Äärioikeistolaisen homoilun historiasta - Homosexualism och högerextremism, ett par ord om historien

Äärioikeistomme piirissä vaikuttavat julkihomoseksuaalit Joakim Vigelius ja Sebastian Tynkkynen ovat aika ajoin herättäneet hämmentynyttä huomiota ns. edistyksellisissä piireissä. Onhan äärioikeiston keskeinen sanoma, että homona ei saa olla, koska se on homoa. Sitä paitsi nykyinen äärioikeisto keskittyy paljon enemmän kaikenlaiseen identiteettipolitiikkaan ja vähemmistöryhmien vainoamiseen. Ennen vanhaan sille oli ainakin Suomessa tärkeämpää maanpuolustus ja kommunismin (siis oikean väriä tunnustavan kommunismin) vastustaminen. Nykyään kommunisteja ei ole paria pellepuoluetta ja perinneyhdistystä lukuun ottamatta, joten äärioikeisto leimaa kommunisteiksi liberaalit porvaritkin.

Joakim Vigelius och Sebastian Tynkkynen, två öppet homosexuella män som verkar inom vår extremhöger, har av och till väckt förvånad uppmärksamhet i de s k framstegsvänliga kretsarna. Det är ju en central del av extremhögerns förkunnelse att man inte bör vara bög eftersom det är bögigt att vara bög. Dessutom koncentrerar sig den nuvarande extremhögern mycket mer på allehanda identitetspolitik och minoritetsfientlighet. Förr i världen var det viktigare för den att förespråka försvarsvänlighet och bekämpa kommunister (alltså riktiga och verkliga kommunister som kallade sig så). I dag finns det inga kommunister längre, med undantag av ett par clownpartier och traditionsföreningar, så extremhögern utmålar t o m liberala borgare som kommunister.

Homoseksuaalisuus nähtiin työväenliikkeen alku- ja mahtiaikoina yläluokkaisena rappiona. Homoseksuaali saattoi esimerkiksi olla hieno herra, joka metsästi nuoria työläispoikia. Kun Ruotsissa oli meneillään toinen niistä kuuluisista homoskandaaleista, joiden tuloksena Suomeen syntyi käsitys ruotsalaisten homoudesta, vasemmistokirjailija Vilhelm Moberg osallistui kampanjaan, joka käytti skandaalin keskushenkilön homoutta kuningasvastaiseen propagandaan tavoitteenaan Ruotsin muuttaminen tasavallaksi - häväistysjuttuun kuului oleellisesti vihjailu, että ao. mies olisi puuhaillut seksuaalisesti kuningas Kustaa V:n kanssa. 

Arbetarrörelsen uppfattade homosexualismen längre som ett exempel på överklassens moraliska förfall. En homosexuell kunde t ex vara en fin överklassgentleman som hyste ett osunt intresse för arbetarynglingar. När en av de två beryktade bögskandaler som i Finland gav upphov till uppfattningen av svenskarna som bögar var på gång i Sverige, bidrog bland annat den vänstersinnade författaren Vilhelm Moberg till en republikansk propagandakampanj mot kungahuset - kampanjen handlade i en icke ringa grad om att insinuera att mannen i fråga hade haft någon sorts kuckeliku med kung Gustav V.

Vaikka homoseksuaalisuus olikin Ruotsissa tuohon aikaan laitonta, yksi ja toinen hoviherra kommentoi huhuja huvittuneesti ja totesi, että oli suorastaan kadehdittavaa, jos vanhalla kuninkaalla riitti vielä puhtia ja potenssia moiseen. Ilmeisesti maailmaanähnyt yläluokka katsoi, että homous oli kielletty kirkon ja tietämättömän rahvaan mieliksi, mutta hienostuneiden aatelisten herrasmiesten kuului ymmärtää ja suvaita tällaisia poikkeavuuksia.

Homosexualitet kunde på den tiden vara olagligt i Sverige, men en och annan hovdignitär kommenterade bögryktena om kungen snarast road och konstaterade, att det var avundsvärt om hans majestät. redan en gammal gubbe, ännu hade kraft och potens nog för att ha homosexuella eskapader. Uppenbarligen ansåg överklassen, världsvan som den var, att bögsex endast var förbjudet för att göra kyrkan och den ignoranta allmogen till lags, medan det för förfinade adelsmän var påbjudet att visa förståelse och tolerans för dylika avvikelser. 

Äärioikeistolle poliittisten vastustajien leimaaminen homoiksi on perinne, mutta samalla äärioikeistoon on aina hakeutunut homoseksuaalisia miehiä. Joitakin kuuluisia esimerkkejä löytyy mistäpä muualtakaan kuin saksankielisestä maailmasta.

För extremhögern är det redan en tradition att utmåla politiska opponenter som homosexuella, men samtidigt har det alltid funnits homosexuella män som sökt sig till extremhögerns led. En del välkända exempel kan vi givetvis finna i den tysktalande världen.

Ei mennä heti niiden alkuperäisten natsien historiaan, Puhutaan mieluummin Michael Kühnenistä. Kühnen oli saksalainen uusnatsi, joka aloitteli sotilasuraa kapitulanttina (Zeitsoldat), mutta sai potkut Bundeswehristä luutnantiksi noustuaan, koska hänen osallistumisensa äärioikeistolaiseen toimintaan tuli esimiesten tietoon. Nuorukaisena hän ei ollut täysin yksinomaisesti äärioikeistoon suuntautunut: häntä kiinnosti myös maolaisuus, joka 1970-luvulla olikin muodissa. Meillä Suomessahan Kai Murros, joka aloitti maolaistyylisenä vasemmistovallankumouksellisena ryhtyäkseen sitten äärioikeistolaiseksi väkivallanpalvojaksi, on hyvä esimerkki vastaavanlaisesta kahden ääripään poliittista slalomia harjoittaneesta ideologista.

Låt oss inte gå in på de ursprungliga nazisternas historia ännu. Hellre ska vi ta upp Michael Kühnen. Kühnen var en tysk nynazist som blev kapitulant (Zeitsoldat) i förbundsstatens armé men fick sparken snart efter att ha blivit löjtnant, när det blev bekant att han varit med om högerextrema aktiviteter. Som yngling var han inte ännu helt entydigt högerextremist: han intresserade sig också för maoism, som på 1970-talet var på modet. Här i Finland hade vi ju ett liknande exempel på en ideolog som idkade politisk slalom mellan de två extremiteterna: Kai Murros, som blev bekant som maoistisk vänsterrevolutionär för att sedan ägna sig åt högerextrem våldsdyrkan.

Kühnenistä tuli vaikutusvaltainen ideologinen johtaja, ja hän oli aktiivinen aseistautuneissa äärioikeistoryhmissä. Mutta kun viisi "Kansallissosialistisen toimintarintaman" (Aktionsfront Nationale Sozialisten) jäsentä murhasi nuoren aatetoverin vuonna 1981 tämän "todistetun homoseksuaalisuuden" vuoksi, Kühnen sanouti irti murhasta ja kirjoitti sen jälkimainingeissa, ei nyt sentään mitään Mein Kampfia, mutta kuusikymmensivuisen ohjelma-asiakirjan otsikolla "Kansallissosialismi ja homoseksuaalisuus" istuessaan jo toista vankeustuomiotaan natsiterroristisista rikoksistaan.

Kühnen blev en inflytelserik ideologisk ledare, och han engagerade sig aktivt i beväpnad högerextrem verksamhet. Men när fem medlemmar i "Nationalsocialistiska aktionsfronten" (Aktionsfront Nationale Sozialisten) år 1981 mördade en ung idékamrat p g a att denne var "överbevisad om homosexualitet", distanserade Kühnen sig från mordet och skrev - när han redan avtjänade sin andra fängelsedom för nazistiska terrorbrott - ett sextio sidors programdokument om temat "Nationalsocialism och homosexualitet".

