"Minulla on lukemattomia kirjoja hyllyssäni." (Kimmo L. Sunkkila)

Marginaali-Jani viittasi Time-lehden kaikkien aikojen romaaneihin, joista Jani tunnusti lukeneensa vain kaksi. Katsotaan, onko minulla mennyt sen paremmin.


The Adventures of Augie March
Saul Bellow

Aivan outo kirja. En ole koskaan lukenut Saul Bellowta, mutta nobelisteja harrastava ystäväni Ivan Hlinka varmasti tuntee asianomaisen teoksen, tai ainakin kirjailijan. Eikös Bellow ole sen Nobelin jossain välissä napannut? Näin ainakin muistelisin.


All the King's Men
Robert Penn Warren

Tätä nimenomaista teosta en ole lukenut. Sitä vastoin sain vuosia, vuosia sitten veljeltäni joululahjaksi Warrenin romaanin Jokin tässä elämässä, englanniksi A Place to Come To. Muistan, että sen päähenkilö oli yksinkertaisista oloista, Yhdysvaltain syrjäseudulta lähtöisin, mutta että hän tavoitteli kansalaisuutta jonkinlaisessa intellektuaalisuuden imperiumissa. Traagista oli, että hänen ja hänen oppineiden mentoriensa pyrkimys kohti henkisesti palkitsevaa ja täydellistynyttä elämää vaikutti pohjimmiltaan turhalta ja toivottomalta.

American Pastoral
Philip Roth

En ole lukenut Amerikkalaista pastoraalia, sitä vastoin kyllä Haamukirjailijan, kun veljelläni oli Philip Roth -kautensa. Haamukirjailijan päähenkilö makasi seksikolmikossa Gittan- ja Bettan-nimisten ruotsalaisten blondien kanssa; jos kirja kirjoitettaisiin nyt, Gittan ja Bettan olisivat suomalaisia goottityttöjä nimeltä Leini ja Melena. (Molemmat ovat autenttisia suomalaisia tytönnimiä, toinen tarkoittaa reumatismia ja toinen veriripulia.) Nyttemmin olen mm. Kasablogissa esitettyjen ylitsevuotavaisten kehujen ansiosta lukenut romaanin The Plot Against America, joka on hieman deus ex machina -tyyppistä loppuratkaisua lukuun ottamatta varsin vaikuttava tarina. Annoin oman kappaleeni Maria Kristiinalle, jotta hänkin tutustuisi teokseen.


An American Tragedy
Theodore Dreiser

Aivan outo kirja ja outo kirjailija. Ei pisteitä.


Animal Farm
George Orwell


Eläinten vallankumous on varmaankin Orwellin romaaneista nimenomaan taideteoksena ehein, mutta koska Orwell on lempikirjailijoitani, minun on vaikea nähdä sitä erillään hänen koko tuotannostaan, jonka olen luultavasti lukenut läpi useita kertoja. Mahdollisesti kootuissa kirjoituksissa (Collected Essays, Journalism and Letters), jotka muuten sivumennen sanoen on taidettu kääntää kokonaisuudessaan ruotsiksi, on jokunen yksittäinen teksti, joka minulta on jäänyt huomaamatta. Olen lukenut useita Orwellin teoksia eri kielillä, suomen, ruotsin ja englannin lisäksi saksaksi ja islanniksi.



Appointment in Samarra
John O'Hara

Ventovieras veikko tämäkin.


Are You There God? It's Me, Margaret
Judy Blume


Uppo-outo.


The Assistant
Bernard Malamud

Tiedänhän minä, että Malamud on tärkeä ja merkittävä kirjailija, mutta en minä hänen tuotantoaan tunne ensinkään.

At Swim-Two-Birds
Flann O'Brien

Flann O'Brienin tuotannosta tunnen parhaiten hänen lyhyet soakkunansa, jotka hän kirjoitti nimellä Myles na gCopaleen (oikeastaan sen pitäisi olla Myles na gCapaillíní, Pikkuhepojen Myles) sekä hänen ainoan iirinkielisen romaaninsa, iirinkielisiä omaelämäkertoja parodioivan An Béal Bochtin. At Swim-Two-Birdsiä olen selaillut joskus kirjastossa.



