Józef Retingerin perintö

(Alun perin kirjoitin tämän jo viikko sitten, mutta lisäsin samaan syssyyn sen vuodatukseni Jenni Virtasesta. Siksi tätä varmaankaan ei ole kukaan kommentoinut. Olkaapa siis hyvät.)

Siltä varalta että joku ei vielä tiennyt, Józef Hieronim Retinger oli salaperäinen puolalainen vakooja ja kansainvälinen seikkailija, jolla oli sormensa pelissä ns. Bilderberg-ryhmän perustamisessa. Kyseessä on politiikan ja talouselämän silmäätekevien kansainvälinen kultapossukerho, jota jotkut pitävät joko suurpääoman globaalivallan, ZOG-maailmanhallituksen tai milloin minkäkin konspiratorisen määräilijätahon konkreettisena edustumana. (Hurrivihaajat katsovat, että ruotsin kielen asemasta Suomessa on päättänyt Bilderberg-ryhmä salaisessa voodookokouksessaan, ja ryhmän moittiminen maailman kaikesta pahasta onkin sekä helppoa, tavallista että muodikasta. Varmaankaan viinastakaan ei saisi krapulaa eikä maksakirroosia, jos Bilderberg-ryhmä ei olisi antanut määräystä lisätä alkoholijuomiin myrkyllisiä kemikaaleja.) Vaikka en itse olisikaan noin vainoharhainen, ja vaikka Retingerin elämäntyössä on - sen perusteella mitä Puolan historian tärkein muistiinmerkitsijä, brittiläinen Norman Davies, on siitä sanonut mainiossa kirjassaan Rising '44 - varmasti paljon ns. varovaisen edistyksellisestä näkökulmastakin kannatettavaa, olen sillä kannalla, että tällaisten kokousten pitäminen julkisuudelta suojassa ei ole sopivaa eikä sitä tule sietää. Toki on syytä olettaa, että koko ryhmä on pikkuhiljaa hajoamassa ja menettämässä mahdollista aikaisempaa merkitystään sitä mukaa kun siitä on alettu kohista julkisuudessa, ja että todella merkittävät taustajuonittelut käydään jossain muualla, vaikkapa mongolien jurtassa Govi-Sumberin aimagin etelärajalla, mistä hevosmiehet sitten kiidättävät maailmanhallituksen päätökset sapelinnokassa koko maailman ja Savon noudatettavaksi.

Bilderberg-kokouksiin osallistuminen on sikäli arveluttavaa peliä, että esimerkiksi poliitikko ja hallituksen jäsen on periaatteessa tilivelvollinen kansan edessä moisista touhuistaan, mutta näiden kokousten aiheet ja pöytäkirjat ovat salaista tai luottamuksellista tietoa. Olisi kiintoisaa tietää, mitä joku valtiosääntöjuristi sanoo tällaisesta touhusta: onko jollain Bilderberg-kokousten koordinointikomitealla esimerkiksi Suomen ratifioimien kansainvälisten sopimusten nojalla oikeutta määrätä esimerkiksi Lipposta pitämään salassa kokousten aiheet? Ja voidaanko Lipposta, tai ketä tahansa näihin kokouksiin osallistuvaa suomalaista poliittista päättäjää, epäillä tai syyttää maan- tai valtiopetoksellisesta toiminnasta, jos hän on ilman eduskunnan valtuutusta antanut hallituksista riippumattoman tahon sanella itselleen, mitä asioita hänen kuuluu pitää salassa?

En minä usko että Bilderberg-kokouksissa mitenkään maailmaa hallitaan, mutta sitä vastoin uskon, että ne voivat nykyään olla käytännössä aika pitkälti amerikkalaisten konservatiivitahojen hallussa ja toimia heikäläisten keinona vaikuttaa epäasianmukaisesti eurooppalaiseen politiikkaan. Kokouksiin täältä Suomesta osallistuneet henkilöt ovat olleet etupäässä talouselämän vaikuttajia sekä oikeistoa tai Lipposen kaltaisia oikeistodemareita, riikinruotsalaiset poliitikot ilmeisesti yksinomaan moderaatteja. Suhtautuisin huomattavasti rennommin, jos näissä kokouksissa kävisi myös esim. ympäristö- ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia.

