sunnuntai 6. helmikuuta 2005

Witamy Was do Sławěńskeje!

Slavenia on kahdenkymmenen miljoonan asukkaan maa Itä-Euroopassa, joka rajoittuu lännessä Mrocna-jokeen (saksaksi Morke), pohjoisessa Sławěńska Nysaan (puolaksi Nysa Sławieńska) ja etelässä Zajśmite Goryn vuoristoon. Maan rajanaapurit ovat etelässä Tšekki, lännessä Saksa ja pohjoisessa Puola. Maan suurin kaupunki on pääkaupunki Wjelike Město, jossa asuu kaksi miljoonaa asukasta. Muut suuret kaupungit ovat lähellä Saksan rajaa sijaitseva merkittävä teollisuuskaupunki Carna Rěka sekä Slavenian muinaisten ruhtinaiden kruunajaiskaupunki, suuresta Pyhälle Tapanille nimetystä katedraalista tunnettu Běła Woda. Běła Woda sijaitsee samannimisen järven rannalla.




Maantieteellisesti Slavenia jakautuu Ala-Slaveniaan, jolla nimellä tunnetaan Mrocna- ja Sławěńska Nysa -jokien puoleiset, maanviljelyalueina merkittävät ja taajaan asutut alangot, sekä eteläiseen Ylä-Slaveniaan, joka on karumpaa, kivisempää, vuoristoisempaa ja harvemmin asuttua.


Väestö




Ylivoimainen osa Slavenian asukkaista pitää itseään myös etnisesti slaveeneina, joskin maassa on myös merkittävä puolalainen vähemmistö (noin 450 000 pohjoisrajan tuntumassa) sekä kourallinen yksittäisiä kyliä lähellä maan itäkärjessä sijaitsevaa Granicne Kamjenišćon kaupunkia, joissa puhutaan arkaaista etelävenäläistä murretta. Slavenian venäläiset ovat vanhauskoisia ortodokseja, joiden esi-isät vaelsivat länteen pakoon Venäjällä toimeenpantuja kirkkouudistuksia. Venäläisväestö on säilyttänyt vanhavenäläiset kansantavat, mutta uskonto on kommunistivallan vuosina merkittävästi heikentynyt, eikä nuori polvi yleensä enää vaivaudu puhumaan venäjää, varsinkaan kun paikallisten venäläisten puhumaa, slaveniaan sekoittunutta murretta ei voi aivan kyseenalaistamatta mieltää samaksi kieleksi kuin venäjää kulttuurikielenä.




Slavenian aikoinaan merkittävä juutalaisvähemmistö on Hitlerin toimien sekä laajan maastamuuton ja assimiloitumisen kautta kadonnut lähes olemattomiin. Maassa asuu nykyään enää noin 11 000 juutalaista. Carna Rěka oli ennen toista maailmansotaa merkittävä juutalainen keskus, jonka nähtävyyksiin kuuluu yhä Carna Šulan vanha synagooga.



Kieli


Slavenian virallinen kieli on länsislaavilaisiin kieliin kuuluva alaslavenia (dolnosławěńska rěc tai dolnosławěńšćina), jota kutsutaan yleensä vain slaveniaksi (sławěńšćina). Noin 8 % väestöstä lähinnä Zajśmite Gory -vuoriston länsipäässä puhuu yhä yläslavenian murretta, joka poikkeaa alaslaveniasta siinä määrin, että ainakin Slavenian ulkopuolella kielitieteilijät pitävät sitä omana kielenään. Yläslaveniaksi julkaistaan jonkin verran kansanhuumoria ja muuta murrekirjallisuutta sekä artikkeleita paikallislehdissä. Myös paikalliset radioasemat käyttävät mielellään yläslaveniaa esim. paikallisia asioita koskevien uutisten lähettämiseen.


Pohjoisen rajaseudun puolalaiset puhuvat ja kirjoittavat omaa kieltään ja julkaisevat useita sanomalehtiä. Kulttuuriyhteydet Puolaan ovat tiiviit. Sitä vastoin itärajan venäläisvähemmistöstä suurelle osalle vanhauskoisten venäjä on yksinomaan puhuttu murre, ja uskonnollisissa puitteissa järjestetty "äidinkielen" opetus merkitsee käytännössä lähinnä kirkkoslaavinkielisten rukousten opettelemista.