Kühnen päätyi eroamaan natsijärjestöstään homoseksuaalisuutensa vuoksi, jota hän tosin ei koskaan myöntänyt. Hän kirjoitteli alan miehille tyypillisiä miehisyyttä ylistäviä julistustekstejä, joissa hän korosti miesten veljeskuntien roolia kansallissosialismin rakentamisessa ja antoi ymmärtää homoseksuaalisuuden olevan yksi hyväksyttävä tapa purkaa miehisen miehen seksuaalista energialatausta.

Kühnen tog avsked av sin nazistorganisation p g a sin homosexualitet, som han dock aldrig medgav. Han skrev typisk nynazistisk förkunnelse om hur viktiga manliga brödraskap skulle vara i nationalsocialistisk uppbyggnad och lät förstå att homosexualitet kunde vara ett acceptabelt sätt att urladda en manlig mans sexuella energi.

Kühnen kuoli vuonna 1991 Kasselin sairaalassa. Kuolinsyy oli totta kai AIDS: hän oli saanut omista energialatailuistaan HIV-tartunnan. 

Kühnen dog år 1991 på ett sjukhus i Kassel. Dödsorsaken var givetvis AIDS: han hade fått HIV-smitta av sina egna energiurladdningar.

Toinen kuuluisa homoseksuaali äärioikeistolainen oli tietysti Jörg Haider, itävaltalainen ja kuollessaan Kärntenin osavaltion maaherra., Haider oli jo toisen polven äärioikeistolainen. Hänen isänsä Robert Haider oli natsi silloin kun natsismi oli Itävallassa vielä selvästi kapinallinen aate ja vaati kanttia: Itävaltaa näet hallitsi enemmän mussolinilainen kuin hitleriläinen diktaattori, katolisen kirkon ja Italian tukeen nojautunut Engelbert Dollfuss. Dollfuss murhattiin natsien yrittäessä vallankaappausta, ja Robert Haider osallistui tähän; häntä saattoi siitä hyvästä uhata kuolemantuomiokin, joka Itävallassa pantiin täytäntöön hyvin pelottavanimisellä erityisitävaltalaisella kapineella. Isä-Haiderille tuli siis kova kiire pelastaa nahkansa lähtemällä pakolaiseksi Hitlerin Saksaan. Anschlussin jälkeen hän toki palasi kotimaahansa ja nousi natsipuolueen jonkin sortin aluejohtajaksi.

En annan välkänd homosexuell högerextremist var givetvis Jörg Haider, österrikisk politisk ledare som dog som regeringschef för förbundsstaten Kärnten. Haider var högerextremist i andra generationen. Hans far Robert Haider var nazist när nazismen i Österrike ännu var en genuint rebellisk ideologi och förutsatte ett visst civilkurage: Österrike leddes nämligen av en diktator som snarare liknade Mussolini än Hitler, Engelbert Dollfuss, som sökte stöd hos Italien och katolska kyrkan. Dollfuss blev till slut mördad när nazisterna försökte ta över makten i landet, och Robert Haider var involverad i denna kupp. Det är tänkbart att Robert, hade han inte flytt till Nazityskland, kunde räkna med dödsstraff för sitt bidrag till det misslyckade maktövertagandet. Efter Anschluss återvände han till hemlandet, och därefter verkade han som någon sorts regional pamp i österrikiska nazistpartiet.

Jörg Haider, kuten isänsä, suhtautui kielteisesti Itävallan erillisyyteen Saksasta. Hän kannatti myös maansa jäsenyyttä Euroopam yhteisössä, vaikka sittemmin vastustikin Euroopan unionia. Mitä muslimeihin ja islamilaiseen maailmaan tulee, hän tietysti vastusti maahanmuuttoa, mutta henkilösuhteiden tasolla hän oli vallan hyvissä väleissä islamilaisen maailman eräisiin diktaattoreihin, vallankin Muammar Gaddafiin, jonka poika Saif al Islam Gaddafi oli hänen läheinen ystävänsä.

Jörg Haider, som pappan, förhöll sig negativt till Österrike som ett från Tyskland separat rike. Han var för Österrikes medlemskap i Europeiska gemenskapen, trots att han efteråt motsatte sig Europeiska unionen. Vad gäller muslimer och den islamska världen, bekämpade han givetvis invandringen, men personligt var han en såt stallbroder till flera diktatorer i islamska världen, särskilt Muammar Gaddafi, vars son Saif al Islam Gaddafi var hans nära vän.

Haider osallistui nuorena opiskelijana erään rituaalimiekkailevan opiskelijayhdistyksen (saksaksi niitä kutsutaan "lyöviksi opiskelijayhdistyksiksi", schlagende Studentenverbindung) toimintaan. Ylipäätään hän oli enemmän perinteinen saksalaisnationalisti kuin monet muut äärioikeistolaiset, varsinkin nykyään, kun aate lainataan amerikankielisiltä nettisivuilta paljoakaan pureksimatta.

Som ung studerande var Haider medlem i en schlagende Studentverbindung, en studentförening som sysslade med rituell duellfäktning. Överhuvudtaget verkar han ha varit mer intresserad av traditionell tysk nationalism än många andra högerextremister, särskilt i våra dagar, då ideologin kommer ofiltrerad från amerikanska www-sidor.

Haider johti Itävallan Vapauspuoluetta (Freiheitliche Partei Österreichs, FPÖ), mutta ei ollut aivan yhtä menestyksekäs puoluejohtajana kuin kuulee väitettävän. Hän joutui FPÖ:n sisäisten riitojen vuoksi lopulta perustamaan oman puolueen, Itävallan tulevaisuuden liiton (BZÖ, Bündnis Zukunft Österreich).  Hän onnistui parhaiten omassa osavaltiossaan Kärntenissä, jonka vastaansanomaton yliherra hän oli. Oma osuutensa tähän lienee ollut hänen varhaisella slaavivastaisuudellaan, jolla hän vetosi paikallisiin, autenttisiin ennakkoluuloihin. Kärntenissä asuu merkittävä sloveenivähemmistö (kroaatteja taas asuu Burgenlandin osavaltiossa), ja Haider hankki ainakin tietyssä vaiheessa uraansa kannatusta esittämällä sloveenit kommunistisina soluttautujina. Kärntenin pääkaupunki Klagenfurt am Wörthersee on ollut historiansa aikana merkittäväkin sloveeninkielinen kulttuurikeskus nimellä Celovec. 

Haider ledde Österrikiska Frihetspartiet (Freiheitliche Partei Österreichs), men var som partiledare inte så framgångsrik som ofta påstås. P g a inre stridigheter i FPÖ såg han sig till slut nödd att starta eget parti, Alliansen för Österrikes framtid (Bündnis Zukunft Österreich). Han lyckades bäst i sin egen delstat Kärnten, vars oemotsägliga överherre han var. Detta torde ha berott på hans tidiga antislavism, med vilken han vädjade till lokala, autentiska fördomar. Kärnten har en substantiell slovensk minoritet (kroaterna i Österrike bor däremot i förbundsstaten Burgenland), och Haider fick åtminstone i ett visst skede en massa stöd genom att framställa slovenerna som kommunistiska infiltratörer. Kärntens huvudstad Klagenfurt am Wörthersee har under sin historia spelat en betydande roll som slovenskt kulturcentrum under namnet Celovec.

Haider kuoli ajamalla kännipäissään loistoautonsa seinään matkalla homokapakasta Bärentalin taloonsa (Bärental, "Karhulaakso", on eteläisessä Kärntenissä). Talo muuten joutui Haiderin suvun haltuun, kun juutalaisten omaisuus natsiaikana takavarikoitiin - alkuperäiset omistajat olivat italianjuutalaista syntyperää. Tässä voisi joku olla näkevinään jonkinlaista historian ironiaa.

Haider dog när han efter en kväll på bögklubben, dödligt berusad, körde sin lyxbil i väggen på väg till sin villa i Bärental (Bärental, "Björndalen", ligger i Sydkärnten). Villan kom i familjen Haiders ägo när judisk egendom under nazisttiden konfiskerades - de ursprungliga ägarna var av italiensk-judisk bakgrund. Man kan tolka det här som historiens ironi, om man vill.

