Nimimerkki Afrikan kirjeenvaihtaja, joka kirjoittaa päivämäärällä 1.3.2014, kuvittelee, että Venäjällä on ankara maahanmuuttopolitiikka (tietäisipä hän, kuinka paljon Venäjällä on muslimimaahanmuuttajia entisistä neuvostotasavalloista):
Kun Suomi on muuttunut rajattomaksi maaksi, jonne voi ilmaantua papereitta toiselta puolelta maapalloa oleilemaan tulevien veronmaksajasukupolvien kustannuksella, ainakaan venäläinen maahanmuuttopolitiikka ei vaikuta huonoimmalta mahdolliselta vaihtoehdolta.
Sama kirjoittaja samana päivänä masturboi kuvitelmillaan venäläisistä vankiloista (hänen mieleensä ei tietysti tulekaan sellainen mahdollisuus, että hän itse joutuisi oikeudettoman hirmuvaltahallinnon alaisuudessa syyttömänä vankilaan):
Vankiloista tuli mieleen, että Hommassa on usein moitittu suomalaista vankeinhoitopolitiikkaa ja toivottu, että mallia otettaisiin Venäjältä.
Nimimerkki ämpee, samana päivänä (hänkin ajattelee, että väkivaltaisena ja julmana maana Venäjä on varmasti oikeilla linjoilla hänelle tärkeissä kysymyksissä; näyttääkin siltä, että äärioikeisto tyypillisesti projisoi oman julmuutensa Venäjään joka asiassa):
Valloitetussa Suomessa olisi voimassa venäläinen maahantulolaki, venäläinen sosiaalipolitiikka, ja venäläinen suhtautuminen kansalaistottelemattomuuteen.
Kaikissa noissa asioissa venäläinen laki taitaa olla suomalaista parempi nykyään.
Sosiaalipolitiikasta en tosin varmuudella tiedä.
Lisäbonuksena haluttomuus maksaa kenenkään toisen bisneksistään haalimia tappioita ei myöskään ole miinus.
Kyse on lähinnä toivottomuus nykyisten päättäjiemme kelvottomuudesta, melkein mikä tahansa on parempaa kuin nykyiset päättäjämme.
Nimimerkki Onnikka, samana päivänä, ottaa kantaa Krimin miehityksen puolesta (kuten muutkin äärioikeistolaiset, jotka haaveilevat venäläisestä miehityksestä Suomeen, hänkin lapsellisesti kuvittelee, että hän ja hänenlaisensa olisivat automaattisesti tasa-arvoisia kansalaisia Venäjällä ja voisivat muuttaa halutessaan vaikka Krimille, eivätkä esimerkiksi miehitetyn siirtomaan oikeudettomia asukkaita):
Kun ei ole demokratiaa kumminkaan niin aika turha olisi puolustaa mielestäni. Nykyinen kehityssuunta on kovin kehno. Poliitikot antavat ilmaiseksi pois melkein kaiken, osasta pienet lahjukset saaden.
Jos oltaisiin venäläisiä voitaisiin piakkoin vaikka Krimin niemimaalle muuttaa lämpöseen? (No en tiedä voivatko, joskushan siellä oli ettei voinut luvatta muutella minnekään, ainakin niin lehdet kertoi, enkä ole perehtynyt sen vertaa että voiko nykyisin.)
Bienveillant, samana päivänä, paheksuu "sosialistista" Suomea ja haluaa idän ihantolaan:
Väittäisin, että Suomi-Venäjä vertailussa Suomi on paljon sosialistisempi kuin mitä Venäjä. Venäjällä on tasaveroprosentti 13% kaikista palkkatloista, alv 15 %, ja mahtavatko pääomatuloista maksaa veroja lainkaan, pikainen googletus ei tätä kertonut.
Korpisoturi, 2. maaliskuuta 2014, valitsee mieluummin idän kuin lännen, koska sieltä löytyy "tervettä järkeä":
Ruotsin kaltaiseksi en haluaisi maamme muuttuvan. Katse itään, sieltä löytyy enemmän jopa tervettä järkeä. ....jos on pakko valita.
matkamiehiii, samana päivänä:
Suomi on väärässä valtioliitossa.
matkamiehiii korostaa sikiämisen tärkeyttä ja kuvittelee omiaan muslimien jakaumasta Venäjällä (voitte olla varmoja siitä, että esimerkiksi Moskovassa asuu paljon muslimeja):
Putin on jo onnistunut lisäämään etnisten venäläisten syntyvyyttä ja sama trendi jatkuu tulevaisuudessa. Sitäpaitsi suurin osa muslimeista asuu omilla alueillaan etelässä eikä etnisten venäläisten naapurustoissa sossujonossa, joten heidän kasvunsa on jokseenkin merkityksetöntä venäläisille.
Korpisoturi, edelleen samana päivänä, ottaa todellisen YYA-asenteen (tuota iskulausetta "ei Venäjä meitä uhkaa" kuulee jatkuvasti myös tyhmemmän sortin vasemmistolaisilta):
Turha tässä on vapista, ei Venäjä meittiä uhkaa. Sen tekee EU-liittovaltioon ujutus, sieltä tulee paljon paskaa suomalaisen niskaan.
JmR, yhä 2. maaliskuuta 2014, ei halua puolustaa väärällä tavalla ajattelevia suomalaisia, eli talvisodan henki ei tätä herraa kauheasti kiinnosta:
Sosialismi, vihreys, maailmanhalaus, muiden kuin suomalaisten laittaminen etusijalle Suomessa, monikulttuuri,kulttuurimarxismi, kehitysapu , tulonsiirrot eteläeurooppaan, vitusti velkaa yms
Ei kauheasti kiinnosta kuolla noita puolustaessa.
