Venäjän myrkky syövyttää - Ryska giftet fräter

On ollut jo pitkään tapana väittää, että venäläisillä on syynsä olla katkeria lännelle, koska hillitön ja rajoittamaton rosvokapitalismi tuli Venäjälle kommunismin romahdettua ja tuhosi yhteiskunnasta kaiken vakauden ja ennustettavuuden. Kuitenkin olen itse rohjennut arvella, että on yhtä perusteltua väittää Venäjän kleptokratian rappeuttaneen lännen markkinatalouden ja demokratian, mistä Donald Trumpin presidenttiys on vain yksi oire. Tämä mielipide on perustunut pitkälti ihan vain näppituntumaan, mutta Atlantic Monthly -lehdessä on juuri julkaistu Franklin Foerin juttu How Kleptocracy Came to America, joka vahvistaa näppituntumani. Tämä on oma referaattini ao. jutusta, jonka taustalla on Yhdysvaltain suurlähetystössä Moskovassa CIA:n aluepäällikkönä palvelleen Richard Palmerin kokemus.

Det har länge varit vedertaget att anse, att ryssarna har anledning att vara bittra mot Väst, eftersom den sovjetiska kommunismen avlöstes av en ohejdad och okontrollerad kapitalism som gjorde samhället instabilt och oförutsägbart. För min del har jag dock vågat misstänka, att det är lika berättigat att förmoda att det är det ryska tjuvväldet som korrumperat den västliga marknadsekonomin, och att Donald Trump blivit president i Förenta Staterna är bara ett symptom på detta. Min åsikt har utgått från ren fingertoppskänsla, men tidskriften Atlantic Monthly gav nyligen ut en artikel av Franklin Foer, How Kleptocracy Came to America, som bekräftar min fingertoppskänsla. Foers artikel bygger mest på Richard Palmers insikter: Palmer tjänstgjorde som regional CIA-chef på amerikanska ambassaden i Moskva.

Yhdysvalloissa mentiin ottamaan Venäjän uusien eliittien vakuuttelu todesta, kun nämä julistivat haluavansa maahan markkinataloutta ja kansainvälisiä talousyhteyksiä. Palmer ei ollut tästä innoissaan. Hän tiesi, että KGB oli vuosikymmenien aikana oppinut hyväksikäyttämään tehokkaasti länsimaiden pankkisektorin vähiten lainkuuliaisia hämäräfirmoja, koska vakoojille piti toimittaa käyttövaroja, ja siihen tarvittiin sellaisten pankkien apua, jotka välittivät rahaa eivätkä paljon kyselleet. Neuvostoliiton romahtaessa KGB haki apua vanhoilta hämärätutuiltaan maan kansallisvarallisuuden piilottamiseen veroparatiiseihin.

När de nya ryska eliterna bedyrade att de ville ha marknadsekonomi och internationella ekonomiska förbindelser, tog amerikanerna i gemen det här på allvar, men Palmer var inte entusiastisk. Han visste att KGB under de gångna årtiondena hade lärt sig att anlita de skummaste och minst laglydiga firmorna inom den västerländska banksektorn, eftersom det gällde att förse agenterna med brukspengar, och då behövdes det banker som var villiga att överföra pengarna utan att ställa obekväma frågor. När Sovjetunionen kraschade, gömde KGB Rysslands nationella förmögenhet i skatteparadis genom att ty sig till sina gamla skumma bekanta.

USA:n poliittinen luokka rauhoitteli itseään kuvitelmalla, että tämä puhallus oli vain rikollisen marginaalin touhua. Tästäkään Palmer ei ollut samoilla linjoilla. Hänen mielestään siinä olivat asialla nimenomaan ne ex-neuvostoeliitit, joiden kanssa amerikkalaiset poliitikot halusivat tehdä yhteistyötä. Uudesta Venäjästä oli alusta lähtien kehittymässä mafiavaltio, ja KGB:stä tuli aivan oikea rikollisjärjestö (joka se toki menetelmiltään oli ollut aikaisemminkin).

Den politiska klassen i USA inbillade sig att det bara var den kriminella marginalen som låg bakom den här kuppen. Även här var Palmer av annan åsikt. Enligt honom handlade det om precis samma ex-sovjetiska eliter som amerikanska politiker ville samarbeta med. Det nya Ryssland utvecklade sig till en maffiastat från början, och om KGB redan tidigare tillämpat metoder som är typiska för kriminella organisationer, blev det nu en äkta sådan.

