Sotaveteraaniliitto musliminaisten perustama? - Krigsveteranförbundet grundat av muslimska kvinnor?

Ns. maahanmuuttokriitikot ovat jo kauan sitten osoittaneet, että heitä ei oikeasti kiinnosta sen enempää isänmaan historia, kulttuuri kuin puolustaminenkaan, mutta tämä menee jo kaiken nähdynkin yli:

De såkallade invandringskritikerna har för länge sen demonstrerat att de skiter i allt vad fosterlandets historia, kultur och försvar betyder, men det här överträffar allt vi hittills sett:

Anne Torppa: "Det här är deras [= Krigsveteranförbundets] profilbild, en muslimsk kvinna." Katja Koivistoinen: "Det där är Krigsveteranförbundets logo. Din farfar har säkert inte ens varit veteran om du inte känner igen logon." Anne Torppa: "Kunde krigsveteranerna berätta för mig när den här logon tillkommit? Eller har muslimska kvinnor styrt förbundet sedan dess tillblivelse?"

Kirjoittaja on ymmärtääkseni jonkinlaista kristillistä lahkoa edustava maahanmuuttokriitikko. Oletettavasti hän myös pitää itseään isänmaallisena. No, suomalainen isänmaallisuus on perinteisesti ollut armeijakorosteista, ja täällä odotetaan yleisesti, että isänmaallisiksi itseään väittävät ainakin tuntisivat keskeiset kotimaiseen maanpuolustuskulttuuriin liittyvät käsitteet, eli eivät kutsuisi sissiyksiköitä partisaaneiksi eivätkä sotkisi Mannerheimia Mannheimiin.

Skribenten är en invandringskritiker som vad jag förstått representerar någon sorts kristlig sekt. Antagligen anser hon sig också vara fosterländskt orienterad. Som vi vet har finländsk fosterländskhet alltid betonat arméns roll, och här förväntar man i allmänhet att folk som påstår sig vara fosterlandsvänner åtminstone känner igen de centrala begreppen i inhemsk försvarskultur, dvs. att de inte kallar sissienheter för partisaner och att de är medvetna om att Mannheim och Mannerheim är två olika saker.

Kertauksena: Tämä on Mannerheim:

Repetera här: Det här är Mannerheim:

Carl Gustav Emil Mannerheim, Suomen marsalkka. Kuva: Wikipedia/SA-kuva. Carl Gustav Emil Mannerheim, marskalken av Finland. Bild: Wikipedia/SA-kuva.

...ja tämä taas on Mannheim:

...och det här är Mannheim:

Mannheim, Baden-Württenbergin osavaltion kolmanneksi suurin kaupunki Saksassa Rheinland-Pfalzin osavaltion rajalla. Mannheim, den tredje största staden i delstaten Baden-Württemberg i Tyskland vid gränsen till delstaten Rheinland-Pfalz. Lähde/källa/Bildquelle: Immanuel Giel, Wikipedia.de

Sotaveteraanitunnus on aika lailla yleisesti tunnettu isänmaallinen symboli, jolla ainakin kuolinilmoitukset on varustettu pahimpina taistolaisaikoinakin, Toisin sanoen henkilöiden, jotka pitävät itseään isänmaallisina, tulisi kaiken järjen mukaan tietää tämä tunnus. Ottaen huomioon, että Anne Torppa on ymmärtääkseni kotoisin Pohjanmaan vaikeakulkuisilta vuoristoseuduilta*, joissa nimenomaan perinteinen isänmaallisuus on kunniassaan, hän kuuluu juuri sellaiseen viiteryhmään, jossa sotaveteraanien tunnuksen pitää olla tiedossa ja arvostettu.

Krigsveteranernas emblem är en rätt välkänd fosterländsk symbol, som t o m under det värsta stalinistmodet syntes åtminstone i dödsannonser. Personer som anser sig vara fosterländskt sinnade bör sålunda känna igen emblemet. Med tanke på att Anne Torppa mig veterligen är hemma från de svårtillgängliga bergstrakterna i Österbotten*, där den traditionella fosterländskheten allmänt omhuldas, ingår hon i en referensgrupp som är särskilt mån om att känna till och uppskatta emblemet.

