lauantai 17. syyskuuta 2005

Suvaitsevaisuuden loppu

Kollega Junakohtaus parkuu nyt siitä, kuinka taannoin kutsuin häntä natsiksi hänen esiteltyään blogissaan mitä ilmeisimpien uusnatsien linkkejä vastapainona "monikulttuurisuudelle", ja hakee mielipiteilleen tukea Eero Paloheimolta ilmeisesti siinä lapsellisessa luulossa, että asianomaisen herran "vihreys" tekisi hänestä jonkinlaisen auktoriteetin minun silmissäni. Itse asiassa Eero Paloheimon äärioikeistolainen, linkolalaisuuteen vivahtava sisikunta on ollut näkyvillä jo kauan, puhumattakaan siitä, että hän aikoinaan otti Lappiin asettuneen, intiaaneina esiintyneen hörhölahkon vakavasti vielä siinä vaiheessa kun Erkki Pulliainen oli luopunut sitä suojelemasta. Muistaakseni hän kirjoitti lahkoa puolustelleen intoiluartikkelin Kanavaankin. Tällainen hörhökö minun auktoriteettini? Sällan!

En minä ylipäätäänkään pidä vihreitä kovin suuressa arvossa - siitä yksinkertaisesta syystä, että oma yhteiskuntanäkemykseni on, mahdollisesti ystäväni Jouko Heynon vaikutuksesta, muovautunut perinteisen suomalaisen legalismin linjoille, ja vihreiden keskuudessa sekä lain, yleisten lainsäädäntöperiaatteiden että lakitieteen - joka on ihan oikeasti tiede tuntemus ja ymmärtämys on melkoisen matalalla tasolla. - Kuten Jouko tapaa sanoa, "suomalaisuus" on juridinen käsite: "suomalainen" on henkilö, jolla on oikeus saada Suomen valtion myöntämä matkustusasiakirja eli passi. Muut "suomalaisuuden" määritelmät, esimerkiksi äidinkieleen, uskontoon ym. perustuvat, ovat juridisesti virattomia ja sikäli epäilyttäviä, että niihin turvautuminen on viime kädessä merkki oikeusvaltiota kohtaan vihamielisistä aikeista. Kun vaikkapa hurrivihaajat puhuvat "suomalaisuudesta" jonkinlaisena Suomen valtiosta eroavana entiteettinä, joka antaa heille oikeuden rikkoa Suomen valtion (kieli)lakeja, he tunnustautuvat valtiopetokselliseksi ainekseksi, jonka viimekätisenä aikeena on laillisen valtiojärjestelmämme kaataminen. Tästä syystä hurrivihaajat on ehdottomasti nähtävä vaarana demokratialle ja oikeusjärjestykselle ja heidät on, heti kun rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, vangittava ja tuomittava joko valtiopetoksesta tai valtiopetoksen valmistelusta.

On ilmiselvää, että muslimien sharialla on yhtäläisistä syistä valtiopetoksellista potentiaalia. Henkilö, joka on oletetun umman (uskovien yhteisön) säännöille uskollisempi kuin Suomen laille, syyllistyy ilman muuta valtiopetokseen tai sellaisen valmisteluun ja tulee, kun rikoksen on perustellusti syytä epäillä tapahtuneen, pidättää, vangita, asettaa syytteeseen ja tuomita rikoksesta. Mutta oikeusvaltiollisiin periaatteisiin kuuluu, että ketään ei voida tuomita eikä karkoittaa maasta pelkästään sen takia, että hän on muslimi, vaan ainoastaan sen takia, että hän syyllistyy rikokseen, joka antaa lainmukaiset perusteet tuomiolle ja maastakarkotukselle. Samoin oikeusvaltiollisiin periaatteisiin kuuluu, että somalialaissyntyinen pikkurikollinen, taskuvaras tai katuhuligaani saa saman kohtelun kuin syntyperäinen suomalainen pikkurikollinen, taskuvaras tai katuhuligaani, eli hänen rikoksensa näytetään toteen ja hänet tuomitaan yleisten oikeusperiaatteiden mukaan. Toisin sanoen somalialaissyntyinen pikkuvaras ei ole "terroristi, joka uhkaa länsimaista sivistystä". Hän on toistaitoinen julli, joka ei ole päässyt sisään yhteiskuntaan ja joka ei osaa hoitaa asioitaan ihmisiksi, aivan samalla tavalla kuin syntyperäinen suomalainen pikkuvaras on toistaitoinen julli, joka ei ole päässyt sisään yhteiskuntaan ja joka ei osaa hoitaa asioitaan ihmisiksi.

Mainitsin edellä, että muslimien ummaan sisältyy maanpetoksellista potentiaalia siitä syystä, että se on ylikansallinen entiteetti, jolle Suomen kansalainen ei voi olla uskollisempi kuin Suomelle syyllistymättä valtiopetokseen tai sellaisen valmisteluun. Valitettavasti vain se "länsimainen sivistys", jota Junakohtaus haluaa puolustaa mieltämäänsä "monikulttuurisuuden" uhkaa vastaan, on samanlainen entiteetti kuin muslimien umma. Toisin sanoen "länsimaista sivistystä" saa puolustaa ja "monikulttuurisuutta" vastustaa tarkalleen niin kauan kuin Suomen lakeja ei rikota. Jos Junakohtaus haluaa olla mieltämälleen "länsimaiselle sivistykselle" uskollisempi kuin Suomen laeille ja oikeusjärjestykselle, siitä vaan; mutta tietäköön, että siitä voi seurata pidätys, vangitseminen, oikeusjuttu ja vankila.

