Suomalainen terroristi vieraan kypärän alla – En finsk terrorist i krigstjänst hos främmande makt

Koska tämä Olli Immosen nostama rasismikriittisyyden aalto on vähän varastanut huomiota, on syytä ottaa puheeksi se toinen lempiaiheeni, eli Venäjän rikollinen ja laiton terrorihyökkäys Ukrainaan. Hupaisaa kyllä Johan Bäckman, joka aivan hiljattain oli tunnelmoinut perussuomalaisten ihanalla länsivastaisuudella, innostui nyt vaatimaan perussuomalaisen puolueen hajottamista – vetoamalla Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimukseen, joka kieltää fasistiset järjestöt. Tietysti tämän saattaa tulkita niinkin, että Bäckman koetti antaa perussuomalaisten vastustajille kuoleman suudelmaa. Persut ja rasistit ovat jo vuosikausia leimanneet kaikki kritisoijansa kommunisteiksi ja Venäjän asiamiehiksi, ja Bäckman oli ikään kuin antamassa heille todisteita.

Viime viikolla nimittäin Aamulehti kertoi suomalaisesta vapaaehtoistaistelijasta, joka oli mennyt Donbassiin sotimaan. Kukahan hänet muuten oli värvännyt? Minulla on omat epäilykseni, ja ihmettelen kovasti, onko tällainen ulkomaiden sotiin värväytyminen ja värvääminen Suomessa oikein laillistakaan. Hompanssit – ja heidän lisäkseen ihan fiksut ihmiset – kauhistelevat kyllä sitä pientä joukkoa, joka änkeää Isisin riveihin, ja toki aivan aiheesta.

Hommalaisia ei kuitenkaan juuri tunnu huolettavan se mahdollisuus, että maassa alkaisi olla venäläisen terrorisodankäynnin julmuuden raaistamia asemiehiä, jotka ovat aatteellisista syistä halukkaita osallistumaan Venäjän tukemiin terroritekoihin Suomessa. Mutta tiedänhän minä: valkoihoinen terroristi on hyvä terroristi, valkoihoinen raiskaaja on hyvä raiskaaja ja niin edelleen. Hommalaiset itsehän ovat moneen otteeseen julistaneet toivovansa Venäjän tukea taisteluunsa vasemmistoa, liberaaleja, suomenruotsalaisia ja maahanmuuttajia vastaan. Kun Donbassissa taistelee ja raaistuu joukko suomalaisia, heidän palattuaan täällä on valmiina omat venäläismieliset pienet vihreät miehet auttamassa hommalaista vallankumousta.

Aamulehden haastattelema vapaaehtoinen on lähes nelikymppinen, siis huomattavasti vanhempi kuin ne muslimiteinit, jotka suuntaavat jihadin rintamille lapsellisuuttaan ja elämänkokemuksen puutettaan. Hän on tehnyt päätöksensä huomattavasti kypsemmistä lähtökohdista ja tietää mitä tekee. Siksi hän ei myöskään taida olla ihan pian järkiintymässä pois noista touhuista. Mies kertoo olleensa teininä nuorisorikollinen ja joutuneensa lastenkotiin, elämä on muutenkin ollut melko harhailevaa ja hajanaista. Armeijahommat ovat kuitenkin luistaneet, eli sinänsä tällä veikolla tuntuu olevan luontevat valmiudet palkkasoturiksi vaikka Nuubiaan.

Maailmankuva sällillä on lähinnä epämääräisellä tavalla vasemmistolainen: hän sanoo taistelevansa uusliberalismia ja kapitalismia vastaan, ikään kuin Putin ei kaiken muun ohella olisi Venäjän armoton rahavaltias ja sellaisena paljon pahempi suurkapitalisti kuin mikään jenkeissä päin nähtykään porho. Pojan jutut ovat sellaisia, että hänet on jallitettu uskomaan Ukrainan hallituksen fasistisuuteen, kun sillä puolella tappelee yksi äärioikeiston organisoima osasto. Totta maar se on ongelma ja Ukrainan demokratian tilanteesta ja tulevaisuudesta saa ja kuuluukin olla huolissaan. Mutta samalla pitää muistaa, että Ukrainassa on ollut hiljattain kohtalaisen vapaat vaalit ja että maa pyrkii tosissaan eroon korruptiostaan ja muista ongelmistaan. Samalla Venäjä on käytännössä diktatuuri ja panee jatkuvasti voimaan omia sensuuritoimia; lisäksi Putin on liittoutunut ilmirikollisten porukoiden kanssa, kuten moottoripyöräjengien ja ”kasakoiden” (tosiasiassa rikollisliigoja), jotka tekevät hänen likaisen työnsä. Itse asiassa Ukrainaan rynnäköivät sijaisarmeijat eivät ole kunnon armeijoita ollenkaan, vaan presiis sellaisia epämääräisiä roistojoukkoja kuin Hitlerin loppuaikojen ties mistä neuvostovankityrmien kellareista värvätyt SS-osastot olivat.

Hiljattain kuului sellaisiakin uutisia, että Ukrainan vakinainen armeija olisi jo ottanut yhteen Oikean sektorin puolisotilaallisten joukkojen kanssa, koska jälkimmäiset olivat sekaantuneet mafiatyyppiseen rikollisuuteen, kuten äärioikeisto aina ja kaikkialla tekee – ei se ole mitenkään yllättävää, että persut ovat ammatti- ja taparikollisten puolue. Toivotaan, että Ukrainan armeija tekee armotta selvää Oikeasta sektorista, jos ja kun siitä ei ole enää hyötyä sodankäynnin kannalta.

Den rasismkritiska våg som Olli Immonens fascistiska yttranden satt i gång har stulit showen, och därför är det dags att ta upp ett annat favorittema, dvs Rysslands kriminella och olagliga terroristiska invasion i Ukraina. Roligt nog fick vår ledande Rysslandslismare Johan Bäckman, som helt nyligen entusiasmerat sig över Sannfinnarnas ack så härliga västfientlighet, för sig att kräva ett förbud mot partiet – genom att åberopa sig på det finsk-sovjetiska fredsfördraget, som förpliktar Finland att upplösa alla fascistiska organisationer. Naturligtvis kan vi tolka det här så att Bäckman på rysk befallning försökte ge sannfinländarnas motståndare en dödskyss. Sannfinnarna och rasisterna brukar av gammalt brännmärka sina kritiker som kommunister och ryska agenter, och Bäckman försökte tydligen ge dem nya argument.

Förra veckan skrev tammerforstidningen Aamulehti nämligen om en finsk frivillig, som hade åkt till Donbass för att kämpa i kriget. Vem hade månne rekryterat honom? Jag har mina aningar, och jag undrar om det alls är lagligt i Finland att så här ge och ta värvning för utländska krig.

Det är inte bara hommaiterna utan även en hel del normala människor som oroar sig över att ett par rebelliska ungdomar av muslimsk bakgrund åkt till Syrien för att kämpa i jihad. Det är förståeligt att hysa oro, men det som inte oroar hommaiterna alls är att vi kanske inom kort kommer att ha en kontingent finska killar som både har vapenträning och vapenerfarenhet och brutaliserats genom att delta i ryska terrorkrig, och att de här typerna dessutom av ideologiska skäl är beredda att delta i rysksponsrad terrorverksamhet i Finland. Men visst vet jag: en vithyad terrorist är en god terrorist, en vithyad våldtäktsman är en god våldtäktsman och så vidare. Hommaiterna har ju flera gånger förkunnat att de önskar att Ryssland skulle stöda dem i kampen mot vänstermänniskor, liberaler, finlandssvenskar och invandrare. När det åker finnar till Donbass för att kämpa och förråas, kommer vi snart att ha våra egna rysksinnade små gröna män här för att bidra till den hommaitiska revolutionen.