Mutta tämä on taas yksi esimerkki siitä, että äärioikeisto ei todellisuudessa piittaa yhtään mitään isänmaan kulttuurista eikä isänmaallisuudesta - sitä kiinnostaa ainoastaan sen oma kansainvälisesti markkinoitu kuolemankultti, ja siinä kaikki. Isänmaallisuuden edistämisen sijasta se pyrkii vaientamaan oikeat isänmaallisuuden edistäjät ja korvaamaan isänmaallisuuden sillä kuolemankultilla.

Men det här är åter ett exempel på att extremhögern i verkligheten struntar i fosterlandets kultur och fosterländskheten - den intresserar sig uteslutande för sin egen internationellt marknadsförda dödskult, och därmed basta. I stället för att främja fosterländskhet försöker den tysta ned dess verkliga främjare och ersätta fosterländskheten med dödskulten. 

Loppukaneettina totean, että vaikka sotaveteraaniliitto ei olekaan musliminaisten perustama, Suomen sotaponnistuksiin osallistui tiettävästi ainakin 17 tataarinaista Lotta Svärdin riveissä. Sekä Anne Torpan että allekirjoittaneen siviilipalvelusmiehen panos isänmaamme puolustamiseen on ollut merkittävästi vähäisempi.

Som en slutkläm konstaterar jag, att Krigsveteranförbundet visserligen inte grundats av muslimska kvinnor, men att åtminstone 17 tatariska kvinnor deltog i Finlands krigsansträngningar som lottor. Både Anne Torppa och undertecknad civiltjänstgörare har lämnat ett betydligt mindre bidrag till fosterlandets försvar.

*) Tämä vitsi on alun perin Arto Mellerin näytelmästä Aavekaupunki, jonka pohjalta syntyi samanniminen sarjakuva-albumikin.

*) Den här kvickheten är en anspelning på poeten Arto Melleris pjäs Aavekaupunki ("Spökstaden"), även känd som seriealbum.

Henrik Arnstad, voi ei taas! Henrik Arnstad, inte nu igen!

Kuten tiedämme, äärioikeisto pyrkii omimaan itselleen isänmaan historian ja sen kansallissankarit. Typerin tapa vastata tähän on hylätä samaiset sankarit fasisteina, koska siinä juuri hyväksytään äärioikeiston historiakäsitys, olkoonkin että päinvastaisesta kulmasta. Ruotsin puolella tätä typerää tapaa harjoittaa suhteessa Suomen historiaan muuan Henrik Arnstad. Arnstadin tuorein hölmöys on Mannerheimin rinnastaminen Hitleriin, Mussoliniin ja Francoon.

Som vi vet vill extremhögern tillägna sig fosterlandets historia och dess nationalhjältar. Det dummaste sättet att reagera på det här är att avvisa sagda hjältar som fascister, ty detta innebär bara att man accepterar extermhögerns historieuppfattning ur ett motsatt perspektiv. På svenska sidan om Bottenviken är det en viss Henrik Arnstad som ägnar sig åt dylika dumheter. Den senaste idioti Arnstad begått är att likställa Mannerheim med Hitler, Mussolini och Franco.

Tämä väite on niin virheellinen, ettei tiedä, miten päin menisi saadakseen sen purettua. Mannerheim oli vanhan ajan aatelismies, joka ei arvostanut demokratiaa; mutta juuri siksi hän ei myöskään tuntenut erityistä sympatiaa Hitlerin eikä Mussolinin kaltaisia hahmoja kohtaan. Itse asiassa he olivat hänen näkökulmastaan liian demokraattisia. 

Det här påståendet är så grundligt fel, att man inte riktigt vet, var man borde sätta igång och dementera det. Mannerheim var en adelsman av gamla skolan, som inte uppskattade demokrati, men det är precis därför han inte kände någon särskild sympati för Hitler- och Mussolinifigurer: i själva verket var de för demokratiska ur hans synvinkel.

Mannerheimin kaltainen konservatiivinen aristokraatti saattoi nimittäin kunnioittaa esimerkiksi oikeusvaltiota tai laillisuutta järjestyksen ylläpitäjänä. Sitä vastoin demokratia edusti hänelle uhkaa tälle järjestykselle, kun helposti villittävä rahvas pääsi määräilemään. Suomen viimeiset kymmenen vuotta ovat osoittaneet, ettei tämä marskin mielipide ollut täysin vailla perusteita.

En konservativ aristokrat som Mannerheim kunde visserligen respektera t ex rättsstaten och legalismen som ett sätt att upprätthålla samhällsordningen. Däremot utgjorde demokratin för honom ett hot mot ordningen, om den innebar att den lättuppviglade pöbeln började styra och ställa. De senaste tie åren i Finland har visat, att Marsken här inte hade helt fel.