Palmeria huolestutti se, että venäläiset hämärämiehet tietenkin halusivat pitää ryöstösaaliinsa hallinnassaan, jolloin heillä oli luonnollinen motiivi lahjoa ja lobata vaikkapa amerikkalaisia poliitikkoja olemaan säätämättä talousrikollisuutta suitsivia lakeja. Pitkällä tähtäimellä, Palmer katsoi, tämä johtaisi USA:n talouden ja politiikan saastumiseen venäläisen kleptokratian vaikutteista. "Amerikkalainen imperialismi" jäisi toiseksi venäläiselle kriminalismille. Näyttää siltä, että hänen huolensa oli perusteltu.

Palmer var oroad över att de ryska skummisarna, som givetvis ville behålla sitt byte, hade ett naturligt intressemotiv att genom mutor och påtryckning hindra amerikanska politiker från att stifta lagar mot ekonomisk brottslighet. På lång sikt, ansåg Palmer, skulle detta leda till att amerikansk ekonomi och politik skulle korrumperas av rysk kleptokrati. "Amerikansk imperialism" skulle visa sig vara en lätt match för rysk kriminalism. Tyvärr förefaller det att hans oro var berättigad. 

USA ei kuitenkaan vaivautunut varautumaan tällaisiin uhkiin ajoissa. Jegor Gaidar, Neuvostoliiton suuri talousuudistaja, toivoi kyllä apua puhallusten estämiseen, mutta amerikkalaisten virallinen kanta oli, että pääomapako oli luonnollinen osa kapitalistista järjestelmää - ei vika, vaan ominaisuus. Ja koska mikään ei ollut rikki, mitään ei myöskään tarvinnut korjata.

USA struntade dock i att förbereda sig för dylika hot i tid. Jegor Gajdar, Sovjetunionens store ekonomiske reformist, ville ha amerikansk hjälp för att förebygga plundringen, men amerikanernas officiella ställning var att kapitalflykten utgjorde en naturlig aspekt av det kapitalistiska systemet - ingen brist, utan en egenskap. Och när ingenting var fel, behövde man inte heller rätta till något.

Ei voi sanoa, ettei asiaan olisi yritetty puuttua, mutta yritykset jäivät kovin ponnettomiksi. Palmerin antamista viesteistä huolestunut Bill Clintonin hallinto ryhtyi kyllä toimenpiteisiin - mutta presidentin virkakausi oli jo loppumassa. George W. Bushin presidenttikauden alussa tapahtui syyskuun 11. päivän terrori-isku, joka johti Patriot Actin nimellä tunnettuun paniikkilainsäädäntöön. Yksi Patriot Actin aspekteista oli terrorismin kansainvälisen rahoituksen suitsiminen, jolloin Palmerinkin huolenaiheisiin puututtiin ja hänen ehdotuksiaan säädettiin laeiksi.

Man kan inte säga att det inte hade förekommit försök att avhjälpa problemet, men försöken förblev rätt halvhjärtade. Bill Clintons regering, som med oro hade noterat Palmers farhågor, skred visserligen till åtgärder, men först när presidentens maktperiod nästan var slut. I början av George W. Bushs presidentperiod skedde terrordådet den 11 september, vilket sedan ledde till den paniklagstiftning som kallas Patriot Act. Patriot Act gick bl a ut på att tygla den internationella finansieringen bakom terrorismen, varför även Palmers insikter beaktades och hans förslag blev lag.

Yksi porsaanreikä lakiin kuitenkin jäi. Kiinteistöala nimittäin lobbasi itselleen "tilapäisen" poikkeuksen kaikista rahankulkutarkastuksista. Ja tämä selittääkin, miksi Yhdysvaltain presidenttinä istuu nyt Venäjän korruptoima kiinteistömagnaatti. Kiinteistöjen ostaminen anonyymisti peiteyhtiöiden (shell company) kautta pysyi laillisena, ainakin joissakin osavaltioissa, jotka suorastaan suosivat peiteyhtiöiden rekisteröintiä, jos saavat itse vetää oman osuutensa välistä.

