Tässä on pikapostaus, jossa on oiottu
muutamia ”maahanmuuttokriittisyyteen” ja nousevaan
äärioikeistolaisuuteen yleisesti liittyviä harhaluuloja:
- Maahanmuuttokriittisyys on jokin aivan uusi ilmiö, joka eroaa aikaisemmista rasismi- ja äärioikeistoaalloista. Todellisuudessa maahanmuuttokriittisyydessä on kyse pitkän linjan äärioikeistolaisuudesta, joka nostaa päätään yhä uudestaan aina eri nimellä.
- Maahanmuuttokriittisyys on autenttinen kansanliike. Katso edellistä kohtaa. Maahanmuuttokriittisyyden taustalla ovat presiis samat tyypit, jotka muutamaa vuotta ennen maahanmuuttokriittisyyden nousua markkinoivat samoja ideoita ”roturealismin” nimellä. Sillä kertaa ne eivät menneet läpi, koska jopa tyhmät toimittajat tunnistivat avainsanan ”rotu”.
- Maahanmuuttokriittisyys on isänmaallisuutta, eikä isänmaallisuus ole sama asia kuin äärioikeistolaisuus tai fasismi. Maahanmuuttokriittisyydessä ei ole kyse perinteisestä isänmaallisuudesta, vaan se suhtautuu usein hyvinkin kielteisesti ja jopa solvaavasti suomalaiseen isänmaallisuuteen. Maahanmuuttokriitikot solvaavat ja pilkkaavat sotaveteraaneja karkeasti, jos nämä kehtaavatkin olla eri mieltä maahanmuuttokriitikoiden kanssa. Maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa on tavallista sanoa talvisotaa käydyn väärää vihollista vastaan, antautumisen olleen parempi vaihtoehto kuin talvisota, Venäjän armeijan miehityksen olevan parempi kuin EU-jäsenyys jne. Kaikki, jotka luonnehtivat maahanmuuttokriittisyyttä isänmaallisuudeksi, ovat siksi todellisuudessa Venäjän asialla Suomen vapautta vastaan.
- Maahanmuuttokriittisyys on vain maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä, ei se voi olla fasismia eikä rasismia. Se alakulttuuri, joka kutsuu itseään ”maahanmuuttokriitikoiksi”, ei esitä mitään toteutettavissa olevia eikä mielekkäitä ehdotuksia maahanmuuttopolitiikkaan, eikä liioin ole kyennyt yksilöimään, mikä maahanmuuttopolitiikassa on vialla, paitsi se että tänne saa muuttaa tummaihoisia. Maahanmuuttokriitikot ovat myös vainonneet vuosikausia kestävillä maineenmustauskampanjoilla henkilöitä, joilla ei ole ollut osaa eikä arpaa maahanmuuttopolitiikasta päättämiseen.
- Maahanmuuttokriittisyys on legitiimi reaktio Suomen tämänhetkisen maahanmuuttopolitiikan puutteisiin. Maahanmuuttokriittisyydellä ei ole mitään tekemistä Suomen maahanmuuttopolitiikan kanssa. Todellisuudessa koko maahanmuuttokriittisyys on kansainvälisten äärioikeistoverkostojen meemitehtaalla tuotettua propagandaa. Samat teemat, samat iskulauseet ja samat iskusanat toistuvat niin Suomen, Ruotsin, Saksan kuin englanninkielistenkin maiden rasistiliikkeiden propagandassa. Kaikki suomalaisen maahanmuuttokriittisyyden iskusanat voidaan vaivatta kääntää ruotsiksi ja englanniksi, koska propaganda on yksittäisiä käsitteitä myöten täysin kansainvälistä kulkutavaraa – esimerkiksi karva-ankkuri on riikinruotsiksi skäggbarn.
