiljattainen ehdotus, että taparikollisilta vietäisiin toimeentulotuki, oli mielestäni oikeansuuntainen.) Tämä sakki saa kaiken minkä ansaitseekin (veronmaksaja kustantaa heille siedettävän elämän), mutta se ei tunnu riittävän. Meidät, jotka maksamme heidän ruokansa, olemme kuulemma vihervasemmistolaisia maanpettureita, jotka pitää tappaa (heidän piirissään "vihervasemmistolaisiksi" luonnehditaan näet yksityisellä töissä käyviä akateemisia kansalaisia, vaikka nämä olisivat kokoomuslaisia). Niin pitkälle he eivät ajattele, että kysyisivät mistä raha tulee sitten kun meidät vihervasemmistolaiset on kuopattu suohautaan. Kai se on se taikaseinä sitten, joka heidät elättää.Mitä sitten niihin menestyneisiin, mutta siitä huolimatta katkeriin luonteisiin tulee, niin hyviä esimerkkejä ovat Reijo Tossavainen ja Jussi Halla-aho. Tossavainen on ilmeisesti juuri self made man -tyyppinen, oman kultansa vuollut menestynyt yrittäjä, joka ei ole kuitenkaan pärjännyt koulussa erityisen hyvin, koska hänen bloggauksensa ovat täynnä alemmuudentuntoista katkeruutta "muka-sivistyneistöä" kohtaan. Tällainen tyyppi on saavuttanut kaiken, minkä hänenlaisensa voi odottaa saavuttavan, eli rikastunut yrittäjänä ja päässyt vielä eduskuntaankin. Siinä vaiheessa on todettava, että jos hänellä on - maailmalle kykynsä ja kyntensä näytettyään - vielä jokin ongelma, se on hänen korviensa välissä eikä hänellä ole oikeutta muuttaa isänmaata henkilökohtaiseksi terapiasessiokseen. Sen vielä ymmärtää, että joku kokee alemmuutta huonon koulumenestyksensä vuoksi. Mutta siinä vaiheessa kun hän on sellaisessa asemassa, jossa voi ostaa riihikuivalla rahalla niiden koulussa pärjänneiden palveluksia aina tarvitessaan (ja antaa heille fudut duunista sitten kun ei enää tarvitse näiden palveluksia), häneltä tulee voida odottaa sellaista asennetta, että "se meistä on sivistyneempi jolla on perstaskussa enemmän rahaa", ja hänen luulisi keskittyvän nauttimaan elämästään ja rahoistaan.Mitä sitten Jussi Halla-ahoon tulee, hän on saavuttanut kaiken, minkä akateemisella puolella voi saavuttaa - hän on filosofian tohtori, jota korkeampaa oppiarvoa ei ole olemassa - ja myös yksityiselämässään hän on menestyksekäs, hyvissä naimisissa, ja lapsiakin on neljä; ja suurin piirtein ainoat aidon inhimillisyyden pilkahdukset koko miehessä ja ainoat todisteet Halla-ahon psykopaattiutta vastaan, joihin netissä on törmätty, ovat hänen kirjoituksensa lapsistaan, joten ilmeisesti isänä oleminen on hänen käsityksensä hyvästä elämästä. Tällaisella miehellä ei yksinkertaisesti ole oikeutta protestoida, koska hän elää jota kuinkin hyvää elämää objektiivisten kriteerien mukaan, ja jos hän siitä huolimatta vielä onnistuu sotkemaan kuvionsa jollain tavalla, niin ettei elämästä enää saakaan tyydytystä ja iloa, se on täysin hänen oma vikansa ja ongelma on hänen omassa asenteessaan ja omien korviensa välissä.Tällaiset tyypit eivät ole minkään yhteiskunnallisen sorron uhreja, ja jos heistä ei tykätä, vika on heidän omansa. Demokratia, oikeusvaltio ja sosiaalivaltio takaavat tavalliselle ihmiselle aika paljon suojaa ja tukea hätää ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan, mutta jos jollakulla on asiat hyvin eikä hän osaa nauttia siitä, hänen kuuluu hakea ammattiapua ongelmaansa eikä kaataa sitä koko yhteiskunnan niskaan. Jonkun oikeasti köyhän ja vaille kouluttautumis- ja sivistymismahdollisuuksia ilman omaa syytään jääneen ihmisen katkeruutta voi vielä