Atonement
Ian McEwan


Onnellisesti lukematta ovat tämänkin veikon teokset.

Beloved
Toni Morrison

Sama vika.


The Berlin Stories
Christopher Isherwood

En ole varmaan saanut luettua ollenkaan Isherwoodia, tai sitten niin nuorena, etten muista hänestä mitään.


The Big Sleep
Raymond Chandler

Kyllä minä olen lukenut Chandleria ja olen lukenut tätäkin, olen jopa lukenut Chandleria koskevaa oheiskirjallisuutta, mutta minusta Chandlerista tehdään yleensä syvällisempi kuin hän onkaan. Chandler kelpaa minusta aivan erinomaisesti juna-, mökki- tai vaikka vankisellilukemiseksi, mutta en oikein jaksa ymmärtää, miksi hänessä ollaan näkevinään kamalan suurenmoisia litteräärejä kvaliteetteja.


The Blind Assassin
Margaret Atwood

Atwoodilta olen toki lukenut ja omaksikin hankkinut Orjattaresi, mutta hänen muuta tuotantoaan en tunne ensinkään.


Blood Meridian
Cormac McCarthy

Cormac McCarthyn pidginisoitunutta teksasilaista rappioenglantia ei jaksa lukea, vaikka miljöö ja atmosfääri voisikin olla kiehtova.


Brideshead Revisited
Evelyn Waugh

Tunnen vain kirjailijan nimen, mutten hänen teoksiaan.


The Bridge of San Luis Rey
Thornton Wilder

Olen usein ajatellut, että tämä kirja pitäisi lukea venäjäksi käännettynä. Se tuntuu nimittäin olevan hyvin suosittu Venäjällä. Joskus kuulostaa siltä kuin kaikki vähänkin lukutaitoiset venäläiset olisivat lukeneet sen.


Call It Sleep
Henry Roth

Outo on.


Catch-22
Joseph Heller

Juuri ennen kuin lähdin puoleksi vuodeksi Irlantiin, hankin oman kappaleen tätä kirjaa. Valitettavasti en ehtinyt lukea sitä kokonaan, enkä tietenkään ottanut matkalukemiseksi. Nykyään silloin ostamani kappale nousee kirjakasojen uumenista esiin joka puoles vuosi, mutta katoaa ennen kuin saan sen luettua loppuun. Hyvä kirja se toki on, ja aiheesta arvostettu satiiri.


The Catcher in the Rye
J.D. Salinger

Tämäkin on tullut luettua sekä suomeksi että englanniksi aika nuorena. Taisi itse asiassa olla ensimmäisiä murrosikäisenä englanniksi tavailemiani kirjoja, äidillä oli oma kappale. Ihan passeli nuorisokuvaus, mutta en yhtään ymmärrä, miksi siitä niin kovasti kohdataan. S.E.Hintonin Me kolme ja jengi tai Ulrich Plenzdorfin Nuoren W:n uudet kärsimykset kolahtivat nuoreen kolliin ihan toisella tavalla.


A Clockwork Orange
Anthony Burgess

Olenhan minä sekä nähnyt leffan että lukenut kirjan, sekä alkuteoksen että kamalan Moog-suomennoksen - olen yhä sitä mieltä, että kirjan nimi on suomennettava Pullosta tullu', ei "Kellopeliappelsiini". (Sitä paitsi se on oikeasti kellonjousi, siis vedettävä voimajousi, eikä mikään "kellopeli".) En pidä sitä Burgessin parhaana, enkä Burgessia varsinaisesti luettavaa kummempana kirjailijana (Language Made Plain on oikeastaan ainoa Burgessin kirja, josta olen pitänyt).



The Confessions of Nat Turner
William Styron

En ole lukenut Styronia, en edes sitä pakollista.


The Corrections
Jonathan Franzen

Outo kirja, ja kirjailijankin tunnen vain nimeltä.


The Crying of Lot 49
Thomas Pynchon

En ole lukenut Pynchonia, ja minulla on erittäin voimakkaita ennakkoluuloja häntä kohtaan.


A Dance to the Music of Time
Anthony Powell

Ihan outo tämäkin.


The Day of the Locust
Nathanael West


Tämänkin kirjailijan tunnen vain nimeltä.

