keskiviikko 6. huhtikuuta 2005

Viikon lööpit löpisevät

Salarakkaat osa 1) Ministeri Lehtomäeltä yllättävä veto: hän otti ja meni naimisiin salarakkaansa kanssa, joka oli oikeasti pidetty salassa. Ainakin lehdistöltä.


Salarakkaat osa 2) Se salatavara...perhana, sekatavarakauppias jonka nimen unohdan tahallani vietti yön uusimman salarakkaansa kanssa. Mistäkö tiedän? No siitä että se luki uusimmassa Iltalärsäkkeessä, en muista kummassa. Tällä kertaa puotipuksulla ei tiettävästi ollut julkirakasta, jota hän olisi salarakkaansa kanssa pettänyt. Jos joku teologiaan paremmin perehtynyt saa tästä tolkun, kertokoon minullekin. Vaikka olenkin uskonnollinen mies, mystiikka ei suorastaan ole paras lajini.

Salarakkaat osa 3) Isänmaan ja kansan rakastama pääministerimme Matti Vanhanen eroaa vaimostaan. Salarakkaan olemassaolo on kiistetty, mutta Notatki on lähdesuojan piiriin kuuluvilta tahoilta saanut vinkin, että kyse on aina yhtä kieron punaruusukoneen presidenttipelistä: eron takana on pääministeriparkamme vietellyt eksoottinen, kohtalokas tumma kaunotar, joka lähemmällä tarkastelulla osoittautuu demarien, öhhmm, illegaalin siiven edustajaksi. Heijaa ruusut tulipunaiset, SDP:ssä ovat kukkineet.

Salarakkaat osa 4) Emme tietenkään pääse näin helpolla eroon salarakkaista. Se aito ja alkuperäinen salarakas Marina Fingerporillinen (tai jotain sinnepäin) on päättänyt avata nettiin omat sivut, joissa voidaan tarkastella hänen makuuhuoneensa tapahtumia. Ivanauruun ei ole aihetta - ei todellakaan ole reilua tehdä pilkkaa tyttöparasta, kun tämä haluaa vain rehellisesti ansaita muutaman lantin ainoalla työllä, jonka todella osaa. Niin että kun surffaatte netistä epäsiveellistä katseltavaa ns. masturbatorisia praktiikoita varten, muistakaa suosia kotimaista. Jos tavara ei ole kyllin kovaa, ts. alastomuutta ja penetraatiota ei ole riittävästi, muistakaa jättää valituksia rouvan (rouvahan hän nykyään on, ja haluaa anteliaasti jakaa avioelämänsä meidän kanssamme) sivujen palautelaatikkoon. Eiköhän kutsumusammatissa toimivalta ihmiseltä voitane odottaa tiettyä kykyä tulla vastaan vilpittömiä ihailijoitaan. Siis hakekaa sivut esiin, tarttukaa patukkaan lujalla myötäotteella ja jynssätkää ruista ranteeseen. Muistakaa vaihtaa kättä välillä, että lihakset kehittyvät tasapuolisesti.


Salarakkaat osa 5) Kun kerran muut, niin sitten minäkin. Tunnustan! Olen lähettänyt sähköpostia nti Caoimhe Ní Mhaicínille, jonka nettipäiväkirjani lukijat muistanevat peitenimellä Söpöys. Olemme peräti vaihtaneet pari viestiä, joiden sisällön tietenkin muodinmukaisen ekshibitionistisesti paljastan tässä, tietenkin iiristä suomeksi käännettynä:

P: Moro Caoimhe. Ei sulla sitä Alan Titleyn monografiaa iirinkielisen romaanin historiasta sattuisi olemaan?
C: Joo on täällä. Hintaa olisi yhdeksäntoista eppua, plus postikulut neljä ja puoli.
P: Selvät sävelet. Pist' pakettiin. Tuossa on osoite.
C: Ai, sori, mo leithscéal, Suomeen menee tietysti kolmetoista eukkaa postikulua. Anna mulle luottokorttisi numero ja turvakoodi.
P: No voi saakeli! Ei mulla mitään luottokorttia ole. Mä lähetän vaikka käteistä.

Tämän johdosta julkirakkaani epäilemättä panee välit poikki ja lyää puukoolla. Tosin minun on sanottava, että mistään romantiikasta minun ja Caoimhen välillä ei voi olla puhettakaan, sillä nyt sain tietää, että Caoimhellakin on se kamala tapa käyttää englannin kielen mukaisia preesensmuotoja sellaisissa yhteyksissä, joissa kunnon iiri edellyttää futuuria. Hyi olkoon. Sen jälkeen kyllä pidän suhteemme tiukasti professionaalina. (Hän varmaan salaa liittää myös ag-prepositiota käyttäviä agenttikonstruktioita impersonaalimuotoihin - jo ajatuskin saa mahani kiertymään inhosta.)

Moraalinen rappio ja juoppous: Mervi Tapola aikoo kieltää aviomiehensä, koko Suomen rakastaman urheilusankarin, rehevän elämäntarinan kääntämisen hienostuneeseen elokuvataiteelliseen muotoon, koska epäilee elokuvan tekevän pilkkaa hänen henkilöstään ja koska...niin, kauhistuttava paljastus: Matti allekirjoitti filmaussopimuksen humalassa. Tästä tiedosta iltapäivälehdet luonnollisesti repäisivät muhkeat otsikot. Lööppi jää varmasti loppuiäksi mieleemme muistuttamaan meille, miten järkyttäviin äärimmäisyyksiin moraalinen rappio ja juopottelu on näinä halvan viinan ja epäisänmaallisen euroilun aikana edennyt. Kuvitelkaapa, ennen työpäivää astelette puolimatkan kahvilaan siemaisemaan virkistävänä huuruavan kupillisen ja vilkaisemaan aamun iltalehtiä, istuudutte mukavasti kahvilan pöytään ja levitätte lehden pöydälle, ja...aivan totta, siinä se on, tuo kauhea otsikko:


MATTI

ALLEKIRJOITTI

H U M A L A S S A