Ett kryphål lämnades dock öppet. Fastighetsfirmorna lyckades genom idogt lobbyarbete införa ett moratorium mot att kontrollera kapitalöverföringarna från utlandet inom fastighetsbranschen. Och det här är den viktigaste orsaken till att det nu sitter en med ryska pengar korrumperad fastighetsmagnat på Vita huset. Att anonymt köpa fastigheter genom skalbolag förblev lagligt åtminstone i vissa delstater, som t o m favoriserar registrering av sådana bolag, om de bara kan profitera på det. 

Amerikkalaiset paikallispoliitikot eivät ainakaan ole suhtautuneet mitenkään yksiselitteisen kielteisesti venäläisten "Airiston kelmien" yrityksiin hankkia asumuksia ja luksuskämppiä rapakon takaa. Artikkeli mainitsee Michael Bloombergin toivoneen pormestariaikoinaan avoimesti, että New Yorkiin muuttaisi lisää tähtitieteellisen äveriäitä venäläispohattoja piristämään kaupungin taloutta.

Amerikanska lokalpolitiker har åtminstone inte förhållit sig alltför avvisande mot ryska skummisars försök att skaffa sig boningar och boenden av lyxigare sort i landet. Artikeln påpekar att Michael Bloomberg, när han var borgmästare, öppet hoppades att fler astronomiskt rika ryssar skulle bosätta sig i New York för att ge den lokala ekonomin mer schvung.

Tämä tervetulotoivotus on synnyttänyt Yhdysvaltain politiikkaan kummallisia epäjohdonmukaisuuksia. Esimerkiksi sellainen venäläinen pohatta kuin Oleg Deripaska, jonka epäillyt yhteydet rikollisiin piireihin ovat saaneet USA:n viranomaiset rajoittamaan hänen matkustusoikeuksiaan, omistaa parikin kymmenien miljoonien arvokiinteistöä Manhattanilla ja Washingtonissa. Deripaskan nimi on vilahdellut myös USA:n vaaleihin sekaantumista koskevissa tutkimuksissa, huomauttaa Franklin Foer.

Den här välkomsthälsningen har gett upphov till märkvärdiga motsägelser i amerikansk politik. Till exempel äger Oleg Deripaska, en rysk magnat vars kriminella förbindelser fått amerikanska myndigheter att begränsa hans fria rörlighet till och i USA, två tio miljoner värda fastigheter på Manhattan och i Washington. Deripaskas namn har också skymtat i utredningarna kring rysk inblandning i amerikanska val, påpekar Franklin Foer.

Vuonna 2016 Obaman hallinto koetti poistaa Patriot Actista kiinteistöalaa koskevan poikkeuksen - "tilapäisen" poikkeuksen, jonka tilapäisyys on kestänyt jo toista vuosikymmentä - mutta sitten presidentti vaihtui. Ajoitus oli joka tapauksessa taktisesti huono, koska se näytti vaalipolitikoinnilta, kun vastapuolueen presidenttiehdokkaana oli kuka oli.

År 2016 försökte Obamaadministrationen avskaffa det "tillfälliga" undantag i Patriot Act som gällde för fastighetsbranschen - ett undantag som redan varit i kraft i mer än tio år - men sen blev det en ny president. Under alla omständigheter var det taktiskt dåligt tajmat, ty när det var fastighetskungen Trump som kandiderade för motståndaren såg det ut som politisk klappjakt inför valet.

Trumpin firmojen kiinteistökauppojen yhteyksiä Venäjään tutki vuonna 2017 Reuters, siis se uutistoimisto. Reutersin mukaan parista tuhannesta myyntikohteesta alle sata meni venäläisille ostajille, mutta Foer lisää, että tämä on varmasti epätäydellinen kuva, koska reilu kolmasosa kaupoista tehtiin hämäräyhtiöiden kanssa, joilla saattoi olla venäläisiä yhteyksiä niilläkin.

Nyhetsbyrån Reuters har år 2017 utrett förbindelserna mellan Trumps firmor och Ryssland. Enligt Reuters har mindre än hundra försäljningsobjekt av ungefär två tusen köpts av ryssar, men Foer tillägger att det här säkert är en inkomplett bild, eftersom en rejäl tredjedel av de två tusen såldes till skumma bolag, och vi vet inte hur många av dem som hade ryska ägare.