Kommunismin pitkään lännestä eristämät slaveenit ovat vasta viime vuosikymmenellä uskaltautuneet opettelemään vieraita kieliä. Nuoret slavenialaiset käyttelevät jo sujuvasti englantia. Myös saksan kieltä ymmärretään laajati, eräät vanhemman sukupolven edustajat osaavat sitä jopa täydelliseen kaksikielisyyteen asti. Virallisen käsityksen mukaan maassa ei kuitenkaan ole saksaa puhuvaa vähemmistöä.



Keskeisiä slaveniankielisiä fraaseja:


Hyvää huomenta! Dobre zajtšo!

Hyvää päivää! Dobry źeń!

Olkaa hyvä! Pšosym!

Kiitos! Źěkuju se (tai Źěkujom se); Paljon kiitoksia on Mějśo źěk.


Uskonto


Slavenian uskontoelämä on huomattavasti vilkastunut sitten kommunismin kaatumisen. 40 % slavenialaisista tunnustaa katolista uskoa, loput ovat joko uskonnottomia (20 %) tai kuuluvat ainakin nimellisesti Slavenian reformoituun kirkkoon (Sławěńska reforměrowana cerkwja), luterilaisiin (Sławěńska Mjertyna-Lutherowa ewangeliska cerkwja ) tai Slavenian kansalliseen protestanttiseen kirkkoon (Sławěńska narodna protestantiska cerkwja).


Myös erilaiset uususkonnot ja kultit ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan. Tämä on johtanut myös konflikteihin, ennen muuta ns. ufomellakoihin: 4. helmikuuta 1994 joukko Swojźba swětnišćowych pśijaśelow ("Avaruuden ystävien perhe") -nimisen ufokultin kannattajia mellakoi väkivaltaisesti Běła Wodan keskustassa odotetun avaruusaluksen jäätyä saapumatta järven ylle ennustettuna hetkenä. Kultin uskovaiset hyökkäilivät poliisien kimppuun ja hävittivät useita virastoja syyttäen Slavenian valtiota avaruusaluksen alasampumisesta. Havaittuaan väkivallan kohdistuvan yksinomaan valtion laitoksiin myös kaksi libertaristinuorten klubia liittyi mellakoihin.


Tapaus johti laajaan keskusteluun sekä lehdistössä että parlamentissa, ja vasemmisto ja oikeisto pääsivät yksimielisyyteen laista, joka rajoitti oikeutta uskonnolliseen tiedotus- ja käännytystyöhön muiden kuin katolisen kirkon ja maan kolmen perinteisen protestanttisen kirkon osalta. Venäläisvähemmistön, EU:n ja Yhdysvaltain paheksuttua uskonnonvapauden kaventamista laki todettiin huonosti valmistelluksi ja perustuslain vastaiseksi. Mellakoinnin herättämä närkästys ei kuitenkaan ole ohi, ja aika ajoin epäluulot ovat purkautuneet väkivaltaisena käytöksenä uusia uskonnollisia ryhmiä kohtaan: erityisesti Jehovan todistajien toimintaa vaikeuttavat jatkuvat pahoinpitelyt ja uhkaukset.


Tietoa matkailijalle:


Valuutta


Slavenia on Euroopan unionin jäsenvaltio, mutta se ei kuulu euroalueeseen. Maan valuutta on Slavenian markka, marka, joka jakaantuu sataan penniin, pjenježk. 1.1.2005 yksi euro maksoi 25,22 Slavenian markkaa. Valuuttaa voidaan vaihtaa jo Suomessa, mutta Forexilla on toimipisteitä kaikkien tärkeimpien slavenialaisten kaupunkien kauppakaduilla. Rikollisuuden yleisyyden vuoksi useimmat valuutanvaihtopisteet (paikallinen termi on wuměna tai śpa wuměny, ulkomaanvaluutta on slaveniaksi dewize, jota sanaa myös käytetään viittaamaan valuutanvaihtopaikkoihin) ovat raskaasti vartioituja ja saattavat turistista näyttää pelottavilta. Asialliset aikeet avaavat kuitenkin oven. Passin näyttäminen vartijoille pyytämättä on aina suositeltavaa.