Józef Retingerin kunniaksi sanottakoon, että hän toimi pitkälti nimenomaan sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ay-liikkeen kansainvälisten kontaktien järjestelijänä - hän ei tosiaankaan ollut mikään oikeiston eikä suurpääoman juoksupoika, vaan ilmeisestikin oli itse poliittisesti lähinnä PPSää, Puolan sotienvälisen ajan suurta vasemmistopuoluetta - hyvin karkeasti ottaen paikallista sosiaalidemokraattista puoluetta. (Marsalkka Józef Piłsudski oli tämän puolueen piiristä lähtöisin, vaikka sanoikin sittemmin ajaneensa sosialistipuolueen punaisella rautatievaunulla vain przystanek Niepodległośćille, itsenäisyyden pysäkille, asti. Monessa suhteessa hän kuitenkin oli puolalaisittain varsin "vasemmistolainen" sen jälkeenkin, hän ei esimerkiksi ollut aktiivinen antisemiitti.) Minulla on jopa sellainen ikävä kutina, että Bilderberg-kokoukset eivät nykyään ole ollenkaan Retingerin alkuperäisen vision mukaisia. Veikkaanpa, että hän oli ennen muuta Bretton Woodsin miehiä hengeltään, että hänen ideansa olisi ollut jonkinlainen lännen aseveliakseli, johon ay-liike, suurpääoma, konservatiivit ja sosiaalidemokraatit olisivat voineet osallistua tasavertaisina. Toisaalta, kyllähän 50-luku ja kylmä sota käännyttivät monet vasemmistolaisemmatkin varsin oikealle, vallankin tietysti puolalaissyntyiset.

Vaikka Bilderberg-ryhmällä olisikin alusta pitäen ollut hyvä tarkoitus, sillä on sama perusvika kuin aseveliakselilla aikoinaan (ja on hyvin mielenkiintoista huomata, että Paavo Lipponen on sekä käynyt ryhmän kokouksissa että vaatinut "aseveliakselin rehabilitointia" - vaikka hän onkin tyhmä, epämiellyttävä ja röyhkeä mies ja sekä huono poliitikko että huono demokraatti, Bilderberg-ryhmän ja aseveliakselin analogiat eivät varmaankaan ole jääneet huomaamatta häneltäkään). Aseveliakseli oli aikoinaan tarpeellinen herrasmiessopimus, jolla oli varsin kunnioitettavat päämäärät eli Suomen hyvinvoinnin kehittäminen ja kommunistisen vallankaappauksen torjuminen. Mutta se oli herrasmiessopimus ja sellaisena niin demokraattisen kuin journalistisenkin kontrollin ulkopuolella. Sopimuksen tekijöillä oli alkujaan kaikki maailman syy uskoa, että he olivat saaneet valvontaan kaikki oleelliset yhteiskunnalliset konfliktit ja ongelmat, ja kaikkia sopimuspuolten ulkopuolisia tekijöitä voitiin kohdella kommunismin ja ekstremismin esiintymismuotoina. Valitettavasti siinä vaiheessa kun uusia ongelmia ja kysymyksiä ilmaantui - aseistakieltäytyjät, ympäristökysymys - herrasmiehet eivät osanneet nähdä niitä minään muuna kuin "eräänlaisena kommunismina" tai kommunismiin verrattavana ilmiönä, jota ei ollut tarvetta eikä aihetta ymmärtää. Lipposen kiihkeä pyrkimys marginalisoida ja varustaa terroristileimalla ympäristöliike on kaipuuta aseveliakselin aikaan, jolloin yhteiskunta oli ymmärrettävämpi ja perusristiriidat sovittavissa sivistyneiden, pukua ja kravattia käyttävien miesten kesken.

Työväenopistossa

Kävin tänään luennoimassa iirin kielestä ja mytologisista tarinoista iirinkielisessä folkloressa. Täydestä meni kuin se väärä raha, jota se olikin, mutta en edelleenkään ole yhtään tyytyväinen Fianna-mytologian tuntemukseeni - ja kaiken lisäksi rannattomat kirjakasani ovat syöneet yhden merkittävimmistä lähdeteoksista, Báitheadh iadsan agus tháinig mise, joka on kokoelma folklorea - myös Fianna-sotureiden seikkailuja käsittelevää - iirinkielisestä Ulsterista. Itse asiassa siinä vaiheessa kun tarkistin lähdekirjallisuuttani esitelmän edellä, huomasin ymmärtäneeni Fionntrán taistelun merkityksen täysin väärin. Olen lukenut vinon pinon iirinkielistä kansanperinnettä, jossa kerrotaan loputtomiin Fianna-soturien seikkailuista. Sen lisäksi minulla on kolme eri versiota Fiannaíochtista erillisinä kirjoina iiriksi: yksi löytyy Séamus Ó Searcaighin mukavan kompaktista taskukirjasta Laochas, toinen on Niall Ó Dónaillin muinaisiirinkielisistä versioista nykyiirintämä Seanchas na Féinne, ja kolmas sen yhden ulsterilaisen ukon minulle vuosikymmen sitten lahjoittama opus 20-luvulta. Siitä huolimatta en ole pystynyt muodostamaan kovin koherenttia mielikuvaa Fiannaíocht-tarustosta.