ymmärtää, mutta ei sellaisten, jotka ovat saaneet kaiken, mitä kohtuudella voivat vaatia - Halla-ahoakin on "sorrettu" heittämällä hänen päälleen kulttuurirahaston setelipinkkoja. (Bonuksena tarjoan samaan keskusteluun sisältyneen puheenvuoroni vastauksena hompanssille, joka rinnasti maahanmuuttajien inhimillisen kohtelun Neuvostoliiton ihannointiin.)Tuo Neuvostoliiton eli tappavilla ydinaseilla aseistautuneen imperialistisen suurvallan rinnastaminen hätää, sotaa ja köyhyyttä maailman halki pakeneviin ihmisiin on muuten niin syvältä perseestä moraalittomuudessaan, ettei sille oikein löydä sanoja.Minä muuten ihan oikeasti ihmettelen, mitä se "kritiikitön ihailu" on, josta lajitoverisi jatkuvasti sönkkäävät. Tuntuu siltä, että ihmisten hyväntahtoiset pyrkimykset kohdella muista kulttuuripiireistä tulevia tavallisina ihmisinä, lasketaan heti kritiikittömäksi ihailuksi. Ehkäpä hommapiireissä eletään niin tylyssä, rakkaudettomassa ja ikävässä ympäristössä, että kaikenlaiset sydämelliset ihmissuhteet eri kulttuureista tulevien ihmisten välillä ovat "kritiikitöntä vieraan kulttuurin ihailua", koska hommalaisille vieraan kulttuurin edustajiksi identifioituvat ihmiset ovat vain vierasta kulttuuria, eivät koskaan ihmisiä ja yksilöitä. Mutta hommalaisillahan on ylipäätään vaikeuksia ymmärtää länsimaista individualismia, koska hommalaisten oma kulttuuri on niin yhdenmukaistava ja kollektivistinen.Muuten, tuo maiden nimien kirjoittaminen pienellä ym. ylenkatse suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä kohtaan on helvetin häiritsevää varsinkin sellaiselta tyypiltä, joka esiintyy suomalaisen kulttuurin ja "todellisen" humanismin edustajana (kyseessä lienee se Robespierren "neohumanismi", johon kuuluu mm. toista mieltä olevien etnisten suomalaisten hukuttaminen suohautoihin). Niin kauan kuin teikäläisille on luonteenomaista oman äidinkielen runteleminen ja (köyhästä tyylistä päätellen) ilmeinen perehtymättömyys suomalaiseen kirjallisuuteen (kaipa siksi, että pidätte sitä kuitenkin kommunistisena propagandana), voisitte ihan oikeasti lopettaa muiden ihmisten syyttelemisen siitä suomalaisen kulttuurin halveksunnasta.Mitä "suomalaisen kulttuurin halveksuntaan" noin yleisesti ottaen tulee, maassa, jossa oli koko toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton kaatumisen välisen ajan luultavasti väestömäärään verraten suurin sellainen kommunistipuolue, jossa oltiin vapaaehtoisesti jäseniä, väittämäsi "suomalaisen kulttuurin halveksunta" (kommunismi) ei tietenkään ollut millään objektiivisilla kriteereillä suomalaisen kulttuurin halveksuntaa, vaan nimenomaan suomalaista kulttuuria ja yksi osa siitä. Länsimaisen liberalismin kannattajana minäkään en pidä tätä kaikilta osin hyvänä asiana, mutta se neuvostomyönteisyys ja kommunismi ovat olleet omaa ja tunnustettua kulttuuria vuosikymmenten ajan vähintään yhtä suurelle osalle suomalaisia kuin perussuomalaisuus ja kämyily ovat nyt. Oman näkemykseni mukaan kämyaaltoa edeltäneet 2000-luvun vuodet olivat kulttuurisesti vapauttavia juuri siksi, että kahtiajako nimenomaan suomalaisen kulttuurin sisällä tuntui kadonneen ja nuoriso saattoi karnevalistisesti poimia pilan päiten käyttämiään iskulauseita sekä kommunistisesta että isänmaallis-oikeistolaisesta perinteestä. Kämyjen nousu ei suuntaudu mitään "suomalaisen kulttuurin halveksuntaa" vastaan, vaan pikemminkin tätä eklektisyyttä ja karnevalismia, josta käytetään myös teknillistä termiä vapaus.
x