Death Comes for the Archbishop
Willa Cather

Hä?


A Death in the Family
James Agee

Midäh? Gugah?



The Death of the Heart
Elizabeth Bowen

Emmäätällasia...


Deliverance
James Dickey

Ai, Syvä joki siis perustuu johonkin kirjaan? Aina oppii, kun vanhaksi elää...


Dog Soldiers
Robert Stone

Koirasotilaat olivat jonkin intiaaniheimon soturiseura, mutta tätä kirjailijaa en kyllä tunne.


Falconer
John Cheever

Outo tyyppi, outo kirja.


The French Lieutenant's Woman
John Fowles

Oletan, että olen sekä lukenut kirjan että nähnyt elokuvan, mutta suoraan sanoen en ole varma. Silloin aikoinaan kun kirja ja elokuva olivat pinnalla, kaikki tiedotusvälineet olivat niin täynnä juonipaljastuksia ja kommentaaria, että minulla oli aika selkeä kuva kirjan ja elokuvan ideasta jo kauan etukäteen.


The Golden Notebook
Doris Lessing

Nuorena poikana Doris Lessingin omintakeiset avaruusromaanit olivat minulle aika tärkeitä, ainakin sarjan ensimmäiset, Shikasta ja Avioliitot vyöhykkeiden välillä. Siriuksen kokeiden jälkeen en enää jaksanut jatkaa. Nykyään en enää tiedä, mitä noissa tekeleissä oikeastaan näin. Lessingin muut teokset ovat jääneet minulle vieraiksi. Gotthold Ephraim Lessingin Viisas Natan on minulle huomattavasti tutumpi ja nyttemmin myös henkilökohtaisesti tärkeämpi.


Go Tell it on the Mountain
James Baldwin

Olenhan minä James Baldwinia lukenut, ja pitänytkin, mutta tämä taitaa olla minulle outo kirja. Tai sitten vain kaikki Baldwinit ovat minulle yhtä ja samaa klönttiä.


Gone With the Wind
Margaret Mitchell

Kyllähän minä olen lukenut Tuulen viemää. Kirjallisena ansiona on kai pidettävä sitä, että se pakottaa lukijan samastumaan Scarlett O'Haran kaltaiseen täysin epäsympaattiseen ja mahdollisesti luonnevikaiseen henkilöön. Ainakin Scarlettin illuusiottoman psykonartun asenne on varsin opettavainen ja kertoo tosielämän oikeista naisista paljon enemmän kuin kymmenen tonnia feminististä propagandakirjallisuutta. Luin itse asiassa Tuulen viemän suunnilleen kaksitoistavuotiaana, ja näin jälkeenpäin surettaa kovasti, etten ymmärtänyt, miten realistinen sen naiskuva on ja miten paljon feministien aivopesukirjallisuutta hyödyllisempi se on naisen käyttöohjeena nuorelle pojalle.


The Grapes of Wrath
John Steinbeck

Sen ruotsinnos on tuossa vuoteenviereisessä kirjakasassa, mutta loppuun en ole sitä lukenut. Eedenistä itään sitä vastoin oli rankka kokemus nuorena poikana. Se sisältää niin uskottavan kuvauksen luonnevikaisesta psykonartusta, että näin jälkeen päin ihmettelen, miksi saatoin kyseisenlaisiin hirviöihin törmätessäni uskotella itselleni, ettei minua ollut varoitettu.


Gravity's Rainbow
Thomas Pynchon

Mitäs minä nyt taas sanoinkaan Pynchonista?


The Great Gatsby
F. Scott Fitzgerald

Miksi pitäisi lukea jonkun lätsäkeikarin eksistentiaalisesta kriisistä?


A Handful of Dust
Evelyn Waugh

Edelleenkin: Waugh on minulle tuttu vain nimeltä.


The Heart Is A Lonely Hunter
Carson McCullers

Tuota, onko tämä tyyppi vakavasti otettava kirjailija? Minä olen aina luullut häntä harlekiinityyppiseksi viihdekirjailijaksi.


The Heart of the Matter
Graham Greene

Minä en pidä Graham Greenestä juurikaan. Olen lukenut Inhimillisen tekijän ja Tädin kanssa maailmalla, ja voin vain sanoa, että hän on ensimmäinen lunkin brittiläinen kirjailija, josta en pidä.