Franklin Foerin mukaan tämä mädännäisyys on nyt leviämässä pankki- ja lakimiesmaailmaan. Yhdysvalloissa on ollut vahvaa korruptiota paikoitellen ja tiettyinä aikakausina, mutta jo "perustajaisiä", perustuslain säätäjiä ja suunnittelijoita korruption mahdollisuus huolestutti ja askarrutti erityisesti, joten maassa on myös vahvan korruptionvastaisen lainsäädännön perinne. Foer antaa ymmärtää tämän perinteen heikentyneen tavalla, joka on ennen kaikkea liittovaltiotasolla ennen näkemätöntä. Amerikkalaisen eliitin yhteiskuntavastuu on murenemassa.

Enligt Franklin Foer håller den här korruptionen nu på att bre ut sig till bankvärlden och domstolarna. I Förenta Staterna har det naturligtvis funnits en hel del korruption på sina håll och under vissa tidsperioder, men redan de s k grundarfädren, de som stiftade och planerade den amerikanska grundlagen, var särskilt oroade över korruption och måna om att förebygga den, vilket innebär att landet faktiskt har en stark tradition av korruptionsbekämpning genom lagstiftning. Foer låter förstå att denna traditionen nu särskilt på federal nivå försvagats i en aldrig förr skådad omfattning. Eliten i USA håller på att förlora sitt samhällsansvar.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että - kuten olen jo pitkään sanonut - idänkauppa on vaarallinen tartunnanlähde. Idänkaupan mukana tulee korruptio, ja korruption mukana tulee rikollisuus. Idänkaupan looginen lopputulema on, että Venäjän korruptoimat kotimaiset liikemiehet alkavat soveltaa mafiamenetelmiä - esimerkiksi salamurhia - Venäjää arvostelevia tavallisia kansalaisia vastaan, koska katsovat rahansaantinsa joutuvan uhatuksi, jos Venäjää ei pelätä kritisoida. (Itse asiassa tätä kirjoittaessani ilmeni, että nuorehko naismalli, jonka oli määrä todistaa oikeudenkäynnissä Putinin poliittisen liittolaisen Berlusconin korruptiosta ja seksiorgioista, kuoli juuri radioaktiiviseen myrkkyyn, mahdollisesti KGB:n poloniumiin.)

Vad är då sensmoralen? Att handeln med Ryssland utgör en farlig smittokälla, som jag länge upprepat. Med handeln kommer korruptionen, med korruptionen brottsligheten. Det logiska resultatet av östhandeln är att inhemska affärsmän korrumperade av Ryssland börjar tillämpa ryska maffiametoder - t ex lönnmord - på vanliga medborgare som kritiserar Ryssland, eftersom de ser sin inkomstkälla hotad i ett samhälle där folk vågar göra så. (Precis när jag höll på att skriva det här, visade det sig att en relativt ung kvinnlig modell som skulle avlägga vittnesmål mot Berlusconi, en av Putins allierade i europeisk politik, just dött av radioaktivt gift, möjligtvis av det polonium som KGB så glatt använder.)

Leninin kerrotaan sanoneen, että kapitalisti on rahanhimossaan valmis myymään vihollisilleen vaikka sen köyden, johon hänet itsensä hirtetään. Valitettavasti hän oli oikeassa: kapitalismiin kuuluu aika oleellisesti sisäänrakennettu taipumus korruptoitumiseen, ellei sitä hillitä lainsäädännöllä. Kommunismi on romahtanut, mutta Tšekan ja KGB:n metodit elävät, nimenomaan se kapitalismin korruptoiminen sisäpuolelta. Eivätkä meitä tänään kavalla Venäjälle mitkään kommunistit, vaan juuri sellaiset rahanhimoiset, laeista piittaamattomat kapitalistit (Trumpista alkaen), joista Lenin puhui. He myyvät Putinille ne dum-dum-luodit, jotka eräänä päivänä porautuvat sinun lapsesi aivokoppaan.