Rokotukset ja taudit


Hepatiitti A:ta ja B:tä esiintyy Slaveniassa jonkin verran. Tartunnat ovat tavallisimpia ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa ja alamaailmassa, mutta esimerkiksi hepatiitti A voi levitä ulosteiden välityksellä huonosti siivotuista käymälöistä. Halpoja majoitusliikkeitä käyttävien reppuselkämatkaajien on syytä pitää tämä mielessä. Siksi hepatiittirokotuksen tai gammaglobuliiniannoksen hankkiminen etukäteen on varsin suositeltavaa.


Slavenia on vesikauhualuetta. Maassa ei tiettävästi ole yhtään ihmistä kuollut vesikauhutartuntoihin sitten vuoden 1992, mutta maaseudulla ja metsäalueilla on ilmennyt pariin otteeseen vesikauhuepidemioita esim. metsästyskoirissa. EU:n avustuksella ylläpidetyn tehokkaan riistanvartija- ja rankkurilaitoksen ansiosta vesikauhu-uhkiin on viime aikoina osattu varautua hyvissä ajoin, mutta jos ollaan aikeissa liikkua kaukana kaupunkipaikoista, maan kulloiseenkin rabiestilanteeseen on järkevää tutustua etukäteen esimerkiksi WHO:n verkkosivujen vesikauhutietopankin (RABNET) avulla. Slavenian oma terveysministeriö ylläpitää vesikauhutilanteesta kertovia verkkosivuja osoitteessa www.strowotnistwo.sn/publikum/informacije/aktualnosci/scaklina.html. Kielitaidottomalla maaseudulla liikkuvien kannattaa pitää mielessä, että vesikauhu on slaveniaksi sćaklina.


Slavenian AIDS-tilanne ei ole uusien EU-maiden vaikeimpia, mutta erityisesti maan katolisimmilla alueilla, kuten Běła Wodan suunnalla, kondomeja voi olla vaikeaa hankkia tavallisista apteekeista. Jos apteekki ilmoittaa olevansa katolinen (katoliska aptejka) tai sillä on "kristillinen omistaja" (kśesćijański wobsejźaŕ), tätä voidaan yleensä pitää riittävänä merkkinä siitä, että apteekki ei myy kondomeja eikä muitakaan ehkäisyvälineitä. Kondomit tulee siis varmuuden vuoksi ostaa jo Suomesta, varsinkin jos matka suuntautuu kauas pääkaupungista ja urbaanien alueiden ulkopuolelle. On kuitenkin syytä muistaa, että suurten kaupunkien yöelämässä hyvin kunnossa ja huollettuina pidetyt kondomiautomaatit ovat varsin tavallisia. Kondomi on slaveniaksi preserwatiw tai kondom, puhekielellä myös kapucka tai gumijowa kapucka.


Tavoista


Slaveniassa on syytä noudattaa yleismaailmallisia hyviä tapoja ja varautua varsin vanhanaikaisilta vaikuttaviin muodollisuuksiin. Slaveniassa jokainen mies on herra (kněz) ja jokainen nainen rouva (kněni) tai neiti (kněžna). Puhuttelusana on aina Te (Wy), joskin Puolan vastaisella rajaseudulla esiintyy puolan vaikutuksesta myös kolmannessa persoonassa puhuttelu sanoilla kněz, kněni tai kněžna. Vierailulle mentäessä on syytä ottaa mukaan kukkakimppu, joka poistetaan kääreestään ennen sen ojentamista emännälle.


Slavenialaiset ovat ylpeää ja vieraanvaraista väkeä, joka on valmis uhraamaan vaikka loppukuun talousrahat tarjotakseen vieraalle hyvät ruoat, muttei halua, että heitä pidetään köyhinä ja säälittävinä. Jos haluat konkreettisella tavalla hyvittää isäntäväkesi vaivannäön, on suositeltavaa tehdä se niin hienotunteisesti kuin mahdollista. Esimerkiksi kiitoskortin tai muun näennäisesti vähäarvoisen esineen sisään ujutettua rahalahjaa voidaan pitää suotavana.