Frivilligsoldaten Aamulehti intervjuat är nästan förti år gammal, alltså betydligt äldre än de muslimska tonåringar som styr kosan mot jihadfronten därför att de i sin barnslighet och brist på livserfarenhet inte inser vad de håller på att göra. Killen har alltså fattat ett betydligt mognare beslut än de och vet vad han håller på med. Därför kan han knappast förväntas besinna sig. Han har tydligen fört ett rätt ostadigt liv när han varit ung – han har varit ungdomsbrottsling och hamnat på ett barnhem. Värnplikt har han däremot lyckats med, och sålunda förefaller han vara bra material till legosoldat.

Killen har en grumligt vänstervriden världsbild: han säger sig bekämpa nyliberalism och kapitalism, som om Putin inte – i tillägg till allt annat – vore även Rysslands högste plutokrat och som sådan en mycket värre storkapitalist än någon av de som styr och ställer i Förenta staterna. Killen tycks ha duperats till att tro på att den ukrainska regeringen är fascistisk, eftersom en av högerextremister organiserad truppenhet strider på den ukrainska sidan. Så klart är det ett problem och det är både legitimt och påbjudet att oroa sig över Ukrainas situation och framtid. Men samtidigt är det viktigt att notera, att Ukraina nyligen hållit relativt fria val och att landet på riktigt strävar efter att bli av med sina problem som t ex korruptionen. Samtidigt är Ryssland praktiskt taget en diktatur med censur och liknande förtryck; dessutom har Putin allierat sig med rent kriminella element, t ex hojgäng och s k kosacker (i verkligheten är nykosackerna i Ryssland organiserade brottslingar). De trupper som invaderat Ukraina är för det mesta inte riktiga arméförband, utan precis likadana ligister som de brottslingar SS mot slutet av andra världskriget rekryterade i sovjetiska fängelsehålor.

Nyligen hette det i nyheterna att den ukrainska armén redan kommit ihop sig med Högra sektorns paramilitära trupper, eftersom de sistnämnda hade involverat sig i brottslighet i maffiastil, som extremhögern alltid och överallt brukar göra – det bör inte överraska någon att sannfinnarna också är ett parti som lockar till sig yrkes- och vanebrottslingar. Vi ska väl hoppas att ukrainska armén obarmhärtigt tar kål på Högra sektorn, om och när den blivit en belastning för krigföringen.

Olli Immosen kamut metakoivat Jyväskylässä - Olli Immonens kompisar och upploppet i Jyväskylä

Olli Immosen kanssa valokuvassa poseeranneen äärioikeistojärjestön nuoret sotilaat mellakoivat Jyväskylässä. Aluksi jaeltiin äärioikeistolaisia propagandaesitteitä, sitten yhtäkkiä hyökättiin ostoskeskukseen, jossa toimi Yves Saint Laurent- ja Axe for Men- ym. äärivasemmistojärjestöjen haaraosastoja. Näiden äärivasemmistojärjestöjen yhteistyökumppanit epäilemättä provosoivat hyökkääjiä mm. kävelemällä suoraan nyrkkiin. Huomenna Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tuomitaan vastakkaiset ääripäät ja toivotaan, että aloitettaisiin maltillinen vuoropuhelu breivikistien ja vastakkaisen ääripään (äärilegalistien) välillä siitä, kuinka monta ja kenen lasta breivikistit saavat surmata. Eli eipä tässä mitään uutta.

Unga politiska soldater, representanter för samma högerextrema organisation som Olli Immonen poserade i foto med, kravallerade i Jyväskylä. I början delade de ut högerextremt propagandamaterial, sedan invaderade de ett inköpscentrum, där sådana vänsterextrema organisationer som Yves Saint Laurent och Axe for Men hade sina tillhåll. Samarbetspartners till de här vänsterextremisterna provocerade sedan angriparna bl a genom att kasta sig mot deras nävar. I morgon kommer ledarskribenten i Helsingin Sanomat med ett fördömande av dessa motsatta extremismer och uttrycker en önskan att starta en fredlig dialog mellan breivikisterna och den motsatta ytterligheten (extremlegalisterna) om hur många och vems barn breivikisterna ostraffat får ha ihjäl. Ingenting nytt under solen alltså.

FASISTINEN TERRORISENSUURI POISTANUT POSTAUKSEN

ÄÄRIOIKEISTO PAKOTTI POISTAMAAN TÄMÄN POSTAUKSEN. TÄLLÄ TAVALLA SANANVAPAUTTAMME LAITTOMASTI LAKKAAMATTA JÄRSITÄÄN JA JÄYDETÄÄN JA NAKERRETAAN. EHKÄ JO HUOMENNA NE SAAPUVAT HAKEMAAN SINUA JA LAPSIASI SINNE, MISTÄ EI PALUUTA OLE, VÄÄNTÄEN KÄSIVARTENNE SELÄN TAAKSE SELLAISELLA VOIMALLA ETTÄ LUUT JA NIVELET JÄRSKÄHTÄVÄT SÄPÄLEIKSI. NE AMPUA PIRSKAUTTAVAT PUTININ LAHJOITTAMILLA TULILUIKUILLAAN JA IHMISEN SISÄSSÄ RÄJÄHTÄVILLÄ LUODEILLAAN LASTESI AIVOT SEINILLE JA NAURAVAT "HIIH-HAH-HAAH HÄHÄ-HEHE". SITÄ TEKEMÄÄN NIIDEN SORMET JO NYT SYYHYÄVÄT EIKÄ POLIISIA EIKÄ ESIVALTAA KIINNOSTA SUOJELLA SINUA EIKÄ LAPSIASI.

MUISTA! OLET YKSIN VAILLA TURVAA JA SINUA JA LAPSIASI LÄHESTYVÄT JO NYT KARKEAKOURAISET, VÄKEVÄT MIEHET TAPPAVAT ASEET KÄSISSÄÄN, MURHANHIMO SILMISSÄÄN, EIKÄ KUKAAN AUTA, EI KUKAAN, EI. SIELTÄ NE TULEVAT JA KOHOTTAVAT AMPUMA-ASEENSA LAPSIASI KOHTI, PILKALLISESTI VIRNISTÄEN. SIELTÄ NE TULEVAT, SÄÄLIMÄTTÄ, VÄÄJÄÄMÄTTÄ.

Näin Tampereella

Muistiinpanoja Immos-skandaalista – Anteckningar om Immonenskandalen

Immos-skandaaliin on tähän mennessä liittynyt seuraavanlaisia vaiheita, jotka pitää varmaankin panna muistiin tulevia sukupolvia varten:

