Suomen SS-miehet - De finska SS-männen

Pitääkö sanoa? Hyvä on.

Ska jag verkligen yttra mig om det här? Okej.

Suomalaisten SS-miesten osallistuminen siviilien murhiin oli täysin odotettavissa, koska suomalaiset SS-miehet kuuluivat SS:ään, eli puljuun, jonka toimintaan siviilien murhaaminen kuului aika oleellisesti.

Att finska SS-män var med om att mörda civila är någonting man kan vänta sig, eftersom de finska SS-männen stred i SS, dvs en organisation vars normala verksamhet till betydande del handlade om att mörda civila.

Suomen armeijalla tai Suomen armeijan upseereilla ei ole minkäänlaista syytä eikä tarvetta nolostella asiaa, koska SS ei ollut Suomen armeijan osa eikä sen käskyvallassa.

Finlands armé och dess officerare har ingen anledning att genera sig över saken, eftersom SS varken utgjorde en del av Finlands armé eller lydde under den.

Suomen armeijalla tai Suomen armeijan upseereilla ei ole minkäänlaista syytä eikä tarvetta vähätellä asiaa, koska SS ei ollut Suomen armeijan osa eikä sen käskyvallassa.

Finlands armé och dess officerare har ingen anledning att bagatellisera saken, eftersom SS varken utgjorde en del av Finlands armé eller lydde under den.

Suomen armeijalla tai Suomen armeijan upseereilla ei ole minkäänlaista syytä puolustella SS-miehiä, koska SS ei ollut Suomen armeijan osa eikä sen käskyvallassa.

Finlands armé och dess officerare har ingen anledning att ta SS-männen i försvar, eftersom SS varken utgjorde en del av Finlands armé eller lydde under den.

Suomen armeijalla tai Suomen armeijan upseereilla ei ole minkäänlaista vastuuta suomalaisten SS-miesten osasyyllisyydestä Natsi-Saksan raakuuksiin, koska suomalaiset SS-miehet eivät olleet Suomen armeijan komennossa. 


Finlands armé och dess officerare bör inte på något sätt ansvarsbeläggas för att finska SS-män möjligen bidragit till de nazistiska grymheterna, eftersom de finska SS-männen inte lydde under Finlands armé.

Ammattisotilailla ei ole minkäänlaista ammattikunniaan liittyvää syytä puolustella SS-miehiä, koska SS oli diktaattorin yksityisen henkikaartin luonteinen muodostelma, jota ei voida rinnastaa kansaansa ja isänmaataan puolustavaan armeijaan.

Yrkesmilitärer har inget skäl att i yrkeshederns namn ta i försvar SS-männen, eftersom SS-männen ingick i en formation som snarast var diktatorns privata livgarde, inte en armé som försvarar folket och fosterlandet. 

SS-pataljoonaan liittyneet vapaaehtoiset taistelivat Saksan puolesta Neuvostoliittoa vastaan. Tämä oli varsin tehoton tapa taistella Suomen puolesta. Isänmaan puolesta taistellaan tehokkaimmin isänmaan armeijassa.

De frivilliga i SS-bataljonen kämpade för Tyskland och bekämpade Sovjetunionen. Det här var ett synnerligen ineffektivt sätt att kämpa för fosterlandet. För fosterlandet kämpar man mest effektivt i fosterlandets armé.

Tutkimuksen yhteydessä on ilmennyt, että monet suomalaiset vapaaehtoiset pettyivät SS:ään, koska odottivat sen olevan eliittimuodostelma, jossa opitaan korkeampaa sotatiedettä käytännössä, ja joutuivat huomaamaan sen edustaneen todellisuudessa matalampaa osaamistasoa, koska se tosiaan oli pikemminkin poliittinen kuin sotilaallinen muodostelma. Suomalaiset vapaaehtoiset paheksuivat juutalaisten siviilien surmaamista jo sotilaallisista syistä: "siihen riittää huonompikin ampumataito". 