Lenin påstås ha sagt att kapitalisten i sitt penningbegär är beredd att t o m sälja till sina fiender repet han senare kommer att hängas i. Tyvärr hade han rätt: en böjelse till korruption utgör en relativt central aspekt av kapitalismen, om den inte tyglas genom lagstiftning. Kommunismen må ha kraschat, men Tjeka- och KGB-metoderna lever och har hälsan, särskilt det där att infiltrera och korrumpera kapitalismen inifrån. Och de som i dag förråder oss till Ryssland är inte några kommunister, utan precis såna där lättmutade kapitalister av Trumps snitt som ger katten i laglydighet - samma typer som Lenin talade om. De säljer till Putin de dumdumkulor som en vacker (eller inte riktigt vacker) dag genomborrar ditt barns hjärnkammare.

Vasemmisto ja Venäjän pahuus - Vänstern och Rysslands ondska

Koska Hommalla kuitenkin jatkuvasti urputetaan siitä, miten minä arvostelen ainoastaan äärioikeistoa (jonka olemassaolokin tietysti on hompanssien mielestä pelkkä äärivasemmiston omasta päästään keksimä vainoharha), kirjoitanpa muutaman sanan myös vasemmistolaisten vaikeuksista suhtautua Venäjän pahuuteen.

Jag antar att folk från det högerextrema webbforumet Homma även nu läser min blogg för att sedan ondgöra sig över att jag endast kritiserar extremhögern (som enligt hommaiterna ändå bara existerar i tokvänsterns paranoida tankar). Sålunda är det väl dags att plita ned ett par ord om hur svårt vänstern har att ta ställning till Rysslands ondska.

Se, mitä Venäjä valtiona nykymaailmassa edustaa, ei nimittäin oikeastaan ole mikään poliittinen aate kuin pikemminkin laimentamaton ja kompromissiton pahuus. Siinä missä Yhdysvallat on monien vastakkaisten aatteiden ja vaatimusten taistelutanner, jolla on paljon hyvääkin tarjottavanaan, ja siinä missä muslimimaat käyvät modernisaation kourissa jaakobinpainia itsensä kanssa, Venäjä on yksinkertaisesti paha, siinä mielessä että Venäjä on saanut kokeilla hyvää ja hylännyt sen.

Vad Ryssland i dagens värld står för är nämligen inte så mycket någon politisk ideologi som snarare outspädd och kompromisslös ondska. Medan Förenta Staterna är ett slagfält för många motsatta idéer och krav som även har en del gott och lovvärt att erbjuda och medan de muslimska länderna upplever en modernisationens jakobsbrottning, är Ryssland helt enkelt ont, i den bemärkelsen att Ryssland fått pröva det goda och förkastat det.

Tässä kohdassa joku vasemmistolainen varmasti alkaa jankata, että lännestä Venäjälle ryntäsi heti Neuvostoliiton romahdettua laumakaupalla vapaamarkkinahörhöjä tekemään ideologiallaan vähintään yhtä epäeettisiä ihmiskokeita kuin kommunistit aikoinaan. Väite ei ole täysin paikkaansapitämätön, mutta se kohtelee venäläisiä ja Venäjää tyhjänä tauluna, jolle kuka vain voi piirtää tuhmia kuviaan. Kyllä venäläisillä itselläänkin on vastuu siitä, että he päästivät kuprukapitalistit sotkemaan maataan. Sitä paitsi Venäjän suurin ongelma eivät edes vasemmistolaisesti ajatellen olleet läntiset kuprukapitalistit ja vapaamarkkinaideologit, vaan ihan kotimaiset aitovenäläiset rohmut, jotka nappasivat jaossa olleen omaisuuden itselleen.

Här är det säkert någon vänstermänniska som kommer och förklarar att Ryssland genast efter sovjetsystemets krasch invaderades av horder av frimarknadsknuttar som genast satte igång med precis lika oetiska samhällsexperiment med levande människor som kommunisterna på sin tid. Påståendet saknar förvisso inte grund, men det framställer ryssarna och Ryssland som ett oskrivet blad alla kan klottra i. Ryssarna bör nog själva kunna ansvarsbeläggas för att de tillät sitt land skövlas av klippkapitalister från väst. Dessutom var det största problemet inte ens ur vänstersynvinkel några västliga klippkapitalister och frimarknadsideologer, utan de rent ryska roffare som lade beslag på de egendomar som var tillgängliga under privatiseringsperioden.