• Selvästi ”maahanmuuttokriittisistä” persuista ainakin Tom Packalén ja Ari Jalonen ovat yksiselitteisesti sanoutuneet irti Immosesta. Kumpikaan ei tosin koskaan ole vaikuttanut ydinryhmän mieheltä, vaan pikemminkin moraalittomuuden virran mukaan tempautuneilta ja kurimuksen liejuun hukkuneilta. Toki on merkittävää, että tiukan aatteellisen kaaderijoukon ulkopuoliset rasistitkaan eivät ole halukkaita seuraamaan Immosen kaltaisia Suomen Sisun ankaria ideologeja. Mikään merkki eettisesti korkeatasoisesta luonteenlaadusta tämä ei tietenkään ole, vaan kyseessä on rahan- ja vallanhimoinen opportunismi: Soinin takana pysytään puoluetukirahojen, eduskuntapallien ja valtuustopaikkojen vuoksi.
• Hanna Nikkanen antoi Long Play -nettilehden pakinapalstalle ”Sivuääniä” kirjoittamassaan jutussa ymmärtää, että persujen sisäinen jako ei välttämättä mene sen mukaan, kuka on rasisti ja kuka ei. Karkean rasistisia ulostuloja tulee enemmänkin sieltä puolueen junttifraktion puolelta, kun taas Immosen edustamat aatteelliset fasistit käyttävät maahanmuuttajia pelkästään täkynä, mutta heidän varsinaisia vastustajiaan ovat väärinajattelevat kantasuomalaiset: Nikkasen listan mukaan ”suomenruotsalaiset, sateenkaariväki, liberaalit piispat, demarit, arvoliberaali oikeisto, sekä kotimaisen kulttuurin tekijöiden ja kuluttajien enemmistö”. Näitä vastaan Immosen kannattajien dum dum -luodit ovat suunnatut. Toisin sanoen Jalonen ja Packalén edustavat ”pelkkiä rasisteja”, sitä junttipuolta, joka ei ole hirveän innoissaan vallankumouksellisesta, ideologisesta äärioikeistolaisuudesta.
• Kaikki hommapaskabingon tyypilliset välttelykeinot on jo nähty. Hauskin on tietysti se väite, että tässä olisi kyse jostain vihervasemmiston virittämästä ansasta. Juu vihervasemmistohan se laittoi Ollille näppiksen eteen ja saneli breivikistiset puheet sanasta sanaan.
• Toinen mielenkiintoinen ”väistökeliike” (kuten keisari Pirk sanoisi) oli Juho Eerolan heitto, että Ollin englanninkielinen kirjoitus (noin kahdeksankymmentä sanaa) oli liian pitkä ja vaikea hänen luettavakseen. No mikäs siinä, oi kallis veljykäiseni Herrassa, ymmärrän tilanteen ja myötäelän syvästi: minulla itsellänihän on vaikeuksia lukea esimerkiksi sataa sivua paksumpia venäjänkielisiä kirjoja, ja koska venäjänkielisen romaanin keskipaksuus huitelee tuossa viidensadan sivun hujakoilla, se rajoittaa merkittävästi harrastus- ja tutkimustoimintaa. Tosin olen kyllä sitä mieltä, että nimenomaan perussuomalaiselta tulisi odottaa kattavaa rallienglannin taitoa, koska heikäläisten edustamaan ja kannattamaan ”suomalaiseen kulttuuriin” kuuluu oleellisesti juuri suomen kielen pahoinpiteleminen sekoittamalla siihen kömpelösti ruhjottuja englannin sanoja.
• Immosen ja Soinin vastakkainasettelulla tuntuu olevan syvemmät juuret kuin äkkinäinen luulisi: jossain lehdessä – olisiko ollut peräti Demarissa – siteerattiin suuren johtaja Soinin kirjaa Peruspomo, jossa tuo sijaispaavimme oli ex cathedra lausunut, että Immonen oli yksiraiteinen jankkaaja, jolla ei ollut politiikassa mitään muuta sanottavaa kuin maahanmuuttolöpinät, ja kehotti häntä ottamaan repun selkään ja kiertämään vähän maailmaa vaikka reilaamalla. (Lieneekö viittaus selkäreppuun ollut selkävaivaiselle ilkeilyä?) Välittömästi Hommalla oli kommentti, että nyt se Soini mamoilee mamuasiassa. Tästä hyvästä olisin valmis miltei säälimään Soinia, mutta ihmettelen vain, onko se vallanhimon tyydyttäminen niin suuri nautinto, että pitää tehdä yhteistyötä tuollaisen paskasakin kanssa ja sietää sen törkeyksiä. Tosin onhan se mukava tietää että hompanssit ja peräsuolinkaiset, tuo kaikkia muita parempi rälssi joka tekee vallankumousta kansalaispalkalla, riitelevät keskenään ja uhkailevat toisiaan vielä karkeammin kuin meitä halveksimiaan maanmatosia.
• Riikka Slunga-Poutsalo, tuo persujen kauneuskuningatar, väitti, että ”kukaan ei ole kokoamassa taistelujoukkoja”. No, tähän paras vastaus on valokuva, jossa Olli Immonen poseeraa yhdessä Suomen Vastarintaliikkeen taistelujoukkojen kanssa. Suomen Vastarintaliikkeen piirissä toimivia henkilöitä on tietääkseni tuomittu puukotuksista ja ”vihollisten” laittoman henkilörekisterin laatimisesta. Toisin sanoen Miss Persun esittämä väite on tosiasiallisesti paikkaansapitämätön, eli teknistä termiä käyttääkseni valhe.
• Olli Immonen innostui jo julistamaan, että oman puolueen sisällä toimivat ”selkäänpuukottajat” eivät vastaisuudessa saa hänen ylhäisyytensä tukea. Aha. Pojalla on suuret luulot itsestään, tuntuu olevan mielestään oikea Jumalan, ellei peräti Saatanan valitsema kansanjohtaja.
• Minua fiksummat arvioitsijat ovat todenneet, että Olli luultavasti seuraa Ruotsin vastarintaliikkeen jalanjäljissä ja perustaa vastarintamiehille poliittisen puolueen. Siihen hakeutuvat ehkä hulluimmat persuista ja mahdollisesti jotain Muutoksen mölytoosia, esimerkiksi Hirvisaaren Džeimppa.
• Halla-aho uhosi, että jos Immonen erotetaan puolueesta, silloin lähtee hänkin. Tähän minä en usko pätkääkään. Vaikka Halla-aho nyt eleleekin leveää elämää Euroopan lihapatojen ääressä kuten rikoksesta tuomittu elättimamu ainakin, hänelläkin luulisi riittävän itsesuojeluvaistoa pysytellä sen rahapuun juurella, jonka oksilta puoluetukea tippuu. Tuskinpa Halla-aholla on kovin suurta intoa tunkea Immosen johtamaan avoimen hörhöiseen ja harhaiseen äärioikeistolössiin.
• Ja tässä onkin asian ydin. Kun Immonen lähtee ehkä parin kolmen kovimman äärioikeistolaisen persukansanedustajan kanssa ja luo pikkupuolueen vastarintamiesten ja karkeimpien hompanssien äänestettäväksi, hommalaiset jakaantuvat poliittisesti ja menettävät merkityksensä. Sitä odotellessa. Jospa tämä kymmenen vuoden hommalaismiehitys olisi lopultakin ohi. Turhan paljon uhreja se jo onkin vaatinut.

Skandalen kring Olli Immonen har hittills inneburit följande aspekter, som jag härmed nedtecknar för eftervärlden:

• Vad gäller de öppet ”invandrarkritiska” i partiet har åtminstone Tom Packalén och Ari Jalonen entydigt distanserat sig från Immonen. Ingen av dessa två har visserligen någonsin varit med i den rasistiska kärntruppen, snarare verkar de ha ryckts med i den omoraliska strömmen och drunknat i malströmmens gyttja. Visst är det betydelsefullt att även rasister utanför den strikt ideologiska kadern är så ovilliga att följa sådana Suomen Sisu-ideologer som Immonen. Det beror givetvis inte på någon etiskt högtstående karaktär, snarare är det frågan om opportunism, maktlystnad och girighet: folk står bakom Soini eftersom de vill ha sin beskärda del av partistödet och politiska mandat.
• Hanna Nikkanen lät i sitt kåseri på webbsajten Long Play förstå att den inre skiljelinjen inom sannfinländarna inte nödvändigtvis förlöper mellan rasister och icke-rasister. Brutalt rasistiska grodor är det snarare bonnfraktionen som kläcker ur sig, medan de av Immonen representerade ideologiska fascisterna bara utnyttjar invandrare som ett lockbete, medan deras verkliga hatobjekt är vanliga finländare med fel sorts åsikter, enligt den lista som Nikkanen inkluderade i sin artikel är det ”finlandssvenskarna, regnbågsfolket, de liberala biskoparna, socialdemokraterna, den värdeliberala högern och majoriteten inhemska kulturskapande och kulturkonsumenter”. Det är mot dessa som Immonen och consortes riktar sina dumdumkulor. Jalonen och Packalén representerar däremot den ”blott rasistiska” bonnfraktion som inte är så hemskt förtjust i revolutionär högerradikalism.
• Alla krumbukter som vanligen utmärker högerextrem diskurs har redan setts. Den roligaste är påståendet att ”grön vänster” på något sätt gillrat en falla för Immonen. Javisst ja, det var ju den gröna vänstern som gav Olli åtkomst till tangentbordet och ord för ord dikterade alla breivikismer för honom.
• Juho Eerola bör krediteras för en särskilt intressant väjningsmanöver: han sa att Ollis engelskspråkiga yttrande (på ett åttiotal ord) var för långt och svårt för honom att läsa. Nå ja, varför inte, o min älskade broder i Herren, jag förstår din situation och känner djup empati. För mig själv är det ju svårt att läsa ryska böcker tjockare än etthundra sidor. Och som vi vet så brukar ryskspråkiga romaner vara såna där femhundra sidor i medeltal, begränsar detta i betydande mån min hobby- och forskningsverksamhet. Visserligen anser jag att det är precis sannfinländarna som man bör kunna förvänta grundliga kunskaper i rallyengelska. Inom den ”finska kultur” de representerar och är anhängare av är det ju sed och ohejdad vana att misshandla finska språket genom att blanda in onödiga och onaturliga engelska lånord.
• Motsättningen mellan Immonen och Soini förefaller ha djupare rötter än man skulle tro. Det var väl i sossarnas partiorgan man citerade store ledaren Soinis bok Peruspomo, där denne vår ställföreträdande påve ex cathedra yttrat att Immonen var en enkelspårig tjatare som inte hade något annat att säga i politiken än svamlet om invandrarna. Soini utmanade Immonen även att ta på sig sin ryggsäck (undrar om det här var en elakhet, med tanke på att Immonen är sjukpensionär med ryggproblem) och tågluffa för att skapa sig en föreställning om världen utanför Finland. Genast därefter hette det på rasistforumet Homma att Soini har en alltför mesig attityd till invandrarfrågan. Jag skulle nästan vilja tycka synd om Soini, men i stället undrar jag bara, om han finner en så stor njutning i att tillfredsställa sin maktlystnad att det är värt mödan att samarbeta med världens värsta pöbel och stå ut med dess fräckheter. Men visst är det skönt att veta att hommaiterna och satfinnarna, detta alla andra överlägsna frälse som bedriver revolution på medborgarlön, rivs sönder av inre stridigheter och hotar varandra ännu grymmare än oss mindervärdiga människor.
• Den sannfinska skönhetsdrottningen Riikka Slunga-Poutsalo påstod att ”ingen håller på att organisera kamptrupper”. Det bästa svaret är fotot som visar Olli Immonen i Finska Motståndsrörelsens sällskap, och det är killar som definitivt ser ut som ”kamptrupper”. Folk med anknytning till Motståndsrörelsen har veterligen dömts både för knivhugg och för olagligt personregister över ”fiender”. Det Miss Sannfinne säger är sålunda – för att använda exakt teknisk terminologi – en lögn.
• Olli Immonen förkunnade redan extatiskt att de förrädare inom partiet som inte delar hans åsikt inte får räkna med hans stöd i framtiden. Jasså. Inget fel på hans självförtroende, nää. Han tror sig visst vara en folkledare utvald av Gud, om inte av självaste Satan.
• Det är klokare observatörer än jag som konstaterat att Olli antagligen ska följa i Svenska Motståndsrörelsens fotspår och starta eget parti för motståndsmännen. Partiet kanske lockar till sig de värsta galningarna från Sannf och en del av de skränfockar som verkat i Förändring 2011, t ex Dzjejms Hirvisaari.
• Halla-aho hotade att själv avgå om Immonen utesluts av partiet. Det här tror jag inte på, inte ett dugg. Halla-aho må just nu ha det skönt i Mellaneuropa som en välbetald medlem av Europaparlamentet, men han har nog säkert tillräckligt med självbevarelsedrift för att stanna kvar vid roten till det penningträd på vars kvistar det växer partistödssedlar. Jag antar nog inte att Halla-aho är så hemskt ivrig att ansluta sig till ett gäng hallucinerande högerextremister ledda av Immonen.
• Och det är precis här som pudelns kärna ligger. När Immonen och kanske ett par lika vrickade högerextremister från partiet avgår och startar eget miniparti som motståndsmännen och de brutalaste hommaiterna kan rösta på, innebär det att Homma upplever en varaktig splittring och förlorar sin betydelse i politiken. Det är någonting att vänta på: att den här Hommaockupationen som varat i ett årtionde och krävt en massa oskyldiga offer äntligen vore förbi.

Olin oikeassa koko ajan/Jag hade rätt hela tiden

Seuraavanlaista palautetta sain Punk in Finland -foorumilta:

"Mä luulin, että Panu Höglund on vuosikausia vaan tykitellyt menemään, mutta tämäkin kohu todistaa sen jutut oikeiksi suurin piirtein sanasta sanaan."

Olin siis oikeassa koko ajan. Valitettavasti pahaa pelkään olleeni oikeassa myös sanoessani, että tunnetusti hyvin aseistautuneet persut ja maahanmuuttokriitikot ovat myös valmiita ampumaan juuri sinun lapsesi "mokuttajana". Immoskohun aikana esimerkiksi partiolaiset ovat asettaneet itsensä äärioikeiston väkivallan maaleiksi paheksumalla avoimesti Immosen kirjoittelua. Koska kaikenlainen arvostelu - miten lievää, asiallista ja perusteltua se sitten onkin - on sille porukalle kommunismia ja maanpetosta, ei valitettavasti ole liioittelua sanoa, että jos lapsesi käy partiossa, hän saattaa joutua äärioikeiston luotien tielle. Breivik on näyttänyt tien ja Immonen on antanut käskyn.

Så här hette det på forumet Punk in Finland:

"Jag trodde att Panu Höglund under alla de här åren bara skjutit iväg som det fallit honom in, men även den här skandalen bevisar bara att han haft rätt ungefär i allting."

Jag hade alltså rätt hela tiden. Dessvärre kan jag ha haft rätt även när jag sade att sannfinnarna och invandrarkritikerna, väl beväpnade som de är, också är beredda att skjuta ihjäl just ditt barn som en liten mångkulturmänniska. Under det här debaklet har till exempel scoutorganisationen gjort sig till ett potentiellt mål för högerextremt våld genom att offentligt ogilla vad Immonen skrivit. All kritik - hur motiverad, väl underbyggd och milt formulerad den än är - är för det gänget likabetydande med kommunism och landsförräderi; och sålunda är det inte överdrivet att säga att även ditt barn riskerar att bli beskjuten av högerextremister, om barnet alltså besöker scoutevenemang. Breivik har visat vägen och Immonen har gett order.

Markus Jansson på svenska

Markus Janssonin monet muistavat Usenetistä miehenä, joka vihasi vihreitä ja kannatti ydinvoimaa niin raivokkaasti, että haukkui asiantuntemattomaksi vihreäksi idealistiksi keskusteluun osallistuneen ydinfyysikon, joka muuten kannatti ydinvoimaa.

Många av oss minns Markus Jansson från Usenets glansdagar: på den tiden gjorde han sig beryktad genom att hata gröna idealister och älska kärnkraft med sådan lidelse att även en utbildad kärnfysiker, som deltog i diskussionen, beskylldes av Markus för att vara en grön flummare som ingenting visste om kärnfysik.

Här är en översättning av yttrandet ovan: "Folkmördarna fick av Breivik vad de förtjänade. Jag begråter inte ett enda toleransförkunnande pisshuvud som importerar mordlystna våldtäktsmän och korrumperar samhället och kulturen i västerlandet. Hellre borde man fråga, hur många våldtäktsmän och jihadister som tack vare Breivik låter bli att invandra i Norden och hur mångas liv han därigenom räddade. Ja, oskyldiga liv. De kulturmarxister som korrumperar vår kultur och vårt samhälle är inte oskyldiga, de fick vad de förtjänade."

Olli Immonen in English

Olli Immonen is not a MEP, as the picture says, he is just a member of the Finnish Parliament. But anyway, this is what he said to a fellow Finn, in English.

As an old sociolinguist, I know that when native speakers start communicating in a language other than their native one, the native vernacular is doomed. Thus, it is rather interesting that Olli Immonen, who insists he is fighting for the language and culture of Finland in an increasingly globalized and multicultural world, addresses us in the only language that can endanger our native speech.