Vanhanaikainen herrasmiesmäisyys miesten ja naisten välisissä suhteissa on Slaveniassa arvossaan. Usein hyvinkin vanhat herrat tarjoutuvat silkkaa kohteliaisuuttaan auttamaan nuoria ja reippaita naismatkailijoita kantamaan rinkkojaan. Asianmukainen tapa korvata vaivannäkö herroille on tarjota heille esimerkiksi tupakkaa tai kahvit ja kuunnella, jos tilanne ja kielitaito sen suo, heidän muistojaan Stalinin ajalta. Tiedetään kuitenkin tapauksia, joissa varkaat ovat tähän kansantapaan vedoten petkuttaneet matkailijaa, eikä epärehellisyyttä aina näe päältä. Kunnon ihmiset ovat Slaveniassa kuitenkin aina halukkaita auttamaan pulaan joutunutta turistia, ja edelläkuvatunlainen menettely voi saattaa varkaan tilanteeseen, joka on selvästi poliisiputkaa huonompi vaihtoehto, jopa huolimatta siitä, että Slavenian poliisia on moitittu kovista ja väkivaltaisista otteista.


Seksuaalitavoiltaan Slavenia on periaatteessa länsimaisen vapautunut, joskin voimakkaasti uskonnolliset, erityisesti katoliset ja kalvinistiset miljööt voivat poiketa tästä paljonkin. Kalvinistien keskuudessa amerikkalaistyyppinen uusmoralismi on voimakkaimmillaan, ja Reformoidun kristillis-isänmaallisen puolueen (Reforměrowano-Kśesćijańska Strona za Wosćojski Kraj) välityksellä sillä on myös jonkin verran poliittista vipuvoimaa. Homoseksuaalien toiminta Pride-paraateineen (paikallinen nimi: Naša Pycha) on näkyvää ainoastaan pääkaupungissa, muualla ollaan äärikristillisten iskuryhmien, ns. ristiretkeläisten (kśicaki) ja skinheadien (plěchace) pelossa hillitympiä.


Politiikka


Slavenian parhaiten organisoituneita poliittisia voimia ovat edelleenkin entisen kommunistipuolueen, ns. Taistelevan proletariaatin demokraattisen työväenpuolueen (Demokratiska Źěłaśerska Strona "Wojujucy Proletariat", DŹS-WP) ja sen apupuolueiden perilliset. Nykyään entisen kommunistipuolueen nimi on tietenkin Socialdemokratiska Źěłaśerska Strona, ja se on edelleen (vuoden 2004 vaalien jälkeen) maan suurin puolue, joskaan sillä ei ole kuin vajaa kolmannes parlamentin paikoista. Sen entisiä apupuolueita ovat Maakansan puolue (Bursko-Ludowa Strona, BLS), Vapaa demokraattinen puolue (Lichotno-Demokratiska Strona, LDS) ja Isänmaallis-demokraattinen puolue (Woścojsko-Demokratiska Strona, WDS). Näistä ainoastaan BLS on onnistunut jättämään taakseen kommunismin ajat ja nousemaan populistisen, antikommunistisista vastarintaryhmistä kehittyneen Maaseudun Rynnäkkömiesten Liiton (Zjadnośeństwo Burskich Napadowarjow, ZBN) ohitse maan suurimmaksi talonpoikaispuolueeksi.



Kommunisminvastaiset toisinajattelijapiirit ovat pyrkineet perustamaan uudelleen sotienvälisen ajan puolueita, joista tärkein oli aikoinaan Slavenian kansallinen sosialistinen puolue, SNSS (Sławěńska Narodna Socialistiska Strona). Synkkiä muistoja herättävästä nimestään huolimatta puolue on lähinnä sosiaalidemokraattinen luonteeltaan. Merkittävän osan puoluekentästä muodostavat erilaiset oikeistolaiset, uskonnolliset, isänmaalliset ym. pikkupuolueet. Niiden suuri yhteiskannatus on herättänyt liberaaleissa intellektuellipiireissä huolta Slavenian demokratian tulevaisuudesta, mutta niiden poliittista merkitystä vähentää huomattavasti esimerkiksi kristillisten puolueiden pirstaloituminen uskontunnustusrajoja myöten. Onkin merkillepantavaa, että ainoa tärkeä uskonnollinen oikeistopuolue, kalvinistinen RKP-WK (Reforměrowano-Kśesćijańska Strona za Wosćojski Kraj), menestyy vain siksi, että se on alusta asti pyrkinyt edustamaan ainoastaan kalvinisteja. Puolue pitää veljespuolueenaan pohjoisirlantilaista Demokraattista unionistipuoluetta, jonka johtaja, pastori Ian Paisley, on pariin otteeseen matkustanut Slaveniaan henkeä nostattamaan. Myös puolueen yhteydet Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeelle ovat tunnetut.