Yksi Neuvostoliiton väistämättömän kaatumisen varhaisista merkeistä oli, että keskityttiin kopioimaan ja varastamaan länsitekniikkaa sen sijaan että olisi riippumattomasti kehitelty omaa. Tästä voi lukea vaikkapa Daniil Graninin vankan tosipohjaisesta reportaasiromaanista Begstvo v Rossiju, "Pako Venäjälle", joka kertoo kahdesta Neuvostoliittoon loikanneesta amerikkalaiskommunistista: toinen oli tietokoneasiantuntija, joka olisi halunnut kehittää läntisistä esikuvista riippumattomia neuvostoliittolaisia tietokonejärjestelmiä, mutta turvallisuuselimet sanoivat niks: niiden kannalta oli helpompaa varastaa kaikki jenkeiltä. 

Ett tidigt tecken på att Sovjet höll på att gå omkull var att man föredrog att kopiera och stjäla västlig teknologi i stället för egna, oberoende innovationer. Det här kan man läsa t ex i Daniil Granins verklighetsbaserade reportageroman Begstvo v Rossiju, "Flykten till Ryssland", som berättar om två amerikanska kommunister som under kalla kriget hoppade av till Sovjet. En av dem var datorexpert som ville utveckla sovjetiska datorsystem oberoende av västliga förebilder, men idén förkastades av säkerhetsorganen, som föredrog att stjäla allting västerifrån.

Toisin sanoen jo neukkuaikana oli hiljaa hyväksytty myös johtavissa piireissä, että kaikki hyvä tulee lännestä. Se, että entiset neuvostoliittolaiset silmäätekevät kelpuuttivat lännen taloustieteilijöiden Ö-ketjun neuvonantajiksi, oli täysin ennustettavissa maassa, joka oli jo vuosikymmeniä ollut kaikesta ydinaseuhostaan huolimatta käytännössä henkisesti antautunut lännen ylivoimalle.

Sålunda hade även de ledande kretsarna i Sovjet i stillhet accepterat att allt som är gott och eftersträvansvärt kommer västerifrån. Att före detta sovjethöjdare utan vidare välkomnade mindre framgångsrika ekonomivetare från Väst som rådgivare var helt förutsägbart i ett land som trots allt sabelskrammel med kärnvapen för länge sen andligt kapitulerat för den västliga övelägsenheten.

Yksityistäminen taas meni hyvästä yrityksestä huolimatta päin helkkaria. Kupongeilla oli tarkoitus luoda kansankapitalismi, mikä oli periaatetasolla oikein hyvä idea, mutta koska kansa ei oikein tiennyt mitä niillä lapuilla tekisi, yksityistämisestä tuli käytännössä mafiarohmuilua, kun ne jotka tiesivät ostivat kaikki kupongit itselleen pilkkahintaan. Tämä ei kuitenkaan ollut millään tavalla lännen syy, vaan siitä olivat vastuussa yhtä lailla poliitikot (lähinnä yksityistämissuunnitelman keksinyt Anatoli Tšubais, jonka kyllä uskon toimineen hyvässä uskossa), kansa (joka tosiaan saa syyttää itseään siitä, ettei pitänyt kiinni niistä kupongeista kun vielä voi) ja ne rohmut, jotka ostelivat kupongit itselleen. En näe mitään järjellistä syytä pitää länttä tästä kollektiivisesti syyllisenä, ellei sitten sillä tavalla, että lännen kapitalismi vaikutti taustalla epämääräisenä kadehdittuna ihanteena.

Privatiseringen gick trots en lovande början åt helvete. Det var meningen att skapa en folkkapitalism genom att dela ut kuponger åt alla, men folket visste inte vad de skulle göra med dessa konstiga papperssedlar, och följden blev ett mafialiknande roffande, när de som visste inhandlade alla kuponger för en spottstyver. Det var dock inte västländernas fel. Hellre beskyller jag ryska politiker (snarast Anatolij Tjubajs, mannen bakom privatiseringsplanen, som dock antagligen handlade i god tro), folket (som får skylla på sig självt för att det inte tog vara på de där kupongerna när det kunde) och de slynglar som roffade åt sig kupongerna. Jag tycker att det inte finns något sakligt skäl alls att skuldbelägga Väst, förutom på den abstrakta nivån - alltså för att västlig kapitalism verkade i bakgrunden som ett vagt, avundsväckande ideal.