Olenhan minä toki lukenut hänen muistelmansa ystävyydestään Omar Torrijosiin, Panaman sotilasjohtajaan, joka kuoli vuonna 1981 ilmeisesti CIA:n järjestämässä lento-onnettomuudessa. Torrijos oli minulle kommunistikauhuisena, mutta myös eteläamerikkalaisten diktaattorien julmuudesta järkyttyneenä pikkupoikana jonkinlainen toivonkipinä: sotilasjohtaja, joka kuitenkin onnistui kylmän sodan aikana pysymään ulkopoliittisesti itsenäisenä (siltähän se minusta näytti) ja ilmeisesti pyrki vilpittömästi parantamaan kansansa oloja. Tuolloin olin tunnetusti sillä reaalipoliittisella kannalla, että nämä sotilasjohtajat ilmeisesti olivat Latinalaisessa Amerikassa väistämätön paha ja mahdollisesti välttämätön suojamuuri kauheaa kommunismia vastaan, mutta että tätä sotilasjohtajainstituutiota tulisi voida kehittää paikallisten asukkaiden kannalta parempaan suuntaan, jos asia oikeasti oli niin, että siellä ei ollut muunlaista poliittista kulttuuria. Jos minä jostain olin pikkupoikana vihainen Yhdysvalloille, niin Torrijosin murhasta.


Herzog
Saul Bellow

Johan minä sanoin, että Bellow on minulle uppo-outo kaveri.

Housekeeping
Marilynne Robinson

Hä? Hö?? Täh?!


A House for Mr. Biswas
V.S. Naipaul

Naipaulin matkakirjat olen suurimmaksi osaksi lukenut, monet useaankin kertaan, mutta hänen fiktiivinen proosansa on minulle täysin tuntematonta.


I, Claudius
Robert Graves

Robert Graves, joka Saksassa markkinoi itseään nimellä Robert von Ranke Graves (hän oli klassikkohistorioitsija Leopold von Ranken sukua), on kyllä tuttu nimi, mutta en usko lukeneeni hänen romaaniaan Claudiuksesta, vaikka pikkupoikana luin paljonkin Rooman valtakuntaa käsittelevää kirjallisuutta. (Latinaa en ole oppinut sanottavasti, mitä on kyllä pidettävä hiukan kummallisena.) Sen televisiosovituksen kyllä näin.


Infinite Jest
David Foster Wallace

Täysin vieras nimi.



Invisible Man
Ralph Ellison

En tätäkään tunne.


Light in August
William Faulkner

Sisareni on suuri Faulknerin ystävä, mutta minä en ole koskaan jaksanut innostua Yoknapatawphan kreivikunnan asioista.


The Lion, The Witch and the Wardrobe
C.S. Lewis

En ole lukenut Velhoa ja leijonaa. Tunnen C.S.Lewisin paremmin Tolkienin ateljeekriitikkona kuin kirjailijana, jos kohta yritinkin scifi-iässä lukea Matkaa Venukseen. En pidä ajatusta kristillisesti inspiroituneesta fantasiakirjallisuudesta täysin vieraana, pelottavana tai vastenmielisenä, mutta Narnia-sarjasta olen lukenut vain Narnian viimeisen taistelun, joka on varsin suoraviivainen kristillinen hartausromaani. Sen jälkeen tiesi, mikä pohjimmiltaan oli tarinan ideana, eikä kiinnostanut lukea sarjan muita osia. Nyt aikuisena kuitenkin tulee usein ajateltua, että se oli menetys. Ehkä suurikin.


Lolita
Vladimir Nabokov

Juu, kyllä olen lukenut. Kirja ei kolmetoistavuotiaan näkökulmasta ollut täysin vailla masturbatorisia ansioita, ja suomennoksissakin oli mukavan pornografiset kansikuvat. Ruista ranteeseen!


Lord of the Flies
William Golding

Ikävä kyllä en ole tainnut lukea kirjaa kertaakaan, vaikka suunnilleen tiedän, mistä siinä on kyse.