Forskningarna har visat att många finska frivilliga blev besvikna på SS, eftersom de väntat sig att det skulle handla om en elitformation, där man lär sig någon sorts högre krigsvetenskap i praktiken, men det visade sig att SS - faktiskt snarare en politisk än en militär formation - egentligen var sämre på att föra krig än vanliga arméer. Finska frivilliga yttrade sitt ogillande för mord på judiska civila av rent militära skäl: "det kan man göra fast man inte är särskilt bra på att skjuta".

Panttipataljoona oli poliitikkojen päätös, koska he katsoivat siitä olevan ulkopoliittista etua. Moraaliltaan haiskahtavien päätösten teko ulkopoliittisista syistä on Suomessa herra paratkoon aina osattu ja varsinkin sodan jälkeen.

Den finska SS-bataljonen var något politikerna beslutat om, eftersom de ansåg att det låg i landets utrikespolitiska intresse. Moraliskt suspekta utrikespolitiskt motiverade beslut är någonting Finland alltid förstått sig på, inte minst efter kriget.

Jos maanpuolustushenkinen väki yleisemmin nyt ryhtyy pesemään puhtaiksi SS-vapaaehtoisia (yllä luettelemistani syistä heillä ei ole siihen mitään moraalista velvollisuutta), se tarkoittaa aseiden jakelemista kultalautasella kaikille niille vasemmistohörhöille ja Venäjän asiaa ajaville nettiprovokaattoreille, jotka pyrkivät esittämään, että on fasismia puolustaa isänmaata Venäjän uhalta. Voin jo kuvitella, kuinka Johan Bäckman (tai vaikka Henrik Arnstad) valonarassa piilopaikassaan jo hieroo käsiään yhteen.

Om försvarsvännerna nu åtar sig att tillsammans rentvå SS-frivilliga (som jag ovan visat har de ingen moralisk förpliktelse att göra det), innebär det att dela ut vapen på guldtallrik till alla de vänstertokar och rysksinnade online-provokatörer som vill utmåla fosterlandets försvar mot ryska hotet som fascism. Jag kan föreställa mig hur Johan Bäckman (eller Henrik Arnstad för den delen) redan i sitt ljusskygga skrymsle gnuggar händerna.

Mitä sitten tulee entisiin SS-miehiin Suomen yhteiskunnassa, päätellen mm. siitä, että pataljoonassa palvellut Sulo Suorttanen toimi Kekkosen presidenttikaudella puolustusministerinä, heitä ei varsinaisesti vainottu eikä marginalisoitu suomettumisaikoina. Uskon kyllä, että sellaiset henkilöt, jotka eivät kyenneet kiinnittymään yhteiskuntaan minkään valtavirtaa edustavan järjestön kautta (kuten Suorttanen maalaisliiton/keskustapuolueen) ja joille SS-jäsenyys oli ensisijainen identiteetti, tunsivat itsensä sorretuiksi. Mutta se, että Suorttanen saattoi toimia maalaisliitossa/keskustapuolueessa, joka oli Suomen neuvostoystävällisin porvaripuolue, kertoo aika paljon entisten SS-miesten mahdollisuuksista päästä mukaan senaikaiseen suomalaiseen yhteiskuntaelämään.

Vad sen gäller de före detta SS-männen i samhället under efterkrigsåren, tjänstgjorde faktiskt en av dem, Sulo Suorttanen, som försvarsminister under Kekkonens maktperiod. Sålunda tänker jag inte ta på allvar några påståenden om att de förföljts eller marginaliserats under finlandiseringsåren. Jag tror gärna att personer som inte klarade av att komma in i samhällslivet genom någon mainstream-organisation (så som Suorttanen genom agrarförbundet/centerpartiet) och för vilka det var deras främsta identitet att vara f d SS-män kunde känna sig förtryckta. Men att Suorttanen kunde verka inom agrarförbundet/centerpartiet, som dåförtiden var Finlands sovjetvänligaste borgerliga parti, säger en hel del om hur lätt eller svårt det var att etablera sig inom beslutsfattandet i dåtida Finland som SS-veteran.

Muuten olen tästä asiasta samaa mieltä kuin Raamattukin: kun saatte tuntea totuuden, totuus vapauttaa teidät.

För övrigt anser jag att det är Bibeln som redan formulerat min åsikt om det här: när ni lär känna sanningen, ska sanningen göra er fria.