Vasemmiston näkemys tästä on, että viattomat ja avuttomat venäläiset jäivät armottoman kapitalismin jalkoihin. Sikäli kuin itse tiedän, vasemmistolaiset sen enempää meillä kuin muuallakaan eivät tehneet laajamittaisia organisoituja yrityksiä auttaa venäläisiä pärjäämään tuossa tilanteessa ja hyödyntämään yksityistämiskuponkeja kaukonäköisemmin ja rakentavammin - esimerkiksi opiskelemalla venäjää ja muita itäeurooppalaisia kieliä, jalkautumalla Venäjälle ja toimimalla yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Olen mielelläni väärässä, jos olen.

Vänstern tolkade det här så, att de oskyldiga och hjälplösa ryssarna obarmhärtigt trampades ned av kapitalismen. Vad jag vet gjorde vänstern varken här eller någon annanstans några omfattande försök att hjälpa vanliga ryssar att klara sig bättre i situationen och att utnyttja privatiseringskuponger på ett fjärrsynt och konstruktivt sätt - t ex genom att studera ryska och övriga östeuropeiska språk, bege sig till Ryssland och samarbeta med lokala medborgerliga organisationer. Om det visar sig att jag har fel, tänker jag ta det med jämnmod.

Olisikohan siinä taustalla se, että laitavasemmistolle kapitalismi on lähtökohtaisesti paha, eikä ketään siihen valmistautumatonta saa auttaa pärjäämään paremmin - mitä huonommin ihmisillä menee kapitalismissa, sen parempi, koska sitä lähempänä on vallankumous? Tästä syystähän hyvinvointivaltio, joka itse asiassa on keisarillisen Saksan kansleri Otto von Bismarckin keksintö, ei alun perin saanut vasemmiston kannatusta, koska se oli pahan porrrrvarin yritys lahjoa työmies puolelleen pois vallankumouksen joukoista. 

Undrar om det hela berodde på att kapitalismen vänster om sossarna uppfattas som något ohjälpligt ont och att det i princip inte går för sig att hjälpa de oförberedda att klara sig i kapitalismen - ju sämre folk har det under kapitalism desto bättre, eftersom revolutionen är desto närmare? Det var ju därför som välfärdsstaten, egentligen påhittad av det kejserliga Tysklands kansler Otto von Bismarck, till en början ogillades av den samtida vänstern, eftersom den gick ut på att med mutor få arbetaren att ge avkall på revolutionen.

Entäs ne julmat kapitalistit, jotka ryöstivät kaiken ja jättivät kansan näkemään nälkää? Eivät he olleet yhtään sen enempää lännen agentteja kuin tavallinen kansakaan, vaan ihan aitoja venäläisiä ryöväreitä. Maan henkinen tila suosi silmitöntä ryöstelyä, ja kommunismivuodet mustine pörsseineen olivat kasvattaneet käytännössä koko kansan trokareiksi ja huijareiksi. Se porukasta, joka pääsi niskan päälle, rohmusi kaiken itselleen, mutta älkää kuvitelkokaan, että ne muut eivät olisi tehneet samoin, jos onni ja osaaminen olisivat suosineet. Enkä edes aio tuomita heitä kovin äänekkäästi. Juuri neuvostotodellisuus oli opettanut heille sen Gulagin vankien iskulauseen "kuole sinä tänään, minä kuolen huomenna". 

Och hur var det med de där grymma kapitalisterna som plundrade folket på allt och lät det svälta? De var ingalunda "västliga agenter", inte mer än själva folket. Det var rena ryska rövare. Det andliga tillståndet i landet gynnade okontrollerat roffande, och kommunismens år med sin svartabörshandel hade i praktiken uppfostrat hela folket till skojare och lurendrejare. Den del av gänget som lyckades lade beslag på allt som hade penningvärde, men inbilla er inte att de andra inte hade gjort detsamma om de hade haft lycka och kunnande. Och jag vill inte heller fördöma dem alltför kategoriskt. Det var i den sovjetiska verkligheten de hade lärt sig djungelns lag: "du dör i dag, i morgon jag", som det hette i Gulag.