Tarkoittaako tämä sitä, että maatamme hallitsee jokin poliittisesti korrektien monikulttuuridemarihirviöiden mafia? Ei sinne päinkään. Se tarkoittaa, että tämä on oikeusvaltio, jossa sovelletaan samoja kriteereitä kaikkiin lainrikkojiin. Jos Junakohtaus sattuisi olemaan aktiivinen muslimi, yleisesti ottaen reiluhkon tuntuinen kaveri, joka kuitenkin aika ajoin valittelisi blogissaan maailman pahuutta, muslimeihin kohdistuvaa sortoa ja yleistä viinanjuontirappiota, aika ajoin intoilisi Saiga-merkkisistä suurikaliiperisista ampuma-aseista ja aika ajoin antaisi linkkejä epäilyttäville kiihkomuslimisivuille, "koska Jumalan säätämää elämäntapaa on puolustettava, kun lännen viina ja rappio uhkaa sitä" - jos siis Junakohtaus olisi tällainen Mahmud ibn al-Junakohtaus, hän olisi todennäköisesti jo nyt tarjoilemassa teetä parille Ratakadulta saapuneelle kohteliaalle vieraalle. Ja aivan täydellä syyllä, koska Suomella ei ole varaa yhteenkään kansalaiseen, joka on muslimien ummalle uskollisempi kuin Suomelle.

Mutta aivan yhtä lailla Suomella ei ole varaa yhteenkään kansalaiseen, joka on jossain ulkomailta käsin ohjatussa poliittisessa kiihkoliikkeessä määritellylle "länsimaisen kulttuurin edulle" uskollisempi kuin Suomen edulle. Jos tällaisia kansalaisia alkaa ilmaantua, meidän isänmaallisten suomalaisten velvollisuus on viipymättä ilmoittaa heistä viranomaisille, koska heillä saattaa olla tekeillä jotakin laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi - aivan samasta syystä kuin olemme velvollisia ilmoittamaan uhkaavasti käyttäytyvistä muslimisiirtolaisista viranomaisille.

Ns. suvaitsevaisuudella ei todellakaan ole mitään muuta rajaa kuin lain rajat. Toisin sanoen ns. monikulttuurisuus on ainoastaan normaali seuraus laista ja oikeudesta. Täällä saa pitää turbaania päässä siitä syystä kuin täällä saa pureskella purkkaa, eli kaikilla on oikeus tehdä sitä mitä huvittaa tai mitä on tottunut tekemään niin kauan kuin siitä ei aiheudu luonnontieteellisin, lääketieteellisin tai taloudellisin mittarein mitattavaa häiriötä muille ihmisille. Jos esimerkiksi herra Rupinder Singh Bahadur kulkee kadulla ohitse turbaani päässä, niin se ei ole häiriöksi kellekään, koska mikään laki ei kiellä ketään pitämästä turbaania. Jos Rupinder sitä vastoin pitää mukanaan tikaria, poliisin kuuluu pidättää Rupinder ja antaa hänelle rapsut teräaseen esittelystä julkisella paikalla.

Mitä sitten tulee "monikulttuurisuuteen", minulla itselläni on helvetin hyvin muistissa se aika, kun Suomessa ei käytännössä saanut olla suomalaisesta monokulttuurista poikkeavaa elämää edes lain puitteissa, vaan sosiaalitädit alkoivat heti nuuskia ihmisten asioita, jos ei osattu viimeisen päälle pysyä siinä mallissa, joka edellytti jatkuvaa samalla paikkakunnalla asumista, samoissa töissä käymistä ja omistusasuntoa. Jos Junakohtauksen "monikulttuurisuuden" vastustaminen tarkoittaa paluuta niihin aikoihin, minä kannatan monikulttuurisuutta. Jos Junakohtauksen "monikulttuurisuuden" vastustaminen tarkoittaa, että lakien noudattaminen ei riitä, vaan että pitäisi myös noudattaa jotain suomalaisuus- tai länsimaisuusmallia, jonka Junakohtaus ja hänen mustapaitaiset kaverinsa määrittelevät muilta lupaa kysymättä, minä kannatan monikultturisuutta ja vastustan Junakohtauksen ja hänen kaveriensa juonia. Jos Junakohtauksen ja hänen mustapaitaisten kaveriensa unelmissa väikkyvä "länsimaisen kulttuurin puolustaminen" edellyttää oikeusvaltion hävittämistä, sellainen länsimainen kulttuuri joutaakin mennä. Minä en sen perään itke.

Toisin sanoen Rupinder saa ihan rauhassa käyttää sitä turbaania. Siitä tikarista sitä vastoin kuuluu tulla rapsut.