Nimimerkki Tragedian synty, samana päivänä - tämä kaverihan on tunnettu myös venäläismielisenä bloggaajana:
Minusta on hämmentävä ajatus, että venäläismielisyys olisi aina ja kaikissa olosuhteissa pahuutta. Kylmän sodan aikana olisin ollut vahvasti länsimielinen, koska idässä oli marxilainen imperiumi. Nyt lännestä löytyy kulttuurimarxilainen, suvaitsevaisuutta ja monikultturismia huokuva EU-imperiumi, kun taas itä on muuttunut lähinnä kansalliskonservatiiviseksi imperiumiksi. Minusta on maailman selvin asia, että tässä tilanteessa sympatiani ovat vaihtaneet suuntaa. En varsinaisesti pidä nykyisestä Venäjästä tai ylipäätään nöyristelystä mihinkään suuntaan. Mutta jos nöyristely johonkin suuntaan on valittava, suunta on ehdottomasti itä. Lännen tiellä on vastassa kulttuurimme ja kansojemme tuhoutuminen afrikkalaisen invaasion alle. Venäläinen invaasio olisi sanomattomasti parempi, vaikka ei hyvä sekään.
Lisäksi: en pidä itseäni isänmaallisena. Kuinka voisin kokea mitään uskollisuutta Suomen valtioon, joka tekee omista kansalaisistaan toisen luokan kansalaisia ja ainakin edesauttaa kansamme ja kulttuurimme degeneroitumista afrikkalaisen maahanmuuton hyväksymisellä?
Paras asia Venäjän interventiossa olisi sen aikaansaama psykologinen muutos. Minusta olisi hauska, jos joku Dan Koivulaakso saisi kerrankin huomata olevansa samassa veneessä vihaamiensa fasistien kanssa. Maan ilmapiiri paranisi huomattavasti.
Tuo väite, että "joku Dan Koivulaakso saisi huomata olevansa samassa veneessä vihaamiensa fasistien kanssa", on lievästi sanoen naurettava. Kuten tämänkin sivun näytteistä ilmenee, fasistit rientäisivät kieli pitkällä ja pippeli pitemmällä riemusta kiljuen Venäjän miehitysjoukkojen yhteistoimintamiehiksi.
Tragedian synty, edelleen - tämän puheenvuoron ensimmäinen tässä siteerattu rivi on kiitettävän rehellinen:
Siis mistä on peräisin tuo ajatus hommalaisista jotenkin erityisen isänmaallisina ihmisinä?
Petän mieluummin maan kuin kansan. Suomen valtio ei tunnu pitävän suomalaisia kuin hyväksikäytettävinä alamaisina, mistä ulkomaalaisten "positiivinen" syrjintä ja verorahojen heittäminen milloin kehitysapuun, milloin eurotukiin on päivänselvä osoitus. Minulle yksi tärkeimmistä asioista maailmassa on se, että suomalaisuus säilyy vielä pitkään itseni jälkeen. Jos Venäjään on sen vuoksi turvauduttava, miksi se olisi jotain pahuutta?
siviilitarkkailija, edelleen samana päivänä, tuntuu hyvin sisäistäneen Kekkosen ajan ulkopolitiikan vaatimat löpinät Venäjän reiluudesta. Huomatkaa, miten kunnioittavasti hän kirjoittaa Autonomisen Suuriruhtinaskunnan ja Tsaarin oikein isoilla kirjaimilla:
En näe mitään syytä olettaa, että eurostoliitto palvelisi millään tavalla suomalaisuuden säilymistä paremmin kuin Suomi. Historiallisiin esimerkkeihin verrattuna eurostoliittoon liittyminen on jopa itsenäisyydellemme paljon tuhoisampaa kuin Autonomiseksi Suuriruhtinaskunnaksi ja Venäjän Tsaarin henkilökohtaisen hallinnon alaiseksi päätyminen. Itseasiassa autonomisen Suuriruhtinaskunnan hallinnossa onnistuimme jopa luomaan oman valuuttamme, markan. Eurostoliitossa maamme sosialistipääministerin suuri saavutus oli tästä ja omasta valuuttapolitiikan päätöksenteosta luopuminen. Mutta kuin kirsikkana kakun päälle, Suomen Pankin toveriviroista ei tietenkään luovuttu vaikka sen ainoa tehtävä loppui. Siinä kelpaa ihmetellä miksi valtionhallinto vain paisuu ja paisuu ja terveyskeskukset, kirjastot ja hoitopaikat karsiutuvat, loppuvat ...häviävät.
Vasta sortovuosina ministerivaltiosihteeriksi nousi Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe, aikansa Olli Rehn, joka ryhtyi voimakkaasti ajamaan venäläistämispolitiikkaa. Eli yhdentymistä ja yhteistä talous ja yhteiskuntapolitiikkaa. Eli jos pohdimme autonomisen Suuriruhtinaskunnan ja eurostoliittolaisen Suomen välistä eroa, niin on toki selvä että Suuriruhtinaskunnassa lainsäätäjä ei ollut valvomassa kurkkukasvin käyryyttä koska maassa ei ollut kurkkuja. Aina ei ollut edes ruokaa. Mutta eurostoliitossa lainsäädännöllinen ilo ja tulkintariemu ylittää kaikki aikaisemmin koetut ja tolkulliset mittasuhteet ja puuttumistarpeet. Aina vaatteiden pesuasteita ja veden kovuusaste mukaanlukien.