The Lord of the Rings
J.R.R. Tolkien

Hohhoijaa. Juu, luettu on niin monta kertaa, että olen ehtinyt kuluttaa loppuun koko roskan monta kertaa. Suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, puolaksi ja osittain venäjäksi ja espanjaksikin.


Loving
Henry Green

Mikäs tämä nyt sitten lienee?


Lucky Jim
Kingsley Amis

Minä en noista amiksista niin perusta...


The Man Who Loved Children
Christina Stead

Jokin pedofiilitragedia? Hyi yäk. En tahdo kuulla enempää.

Midnight's Children
Salman Rushdie

Olenhan minä Rushdieta lukenut paljonkin, mutta enimmäkseen ei-fiktiivistä. Tuo intialainen hersyvä tarinankerronta ei tunnu oikein uppoavan minuun.


Money
Martin Amis

Isä ja poika Amis eivät edelleenkään kiinnosta. Sille moneylle kyllä aina olisi käyttöä.


The Moviegoer
Walker Percy

Mistä ne keksivät tällaisia?


Mrs. Dalloway
Virginia Woolf

En ole onnistunut lukemaan Woolfia, vaikka yritystä on ollut.

Naked Lunch
William Burroughs

Miksi minun pitäisi lukea romaania siitä, kuinka homot ottavat huumetta, ja vielä tekevät hirvittävän ison numeron sekä homoilustaan että huumeiden ottamisestaan? Tabujen rikkominen on aina yhtä ikävystyttävää luettavaa siinä vaiheessa kun tabut on jo rikottu.


Native Son
Richard Wright

Outo mies, outo kirja.

Neuromancer
William Gibson

En ole lukenut, en ole tainnut yrittääkään lukea. Neurovelho on yksi niitä nettiaikaa edeltäviä kybertulevaisuusromaaneja, jotka vanhentuivat yhdessä yössä vuonna 1995, kun minäkin pääsin nettiin. Sitä ennen arvailtiin, millainen se kybertulevaisuus olisi. Nythän me jo tiedämme sen. Itse asiassa 1990-luvun alun tulevaisuusvisiot ovat ehkä vanhentuneet täydellisemmin kuin mitkään muut scifin aikaansaannokset.


Never Let Me Go
Kazuo Ishiguro

Japanilainen kirjallisuus ei ole alaani. En ole tainnut lukea kuin vähän Yukio Mishimaa ja Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset.


1984
George Orwell

Joo, luettu on, suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja islanniksi. Es war ein strahlend-kalter Apriltag, und die Uhren schlugen dreizehn. Oligarkkinen kollektivismi on muuten islanniksi sameignarbúskaparstefna undir fámennisstjórn, jos joku ihmettelee. Sen islanninkielisen 1984:n voisi muuten kaivaa esille kaapinpohjalta ja lukaista.


On the Road
Jack Kerouac

Olen varmaan vilkuillut, mutten lukenut kokonaan.

One Flew Over the Cuckoo's Nest
Ken Kesey

Elokuvan olen nähnyt, kirjaa en ole lukenut.

The Painted Bird
Jerzy Kosinski

Tätä kirjaa aina ajattelen sen puolankielisellä nimellä Malowany ptak, koska muistan nähneeni sen puolalaisissa kirjakaupoissa. Mutta enhän minä Kosińskia ole lukenut, vaikka olenkin nähnyt elokuvan Tervetuloa, Mr Chance.


Pale Fire
Vladimir Nabokov

Olen melkoisen varma siitä, että Pale Fire olisi minulle sopivaa luettavaa, mutta en ole koskaan reipastunut sitä lukemaan.


A Passage to India
E.M. Forster

Ei, ei.

Play It As It Lays
Joan Didion

Enpä ole lukenut.


Portnoy's Complaint
Philip Roth

Seksuaaliseen ikään tullessani kuulin, että Portnoyn tauti olisi mukavan pornografinen romaani. En kuitenkaan ole koskaan lukenut sitä.


Possession
A.S. Byatt

Uppo-outo kirjailija, vielä oudompi opus.

The Power and the Glory
Graham Greene

Johan se tuli sanottua, että minä en pidä Greenestä.

The Prime of Miss Jean Brodie
Muriel Spark

Mistä ne näitä kirjoja oikein keksivät?

Rabbit, Run
John Updike

Updike on minulle tuttu vain nimeltä.