Ennen Haideria homoseksuaaleja riitti myös alkuperäisten natsien riveissä. Tunnetuin esimerkki on tietysti SA:n johtomies Ernst Röhm, joka oli yleisen käsityksen mukaan Hitlerin läheinen ystävä ja luotettu niin kauan kuin Hitler antoi hänen elää. Hänet surmattiin ns. pitkien puukkojen yönä vuoden 1934 kesä-heinäkuun vaihteessa, kun SA:n väitettiin valmistautuvan vallankaappaukseen, ns. Röhm-Putschiin, ja Hitler muka yritti ehtiä ensin. Valtapoliittinen syy Röhmin surmaamiseen oli, että SA oli päässyt liian vahvaan asemaan ja armeija aikoi panna Hitlerin viralta, ellei tämä panisi SA:ta kuriin. Hitler teki sitten sen mitä hän parhaiten osasi, eli järjesti nirrin pois Röhmiltä.

Före Haider fanns det gott om homosexuella också i de ursprungliga nazisternas led. Det mest kända exemplet är givetvis SA-ledaren Ernst Röhm. som allmänt anses ha varit Hitlers nära vän och förtrogna så länge Führern tillät honom leva. Han mördades under de Långa knivarnas natt i slutet av juni och början av juli 1934, då SA påstods förbereda maktövertagande och Hitler låtsades förebygga det. Det maktpolitiska skälet bakom mordet på Röhm var att SA hade tillskansat sig en alltför stark maktposition: det som hotade var att armén skulle ge Hitler sparken om han inte satte SA på pli. Sedan gjorde Hitler vad han var bäst på, dvs tog Röhm av daga.

Röhmin kerrotaan pitäneen aika estottomia seksiorgioita, mutta mikään varsinainen komistus hän ei ollut. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja osoitti kuolemaahalveksivaa rohkeutta haavoittuen useaan otteeseen, myös kasvoihin. Hänelle piti rakentaa nenä uudestaan, ja tuonaikainen kauneuskirurgia oli aika puutteellista taidoiltaan, ainakin nykyiseen verrattuna.

Röhm sägs ha organiserat rätt ohämmade sexorgier, men någon skönhet var han inte. Han kämpade i första världskriget och utmärkte sig med dödsföraktande tapperhet, varvid han sårades flera gånger, också i ansiktet. Man var tvungen att bygga upp en ny näsa åt honom, och dåtida skönhetskirurgi saknade en viss skicklighet, åtminstone i jämförelse med dagens dito.

Sellaista parempaa puhdistamista

 Minä kun luulin että se oli PAHA juttu kun Stalin puhdisti Neuvostoliittoa erilaisista ihmisryhmistä, mm. tappamalla. Mutta kai tämä Trumpin puhdistus (mm. tappamalla) on sitten persujen mielestä sellaista parempaa puhdistamista.

Katleena Kortesuo ja globosnobit - Katleena Kortesuo och globosnobbarna

 Katleena Kortesuo, täti-ihminen joka kutsuu itseään "kriisiviestintäasiantuntijaksi" tai jotain sinnepäin (tyypillinen tyhjä titteli, joita nykyisessä "työ"-elämässä riittää), julistaa nyt, että "elämme globosnobien maailmassa". "Globosnobit" ovat itseinhosta kärsiviä ihmisiä, jotka "vihaavat omaa kulttuuriaan ja historiaansa", ja tällä itseinholla "ei ole mitään hyviä seurauksia".

Katleena Kortesuo, en tant som kallar sig "expert på kriskommunikation" eller någonting liknande (en av de typiska betydelselösa titlar som det vimlar av i dagens så kallade arbetsliv) förkunnar nu att vi lever i en "värld av globosnobbar". "Globosnobbarna" är, enligt Kortesuo, självföraktande personer som "hatar sin egen kultur och historia", och detta självförakt "leder inte till några positiva följder".

Tämä on äärioikeiston valhe, jonka Kortesuo on omaksunut kritiikittä ja jota hän jankkaa aivopestyn robotin lailla. Todellisuudessa "kansallismieliset" eivät voisi vähempää välittää klassisesta kotimaisesta kulttuurista (koska klassinen kulttuuri on Suomessa luotu etupäässä ruotsin kielellä, jota "kansallismieliset" vihaavat). Äärioikeiston yritys esittää itsensä jonkin aitosuomalaisuuden puolustajana on naurettava siksikin, että esimerkiksi suomenkielinen kirjallisuus on suurelta osin ideologisesti vierasta oikeistolle, ja modernia vasemmisto-oikeistovastakkainasettelua edeltävällä ajalla Suomessa kirjoitettu kirjallisuus on ruotsinkielistä. Monissa maissa kansallismielinen oikeisto haluaa paluuta kansallisromantiikkaan, mutta Suomen romanttisen ajan kansallisrunoilija on Runeberg, ja hän kirjoitti ruotsiksi.

Det här är en högerextrem lögn som Kortesuo kritiklöst anammat och som hon lik en hjärntvättad robot upprepar. I verkligheten ger de "nationellt sinnade" blanka fan i klassisk inhemsk kultur (klassisk kultur i Finland har ju skapats på svenska, ett språk som de "nationellt sinnade" hatar). Extremhögerns försök att framställa sig själv som "sann finskhets besvarare" är löjliga t o m därför att t ex finskspråkig litteratur till största delen är ideologiskt främmande för högern. Den litteratur som skrevs i Finland innan den moderna vänster-högermotsättningen kom till avfattades på svenska. I många länder vill den nationalistiska högern återgång till nationalromantisk kultur, men Finlands romantiska nationalskald var den svenskspråkige Runeberg.

Totta kai Suomessa on ollut merkittäviä suomenkielisiä kirjailijoita, jotka ovat asettuneet esimerkiksi valkoiselle puolelle sisällissodassamme. Esimerkiksi Samuli Paulaharju, joka laati monografioita Suomen maakuntien kansanperinteestä (ja kuten jokainen Paulaharjua lukenut tietää, Suomen maakuntiin luetaan tässä yhteydessä myös Venäjän Karjala sekä Ruija), tai Volter Kilpi, joka tunnetusti kirjoitti saaristolaiskuvauksen Alastalon salissa. Mutta arvatkaapa kiinnostavatko tällaiset(kaan) kirjailijat millään tavalla persuja tai äärioikeistoa. 

Naturligtvis har det funnits också viktiga finskspråkiga författare som t ex tagit ställning för de vita i vårt inbördeskrig, t ex Samuli Paulaharju, som utarbetade monografier om folktraditioner i alla finska landskap (inklusive Ryska Karelen och Finnmark i Norge), eller Volter Kilpi, berömd för sin skärgårdsskildring I salen på Alastalo. Men försök gissa om sannfinnarna eller högerextremisterna alls intresserar sig för (ens) dessa författare.

Eivät todellakaan. Pikemminkin persut ja äärioikeisto varmuuden vuoksi leimaavat Paulaharjun ja Kilvenkin vasemmistolaisiksi tai kommunisteiksi, koska eivät tunnista heidän nimiäänkään. Äärioikeistollehan kaikki se kulttuuri, josta he eivät tiedä eivätkä ymmärrä mitään, on kommunismia, ja mistään kulttuuristahan he eivät tiedä eivätkä ymmärrä mitään.

Nähä. Snarare utmålar sannfinnarna och extremhögern både Paulaharju och Kilpi som kommunister eller vänstermänniskor, eftersom de inte känner igen dessa herrars namn. För extremhögern är som bekant all den kultur de inte vet någonting om eller inte förstår sig på kommunism, och som bekant vet de inte någonting om någon kultur och ännu mindre förstår de sig på den.