Olli Immonenhan ei ole Euroopan parlamentin jäsen, kuten kuva sanoo, vaan Suomen eduskunnan kansanedustaja. Mutta tämä on joka tapauksessa se mitä hän sanoi toiselle suomalaiselle - englanniksi.

Vanhana sosiolingvistinä tiedän, että kun tietyn kielen äidinkieliset puhujat alkavat kommunikoida keskenään jollain toisella kielellä, äidinkielellä ei ole tulevaisuutta. Siksi on aika mielenkiintoista että Olli Immonen, joka esiintyy suurena suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin puolustajana, kääntyy meidän puoleemme sillä ainoalla kielellä, joka voi olla suomelle vaaraksi.

Olli Immonen är inte en medlem i det europeiska parlamentet, som det påstås på bilden - han är ledamot på Finlands riksdag. Men det här är i alla fall vad han sade till en annan finne - på engelska.

Som gammal sociolingvist vet jag, att språkdöden inleds med att språkets infödda bärare börjar använda ett annat språk i sin ömsesidiga kommunikation. Därför är det ganska intressant att Olli Immonen, som anser sig försvara finskan och den finska kulturen i en globaliserad och mångkulturell värld, tilltalar oss på det enda språk som i dag kan hota finskans framtid.

Sampo Terhon yksityisajattelua/Sampo Terhos privata tankar

Sampo Terho, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, koetti kuitata Olli Immosen rotusotafantasiat "yksityisajatteluna". Jos Suomessa olisi oikeaa tutkivaa journalismia, joku lehtineekereistä tekisi lopultakin jotain leipänsä eteen ja lukisi Terhon omat jutut esimerkiksi Kanavasta tässä kontekstissa. Kuten tavallista, kansalaisjournalistien pitää tehdä työt kun ei lehdistöstäkään siihen ole, ehkä siksi että Hugenbergit ovat kieltäneet tutkivan journalismin.

Jussi Jalonen (kukas muu) otti kuitenkin puheeksi Terhon aiemmat kirjoitukset. Toivoakseni minulla on lupa lainata Jalosen kommentti asiasta:

"Muistaako kukaan, miten Sampo Terho vuonna 2010 totesi monikulttuurisuudesta seuraavasti: "Tässä on aate, joka tuhoaa kulttuurin ja jopa sen fyysisen olemassaolon. Mutta jos yhdessä päätetään, että tätä haluamme, että meitä ei etnisenä ryhmänä ole olemassa, sitten niin."Tai mahdollisesti Sampo Terhon vuoden 2007 artikkelia Kanavasta, jossa hän totesi, että "kaukasialaiset kansat ovat päätymässä samanlaiseen uhanalaisuuteen kuin Amerikan alkuperäiset mongoloidiset kansat"?"

Tuo Terhon terminologia on varsin hauskaa. Valkonaamojen nimittäminen kaukasialaisiksi kuuluu amerikkalaiseen populäärirotuoppiin, mutta sitten vielä Amerikan alkuperäisasukkaita nimitetään "mongoloideiksi". Jos nyt ihan pakko on rotutermejä käyttää, niin miten olisi "mongolidi"? "Mongoloideilla" on ainakin ennen vanhaan tarkoitettu Downin syndroomasta eli 21. kromosomin trisomiasta kärsivää henkilöä.

Sitten tietysti pitää todeta, että Terhoa tuosta puheenvuorosta päätellen kiinnostavat yksinomaan rotu-, eivät kulttuuriarvot. Joku voisi olla sitä mieltä, että mustat veikot, jotka ovat koko ikänsä asuneet Suomessa, omaksuneet täkäläisen kulttuurin ja lukeneet suomalaisen kirjallisuuden Kalevalasta Sofi Oksaseen, ovat parempia suomalaisen kulttuurin edustajia kuin joku rämppäyhtyeen renttu, jonka puhuma suomi on englanninkielen sekaista slangisössötystä. Mutta epäilemättä Terho ei ole tätä mieltä.

Sampo Terho, ordföranden för den sannfinländska riksdagsgruppen, försökte vifta bort Olli Immonens fantasier om ett raskrig som "privata tankar". Om det fanns verklig undersökande journalism i Finland, skulle någon av murvlarna äntligen göra något för sitt levebröd och läsa igenom Terhos egna artiklar t ex i den högerkonservativa tidskriften Kanava i den här kontexten. Som vanligt är det dock medborgarjournalister som måste axla ansvaret, antagligen därför att de Hugenbergska gestalter som leder och ägar medierna i det här landet förbjudit grävande journalistik.

Jussi Jalonen (som man kunde vänta sig) tog dock upp Terhos tidigare skriverier. Jag hoppas att jag tillåts citera vad Jalonen skrivit om saken:

"Minns någon hur Sampo Terho år 2010 skrev om mångkulturen? "Det här är en ideologi som förintar kulturen t o m genom att utplåna dess fysiska existens. Men om vi gemensamt beslutar att det här är vad vi vill, att vi inte finns till som en etnisk grupp, så får det väl vara så." Eller kanske artikeln Terho skrev i tidskriften Kanava år 2007, där han konstaterade, att "de kaukasiska folkslagen håller på att bli lika utrotningshotade som de mongoloida ursprungsfolken i Amerika"?"

Terminologin Terho använder är i och för sig rätt löjeväckande. Att kalla kritansiktena för "kaukasier" hör hemma i amerikansk populär raslära, men därefter kallar han Amerikas ursprungsbefolkning för "mongoloid". Om man måste använda rastermer så skulle "mongoliderna" låta bättre. "Mongoloid" har åtminstone förr i världen avsett en person som lider av Downsyndromet eller trisomi i kromosom 21.

Sen måste man givetvis konstatera att det där yttrandet ger vid handen att Terho endast intresserar sig för rasvärden, inte kulturella värden. Någon annan kunde tycka att svarta killar som levat hela sitt liv i Finland, tillägnat sig kulturen här och läst igenom hela vår nationallitteratur från Kalevala till Sofi Oksanen är bättre ambassadörer för finsk kultur än någon kille som bara spelar ståltrådsmusik och inte kan tala finska utan att blanda in massor av engelska slangord. Men tydligen tycker inte Terho så.

Lisää maahanmuuttokriittisiä älymiehiä älyilemässä/Flere invandrarkritiska intellektuella demonstrerar sin begåvning

Näyttää siltä, että meillä on oikein maahanmuuttokriittisen älymystön kokoontumisajot meneillään, kun sopivasti myös Junes Lokka antaa ymmärtää olevansa tutkinnassa sisäministerille suunnatun anonyymin murhauhkauksen johdosta. Junes Lokka on tietysti suomalaisen äärioikeiston hullunkurisimpia hahmoja: hän on myöntänyt polttaneensa pilveä, on ikuinen opiskelija joka on julkisesti kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä ja kaiken lisäksi on marokkolaista syntyperää. Tämä ei tietenkään ole estänyt häntä levittämästä karkean rasistisia propagandavideoita eikä kehottamasta häntä rasistiksi nimittäneitä "menemään töihin". Mutta eihän maahanmuuttokriitikko ehdi käydä töissä, kun on kiire pelastaa isänmaa netissä öyhöttämällä.

Minä muuten olen syntyperäinen suomalainen, en koske viinaan ja käyn töissä. Kumma kyllä maahanmuuttokriitikot eivät puolusta minua, pikemminkin päin vastoin.

Det förefaller att det pågår någon sorts online-träff för invandrarkritisk intelligentia, eftersom även Junes Lokka här låter oss förstå att han utreds för ett anonymt mordhot mot inrikesministern. Junes Lokka är givetvis en av de mest komiska figurerna (filurerna?) i den finska extremhögern: han har medgett att han rökt brass, han är en evighetsstuderande som kränkt vägrat det jobb som offentligt på nätet erbjudits honom, och till på köpet är av marockansk härstamning. Detta har varken hindrat honom att distribuera grovt rasistiska propagandaklipp eller att uppmana alla som kallat honom för rasist att "skaffa er ett jobb istället". Men som vi vet hinner invandrarkritiker inte med ett arbete, de är alltför upptagna med att rädda fosterlandet genom att väsnas på nätet.