- Maahanmuuttokriittisyys on legitiimi reaktio sallivaan maahanmuuttopolitiikkaan tai sallivampaa maahanmuuttopolitiikkaa vaativien ryhmien toimintaan. Todellisuudessa sallivaa maahanmuuttopolitiikkaa ajavat ryhmittymät, kuten jokin Vapaa liikkuvuus -verkosto, ovat marginaalisia järjestöjä vailla merkittävää vaikutusvaltaa saati sitten kannatusta. Itse asiassa Vapaa liikkuvuus on tullut tunnetummaksi vasta maahanmuuttokritiikin nousun myötä, koska maahanmuuttokriitikoiden vastenmielisyys on herättänyt närkästyneitä vastareaktioita ja tuonut Vapaan liikkuvuuden kaltaisille ryhmille lisää kannatusta. Eikä Suomen maahanmuuttopolitiikka ole ollut koskaan erityisen sallivaa: on kuvaavaa, että Ruotsin maahanmuuttokriitikoiden (Sverigedemokraterna) mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikka on esikuvallista ja malliksi ruotsalaisillekin.
- Maahanmuuttokriitikot ovat aiheellisesti huolissaan rasismikieltopykälien uhasta suomalaiselle sananvapaudelle. Tosiasiassa maahanmuuttokriitikot ovat painostaneet median antamaan potkut useammalle kuin yhdelle maahanmuuttokriittistä liikettä arvostelleelle. Täältä katsoen maahanmuuttokriitikot ovat itse suurin uhka sananvapaudelle. Sitä vastoin maahanmuuttokriitikot ovat netti- ja anonymiteettiosaamisensa ansiosta onnistuneet välttämään tuomiot yksiselitteisen uhrillisista rikoksista, joihin ovat vuosien varrella syyllistyneet (kunnianloukkaukset, laittomat uhkaukset ja muu vainoaminen).
- Vain poliittisesti aktiivisten äärivasemmistolaisten tarvitsee pelätä maahanmuuttokriitikoita. Tämä on sikäli totta, että maahanmuuttokriitikot pitävät kaikkia paitsi omiin porukoihinsa kuuluvia äärivasemmistolaisina. Toisin sanoen esimerkiksi poliittisesti aktiivisilla RKP:läisillä, kokoomuslaisilla ja keskustalaisilla on syytä pelätä maahanmuuttokriitikoiden häiriköintiä, koska maahanmuuttokriitikot pitävät noitakin puolueita äärivasemmistolaisina tai äärivasemmiston soluttamina.
- Maahanmuuttokriitikot ajavat kaikkien syntyperäisten suomalaisten asiaa. Todellisuudessa maahanmuuttokriitikot ovat hyökkäilleet syntyperäisiä suomalaisia vähemmistöjä vastaan ennen kuin keksivät maahanmuuttokriittisyyden vetonaulakseen. Silloin kun rasismilla ei vielä ollut nostetta, nämä samat tyypit olivat ruotsinkielenvastaisuuden asialla. Jos heillä ei olisi maahanmuuttajia, he keksisivät kyllä syntyperäisten suomalaisten joukosta vähemmistöjä vainottavakseen. Ja niinhän he tekevätkin – esimerkiksi homoseksuaalit, ruotsinkieliset, saamelaiset ja vammaiset ovat Hommalla kiukuttelun kohteina. Eräs piireissä tunnettu mies on ihan vakavissaan yrittänyt viritellä jopa savolaisvastaista rotuteoriaa (tästä syystä minunkin oli luovuttava ”savolaiskriittisistä” hommalaisparodioistani: joku olisi ne kuitenkin ottanut vakavasti).
- Maahanmuuttokriitikot puolustavat isänmaata Bäckmania ja muita venäläismielisiä vastaan. Tosiasiassa huomattava osa maahanmuuttokriitikoista sanoo avoimesti että aikoo lähteä lätkimään pakolaisiksi jos Suomea uhkaa Venäjän hyökkäys, koska nykypoliitikkoja (maahanmuuttajista puhumattakaan) he eivät halua puolustaa. Halla-ahon hiljattainen kääntyminen Ukrainan ystäväksi ja Venäjän uhan kauhistelijaksi on silkkaa poliittista opportunismia – sitä ennen hän on kunnostautunut Russia Today -propagandakanavalla kertomalla kauhujuttuja siitä, kuinka Suomessa muka on jotain maahanmuuttajagettoja, jotka just'kohta syttyvät liekkeihin. Bäckman ei ole mitenkään huonoissa väleissä maahanmuuttokriitikoiden kanssa – hiljattain esimerkiksi James Hirvisaari kävi hänen kanssaan jota kuinkin yhteisymmärtäväisen Twitter-keskustelun nykykirkon liian humaanista arvomaailmasta.