Sen minä kyllä uskon, että Kortesuon omissa pinnallisissa tanttapiireissä tuota "globosnobiutta" esiintyy. (Helvetin typerä sana tuo "globosnobi" muuten. Kuulostaa globaalin äärioikeiston globaalista sanavarastosta lainatulta, vähän niin kuin taannoinen "globohomo".) Ihmiset käyvät syömässä "etnisissä ravintoloissa" siitä yksinkertaisesta syystä että suomalainen maaseuturavintoloiden perinne lopahti kieltolakiin. Jos sellaisia ruokaloita vielä olisi olemassa, niissä takuulla käytäisiin suurten massojen voimin. Mutta kun ei ole niin ei ole. Lähin vastine taitavat olla huoltoasemien ruokalat, joissa kyllä käydään. Minäkin käyn.

Visst tror jag att "globosnobbar" förekommer i de ytliga tantkretsar där Kortesuo själv umgås. (Det där ordet "globosnobb" låter förresten helt idiotiskt. Jag antar att det härstammar från den globala extremhögerns globala ordskatt, ungefär som "globohomo" för ett par år sedan.) Folk föredrar "etniska restauranger" av det enkla skälet att det inte längre finns några folkliga restauranger med finsk husmanskost - den traditionen försvann under förbudslagen. Om sådana restauranger ännu fanns, skulle de naturligtvis besökas av stora massor. Men när de inte finns så finns de inte. Den närmaste motsvarigheten är lunchrestaurangerna på bensinmackarna, och de har ingen brist på kunder. Jag brukar också äta lunch på sådana ställen ibland.

Äärioikeistolaisilta tulee tuo Kortesuon helvetin ärsyttävä tapa kertoa meille normaaleille ihmisille, että muka heti "vihaamme" suomalaista kulttuuria, omaa maatamme tms., jos mukavuudenhaluamme tilaamme Woltista mieluummin kiinalaista, nepalilaista tai vaikka vietnamilaista kuin sähläämme itse keittiössä kasaan jotain onnetonta "suomalaista" kotievästä. Älä sinä Katleena tule meille kertomaan mitä mieltä me olemme asioista. Kuten sanottu, jos Woltista löytyisi vaikka savolaista tai karjalaista mättöä, kyllä me sitä tilaisimme. Monet Kortesuon aatetovereiden vihaamista "vihervasemmistolaisista" haluavat jo ekologisista syistä ennen kaikkea kotimaisista aineksista keiteltyä ruokaa (ja etniset ruokalatkin tarjoavat mielellään sellaista, koska asiakkaat sitä vaativat).

Kortesuos högst irriterande manér att förkunna att vi normala människor "hatar" finsk kultur eller vårt hemland osv. om vi av ren bekvämlighet beställer kinesisk, nepalesisk eller t o m vietnamesisk mat i stället för att på egen hand laga käk. När någon Katleena Kortesuo kommer och förklarar oss vad vi tycker och tänker om saker och ting är det faktiskt mycket förolämpande och arrogant. Som sagt, om det finns savolaxiskt eller karelskt grubb på Wolt har ingen någonting emot att ibland beställa det. Många av de "grönvänstermänniskor" som Kortesuos idéfränder så föraktar vill redan av ekologiska skäl äta mat som lagats på inhemska ingredienser, och även de etniska matställena gör dem gärna till lags - kunden är ju kungen.

Siihen aikaan kun minä vielä sain kirjoittaa maksua vastaan, kyse oli usein kotimaisen kirjallisuuden ja kulttuurin kommentoinnista - pyrin tavallisesti jäljittelemään sellaisia lapsuuteni Suomen Kuvalehteen kirjoittaneita tekijöitä kuin vaikkapa Kyösti Skyttä (persuille tiedoksi, että Skyttä oli liberaalipuolueen poliitikko, ja poliittisesta kasvatuksestani huolehtinut isoisäni kuului samaiseen puljuun vanhoilla päivillään). Olin silloin, ja olin edelleenkin, sitä mieltä että suomalaisesta kulttuurista ja suomalaisuudesta jankkaaminen jonkun Skytän tyyliin on merkittävä osa henkistä maanpuolustusta, koska suomalaisuus ilmiönä syntyy ja uudestisyntyy siellä, missä sen sisällöstä jatkuvasti neuvotellaan.

När jag ännu tilläts skriva mot betalning, handlade det ofta om kommentarer till finsk litteratur och kultur - då försökte jag skriva i samma stil som kolumnister i tidskriften Suomen Kuvalehti i min barndom, t ex Kyösti Skyttä (sannfinnarna informeras härmed om att Skyttä var aktiv i liberala folkpartiet, och min morfar, som tog hand om min politiska uppfostran, var medlem i samma parti i sina gamla dagar). Redan då, och ännu mera i dag, var jag av den åsikten att det utgör en viktig aspekt av fosterlandets andliga försvar att käbbla och tjata om finsk kultur och finskhet, ty finskheten som företeelse uppstår och pånyttföds där man oavbrutet förhandlar om dess innehåll.

Mutta sellaisesta neuvottelemisesta eivät ole kiinnostuneita kortesuot eivätkä heidän äärioikeistolaiset kaverinsa. He määrittelevät omavaltaisesti suomalaisuuden, vaikkeivät tietäisi suomalaisesta kulttuurista eivätkä Suomen historiasta paljon paskaakaan.

Men sådana förhandlingar är varken Kortesuo eller hennes högerextrema kompisar intresserade av. De har utan mandat tillskansat sig makten att ensidigt definiera finskheten, trots att de inte vet någonting om vare sig finsk kultur eller finsk historia.

Milan Jaff

 Kurditaustainen katurikollinen ja rap-artisti Milan Jaff päätyi sitten karkotetuksi Suomesta. Jaffin rikokset ja muu öyhötys ovat olleet sen verran äärimmäisiä, että minkään oikeusmurhan uhriksi häntä on turha väittää: hänen karkotukseensa oli selvästi asialliset lailliset syyt ja perusteet. Äärioikeisto inisee, että jossain muka olisi jotain vihervasemmistolaisia hyysäreitä, jotka paheksuisivat Jaffin maastapoistamista, mutta minä en ole moisiin törmännyt. Sanon kyllä terveisiä, jos törmään.

Milan Jaff, den kurdiske gatubrottslingen och rap-artisten, utvisades från Finland. Jaffs förbrytelser och övriga oväsen är såtillvida extrema, att det är förgäves att påstå att han blivit offer för justitiemord: för hans landsförvisning föreligger det solida lagliga skäl. Extremhögern brukar insinuera att det finns någon sorts naiva vänstergröna någonstans som ogillar denna utvisning, men jag har inte råkat några. Träffar jag dem så ska jag säkert framföra en hälsning.

Sellaisen jutun kyllä näen tässä Milan Jaffin tapauksessa, että hän on ilmeisestikin Suomeen saavuttuaan joutunut huonoihin porukoihin, ja ihan suomalaisiin tai Suomessa kehittyneisiin. Mistään persujen kammoamasta muslimikulttuurista ei siis ole kyse. Asia on näetsen niin, että kun meillä on maahanmuuttajapoika, joka kasvaa aikuiseksi Suomessa ilman vanhempien tukea, hänellä on kova riski kotoutua väärään ja huonoon suomalaiseen kulttuuriin, sellaiseen jossa tavat ja elämäntyyli ovat rikollisia. Se on se sama alakulttuuri, josta myös persut ponnistavat.

Vad jag ser i det här fallet med Milan Jaff är att han tydligen efter sin ankomst till Finland har blivit indragen i fel gäng - rent finska eller i Finland utvecklade kriminella ligor. Det rör sig inte om någon "muslimsk kultur" som sannfinnarna är så rädda för. Det står nämligen så till att om en invandraryngling växer upp i Finland utan föräldrarnas stöd, föreligger det en stor risk att han hamnar i dåligt sällskap, där det härskar en kriminell livsstil. Och det är precis samma subkultur som sannfinnarna rekryterar sina kandidater från. 