Vitun paskabloggeri

Kirjoitin hienon postauksen, mutta vitun paskabloggeri söi sen! FUCK YOU BLOGSHITTER.COM!

Nainenko ei pärjää miehelle luonnontieteissä?

Henryn blogin tuoreimmassa keskustelussa skabataan nyt siitä, onko nainen luonnontieteellisesti lahjakkaampi vai lahjattomampi, kun naisia ei insinöörien ja luonnontieteilijöiden joukossa muka riittävästi näe (heh heh, tulisitte joskus katsomaan jotain kemian luentosalia). Asiaa pitkään pohdittuani totean ex cathedra seuraavaa:

Älykkyysosamääristä kaakottaminen nyt on sitä tavallista paskanjauhantaa. Koko homman voi selittää sukupuolten erilaisella sosiaalisella käyttäytymisellä.

Poikayhteisöstä syrjäydytään helpommin. Jalkapallo- ja öyhötyssosiaalisuus heittää mäkeen sekä älyköt että riemuidiootit, mistä syystä minunkin ainoat kaverini ala- ja yläasteella olivat usein vielä keskimääräistäkin selvästi tyhmempiä.

Tyttöyhteisö ottaa käytännöllisesti katsoen kaikki mukaansa, mutta sittenpä sen normittava painekin on voimakkaampi. Luonnontieteissä pärjääminen (paitsi osana yleistä koulussa hyvin pärjäämistä ulkoluvun ja tunnollisuuden avulla) on niin suuri rikos tyttöyhteisön normeja vastaan, että harva tyttö uskaltaa uhmata niitä. Luonnontieteitä älyllisenä leikkinä rakastava tyttö on luonnonoikku.

Naisten huonompi pärjääminen luonnontieteissä selittyy myös pitkälti naisten keskuudessa kaikkialla läsnäolevalla taikauskon ja irrationaalisen mystiikan kulttuurilla. Miehilläkin on irrationaaliset ja mystiset uskomuksensa, kuten esimerkiksi juuri älykkyysosamääräuskonto, jolla on merkittävä funktio nörtti-ATMien itsetunnon pönkittäjänä, mutta miesten irrationalismeilla on yleensä luonnontieteellinen pintasilaus, jonka ansiosta ne sopivat mukavasti osaksi nörtti-ATM:n yleistä maailmankuvaa.

Luonnontieteisiin hakeutuvien tyttöjen sitä vastoin on vapauduttava sukupuolelleen tyypillisistä irrationalismeista, kuten horoskooppiuskosta, joka on endeeminen älykkäidenkin tyttöjen keskuudessa. Monelle tytölle tämä kognitiivinen dissonanssi on liikaa, ja heiltä katkeavat opinnot, mielenterveyskin voi mennä.

En usko, että naisilla olisi mitään biologista syytä olla huonompia luonnontieteissä, mutta naiset nousevat miesten rinnalle niillä aloilla jos ja vain jos naistenlehtikulttuuri revitään alas jäännöksiä jättämättä ja kaikenlaiset maagisia voimakenttäpahveja markkinoivat humpuukifirmat murskataan keinoin, jotka saisivat Stalininkin vaikuttamaan maltilliselta ja suvaitsevaiselta kaverilta.

Kyllähän luonnontieteitä kehittämässä on ollut merkittäviä naisia, kuten Curie ja Meitner, mutta on aika kuvaavaa, että heidän elämäntyönsä sijoittuu ajalle, jolloin naisten vapautuminen oli vasta alkamassa ja pätevä nainen saattoi päteä *yksilönä*. Sitten kun naiset ryhmänä vapautuivat kunnolla, he kehittivät itselleen saman tien irrationaalisen ja älyllisesti tuhoisan huuhaamassakulttuurin, joka tukahduttaa luonnontieteellisesti lahjakkaat tytöt tehokkaammin kuin mikään "naisten sorto" aikoinaan.