Venäjän hallinto on aina laiminlyöntiä ja vainoa. Eurostoliiton hallinto on jatkuvaa puuttumista, ahdistelua ja lopulta talouskatastrofi. Venäjän hallinnon etuna on sen laiskuus. Eurostoliitto sensijaan on täynnä ahkeria idiootteja (lue vihervasemmistolaisia maailmanparantajatolloja) jotka ovat huomattavasti tuhoisampia kuin lahjottavat ja korruptoidut venäläishallitsijat.
Tragedian synty jatkaa (kuten monet venäläismieliset hommalaiset, hän pyrkii esittämään Venäjän pragmaattisena pienempänä pahana):
En ole väittänyt, että venäläisvalta olisi hyvä asia. Väitin, että se on monella tapaa parempi kuin EU-valta, jonka missiona tuntuu olevan eurooppalaisen Euroopan tukahduttaminen. Kaikki juontaa maahanmuuttoon. EU ei näe ongelmaa Afrikan väestöpaineen purkautumisessa tänne, Venäjän ei uskoisi sitä sallivan. Pitkällä, monien sukupolvien mittakaavassa Suomen tulevaisuus olisi parempi venäläisvallassa. Kaikkein parhain tietenkin olisi suomalaisvalta, nationalistinen isänmaa. Silloin minäkin olisin isänmaallinen sanan oikeassa merkityksessä.
Jaska Pankkaaja, sama päivä (hänen isänmaansa on raha):
Fakta on se että Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, etupäässä omien ammattialojensa osaavia ammattilaisia, eli juuri niitä nettoveronmaksajia joiden elintaso voisi jopa nousta reilusti Puuttin-Suomessa.
Julkisen sektorin turhakkeilla, siis turhakkeilla ei hoitsuilla ym, sen sijaan tulisi kylmä eikä eläkeläiset pääsisi välttämättä enää talviksi Espanjaan. Elämäntapatyöttömistä ja juopoista nyt puhumattakaan. Opiskelijat olisivat myös häviäjiä kuten monet matalamman osaamisen työntekijät.
matkamiehiii edelleen (muistan ajat, kun äärioikeisto piti nolona sitä, että Suomi samaistettiin Itä-Eurooppaan):
Olennaista on se että Suomi pysyy homogeenisenä ns. suomalaisena, mieluiten myös ideologisesti arvokonservatiivisenä. Sen vastakohda on esim. Ranska missä 37% vastasyntyneistä omaa vähintään yhden afrikkalaisen vanhemman ja lähiöt on tulessa joka toinen vkl.
Se on ihan sama saavutetaanko tämä itsenäisenä, osana Ruotsia, osana Venäjää vai osana Kiinaa, varmaa on se että osana EU:ta sitä ei tulla saavuttamaan. Suomen kansa on kuitenkin niin aivopesty tähän EU monikulttuurisuus kiimaan joten todnäköisesti jopa itsenäinen Suomi tällä hetkellä jatkaisi pakolaisten tänne rahtaamista, joten Venäjän miehitys voisi vapauttaa Suomen tästä "illuusiosta" ja asettaa taas suomalaisuuden jalustalle tai kenties itä-eurooppalaisen kulttuurin mikä on myös varsin nuivaa vrt. länsieurooppaan.
Onnikka, 3. maaliskuuta 2014 (Venäjähän tietysti antaisi Suomen pitää luonnonvaransa, hehhee - muuten, muistatteko mitkä tahot sitä kaivoslakia ovat ajaneet? ettei vain Homman vihaama vihervasemmisto?):
Suomi ei ole pitänyt huolta luonnonvaroistaan vaan korruptoituneet poliitikot on lahjoitelleet niitä kilpaa pois.
Venäjän osana suomalaiset olisi Venäjän kansalaisia, osallisina Venäjän suurista luonnonvaroista.
Siinä missä vaikkapa jenkit takapihoillaan ja muualla maailmassa ovat laitelleet valloittamiinsa maihin nukkehallituksia, samoin kuin Suomessa on laittanut Ruotsi hallituksen joka yhäti kiusaa koko maata pakkoruotseillaan jne., Venäjä on ottanut maita osaksi itseään.
Turjalainen, samana päivänä (tämä Turjalainen on oikealta nimeltään Kortelainen, ja hän on ottanut paljon räikeämminkin kantaa Venäjän miehityksen puolesta):
Jos on ihan pakko valita kahdesta pahasta, ison kriisin tullen Venäjän kaverina riittää pidempään viljaa ja polttoainetta, vaikka muuten on paskaa. Demokratia ja itsenäisyys menee ihan samalla lailla niin EU:ssa kuin Venäjän kainalossakin.
Kimmo Pirkkala, edelleen 3.3. (tästä esimerkistä näkee, miten vahvasti Paasikivi-Kekkosen linja on sisäistetty äärioikeistossakin):
Tässä topicissa onkin hyvä kysyä, että vähäkö v-ttaisi joutua keskelle työttömyyttä, kriisiä ja hyvässä lykyssä sotaa, kun Stubb, Haglund, Katainen ovat etunenässä järjestämässä EU-tason pakotteita Venäjää vastaan piittaamatta Suomen edusta.