En todellakaan väitä, että persut tai persupuolue olisivat jotenkin vastuussa Milan Jaffin rikoksista. Sitä vastoin ne rikollisjengit, joiden piirissä Jaffkin on toiminut, ovat pitkälti samaa porukkaa kuin persut ja heitä lähellä olevat äärioikeistolaiset. Tätä ei tarvitse erityisesti todistellakaan: Jaffin persialaistaustainen rikolliskollega (saanut tuomion osittain samoista rikoksista kuin Jaff), joka on rap-artisti ja käyttää taiteilijanimeä "Slim Mill", on toiminut perussuomalaisissa ja ollut heidän ehdokkaanaan.

Jag vill inte skuldbelägga sannfinnarna eller sannfinska partiet för Milan Jaffs brott. Däremot konstaterar jag att de kriminella kretsar inom vilka också Jaff varit verksam för det mesta är samma kretsar som sannfinnarna och dem närstående högerextremister. Det här behöver inte ens särskilt bevisas: Jaffs persiska kriminella kollega (dömd för delvis samma brott som Jaff), också rap-artist som lystrar till konstnärsnamnet "Slim Mill", har verkat inom sannfinnarna, även som valkandidat.

Jos Jaffilla olisi ollut Suomen kansalaisuus, niin että häntä ei olisi voinut karkottaa maastamme, hän olisi heittämällä päässyt persujen ehdokkaaksi nykyisellä rikosrekisterillään. Persujen yritykset käyttää Jaffin tapausta rasismin lietsomiseen ovat siis läpeensä tekopyhiä.

Hade Jaff haft finländskt medborgarskap så att han inte hade kunnat landsförvisas, skulle han utan några svårigheter kunnat kandidera i sannfinnarnas led. Sannfinnarnas försök att utnyttja fallet med Jaff för att sprida rasism är sålunda alldeles skenheliga.

Ano Turtiainen, valmis sotaan suomalaisia vastaan - Ano Turtiainen, beredd att kriga mot finländare

 Entinen perussuomalainen, sittemmin oman poliittisen puljun perustanut Ano Turtiainen on tunnetusti nyttemmin muuttanut Venäjälle ja uhoaa olevansa valmis taistelemaan itänaapurimme armeijassa jopa Suomea vastaan, saati sitten Ukrainaa. Kuten tiedämme, perussuomalaiset ja heitä lähellä olevat tahot esittävät olevansa kaikkein isänmaallisimpia ja kaikkia meitä muita parempia ihmisiä. Mutta tämäntasoista epäisänmaallisuutta tuskin esiintyy edes pienissä kommunistipuolueissa. Ja kuten olen vuosien varrella onnistunut todistamaan, persujen aivoriihenä toimivalla Homma-foorumilla on moneenkin otteeseen vaadittu Venäjää hyökkäämään Suomeen, jotta saataisiin tänne luotettavan murhanhimoinen ja julma taho huolehtimaan siitä eikä tarvitsisi omia käsiä liata. On siis turha kuvitella, että Ano olisi mikään varsinainen ääriesimerkki - venäläismielistä väkeä riittää persuissa ja heidän liepeillään.

Före detta sannfinnen Ano Turtiainen, som sedan startade eget politiskt parti, begav sig nyligen till Ryssland och säger sig nu vara beredd att strida mot Finland (självklart också mot Ukraina) i ryska armén. Som vi vet brukar sannfinnarna och dem närstående kretsar påstå sig vara de allra mest fosterländska och i allmänhet bättre människor än vi vanliga dödliga. Men fosterlandsfientlighet på den här nivån söker man förgäves t o m i våra kommunistiska mikropartier. Och som jag för längesen bevisat har diskussionsforumet Homma, som verkat som tankesmedja åt sannfinnarna, flera gånger om uttryckt sig gillande om en rysk ockupation av Finland: för hommaiter skulle det nämligen vara ett bekvämt sätt att slakta ned både finlandssvenskarna, de homosexuella och invandrarna utan att söla ned egna händer. Man bör alltså inte inbilla sig att Ano är någon sorts extremt exempel - inom och omkring sannfinska partiet kryllar det av rysksinnade.

Seuraavassa tähdenvälejä Anon venäläismielisyysuralta.

Här nedan ser vi läckerbitar från Anos karriär som rysslandvän.

"Ano Turtiainen säger sig vara beredd att strida mot finnar på fronten - 'Lojalitetsbrott på grundläggande nivå'"

"Före detta riksdagsledamot Ano Turtiainen säger sig vara beredd att strida mot finländare i krig."

Ano Turtiainen: "Glad Alla hjärtans dag!"

"Läs och sluta vara rädda [för Ryssland]. Finland leds av en NATO-kåt regering och det är vårt största problem."

"Ryssland har nu anledning att lägga sig i Finlands inre angelägenheter. JAG VÄDJAR NU TILL RYSSLAND!"

"För att uttrycka det med flaggor: i Ukraina är det ryska flaggan och den sataniska Prideflaggan som står mot varandra. När det nuvarande världskriget får sitt blodiga slut (under det pågående årtiondet, antar jag) ska Satan tillfångatas för tusen år med den Högstes hjälp."

Brevet mitt i bilden: "Skulle Ryssland ockupera Finland, så skulle det där med bögar och lesbianer vara åtgärdat."

Kun rasismi vie leivänkin suusta - När rasismen tar brödet ur munnen

Vanhan blogikulttuurin aikana tutustuin sitä kautta erääseen kaveriin, joka oli kasvanut kokoomuslaisessa miljöössä. Hän luonnehti tuntemansa kokoomuslaisuuden ytimeksi tunnetilaa, jota olen sittemmin tullut ironisehkosti luonnehtineeksi "terveeksi huonoksi itsetunnoksi": pelko siitä, että leipäpuu menee, jos sanoo tai tekee mitään mahdollisille kauppa- tai liikekumppaneille epämieluisaa. Silloin ennen vanhaan, kun suomalaiset sananlaskut vielä tunnettiin, oli tapana lausua: sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Itse asiassa juuri tämä "terve huono itsetunto" toimi pääasiallisena perusteena sille, miksi kokoomus vastusti tai paheksui kaikenlaisia luonnonsuojeluaatteen innoittamia protesteja ja mielenosoituksia: jos Suomen - oikeutettu tai perusteeton - maine luonnonsuojelun suurvaltana menisi, meiltä menisi leipä suusta. Nyt kuitenkin juuri se ajattelutapa on päässyt kokoomukseltakin unohtumaan. Persujen annetaan rymytä ja sekoilla tavalla, joka on jo tuhoamassa Suomen vuosikymmenten ajan vaivalla rakennetun maakuvan. 

När den gamla bloggkulturen i Finland var i sina kraftens dagar, lärde jag där känna en kille som vuxit upp i samlingspartistisk miljö. Det känslotillstånd han såg som grunden till den samlingspartism som han kände var vad jag senare ironiskt karaktäriserade som "sund dålig självkänsla": skräcken för att förlora levebrödet genom att säga eller göra någonting som ogillas av potentiella handels- eller affärspartners. Den här sunda dåliga självkänslan berättigade faktiskt samlingspartisters kritiska eller avvisande inställning till allehanda miljöaktivister och deras protester: skulle dylika demonstrationer leda till att Finlands (berättigade eller oberättigade) reputation som miljövårdens stormakt gå om intet, så skulle det innebära svältdöden för oss. Förr i världen, när vi ännu kom ihåg våra ordspråk, hette det "lyssna till den grans sus vid vars rot ditt bo är fäst". Men nu verkar just Samlingspartiet ha glömt bort precis detta tankesätt. Sannfinnarna tillåts väsnas och sjabbla så att de förstör den under årtionden med stor möda uppbyggda Finlandsbilden. 