Ragtime
E.L. Doctorow

Oletan, että Doctorow on yhtä merkittävä kirjailija kuin Updike ja Bellow, mutta ei se asiaa muuta: amerikkalainen kirjallisuus on ja pysyy minulle vieraana.


The Recognitions
William Gaddis

Outo kaveri tämäkin.

Red Harvest
Dashiell Hammett

Kertokaas minulle te viisaammat, pitäisikö tätä tyyppiä oikeasti lukea.

Revolutionary Road
Richard Yates

Tämäkin on tuntematon.

The Sheltering Sky
Paul Bowles

Outo on.


Slaughterhouse-Five
Kurt Vonnegut

Työkaverini on koettanut innostaa minua Vonnegutin lukijaksi, mutta en ole lukenut muita kuin Kissan kehdon, paitsi että veljeni Vonnegut-innostuksen aikana tulin selailleeksi paria muutakin teosta. Lisäksi olen aivan pienenä ja vaikutuksille alttiissa iässä nähnyt Vonnegutin novelleista sommitellun televisioelokuvan Between Time and Timbuktu - Suomen televisiosta se tuli muistaakseni nimellä Avaruusfantasia - jota Vonnegut itse ei juurikaan arvosta. Sen jälkeen olen yksittäisiä Vonnegutin kirjoja vilkuillessa tai hänen tarinoittensa televisiosovituksia katsellessa saanut aina palan kurkkuun muistaessani alitajuisesti jotain tuosta varhaisessa lapsuudessa nähdystä Vonnegut-sovituksesta.


Snow Crash
Neal Stephenson

En minä ole lukenut Jennifer Valtiovaltaakaan, joten miksi minun pitäisi lukea muitakaan libertaristidystopioita? Eiköhän libertarismin dystooppinen luonne ilmene jo siitäkin, että sen kannattajat ovat järkiään joko tyhmiä mulkkuja tai vain mulkkuja.


The Sot-Weed Factor
John Barth

Mikäs tämä nyt sitten on?

The Sound and the Fury
William Faulkner


Faulkner ei edelleenkään ole alaani.


The Sportswriter
Richard Ford

Uppo-outo kaveri tämäkin.


The Spy Who Came in From the Cold
John le Carre

Vakoiluromaanit ja minä, me emme oikein... Suurin osa niistä on sen luokan itseparodiaa, että parempi vain tyytyä reilusti Ian Flemingiin tai Heeresman iloiseen lahtaussekoiluun Päämääränä Dublin.

The Sun Also Rises
Ernest Hemingway

Olenhan minä Hemingwayta hiukan lueskellut, mutten ole jaksanut innostua. Tätä nimenomaista en kyllä ole lukenut.


Their Eyes Were Watching God
Zora Neale Hurston

Ihan outo.


Things Fall Apart
Chinua Achebe

Achebelta olen hyvin nuorena lukenut inhorealistisen Nigerian kuvauksen Kansan mies. Tämä Things Fall Apart ei sitä vastoin ole tuttu.

To Kill a Mockingbird
Harper Lee

Kuin surmaisi satakielen on ihan pätö romaani, ja siksi olenkin aina ihmetellyt, onko Harper Lee kirjoittanut mitään muuta.

To the Lighthouse
Virginia Woolf

En edelleenkään ole lukenut Virginia Woolfia.

Tropic of Cancer
Henry Miller

Ehkä Henry Miller olisi ollut pätevää luettavaa runkkari-iässä, mutta kyllä minusta tuntuu, että olen jo kasvanut ulos tekotaiteellisesta pornokirjallisuudesta.

Ubik
Philip K. Dick

Kyllähän minä Dickiä olen jonkin verran lukenut, mutta tätä nimenomaista en.

Under the Net
Iris Murdoch

Eipä ole tuttu tämäkään täti kuin nimeltä.

Under the Volcano
Malcolm Lowry

Häh?

Watchmen
Alan Moore & Dave Gibbons

Eiks tää oo jokin sarjisalbumi?

White Noise
Don DeLillo

Kirjailija on nimeltä tuttu, muttei muuten.


White Teeth
Zadie Smith

Sama vika.


Wide Sargasso Sea
Jean Rhys

Outo tämäkin.