Tulkittakoon se p-seennuolemiseksi tai ihan miksi tahansa, tässä tarvittaisiin nyt paasikivimäistä todellisuudentajua. Ottaisin tuhat kertaa mieluummin hallitukseen nyt vaikka Väyrysen kuin nuo Brysselin euro/natofiilit. Me ei olla Amerikka, eikä me olla Ranska. Me ollaan Suomi. Työnnä Haglund sanonko mihin se ukrainasolmiosi!
mmmkk, alias Markus Jansson, jolla vuosituhannen vaihteen aikoihin oli ihan eri ääni kellossa:
Suomeen ainakin sopisi "pieni puhdistus" tuonne poliitikko ja viranomaispuolelle. En viitsi mitään nimiä mainita, mutta tiedätte varmasti keitä kaikkia tarkoitan. En usko, että Venäjällä olisi mitään moista vastaan, päinvastoin. Joten tervetuloa vaan. Niin juu ja ei tulisi gps-seurantaa autoihin, ei rahaa Kreikkaan, ei lisää mamuja sossurahoilla elämään, jne. jne.
Maailmanmies (kaipaa kovaa kyr... ehm, kovaa johtajaa, ja lähin löytyy Venäjältä):
Ei kukaan itsenäisesti ajatteleva voi kiistää sitä, että Venäjällä monet asiat ovat jo nyt siinä jamassa miksi me hommalaiset ne haluaisimme nyky-Suomessa muuttuvan. Ei mamuhyysäystä, ei feministivaltaa, ei järjetöntä ympäristöbyrokratiaa, ei luomuhulluutta vaan rehellistä äijäsafkaa ilman kasvisruokapäiviä. Eihän tällainen voi jäädä näkemättä ja huomioimatta.
Koko Länsi-Eurooppa ja etenkin sen miessukupuoli on täysin impotentti ja tämä pätee erityisesti Pohjoismaihin. Muutosta tähän ei ole näkyvissä. Me voisimme luoda oman versiomme maailmasta missä haluamme elää, mutta pahoin pelkään, että me emme siihen pysty ilman totaalista tuhoa.
Joten Herra EL SID: Mieti vaihtoehtoja sokeassa ryssävihassasi. En minäkään venäläishallinnosta juuri perustaisi, mutta olihan se 1809 alkaessaan vähintään yhtä hyvä ellei parempikin kuin ruotsihallinto. Me emme osaa olla itsenäisiä kuin vaikeuksien ja pakon edessä. Parhaat vuotemme olivat 1945-1966. Sen jälkeen alkoi vasemmistoradikalismin kausi joka jatkuu yhä. Vuonna 1973 vannottiin Neuvostoliiton nimeen, nyt EU:n ja monikulttuurisuuden.
Parlamentarismilla saamme Suomen täydellisen päättämättömyyden ja pysähtyneidyyden tilaan. Siinä se on ollut jo Koiviston kauden alusta saakka. Kovaa johtajaa me kaipaamme, demokratia ei ole itsetarkoitus. Pääasia, että kansa on tyytyväinen.
Maailmanmies muistelee aikoja, joita ei takuulla itse muista:
Venäjää vastaan voisi taistella oikean asian puolesta kuten vaikka 1939-1944, mutta ainakaan minua ei huvittaisi puolustaa vastaanottokeskuksia, vähemmistövaltuutettua, nimetöntä työnhakua, naisasialiitto Unionia jne. Ei suomalaista nuorta miestä kiinnosta lähteä sotimaan jos kaupunkiin jää muutama tuhat salskeaa moniosaaja-koneinsinööriä kotirintamasta huolen pitämään.
Suomi vaikka vuonna 1965 oli puolustamisen arvoinen, rehellinen ja työteliäs maa. Nyky-Suomi ei ole sitä. Monen asian täytyy muuttua.
Siviilitarkkailija (hän taas on sisäistänyt erinomaisesti ne lapselliset propagandajutut reilusta Venäjästä, joka nosti Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon):
Ilman Suomensodan 1808-1809 katastrofaalista loppua, Venäläisten onnistunutta interventiota ja sitä seurannutta Porvoon valtiopäiviä ja autonomista asemaa, on vaikea uskoa että olisimme Ruotsin alaisuudessa koskaan saaneet vastaavaa.
Maailmanmies paheksuu demokratiaa, kun siinä ihmiset saavat olla toista mieltä kuin hän, eikä tietysti pysty kuvittelemaankaan sellaista mahdollisuutta, että joutuisi Venäjän hallitsemassa Suomessa sille puolelle, jonka mieltä ei saa olla:
Mitä vaihtoehtoja meillä on? Omin voimin tehty vallankaappaus olisi se paras juttu, mutta sellaista ei tapahdu kuin todellisen kurjuuden kautta. Päätöksenteko on takalukossa. Suuria investointeja ei saada käyntiin. Jo 1990 tiedettiin, että lisää omaa sähköntuotantoa tarvitaan. Hanke torpattiin 1993. Keskellä lamaa. Meni yhdeksän vuotta ja vasta sitten saatiin lupa. Tänä aikana kaikki turvallisuusbyrokratia on mennyt ylihysteeriseksi ja uusi ydinvoimala valmistuu 30 vuotta myöhässä. Ihan vain siksi, koska vastustajia pitää heitäkin myötäillä ja ihan heidän mielikseen tehdä voimalasta mahdollisimman kallis. Vuosaaren satamaa arvottiin sitäkin todella kauan. Samoin Turun moottoritietä. Kuitenkin ne rakennettiin, tosin paljon kalliimmalla kuin olisi tarvinnut. Tätä on demokratia. Kovaa hintaa joka asialle.
Kiina on kehittynyt huimaa vauhtia ja kansa siellä tyytyväinen juurikin siksi, koska se ei ole demokratia. Katsokaa Viroa. Meininki on siellä ihan toinen kuin meillä. Miten me muuttuisimme Viron kaltaiseksi? Se kyllä minulle riittäisi.