Jupakka käynnistyi Miss Suomi Sarah Dzafcen joutavasta ja ajattelemattomasta pikkupilasta. Koska missiorganisaatio menetteli vastuullisesti ja noudatti omia sääntöjään eli antoi Dzafce-paralle kenkää, vahingon rajaaminen olisi hyvinkin voinut onnistua, elleivät persut olisi innostuneet ilmaisemaan "solidaarisuuttaan" missiä kohtaan esiintymällä huomattavasti törkeämmin rasistisissa kuvissa kuin Dzafce. Ja nyt ne kuvat ovat ehtineet jo itäaasialaisten medioiden reposteltaviksi, On syntynyt vaikutelma, että Suomea johtaa tavallisia kiinalaisia, japanilaisia ja korealaisia pilkkanaan pitävä rasistiklikki. Ja tavalliset kiinalaiset, japanilaiset ja korealaiset ovat yhteensä noin puolentoista miljardin ihmisen porukka (ja siihen päälle vielä vietnamilaiset, joita Suomessa on asunut merkittävässä määrin jo vuodesta 1979).

Bråket började när Miss Finland Sarah Dzafce gjorde ett infantilt och illa övervägt skämt. Organisationen bakom skönhetstävlingen handlade ansvarsfullt och följde sina egna regler, dvs fråntog Dzafce misstiteln, och det skulle ha varit möjligt om inte sannfinnarna fått för sig att uttrycka sin "solidaritet" med Dzafce genom att uppträda i betydligt mera rasistiska skämtbilder än hon själv gjort. Och nu har bilderna spritt sig till östasiatiska medier och väckt en hel del uppståndelse. I Östasien anses det nu allmänt att Finland leds av en rasistisk klick som föraktar vanliga kineser, japaner och koreaner. Och vanliga kineser, japaner och koreaner är en och en halv miljard till antalet (dessutom finns det en rätt stor skara vietnameser, inte minst finlandsvietnameser sedan år 1979 tillbaka).

Silloin kun vasemmistolaisiksi laskettavat poliittiset kuppikunnat osoittavat mieltä jotain epäoikeudenmukaisena sortajansa pitämäänsä valtiota vastaan, he yleensä nimenomaan vastustavat ao. valtiota sen vuoksi, mitä valtio tekee, eivät sen tavallisia asukkaita sen vuoksi, mitä tai minkä näköisiä he ovat. Perussuomalaisten irvailukuvissa sitä vastoin selvästi pilkattiin itäaasialaisten ihmisten ulkonäköä. Siinä siis ilkuttiin ihmisiä sen vuoksi, mitä he olivat ja minkä näköisiä. Tämä on ihan rasismikäsitteen perusmerkitys. Toki somen persumieliset trollit sössöttävät, että tässäkin yhteydessä muka jotenkin venytetään tai laajennetaan rasismin käsitettä, mutta heillehän mikään ei ole oikeaa rasismia, paitsi kyttyrän tykkääminen persuista.

När det är vänstersinnade eller vänstern närstående politiska kotterier som demonstrerar mot någon utländsk stat, är det faktiskt staten som protesterna gäller, och de motiveras av någonting, som staten ifråga gör. Protesterna gäller inte vanliga medborgare i staten, och inte deras utseende. I sannfinnarnas "skämtbilder" gjorde man sig däremot lustiga över östasiatiska människors utseende. Det rörde sig om vad dessa människor är och hur de ser ut. Det här är rasism i begreppets främsta mening. Naturligtvis insinuerar sannfinska troll att det här också handlade om att tänja ut begreppet på något sätt, men för dem är det bara ogillandet av dem själva som är rasism.

Peräreikäpuolue ei tietenkään ota minkäänlaista vastuuta siitä, mitä heidän hillumisensa aiheuttaa Suomen kansainväliselle maineelle. Ehei, he syyttelevät tietysti enemmän tai vähemmän kuvitteellista "vihervasemmistoa" näiden möläytysten levittelemisestä, ikään kuin maailma ei olisi jo niin globalisoitunut, että Suomessakin riittää aasiaistaustaisia ihmisiä pöyristymään tällaisesta apinaihmistason alkukantaisesta rasismista. Kuulemma koko jupakka on jonkinlaisen "loukkaantumisteollisuuden" aikaansaannosta. Aivan erityisen hauskaa on, että joku Teemu Keskisarja julistaa, kuinka "emme ole rasistisia ainoatakaan vinosilmäistä keltanaamaa kohtaan", tai jotain sinne päin - tarkkaa sanamuotoa en muista enkä laiskuuttani vaivaudu tarkistamaan, mutta jota kuinkin noin se ajatus meni: hän todisteli rasistisin sanankääntein, että persut eivät ole rasisteja.

Sannfinnarna tar naturligtvis inget ansvar för vad deras framfart innebär för Finlands internationella rykte. Nähä, de skyller bara den mer eller minde fiktiva "grönvänstern" för att sprida deras plumpa uttalanden till Östasien, som om världen inte redan vore så globaliserad att det finns folk av asiatisk bakgrund i själva Finland som ondgör sig över sannfinnarnas primitiva apmänniskorasism. Det lär vara någon sorts "indignationsindustri" som står bakom hela ståhejet. Särskilt roligt är det att Teemu Keskisarja förkunnar att vi finnar "inte är rasistiska mot en enda snedögd guling" - det här är inte ett direkt citat, men i alla fall grep han till entydigt rasistiska ord när han förkunnade att sannfinnarna inte är rasister.

Persut ovat jo alkaneet inistä, että koko skandaali oli kiinalaisten hybridivaikuttamisoperaatio. Eräs sometuttu sanoi tuossa jo, että jos persujen puheiden sanatarkka siteeraaminen on hybridivaikuttamista, niin persut toimivat suoraan kiinalaisten hybridisoturien sisällöntuottajina. Persut syöttivät suoraan Kiinan salaisen palvelun lapaan. Luonnollisestikaan he eivät tätä myönnä, koska kaikki on aina muiden syytä jos persulta kysyt. Eihän vankiloistakaan syytöntä miestä löydy, ainoastaan oikeusmurhien ja vihervasemmiston uhreja.

Sannfinnarna har redan kommit med påståendet att hela skandalen var en kinesisk hybridoperation. En av mina onlinekompisar konstaterade redan att sannfinnarna i praktiken verkar som innehållsleverantörer åt kinesiska hybridkrigare, om det är hybridkrig att direkt citera sannfinnarnas uttalanden. Sannfinnarna sköt ett självmål och kineserna tackade. Naturligtvis medger sannfinnarna inte detta, ty ingenting är sannfinnarnas fel om du frågar dem själva. Lika litet är det skyldiga som sitter i fängelser, alla de är ju offer för justitiemord eller vänstergrön smutskastning.

TUOMAS HARJUMAASKOLA!
HAASTA JANI MÄKELÄ OIKEUTEEN!

SE ON VELVOLLISUUTESI ISÄNMAALLISENA MIEHENÄ! 

Ns. vapaamielistön lapselliset kuvitelmat Sebastian Tynkkysestä - De såkallade liberalas barnsliga inbillningar om Sebastian Tynkkynen

Siihen aikaan kun Sebastian Tynkkynen tuli ulos kaapista homoseksuaalisuutensa kanssa (joka toki oli aluksi "biseksuaalisuutta" hänen virallisen versionsa mukaan), eräilläkin vapaamielisillä tahoilla oli lapsellisia taipumuksia esitellä hänet esimerkkinä siitä, kuinka seksuaalisen suvaitsevaisuuden lisääntyminen oli jotain väistämätöntä ja että persut eivät voineet pysäyttää edistyksen voittokulkua edes omissa riveissään. Tämä oli tietysti hölynpölyä. Sebastian ei ollut mikään hyviksien agentti persujen riveissä. Hän oli ja on persujen agentti homojen riveissä.´

När Sebastian Tynkkynen kom ut som homosexuell (låt vara att han till att börja med föredrog att kalla sig bisexuell) tyckte en och annan naiv liberal att detta utgjorde ett exempel på hur den framskridande sexuella liberaliseringen inte gick att hejdas och hur sannfinnarna inte kunde stoppa framsteget ens i sina egna led. Det här var naturligtvis rena rappakaljan. Sebastian var aldrig någon framstegets agent i sannfinnarnas led. Han var och är en sannfinsk agent i de homosexuellas led.