Jag är förresten renrasig finländare som aldrig röker, super eller knarkar, och dessutom har jag faktiskt ett jobb. Men av något skäl har invandrarkritikerna aldrig tagit mig i försvar...

Junes Lokalla on tietysti myös kannattajansa, eli Markus Jansson, joka sai vuosikymmen takaperin kyseenalaista nettikuuluisuutta mm. haukkumalla ydinvoimaa kannattavan ydinfyysikon mistään mitään tietämättömäksi viherhipiksi. Jansson on tälläkin hetkellä tutkinnassa moninkertaisesta kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta sekä virkamiehen (ilmeisesti poliisin) väkivaltaisesta vastustamisesta. Mutta tiedämmehän me, että valkoinen lihaasyövä äärioikeistolainen heteromies ei koskaan voi olla terroristi.

Junes Lokka har givetvis anhängare. En av dem är Markus Jansson, som för ett årtionde sedan gjorde sig ökänd på nätet bl a genom att kalla för en flummig grön hippie en kärnfysiker som dessutom var kärnkraftsförespråkare. Jansson utredas i skrivandets stund för upprepad hets mot folkgrupp och för våldsamt motstånd mot tjänsteman (antagligen var det en polis). Men vi vet ju att en ljushyad köttätande högerextremistisk heterosexuell man aldrig kan vara terrorist.

"Tomorrow belongs to me"

Maahanmuuttokriittinen älymiehemme Olli Immonen osaa sujuvasti sitä kieltä, jota kaikki maahanmuuttokriitikot pitävät suomea isänmaallisempana - suomeksihan on ollut kaikenlaisia kommunistikirjailijoita, mitä näitä nyt on Väinö Linnoja sun muita. Ja sanoma on suoraan Cabaret-elokuvan kappaleesta Tomorrow Belongs to Me. 

Paradrepresentanten för vår invandrarkritiska intelligentia Olli Immonen behärskar fulländat det språk som alla invandrarkritiker anser mera fosterländskt än finskan - det har ju funnits allehanda kommunistiska författare som skrivit på finska, Väinö Linna till exempel. Och vad Immonen har att säga får en att tänka på låten Tomorrow Belongs to Me från filmen Cabaret.

Laura Huhtasaaren tapaus ja muuta ajankohtaista/Fallet med Laura Huhtasaari och annat aktuellt

(Svensk översättning, se nedan.)

Laura Huhtasaari paljastui tässä hiljattain Perussuomalaisten rasistisiiven heikoimmaksi lenkiksi. Komean epähumaaneja marssisävelmiä soitellen sotaan lähtenyt täti-ihminen nimittäin sortui stressitilanteessa täysin: eräät tuttavani ovat antaneet ymmärtää hänen rukoilleen yötä myöten ymmärrystä jopa heiltä, sertifioiduilta ”mokuttajilta”, kun rouvan kantti ei kestänyt poliitikon normaaliin arkeen kuuluvaa hermopainetta. Sisäpiirin tietojen mukaan Huhtasaari ei ole koskaan ollut erityisen merkittävässä roolissa äärioikeistossa: hän on ennen muuta tyypillinen esimerkki siitä, kuinka laarinpohjalta kaivetaan porukkaa persujen listan täytteeksi.

Huhtasaaren pelleilyt Facebookin natsisivuilla ovat tietysti melko merkityksettömiä sekoiluja. Huomattavasti mielenkiintoisempi oli hänen julistuksensa, että yhteisvastuu on paha asia, koska Rooman valtakuntakin kaatui yhteisvastuuhun. Me historiankirjamme lukeneet tiedämme oikein hyvin, mihin Rooma kaatui: lähinnä kristinuskoon. Katsokaas kun Jeesuksen sanoma oli juuri se yhteisvastuu eli oman itsen tunnistaminen lähimmäisessä. Mutta ihan ei Huhtasaarikaan vielä kehdannut myöntää persujen ja koko äärioikeiston viime kädessä vihaavan nimenomaan kristinuskoa ja sen vaikutusta kulttuurissamme ja moraalissamme. Puolueessa ja sen äänestäjissä on kuitenkin sen verran sitä väkeä, jolle kuvitelma omasta kristillisestä identiteetistä on vielä tärkeä.

Huhtasaari ehti tätä kirjoittaessani möläyttää toisenkin sammakon, hän nimittäin ehdotti seksuaalirikollisten siirtämistä virolaisiin vankiloihin, varmaan siinä toivossa että nämä sikäläisissä ankarissa oloissa venäjää puhuvan alaluokan seassa saisivat tuperkkelin tai muun kuolemantaudin. Ehdotus on tietenkin perustuslain vastainen kuten jokseenkin kaikki persujen nerokkaat ideat, mutta sikälikin hupaisa, että persujen riveissä tunnetusti kuhisee rikollista, myös seksuaalirikollista väkeä alkaen jokapaikanhöylä Putkosesta.

Tavallaan tragikoomisen hauskaa on tässä yhteydessä sekin, että silloin kun kantakalpeanaama raiskaa alaikäisen tytön, tälle löytyy puolustelijoita juuri siitä samasta kirjoitustaidottomien moralistien kaartista, joka myös yhtä impulsiivisesti mölisten vaatii takavarikoimaan tummaihoisilta raiskaajilta kivekset valtion kokoelmiin (ja tietysti räkä ja kuola rinnuksilla vaatii maahan persujen diktatuuria kastroimaan raiskaajat). Tästä esimerkkinä siteeraisin seuraavan puheenvuoron sosiaalisesta mediasta:

M[...] L[...] ,syytätkö tosiaan miehiä ,jos sinun tyttäresi on klo 4 taksitolpalla kännissä ja tapaa känniläisiä miehiä ,valehtelee tulleensa kapakasta,,menevät samaan osoitteseen ja naivat .12v. Halosta päähän ,suhteellisuuden taju on kadonnut.

”M. L.” viittaa naishenkilöön, jonka kanssa tämä sankari keskusteluaan kävi. Pilkkuvirheet ovat alkuperäisen kirjoittajan, samoin tuo lauseyhteyden ulkopuolinen ”12v.” joka ilmeisesti viittaa tytön ikään tässä fantasiassa.

Nythän pitää sanoa, että nuoret (täysi-ikäiset) naiset tosiaan tekevät miehille keljuja temppuja ja valehtelevat; kirjoitteluani seuranneet tietävät, että minulla ei ole ollut ainoatakaan hyvää eikä ymmärtäväistä sanaa sanottavana tällaisille ilkiöille. On totta, että alaikäiset pikkutytöt saattavat soluttautua aikuisten ihmisten seksikeskustelufoorumeille uteliaisuuttaan. Normaali reaktio mieheltä siinä tilanteessa on siirtyä isällisen valistavaan moodiin heti kun vastapuolen ikä selviää.

Puhutaanpa sitten toisesta aiheesta. Hesarin kuukausiliite julkaisi tässä heinäkuun alussa jutun Aivan tavallinen tappo, joka käsitteli henkirikoksia Suomessa. Kuten kaikki jo tietävät, aivan tavallinen tappo on Suomessa sellainen, että Arska surmaa humalassa Reiskan ja on jälkeen päin vilpittömän katuvainen, koska Reiska oli hänen paras ja ainoa ystävänsä. Asiaan kuuluu, että Arskalla ei myöskään ole paljon minkäänlaista käsitystä tai mielikuvaa siitä, miksi hän on tappanut kaverinsa.

Jutun mukaan etnisten suomalaisten ja somalitaustaisten Suomen kansalaisten välillä ei ole merkittävää eroa siinä, kuinka paljon murhiin syyllistytään. Korkeintaan somalin tekemä murha synnyttää paljon suurempaa mediahuomiota, kun taas kantakundien rikokset katoavat tilastoihin. Ainahan ne juopot ovat omia rivejään apuharventaneet, eikä kukaan siitä ole kyyneltä pirauttanut, paitsi se Arska kohtalokkaasta kännistä selvittyään.