Kaappihommailija näkee asioiden olevan niin huonolla tolalla, että Venäjä on pienempi paha:
Hyödyt ja haitat ovat selvät. Mokutus, EU (vieras valta sekin), hyysäys yms. loppuu. Haittana tilalle tulee Venäjä.
Tällainen ajatusleikki tuo mielestäni todella hyvin esille sitä, miten huonosti meillä on asiat, jos Venäjän interventio oikeasti parantaisi niitä edes jotenkin.
Maailmanmies paheksuu demokratiaa, osa tieskuinkamonta:
Kyllä minäkin Suomen itsenäisyyttä arvostan , mutta EU nykymuodossaan on aina vain kauempana siitä mitä on Suomen etu. Kysyn edelleen -näin hypoteettisesti- miksi demokratia on joku itsestäänselvyys? Miksi kaikkien mielipide pitää kysyä jos pieni vähemmistö tietäisi hiton paljon paremmin kuinka asiat tulisi hoitaa niin, että se olisi lopulta kaikille paras? Miksi ministerit valitaan sukupuolen, asuinpaikan, iän ja äänimäärän mukaan eikä sen kuka on paras ja kyvykkäin?
Maailmanmies ylistää Venäjää tulevaisuuden suurvaltana, ilmeisesti maan todellisuudesta mitään tietämättä:
Nyky-Venäjä on nouseva suurvalta myös taloudellisesti ja se on vapaa länsi-Eurooppaa mädättävästä poliittisesta korrektiudesta ja Islamin uhasta.
Siviilitarkkailija (4.3.2014) muistelee implisiittisesti läpikulkuoikeusaikoja jatkosodan aattona:
Suomessa on todella paljon ihmisiä jotka eivät näe mahdollisuutta testata Venäjän intervention hyötyjä tai haittaa muilla kuin suomalaisilla. Jostain syystä tämäkin keskustelu jämähtää ajatukseen että Venäläisen intervention kohde- ja loppumaa pitäisi olla Suomi. Minä kysyn että miksi? Miksi Suomen pitäisi olla tai miksi se olisi Venäläisen interventiopolitiikan loppupiste? Miksi emme voisi olla sen hyötyjä?
Miksi maamme puolustuspoliittiseen ajatteluun ei oteta suoraan mahdollisuutta rahastaa ja tukea Venäläistä interventiopolitiikkaa tarjoamalla rajoitettua ja valvottua kauttakulkua Ruotsiin ja Norjaan? Tarjoamalla venäläisille interventiopoliitikoille sekä sotavoimille taloudellisia etuja vastaan estettömän kauttakulun länsinaapuriimme, voisimme tienata interventiopolitiikalla sievoisen summan.
Oikeastaan voisimme samantein alkaa valmistelemaan vaikka Pohjoiseen Suomeen erinomaiset kauttakulkutiet ja logistiikan Venäläisten Ruotsinvalloitukselle. Sepäs olisikin aika mainio kepponen niille hulluille jotka haluavat tehdä Suomesta taas kerran sotatantereen naurettavia sotasankaruusmuistoja saadakseen. Ei niitä sotia voiteta pelkästään sotimalla. Oikein rahastamalla ja logistiikkaa tukemalla Venäläisestä interventiopolitiikasta voisi netota sievoisen summan keskittymällä tukemaan Venäjän hallituksen poliisivoimia jotka pistimin ajavat ihmiskarjan kohti hallitsijan määräämää hyökkäyskohdetta. Ja Ruotsi olisi erinomainen heikostiaseistettu ja helposti valloitettava kohde. Norja voisi olla vähän kovempi pala mutta sieltä Venäjä saisi haluamansa avomerisatamat...
sivullinen., yhä 4.3., samaistaa Euroopan unionin Neuvostoliittoon (missähän päin Euroopan unionia on pakkotyöleirejä poliittisille vangeille?):
Ensimmäisenä merkittävänä tekijänä pidän muutosta. Jos olisimme iäisesti ollut Venäjän vallan alla -- tai edes 1990-luvulle asti Neuvostoliiton osana, olisi tilanne ihan toinen. Silloin osaisimme venättän kieltä, ymmärtäisimme heidän toimintaansa ja jakaisimme saman historian. Nyt emme ole. Muutos siihen olisi iso asia. Se voisi tarkoittaa myös sotilaallista tappelua -- joka ei kuulosta mukavalta. Siten meille hyppy Venäjän alaisuuteen olisi paljon suurempi kuin Ukrainalle, Latvialle, Puolalle tai edes Virolle. Hallinnon muutoksen vertailu on vaikeampaa. Sitä ei tiedä mitä tulisi. Kuten jo useat arvailivat, voisivat vanhat tutut poliitikkomme ja yleiset syyttäjämme helposti vaihtaa puoltaan, ja siten käytännössä nykyinen valtiokoneisto voisi jatkaa toimintaa entisellään nuollen vain bryssän takamuksen sijasta ryssän takamusta. Se olisi yksi mahdollinen vaihtoehto -- ja tietyllä tavalla kivuton, mutta toisaalta en pidä nykyisestä koneistosta eli huono. Minuun itseeni muutos vaikuttaisi väistämättä. Opiskelemani englannin kieli muuttuisi arvottomaksi, amerikkalaisen propagandaviihteen luoma smalltalk taitoni turhaksi ja tutkimukseni euroopan historiallisesta kehityksestä merkityksettömäksi. Oppini menisi hukkaan. Tämä olisi selvä haitta.