Liian monet naiivit hyvikset ovat kykenemättömiä tajuamaan, että fasistit eivät oikeasti aja edes niitä asioita, joita ovat ajavinaan. Todellisuudessa fasistien tavoite on yksinkertaisesti siirtää valta itselleen ja kavereilleen millä tahansa tekosyyllä, ja niitä tekosyitäkin vaihdetaan silmää räpäyttämättä poliittisten muotien mukaan. Kannattaa muistella sitä blogipuheenvuoroa, jolla Jussi Halla-aho aikoinaan ensimmäisen kerran pääsi kuuluisaksi: siinä hän toivoi globalisaatiokriittisten nuorten, "kiviä heittelevien vasemmistohuligaanien", surmaamista. Nykyään hänen omasta viiteryhmästään löytyvät koko maan radikaaleimmat globalisaation vastustajat, eli tekosyytä tosiaankin vaihdettiin lennossa.

Alltför många naiva och välmenande människor är inkapabla att inse, att fascister inte ens främjar de saker de påstår sig främja. Deras enda målsättning är att överföra makten till sig själva och sina kompisar med vilket svepskäl som helst, och svepskäl byter de också för att hålla sig à jour med politiska moderiktningar. Man kan t ex dra sig till minnes bloggdrapan som en gång i tiden gjorde Jussi Halla-aho beryktad.

Pitää taas kerran kerrata se Wilhoitin laki: kuuluu olla etuoikeutettuja, joita laki ei velvoita mutta joita se suojelee, ja tavallisia maan matosia, joita se velvoittaa mutta joita se ei suojele; ja kuningas (= etuoikeutettujen ryhmä) ei koskaan voi olla väärässä. Länsimaisen demokratian ja legalismin (jota Tynkkynen aatekavereineen haukkuu sosialismiksi, marxismiksi ja kommunismiksi) mukaan sellaisia etuoikeutettujen ryhmiä ei kuulu olla, vaan laki suojelee ja velvoittaa kaikkia samalla tavoin. Mutta juuri tämä on persujen ja tynkkysten mielestä epäsuotava tilanne. Heidän mielestään heille, "kuninkaalle", kuuluu erioikeus määrätä siitä, kuka saa olla suomalainen. Eivätkä he koskaam kelpuuta suomalaiseksi ensimmäistäkään maahanmuuttajaa, paitsi omat maahanmuuttajakaverinsa.

Vi måste än en gång repetera Wilhoits lag: det finns privilegierat folk som åtnjuter lagens skydd men inte kringskärs av lagen, och vanliga dödliga som kringskärs av lagen men inte åtnjuter dess skydd; och konungen (= de privilegierades grupp) kan aldrig ha fel. I en västerländsk, legalistisk demokrati (som Tynkkynen och hans idéfränder kallar socialism, marxism och kommunism) lyder grundprincipen att det inte bör finnas någon privilegierad klass, utan att alla både bör iaktta lagen och kunna söka dess skydd. Men det här är vad sannfinnarna och Tynkkynen inte kan tolerera. De anser att de, "kungen", bör kunna bestämma vem som får vara finländare. Och de kommer aldrig att acceptera som finländare en enda invandrare, med undantag av sina invandrarkompisar.

Tämä etuoikeutettu asema on se, mitä he oikeasti tavoittelevat. Käytännön politiikkaa, niitä tekosyitä, voidaan aina vaihtaa. Esimerkiksi Unkarissa maahanmuuttopolitiikkaa ollaan Viktor Orbánin kaikkivaltiaasta tahdosta mulkkaamassa suvaitsevampaan suuntaan, koska Orbánin johdolla Unkarista on tullut taloudellisesti taantuva maa: kun kotimaan nuoret lähtevät Unkarista sivistyksen pariin, jostain pitää saada mamuja tekemään työt. Mutta tämä ei tietenkään ole samaa maahanmuuttoa kuin se pahojen vihreiden sallima maahanmuutto. Ehei.

Det är den privilegierade statusen är vad de egentligen eftertraktar. Praktisk politik, svepskäl, kan man alltid byta ut. T ex i Ungern håller man nuförtiden på att införa en mera tolerant invandringspolicy med den allsmäktige Viktor Orbáns goda minne, eftersom landet under Orbáns överhöghet börjat gå baklänges vad gäller ekonomin. När unga ungrare lämnar hemlandet och flyttar till den civiliserade världen, är man illa tvungen att välkomna invandrare för att ha arbetskraft. Men det här är naturligtvis inte samma invandring som den där av hemska grönvänstermänniskor tillåtna invandringen. Näähää. 

Persutkin antavat kyllä armeliaisuudessaan sellaisten maahanmuuttajien asua Suomessa, jotka tietävät paikkansa alempiarvoisina olentoina. Tynkkysen poikaystävä ja monien persumiesten thaimaalaiset naiset saavat armon, koska heillä on perussuomalaisen miehen hyväksi käytettävä seksuaalinen reikä. Sitä vastoin persut eivät hyväksy maahanmuuttajan sopeutumista ja kotoutumista Suomeen omatahtoisena yksilönä, joka nauttii tasaveroisuudesta lain edessä ja kansalaisoikeuksista. Eivät he hyväksy kaikkia syntyperäisiä suomalaisiakaan suomalaisiksi.

Visst tillåter sannfinnarna invandrare att bo i Finland om dessa vet sin plats som mindervärdiga varelser. Sebastian Tynkkynens pojkvän och många sannfinska mäns kvinnor från Thailand finner nåd, eftersom de har ett sexuellt hål som står öppet för sannfinska penisar. Om en utlänning däremot som individ med egen vilja integreras i Finland för att åtnjuta sin jämställda ställning inför lagen och sina mänskliga rättigheter, kan inte sannfinnarna acceptera detta - de accepterar ju inte ens alla infödda finländare som jämställda medborgare.

Ennen vanhaan eli joskus kaksikymmentä vuotta sitten minäkin annoin kusettaa itseni luulemaan, että ns. maahanmuuttokritiikin takana oli aito seksuaalipoliittinen huoli muslimityttöjen jäämisestä yhteisen parittelupoolin ulkopuolelle. Mutta sekin oli pelkkä tekosyy. Ajatelkaa vaikka Nasima Razmyaria. Hän on naimisissa kantasuomalaisen miehen kanssa ja toimii yhdessä Suomen vanhimmista, vakiintuneimmista ja maltillisimmista poliittisista puolueista. Hänen pitäisi siis olla kaikin mahdollisin tavoin sopeutunut suomalaiseen kulttuuriin, myös pariutumis- ja avioitumiskulttuuriin. Mutta hänkin saa niskaansa täysin käsittämätöntä kuonaa ja mielipuolisia syytöksiä Suomen islamisoimisesta ym. naurettavuuksista.

Förr i världen, för två årtionden sedan, lät också jag mig duperas till att tro att den så kallade invandringskritiken handlade om genuin sexualpolitisk omtanke om muslimska flickor som lämnades utanför den gemensamma parbildningspoolen. Men det var också ett svepskäl. Tänk er t ex den socialdemokratiska politikern Nasima Razmyar. Hon är gift med en urfinsk man och verkar inom ett av de äldsta, mest väletablerade och moderataste politiska partierna i Finland. Hon bör sålunda sägas vara så integrerad i finländsk kultur som möjligt, inklusive parbildnings- och äktenskapskulturen. Men också hon överöses hela tiden med vansinniga beskyllningar för islamisering och liknande.