Toisaalta jutussa mainitaan myös, että maassamme on kaksi etnistä ryhmää, sanotaan nyt aluksi vaikka brutopialaiset ja syldavialaiset, joista brutopialaiset tekevät suhteessa väestöosuuteensa yli kolme kertaa enemmän henkirikoksia kuin syldavialaiset. Syldavialaiset kuuluvat maamme kantaväestöön. Pitäisikö mielestänne brutopialaisille opettaa syldavialaisten kieltä ja tapoja? Onhan tilastojen mukaan selvää, että brutopialainen kulttuuri on väkivaltainen ja raaka, ja että brutopialaisten silmitön väkivaltaisuus uhkaa meidän kaikkien henkeä ja turvallisuutta. Viherpunikit tietysti höpisevät, että brutopialaisten täytyy saada harjoittaa kulttuuriaan, mutta maahanmuuttokriitikon Halla-ahon pyhää sanaa ulkoa toistelemalla terävöitynyt järki ymmärtää, että brutopialaisten verinen tappokulttuuri ei kuulu Suomeen.

Leikki sijansa saakoon, mutta yksi jos toinenkin lukija varmasti huomaa, mistä tässä oikeasti on kysymys: brutopialaiset ovat suomenkielisiä suomalaisia ja syldavialaiset suomenruotsalaisia. Jos maahanmuuttokriitikot olisivat oikeasti huolissaan väkivaltarikollisuudesta, he pitäisivät ruotsin pakollista opetusta periaatteessa hyvänä juttuna, koska se suo suomenkielisille mahdollisuuden integroitua objektiivisesti parempaan kulttuuriin. Kovin paljon henkirikostilastoja objektiivisempaa mittaria ei oikein voi keksiä.

Mutta juuri tästähän siinä paljon puhutussa rasismissa on kyse. Huomattavan osan maahanmuuttokriitikoiden pahimmistakin törkeyksistä voisi antaa anteeksi, jos he puhuisivat samassa sävyssä ja samojen periaatteiden mukaan omasta viiteryhmästään. Jos maahanmuuttokriitikot olisivat valmiita kutsumaan suomalaisia alemmaksi roduksi samoilla kriteereillä kuin he leimaavat muita etnisiä ryhmiä, heitä ei ainakaan voisi syyttää syrjinnästä ja tuskinpa oikein rasismistakaan.

Silloin kun kyse on tummaihoisista tai islaminuskoisista ihmisryhmästä, maahanmuuttokriitikot pitävät pilkkanaan kaikkia väitteitä, että rikollisuuden voisi selittää sosioekonomisilla syillä, kuten yleisellä syrjäytymisellä. Ehei, rodusta siinä on kyse. Mutta annas olla kun puhe on suomenkielisten suomalaisten rikollisemmuudesta suomenruotsalaisiin verrattuna. Silloin yhtäkkiä saammekin kuulla, että taustalla on jonkinlainen suomenkielisten sorto ja historiallinen epäoikeudenmukaisuus. Kas, heidän omaa viiteryhmäänsä ei todellakaan saa kohdella samoin periaatteiden mukaan kuin muuta ihmiskuntaa. Hehän ovat maan suola ja maailman valo, ja koko muun ihmiskunnan pitää pokkuroida heille.

Viisaammiltani lainaamallani iskulauseella sanon aina, että äärioikeistolaistemme ainoa moraalinen laki on: ”jos minä voin hävitä pelin, se ei voi olla reilu peli”. Rasismi on tästä oikeastaan vain seurausilmiö. ”Maahanmuuttokriitikot” ovat suurelta osin sellaisia ihmisiä, jotka katsovat olevansa etuoikeutettuja ja joiden mielestä maailman hirvein epäoikeudenmukaisuus on, ettei heille itselleen makseta erityispalkkiota olemassaolosta. Heillä on mielestään oikeus solvata kaikkia muita mitä törkeimmin ja vaientaa ihmisiä nettiuhkailulla, mutta jos metsä vastaa kuten siihen on huudettu, silloin tuo läpimätä roskajoukko rääkäisee, että sen sananvapautta uhataan.

Suomalaiset kuitenkin ovat niin pelkurimaista porukkaa, että ovat valmiita hyysäämään ja myötäilemään mitä tahansa moraalitonta öykkärisakkia, joka onnistuu nousemaan arvostelun yläpuolelle. Ja tässä päästäänkin seuraavaan asiaan. Nimittäin Toini Kankaanniemen seksiskandaaliin, johon en olekaan aiemmin ehtinyt kunnolla tarttumaan.

Toimi Kankaanniemi tuli aikoinaan tunnetuksi Esko Ahon hallituksen ympäristö- ja alkoholiministerinä. Silloin idyllisinä vanhoina aikoina uskoimme, että herätyskristilliset piirit ihan oikeasti tarkoittavat mitä sanovat julistaessaan raittiutta ja siveellisyyttä. Monet niistäkin, joiden oman raittiuden ja siveellisyyden laita oli vähän niin ja näin, kunnioittivat Kankaanniemen kaltaisia vanhoillisia kristittyjä. Toiset ajattelivat, että maailman houkutuksista kieltäytyminen vaati tahdonlujuutta, jota heillä itsellään ei ollut. Toisille taas herätyskristilliset ihmiset olivat viattomia olentoja, joita piti suojella maailman riettaudelta kuin lapsia. Tällä tavalla ajattelevat olivat ehkä itse hyvinkin syntisiä, mutta samalla he olivat sisäistäneet Jeesuksen opetukset paremmin kuin itsekään tiesivät: sanoihan Jeesus, että Jumalan valtakunta kuuluu niille, jotka ovat säilyttäneet lapsen viattomuuden, ja tällaisina olimme oppineet pitämään herätyskristillisiä ihmisiä.

Kankaanniemen seksipuheet kuitenkin osoittavat omalta osaltaan, että suuri osa herätyskristillisyydestä taitaa viime kädessä olla huijausta. Meidät jujutettiin uskomaan, että herätyskristilliset oikeasti elävät kuten saarnaavat ja että olemme velvollisia kuuntelemaan heidän typerämpiäkin puheitaan edes ymmärtäväisesti, koska heillä on sellaista kykyä itsekuriin, jota meillä ei ole.

Olen jo kirjoittanut, miten tilanne todellisuudessa on. Herätyskristillisyys on suomenkielisessä Suomessa mitä ilmeisimmin taantunut osaksi samaa alaluokan kulttuuria kuin katurikollisen juopon elämäntapa. Välistä katurikolliset juopot tulevat uskoon ja todistavat siitä, miten paljon parempi on olla Jeesuksen sylissä kuin maailman lapsena. Toisaalta jotkut Jeesuksen seuraajien lapsista tulevat joskus siihen käsitykseen, että ryyppääminen, narkkaaminen, rikosten tekeminen ja nussiminen on paljon hauskempaa kuin Jeesuksen ylistäminen. Mutta sieltä rikollissakeista on aina pääsy takaisin Jeesuksen völjyyn, jos osaa lyödä lumpiot lattiaan Hänen edessään. Sitä vastoin liberaali kaupunkikeskiluokka (joka luultavasti elää sekä seksuaalisesti siistimmin että tekee vähemmän rikoksia, noin keskimäärin, kuin se öyhöttävä alaluokka) on tuon tyyppiselle alaluokalle pelkästään vihan ja kateuden kohde. Alaluokan edustaja on nimittäin – riippumatta siitä, onko hänellä menossa rikollis- vai uskovaisvaihe – syvästi tietoinen siitä, että hänen elämänsä on melko surkeaa räpeltämistä, mutta samalla hän tietää, ettei ikinä pääsisi liberaaliin keskiluokkaan mukaan, vaikka yrittäisi.