Toinen tekijä olisi nykyisten järjestelmien toimivuuden vertailu. Nykyisellään Suomi ei enää ole itsenäinen, vaan osa Eurostoliittoa. Eurostoliitto edustaa kommunistisena jatkumona Neuvostoliittoa, jota vastaan 70 vuotta sitten taisteltiin. Veriuhrin hinta oli kova. Se on historiallinen syy vastustaa eurostokommunismia ja kannattaa Venäjää. Toiseksi vertaillaan talousjärjestelmiä. Venäjällä talous on kasvava, ihmisillä on töitä ja uskoa tulevaisuuteen; Venäjällä saadaan asioita aikaan. Eurostoliiton talouskriisi on jatkunut jo viisi vuotta. Vuoden 2000 Lissabonin sopimuksen tavoitteista tehdä Eurostoliitosta maailman johtava talousmahti ei ole puhuttu enää vuosiin. Se on taloudellinen syy vastustaa eurostokommunismia ja kannattaa Venäjää. Ongelmien jatkuvasti kasvaessa on lehdistön vapaus rajoitettu yhden totuuden sallivaksi. Venäjällä kirkkoon laittomasti tunkeutuneet ja paikkoja rikkoneet Pussy Riotit saivat pienemmän vankilatuomion kuin Suomessa netissä "sotannut" Seppo Lehto -- ja esimerkkejä voidaan jatkaa vertailemalla vaikka Halla-ahon ja Sini Saarelan tekoja ja tuomioita. Eurosto-Suomessa sananvapaus, mielipiteen ilmaisun vapaus ja kaikki vapaus on siten rajoitetumpaa. Viimein talouskriisi on johtanut myös tilastojen vääristelyyn ja valeiden uutisointiin. Ei enää puhuta työttömien määrästä; puhutaan työttömien "ilman tukitoimia olevien" "työnhakijoiden" "trendikorjatusta" määrästä. Sitä en totuuden rakastajana voi sietää. Venäjällä oli Neuvostoliiton aikaan sama tapa. Ei enää -- siellä menee hyvin, joten valehtelulle ei ole tarvetta. Siinä on vapaudellisia syitä vastustaa eurostokommunismia ja kannattaa Venäjää. Voisin jatkaa vertailua pidemmälle vertailemalla kansojen itsemääräämisoikeutta, oikeuslaitoksen tasapuolisuutta tai demokratian toteutumista, mutta vertailun voittaja tuli varmasti jo selvästi osoitetuksi: Venäjä. Siten paremmin toimiva järjestelmä olisi selvä hyöty Venäjän vallan alaisuudesta.
Eurostoliitto vuonna 2010 on kuin Neuvostoliitto vuonna 1970. Tällä hetkellä kaikki etääntyminen Eurostoliitosta on Suomelle eduksi -- jopa Venäjän alaisuuteen siirtyminen.
matkamiehiii, 5. maaliskuuta 2014, on valmis hyväksymään "kohtuulliset" toimittajamurhat:
Venäjällä on ollut aikoja jolloin toimittajia on tapettu mutta viime vuosina on ollut kohtuu rauhallista silläkin saralla. Suurin osa murhista ilmeisesti sijoittuu tuonne Tsetsenia/kaukasus alueelle missä muslimit ym. riehuu venäläisten kanssa ja henki on halpa ammatista riippumatta.
siviilitarkkailija, sama päivä, näkee Venäjän oikeana, reiluna liittovaltiona toisin kun EU:n, vaikka jopa äärioikeistolainen nationalistijärjestö Suomalaisuuden liitto on ainakin takavuosina koettanut kiinnittää huomiota Venäjän "reilussa liittovaltiossa" vainottujen suomalaisugrilaisten vähemmistöjen asemaan:
Tuollainen kysymys sisältää monta oletusta ja arvosisältöisiä väitteitä. Yhtähyvin voin sanoa että onko Eurostoliiton vasallivaltiona olo parempi vaihtoehto kuin Venäläisfederaation jäsenyys. Venäjä on nimittäin federaatio. Se koostuu paikallisten kuvernöörien johtamista enemmän tai vähemmän itsenäisesti asioitaan hoitavista federaatiojäsenistä.
Eurostoliiton näkökannan mukaan reuna-alueilla olevat valtiot eivät eroa vasallivaltioista millään tavalla. Niistäkin matkustetaan ytimeen (Moskovaan tai Brysseliin) mukamas päättämään vaikka todellisuudessa päätökset tekee suurin jäsenvaltio ja käytännöllisesti katsottuna parlamentin edustajien tehtäväksi jää ainoastaan kumileimasimen esittäminen. Ja jos pohditaan ihan parlamentaarisen periaatteen mukaan niin EU presidenttiä eivät kansalaiset edes valitse, Venäjän federaation presidentti joutuu käymään sentään "vapaat" tai jonkunlaiset vaalit.
Suomen valtion ja kansalaisten kannalta ehdottomasti parasta olisi ollut liittoutumattomuus ja itsenäisyys sen raskaiden ja keveiden vaatimusten myötä. Valitettavasti sosialistipuolueen ja vihavasemmistolaisen roskalehdistön avulla itsenäisyydestä on tullut kirosana, kansallisesta päätöksenteosta halveksinnan kohde ja tasavallasta eurostoliiton vasalli. Muutamasta miljonääristä tuli miljardööri kun taas miljoonasta vähävaraisesta suomalaisista tuli leipäjonon asiakkaita.