Hitler oli pikkuvirkamiehen poika provinssista, joka meni yömajarentuksi isolle kirkolle, eikä hän koskaan hankkinut kunnon koulutusta. Sotilasarvoltaan hän oli Gefreiter, suomeksi siis korpraali tai vanhanaikaisesti jefreitteri. Ei ole ihme että Mannerheim vierasti häntä.

Hitler var son till en liten tjänsteman från provinsen, som i storstaden blev stamkund till natthärbärgen för ensamma män, och någon riktig utbildning skaffade han sig aldrig. Han blev aldrig någon högre herre i armén heller, utan Gefreiter, dvs korpral. Det är inget under att Mannerheim inte riktigt kunde gilla honom.

Tietysti Arnstad esittää Mannerheimin julmana sisällissodan pyövelinä. Ilkeämielisenä rasistina heitän kuitenkin tähän seuraavanlaisen provokaation. Mannerheim antoi käskyjä ikään kuin hänen alaisinaan olisi samanlaisia sivistyneitä ruotsinkielisiä ammattiupseereja kuin hän itse oli ja antoi perustason päälliköille tämän mukaisesti omaa harkintavaltaa. Mutta alimman portaan päälliköt olivat suomenkielisiä, eikä monilla heistä ollut sen enempää sivistystä eikä harkintaa kuin punakaartilaisillakaan. Kun vielä villien villi veri oikein kuohui voimakkaista tunteista, villit tekivät villin luontonsa mukaisesti paljon raakuuksia. Mannerheimia ylevässä ruotsinkielisyydessään ei tietenkään voida vastuullistaa suomenkielisten villien veriteoista.

Naturligtvis vill Arnstad också svartmåla Mannerheim som inbördeskrigets grymma bödel. Elak rasist som jag är kan jag inte låta bli att komma med en sån här provokation: Mannerheim utdelade order som om alla hans underordnade hade varit likadana svensktalande yrkesofficerare som han själv, och i samma anda tillät han lägsta befäl att tillämpa egen bedömning. Men lägsta befäl bestod av finsktalande, som för det mesta hade precis lika lite omdöme och bildning som rödgardisterna. När dessa vildars vilda blod också kokade av starka känslor, begick vildarna en massa ohyggligheter, för det är vad vildar gör. Mannerheim i sin upphöjda svenskhet kan givetvis inte ansvarsbeläggas för finsktalande vildars skräckdåd.

Leikki leikkinä, mutta Mannerheim eroaa Hitlereistä ja Mussolineista yhdellä ratkaisevalla tavalla. Hän ei koskaan ollut Suomen diktaattori. Hän oli siirtymäkauden valtionhoitaja sisällissodan jälkeen, ja sodan loppuaikoina hän oli samalla tavalla siirtymäkauden presidentti. Mutta kummallakin kerralla hän luovutti vallan demokraattisesti valitulle seuraajalle. Ensimmäisen tasavallan äärioikeistolla oli kyllä vallankaappaushankkeita tarkoituksena nostaa Mannerheim diktaattoriksi. Mannerheim ei kuitenkaan ollut kiinnostunut, joten hankkeet kariutuivat.

Skämt åsido, men det finns en grundläggande skillnad mellan Hitler och Mussolini å ena sidan och Mannerheim å andra sidan. Han var aldrig någon diktator. Han var riksföreståndare under en övergångstid efter inbördeskriget, och mot slutet av andra världskriget valdes han till president för att axla ansvaret för riket under en liknande övergångsperiod. Och när tiden väl var inne överlät han makten i laglig ordning till en demokratiskt vald efterträdare. Extremhögern i första republiken smed nog någon sorts ränker för att genom en statskupp diktatorförklara Mannerheim, men dessa ränker kraschade när det visade sig att Mannerheim själv inte var intresserad.

Jo siinä on riittävästi syytä nimetä Helsingin valtakatu hänen mukaansa ja olla kaatamatta hänen patsastaan.

Det är redan skäl nog att kalla den bredaste gatan i Helsingfors för Mannerheimvägen och låta honom även i fortsättningen stå staty.

Mannerheim, Mannerheim, sal jy die Finne kom lei? Generaal, generaal, soos een man sal ons om jou val, generaal Mannerheim!