Persut ja äärioikeisto eivät siis todellakaan aja niitä asioita, joita väittävät ajavansa. Maahanmuuttoa vastaan heillä ei ole mitään, jos maahanmuutosta päättävät äärioikeistolaiset suomalaismiehet. Ulkomaalaisten puolisoiden maahantuonti on heidän mielestään ihan hyvä juttu, jos ao. puolisot ovat heidän omia nuoria vaimojaan ja seksinaisiaan, tai Tynkkysen tapauksessa seksimiehiä. Ja kuten minä voin karvaasta kokemuksesta kertoa, he eivät todellakaan kannata klassisen suomalaisen kulttuurin edistämistä, koska he vaiensivat minut, joka aikoinani kaikin voimin pyrin edistämään klassista suomalaista kulttuuria - ainoa kulttuuri, josta he jotain tietävät, on se Juho Eerolan edustama rämppäyhtyekulttuuri.

Sannfinnarna och extremhögern främjar verkligen inte vad de påstår sig främja. De har ingenting emot invandring om det är högerextrema finsktalande karlar som bestämmer om invandring. Att importera äktenskapspartners från utlandet är för dem helt okej om dessa partners är deras egna unga fruar eller sextjejer, eller sexkillar för att tala ur Tynkkynens synvinkel. Och som jag av egen bitter erfarenhet kan berätta, gillar de absolut inte klassisk finsk kultur - på min tid försökte jag främja den, men då tystade de ned mig. Den enda kultur de vet någonting om är den kultur Juho Eerola representerar - skränmusik spelad av knarkluktande lodisar.

Riikka Purra ja kannabis - Riikka Purra och cannabis

Samasta aiheesta jatketaan, eli kannabiksesta. Tällä kertaa keskuksessa on Riikka Purra, tuo yhtä kaunis, älykäs kuin hyväsydäminenkin poliitikko, jonka aviosiippa on niin kielellisesti lahjakas ja ammattitaitoinen lehtimies, että väsäsi puolisolleen puolustelukirjan nimellä Mitä "riikka" todella sanoi. Siis "riikka" pienellä ja lainausmerkeissä. Tällä tasolla liikkuu suomalainen journalistinen osaaminen nykyään, koska me jotka suomea oikeasti osaammekin olemme jo aikapäiviä sitten saaneet potkut koko alalta.

Vi ska fortsätta om samma tema. Den här gången ska det handla om Riikka Purra, denna politiker som är lika vacker som hon är intelligent och godhjärtad och vars äkta make är en så språkligt begåvad och professionell journalist att hon skrev en apologibok om sin fruga under titeln Vad "riikka" egentligen sade. Alltså "riikka" i små bokstäver och i citattecken. På den här nivån rör sig finsk journalistisk kompetens nuförtiden, eftersom vi som på riktigt förstår oss på finska språket har fått sparken från medierna för längesen.

Purra syyttelee oppositiota siitä, että se vain polttelee kannabista ja haaveilee paremmasta maailmasta. No, Purra on niin huono ihminen, että hänen mielestään paremmasta maailmasta haaveileminen on varmasti itsessään kamalaa kommunismia, mutta puhutaanpa tuosta kannabiksesta. Suoraan sanoen minä en ole yhtään vakuuttunut siitä, että esimerkiksi vihreissä röyhyteltäisiin erityisen paljon kannabista., koska siitä porukasta löytyy paljon täysraittiita ihmisiä, jotka haluavat poistaa ankarimpia huumeidenkäyttörajoituksia "humaanin päihdepolitiikan" nimissä. Mutta tiedetäänhän se: "humaani" ja "humanitaarinen" ovat äärioikeistolle kirosanoja.

Purra beskyller oppositionen för att bara röka brass och drömma om en bättre värld. Nåja, Purra är en så dålig människa att hon säkert tycker att det i och för sig rena kommunismen att drömma om en bättre värld, men låt oss tala om cannabis. Jag för min del är absolut inte övertygad om att det är just de gröna som röker särskilt mycket cannabis, ty det finns en hel del gröna partiaktivister som inte ens dricker sprit och som vill bli av med de strängaste restriktionerna för knark för att främja vad de kallar humanare rusmedelspolitik. Men vi vet ju att "human" och "humanitär" är svordomar om man frågar extremhögern.

Erityisen asiatonta tällainen huumesyyttely on, kun sitä harjoittavat persut. Siteeratakseni erästä heidän aatteensa maineikasta esiajattelijaa, "sen, että he eivät ole suorastaan vedensuosijoita, näkee jo heidän ulkoisesta olemuksestaan", eivätkä he liioin omassa elämässään kavahda laittomia päihteitäkään. Kuten muistamme, persujen ensimmäinen varsinainen äänimagneetti, Tony Halme, harrasti vihreiden syyttelemistä narkomaaneiksi ja rikollisten hyysääjiksi - ja syyllistyi itse huume- ja väkivaltarikoksiin. Ja samaa rataa on menty sen jälkeenkin. 

Att det är just sannfinnarna som kör med sådana här beskyllningar om narkomani är särskilt osakligt. För att citera en av de stora tänkarna bakom deras ideologi: "att dessa människor inte direkt gillar vatten ser man redan på deras yttre", och de har ingenting emot olagliga rusmedel i sitt eget liv heller. Som vi kommer ihåg brukade också Tony Halme, sannfinnarnas första egentliga röstmagnet, beskylla de gröna för att missbruka narkotika och pyssla om kriminella - och sedan var det Halme själv som gjorde sig skyldig till knark- och våldsbrott. Och sedan dess har det varit samma visa sannfinnarna spelat på sitt positiv.

Varsinkin provinssissa ja kunnallisvaaleissa puolueen listoilla on ollut niin parittajia kuin huumekauppiaitakin. Puolueen näkyvät ehdokkaat ovat valokuvauttaneet itseään järjestäytyneen rikollisuuden edustajien kanssa. Puolueen kansanedustaja Juho Eerola on esiintynyt rokkivideolla, jossa on vedetty nenään kokaiinia markkeeraavaa pulveria alastomien strippareiden seurassa. Jos se ei ole huumeidenkäytön ihannointia, mikä sitten? Mutta koska Eerola on persu, kyse lienee sellaisesta paremmasta narkomaniasta.

Sannfinnarnas kandidatslistor har särskilt i landsorten befolkats av både hallickar och knarklangare. En del mycket fotogena sannfinska kandidater har uppträtt i samma kompisporträtt med representanter för organiserad brottslighet. Den sannfinske riksdagsmannen Juho Eerola har t o m varit med om ett rockvideoklipp där han snortat kokain (eller ett pulver som ser ut som kokain) i nakna stripparflickors sällskap. Det handlar uppenbarligen om att idealisera knarkmissbruket. Men det är antagligen sånt där bättre knarkmissbruk, eftersom Eerola är en sannfinne.

Paroni ja kreivi ja kaikkia muita parempi ihminen Junes von Lokka zu Lokka de Lokka ei toki ole persu, vaan harjoittaa kunnallispolitiikkaa omilla listoillaan, mutta esimerkiksi Jussi Halla-aho on ilmaissut selväsanaisesti ihailunsa ja tukensa tälle lakien ja hyvien tapojen yläpuolella leijuvalle aatelis- ja rälssimiehelle. Siksi on aiheellista nähdä myös Lokka tyypillisehkönä "skenen" edustajana - loppujen lopuksihan persut ja pienempien äärioikeistoryhmien aktiivit ovat pitkälti samaa joukkoa ja samaa alakulttuuria. Lokka on tuomittu huumerikoksista, mutta kai nekin ovat sitten sellaisia parempia huumerikoksia

Junes von Lokka zu Lokka de Lokka, denne baron och greve och övermänniska, är naturligtvis ingen sannfinne, hans politiska engagemang äger rum på hans egen plattform, men t ex Jussi Halla-aho har uttryckt entydig beundran och stöd för denne adels- och frälseman som inga lagar biter på. Därför är det berättigat att se också Lokka som en rätt typisk representant för "scenen" - när allt kommer omkring är sannfinnarna och de små högerextrema grupperingarna med i samma subkultur. Lokka är en dömd knarkbrottsling, men antagligen är hans brott såna där bättre knarkbrott..