Että kun tarkastelee asiaa ilman vihervasemmistolaisen roskaväen tai korporaatiokommarien propagandafiltteriä, eurostoliiton vasalliksi päätyminen ei eroa Venäjän federaatiohallinnon seurauksista mitenkään muuten kuin että kirjaimet ovat latinalaiset eivätkä kyrilliset. Se nyt itsessään hurraan arvoinen...hurraa? köh köh...uraa
Jaska Pankkaaja, 7. maaliskuuta, lainaa Natoa vihaavien äärivasemmistolaisten iskusanaa:
Natokiimaisten hommalaisten kannattaisi muistella mitäs se NAto onkaan TEHNYT Euroopassa neukkulan romahduksen jälkeen. Minulle ei tule mieleen muuta kuin se että Nato pommitti eurooppalaisia siksi että Eurooppaan saatiin muodostettua uusi muslimivaltio EU ikielätiksi. Elinkauppamafiakin voi siis olla "demokraattinen valtio" Naton ja EU mielestä.
kriittinen_ajattelija, 29. maaliskuuta, haluaa pois kauheasta arvoliberalismista:
Jos Suomi olisi itsenäinen maa joka kunnioittaisi omaa kulttuuriaan ja kansaansa niin olisin ehdottomasti valmis puolustamaan maatani ketä tahansa vastaan. Tällä hetkellä Suomi on kuitenkin osa EU:ta ja suomen kansan kunnioittaminen/kulttuuri on täysin lyöty maanrakoon ja tilalle on tuotu lähinnä monikulttuurisuutta ym. muita perversioita. Täten tällä hetkellä minulle on yhdentekevää onko Suomi osa EU:ta vai Venäjää, enkä siten taistelisi vastaan jos Venäjä päättäisi Suomen valloittaa.
Venäjän yleinen kulttuuri-ilmapiiri on myös arvokonservatiivinen toisin kuin EU:n jonka kulttuuri on arvoliberaalinen joten siitä ehdottomasti plussa Venäjälle. Elän mieluummin arvokonservatiivisessa maassa/valtioliitossa kuin arvoliberaalissa sellaisessa. En niinkään ole Venäjä mielinen siten, jos EU olisi enemmän arvokonservatiivinen eikä nykyisenkaltainen arvoliberaalinen kaikkine feminismi, monikulttuurisuus projekteineen niin voisin jopa puolustaa EU:takin. Jos EU onnistuu laittamaan kaikenmaailman pakolaiskiintiöt voimaan esim. Suomelle 20 000 pakolaista vuodessa, niin ehdottomasti alan viimeistään siinä vaiheessa toivomaan että Venäjä "vapauttaa" Suomen.
Pyöräilijä, 23. huhtikuuta (hyvin on sisäistetty tämä idänkauppaliturgia: Vot, rupla! Vot, izo rupla! Vot, KULDARUPLA! Näiden vot, izoa kuldaruplaa ylistävien kannattaisi miettiä, että siinä vaiheessa kun Suomi on miehitetty, suomalaiset eivät enää ole passausta vaativan kauppiaan asemassa, vaan siirtomaan alistettujen asukkaiden. Siinäkin tapauksessa, että Venäjällä olisi sellainen izo kuldarupla, tai että Venäjän suot olisivat täynnä kultaharkkoja, jotka saa kantaa kotiin jos jaksaa ja jos osaa venäjäksi lupaa kysyä, se kulta ei olisi enää tarjolla alistetuille suomalaisille):
Venäjän hyökkäys Suomeen laajentaisi kotimaisia markkinoita, mikä olisi hieno uutinen.
Samalla kun odottelemme, että Venäjän asevoimat valtaavat Suomen, voimme palauttaa mieleen muutaman kaupallisen yksityiskohdan. Viime vuonna Venäjä oli Suomen toiseksi suurin vientimarkkina. Ykkönen oli Ruotsi. Itäinen ja läntinen naapureimme ovat Suomen vientiyritysten selkäranka - kuten ovat olleet jo 50 vuotta.
Neuvostoliiton aikana idänkauppa ei ollut vain kommunistisaastaa ja punaperkelettä, vaan työllisti kymmeniätuhansia suomalaisia. Neuvostoliitto oli käytännössä Suomen ainoa metalliteollisuuden asiakas sotakorvausten jälkeen - ja ansiosta. Vaatetusteollisuus hankki Suomeen idänkaupan vuosina 20-30 miljardia markkaa, mikä olisi iso raha nykyisinkin.
Vaatetustehtaita ei maassamme enää ole, mutta meillä on - tai oli - pitkään käytössämme sen aikana kasvatettu teollisen ja modernin työn perinne. Ei agraari-Suomi olisi koskaan saanut elektroniikkateollisuutta ja Nokiaa aikaan.
Kasvava koululaitos, mittava asuntotuotanto ja kattava terveydenhoito rahoitettiin 1960- ja 1970-luvuilla idänkaupalla. Idänkaupan osuus oli korkeimmillaan neljännes viennistä, mitä rahaa - edes öljynä - me emme olisi koskaan saaneet länsimarkkinoilta.
On tietysti selvää, että idänkaupasta ei voida enää puhua sen jälkeen kun venäläiset ovat vallanneet Suomen. Silloin puhutaan kotimarkkinoista.
Ja tästä pääsemmekin tämän jutun opetukseen: suomalaiset yritykset ja palkansaajat eivät pysty milläään konstilla korvaamaan Venäjän vientikauppaansa länsimarkkinoilla. Suomalaisilla ei ole kielensä, osaamisensa, tapojensa, ullkonäkönsä, pääomiensa tai kilpailukykynsä kautta tarjota länsimaihin mitään sellaista, mikä korvaisi läntisen Venäjän maantieteellisen naapuruuden - koko Venäjästä puhumattakaan.
Venäjän hyökkäystä kannattaa toki pohtia ja odotella - sehän voi tapahtua koska tahansa. Samalla voi rauhakseen kerätä survival- tarpeita sitä hetkeä varten kun Putinin hallinnon Suuri Punainen käsi tulee ja ottaa.
Tai sitten voi tehdä taas huomenna kauppaa Venäjän suuntaan. Mutta sillähän ei ole suurta merkitystä.
siviilitarkkailija, 2. kesäkuuta 2014 (ja taaskin on hyvin sisäistetty kuvitelmat tsaarista rakkaana isänä ja reiluna isäntänä):
Erityisesti haluan painottaa sattuman (keisari Aleksanterin henkilön) vaikutusta asiassa. Suomi liitettiin Venäjään keisarin henkilön, personaaliunionin, kautta. Suomen Suuriruhtinaskunnan synty oli merkittävä asia ja hallintomuodoksi tuli autonomia. Suomi siis säilytti itsenäisiä tapojaan ja vältti venäläistymisen sekä sen hallinnotovaivoja koska maan elintaso oli aivan omalla tasollaan verraatuna Venäjän muihin osiin.
Venäjän läntisenä osana Suomen talous ja hyvinvointi kirjaimellisesti räjähti nousuun. Maamme teollisen ja maatalouden ja kaupan määrä ja laatu olivat aivan eri mittakaavassa verrattuna Ruotsinvallan aikaan jossa olimme itäinen sontamaa ja roskäväen keskitysleiri joka kelpasi lähinnä resurssipumpuksi kuinkaan seikkailujen maksuun.
Suomi alkoi olemaan sellainen maa jona sen tunnemme vasta kun ruotsinvalta ja sen aatelin kuppaus saivat keisarilliset suitset. Eurostoliitossa tulemme taas olemaan yksi kupattava idiootti muiden joukossa. Tuskin Putinin henkilkohtaisessa omistuksessa olisimme paremmin hallittuja. Mutta ei voi tietää. On historiamme tosiasia että Venäjän läntisenä ikkunana elintasomme oli rajusti parempi kuin Ruotsin itäisenä maakuntana.
Jaska Pankkaaja, samana päivänä, uskoo Venäjän olevan utopia ja ihantola, koska siellä on tasavero, autoilu halvempaa ja, vot, votkaa saa rajattomasti. Hän kehuu Venäjää myös siitä, että siellä koulujen historianopetuksessa korostetaan oman kansan suurmiehiä ja suurtekoja. Tuota, ihanko oikeasti, Jaska, haluaisit Suomen lapset sellaiseen kouluun, jossa opetetaan venäjäksi, kuinka Iivana Julma oli ihan helvetin siisti tyyppi tai kuinka talvisodassa oli kyse Neuvostoliiton johdon järkevästä rajanoikaisupyrkimyksestä suuren isänmaallisen sodan aattona?
Jaa, siltäkin varalta että nämä jo on mainittu:
+työhön ja yrittäjyyteen kannustava 13% tasavero
+paljon halvemmat autot ja bensiini, ylipäätään autoilun kulut
+paljon halvempi viina ja tupakka
+järkevämpi maahanmuuttopoliikka jossa vätystelevää paskasakkia ei yksinkertaisesti tuoda maahan loisimaan ja rötöstelemään
+järkevämpi tulonsiirtopolitiikka esim. eläkejärjestelmä jossa jopa 60 luvulla ja sen jälkeen syntyneet saattavat saada eläkettä ja toisaalta kotiperäinen sossupummiluokka saa järkevän tasoista tukea
+osin järkevämpi oikeuslaitos jossa kaiken väriset väkivaltarikolliset ja muu kuona saavat oikeita tuomioita, toisaalta itseään, perhettään ja omaisuuttaan saa myös puolustaa. Ei etnovähennyksiä.
+uskovaiset saavat uskoa uskoonsa ilman että usko on punamädätetty
+kiintiöneekerien, femakoiden, "vihreiden" ja kommunistien olematon osuus virkakunnasta
+monin osin terveempi kulttuuri jossa omien suurmiesten ja kansan saavutusten mollaaminen ei ole se media ykkösjuttu
+kansallismielisyyden korostus kouluissa ja mediassa suomalaisen moku-viherkommunismin sijaan
+mikäli joku ulkomalaisporukka aiheuttaa häiriötä missä tahansa niin se poistetaan esim. torikaupan ilmiöt takavuosina
+hallitus puolustaa ainakin jossain määrin kansalaisiaan jopa ulkomailla
+hallitus puolustaa kotimaisia yrityksiä
+hallitus ei salli ulkomailta rahoitettua mädätystä
jne
No miinuksiakin keksisin aika paljon mutta hyöty olikin topiccina 
Machine Head, 3. heinäkuuta 2015 (ketjuun kirjoittelu oli siinä vaiheessa harventunut) esittelee kliseen omin sanoin:
Miksi Venäjän hyökkäys nähdään niin negatiivisena? Väitän, että Venäjän vallan alla Suomen asiat ei olisi sen huonommin kuin nyt EU:ssa. Paljon hyvääkin Venäjä saisi Suomessa aikaan, kuten sukupuolineutraali avioliittolaki lentäisi romukoppaan, minne se kuuluukin.
Myös viherhumpalle saataisiin joku roti.
Nollatoleranssi, 4. heinäkuuta 2015:
Venäjän vallan alla Suomestakin tulisi öljyvaltio. Muita tuotteita ei sitten tarvittaisikaan... Paitsi ehkä ydinvoimaa.