Puhutaan sitten vielä persujen sisäisistä ristiriidoista, niistähän on aina hauska puhua. Timo Soini on ilmeisesti pyörtänyt puheensa Kreikan tuista, mutta myönnän, etten minäkään tiedä, onko tosiasiassa näin. Kreikan tilanne on nimittäin tavalliselle, taloudesta mitään ymmärtämättömälle tallaajalle aivan käsittämätön – en minäkään yritä väittää, että tajuaisin siitä tuon taivaallista. Vielä vaikeampaa on pysyä sen kyydissä, mitä Soini oikeasti on tullut luvanneeksi. Puolueessa on kuitenkin havaittavissa tiettyä rakoilua Soinin EU-politiikan vuoksi.

Veli-Matti Saarakkala, joka on halla-aholaista siipeä, mutta tullut tunnetuksi lähinnä käsittämättömillä neuroosipuheillaan homojen uhkaavasta läsnäolosta uimahallien pukuhuoneissa, on vaatinut puolueen eroa hallituksesta EU-politiikan vuoksi. Toinen soraääni on Sebastian Tynkkynen, joka on aika avoimesti myöntänyt olevansa kyyninen tyrkky – poika tuntuu olevan valmis esittämään niin homoa, heteroksi eheytynyttä uskonratkaisun tehnyttä homoa tai persua, kunhan hinnasta sovitaan.

Persuissa saa olla hyvin monenlaisena, mutta Soinia ei saa kyseenalaistaa. (Toki kaikenlainen humaanius, luontoarvojen puolustaminen ym. on persuissa yhtä lailla sopimatonta.) Toisin sanoen Tynkkysen ja Saarakkalan jatko puolueessa on katkolla. Tynkkynen on pelkästään nuorisojärjestön keulakuva, jolla ei ole näyttöjä kyvystään kerätä ääniä. Todennäköisesti hän lentää puolueesta pellolle tai ainakin menettää paikkansa nuoriso-osaston puheenjohtajana.

Saarakkalan tilanne on toinen: hän on jo kansanedustaja. Kaverien kanssa tuossa pohdittiin, miten hänelle käy, ja viisas raha tuntuisi olevan kirjallisen varoituksen puolella. Pitkällä tähtäimellä Saarakkalaa toki saattaa uhata erottaminen eduskuntaryhmästä, koska hän on jo aikaisemmin unohtanut asemansa ja käynyt Soinia vastaan. Todennäköisesti hän tässä tapauksessa tekee hirvisaaret ja perustaa uudelleen Muutos 2011 -eduskuntaryhmän.

Tietysti pitää muistaa sitäkin, että persuilla on lähiaikoina edessään puoluepäivät, joissa kummisetä Soinin valta on jo uhattu kyseenalaistaa. Asialla on Oulun capomandamenton consiglierenä kunnostautunut Raimo Rautiola, joka puheistaan päätellen korostaa EU-vastaisuutta puolueen varsinaisena missiona. Hän on myös paheksunut Venäjän edustajien porttikieltoa Ety-kokoukseen. Ilmeisesti Rautiola edustaa puolueen ”äärikeskustalaista” kekkosnostalgiasiipeä, sitä porukkaa, joka uskoo jo kaksikymmentä vuotta kiertäneisiin propagandalöpinöihin Venäjän-kaupan valtavista kehitysnäkymistä.

Rautiolalla ei tietenkään ole mitään mahdollisuuksia oikeasti vaarantaa Soinin jumalkuninkaan ja faaraon asemaa puolueessa: Soini-Stalin puhdistaa joka tapauksessa häntä tukevat trotskilaiset pellolle ja Muutos 2011:n riveihin. Mutta koska Rautiola ilmeisesti edustaa venäläismielisempää linjaa, hänen vastaehdokkuutensa voidaan tulkita niin, että Venäjä siinä vahvistaa omistajan otettaan viidennestä kolonnastaan: Soini saa viestin, että olet tainnut nyt päästää masusi liian pitkälle, Timofeikka.

Lopuksi todettakoon, että Venäjän toisen avustajatiimin päämies Janus Putkonen ilmoitti juuri asustavansa nyt Donbassissa, mistä käsin hän ilmeisesti aikoo johtaa uutta propagandatorveaan Vastavalkeaa. Venäjä tuntuu olevan vakavissaan. Punainen on kaakon kulma, verta, tulta ennustaa.

***

Laura Huhtasaari avslöjade sig nyligen som den svagaste länken inom Sannfinnarnas rasistiska fraktion. Den här tanten, hur mycket väsen hon än gjorde av sin demonstrativt antihumana inställning, bröt helt samman under trycket från medierna. Vissa bekanta till mig, certifierade ”mångkulturmänniskor” förresten lät förstå att hon t o m kontaktat dem via e-mail mitt i natten och bad och bönade om förståelse. Den stress som hör ihop med politikens vardag orkar hon tydligen inte med. Information från invigda ger även vid handen att Huhtasaari aldrig spelat någon särskilt viktig roll inom extremhögern, inte ens på lokal nivå: hon utgör först och främst ett typiskt exempel på hur sannfinnarna skrapat ihop rester för att fylla ut kandidatlistorna.

Huhtasaaris äventyr på Fejsans nazistsidor intresserar givetvis knappast någon. Det är betydligt viktigare att hon förkunnat att ”gemensamt ansvar” är av ondo, eftersom det är vad som fällde romerska riket. Vi som inte sov på historietimmarna vet bättre vad som fick romerska imperiet att knaka i fogarna: det var nog snarast den kristna tron. Jesu budskap går nämligen ut på att man skulle känna igen sig i sina närmaste, alltså gemensamt ansvar. Men inte ens Huhtasaari vågade ännu medge att sannfinnarna och extremhögern när allt kommer omkring hatar just det kristna inslaget i vår kultur och moral. Partiet och dess väljarkår hyser nämligen fortfarande en del figurer som gärna inbillar sig att de är kristna.

Medan jag skrev på den här bloggdrapan hann Huhtasaari kläcka ur sig en groda till: hon föreslog nämligen att finländska sexbrottslingar skulle överföras till estniska fängelser. Antagligen var det meningen att dessa i Estlands grymma fängelseförhållanden, där de flesta fångar är representanter för den estlandsryska underklassen, skulle smittas med tuberkulos eller någon liknande dödlig sjukdom. Förslaget är givetvis oförenligt med grundlagen, precis som alla andra fina idéer sannfinnarna får för sig, men därutöver bör det påpekas att det är precis i deras led som det vimlar av brottslingar, inklusive sexbrottslingar, med partiets officielle tusenkonstnär Putkonen i spetsen.

I det här sammanhanget känns det även värt ett olyckligt skratt att den representant för majoritetsbefolkningen som våldtar en flicka i omyndig ålder alltid tas i försvar av precis samma halvanalfabetiska moralister som vid behov lika impulsivt bölande kräver att mörkhyade våldtäktsmän bör få sina testiklar konfiskerade av staten (och som naturligtvis även förkunnar att landet behöver en sannfinsk diktatur som skulle våga kastrera filurerna på riktigt). Ett exempel är det här diskussionsinlägget på de sociala medierna:

M[...] L[...] ,är det verkligen män du skyller på ,om din dotter klockan fyra på natten raglar omkring berusad vid taxistolpen och råkar en eller flera berusade män,,om de sen åker till samma adress och knullar .12år. Du borde få av en vedklabb i skallen ,du har tappat sinnet för proportionerna.

”M. L.” är den kvinnliga diskussionspartner som hjälten här tilltalade. Kommafelen är som i originalet, likaså det där ”12år” utanför meningen – antagligen avser det flickans ålder i den här fantasin.

Nu bör det ju konstateras att unga (myndiga) kvinnor faktiskt ofta spelar elaka spratt för män och ljuger. De som följt med mina skriverier vet att jag inte har mycket förståelse för sådana fnask. Det är också sant att nyfikna småflickor på webben ibland infiltrerar sexdiskussionsfora avsedda för vuxna människor. I en sådan situation bör en normal vuxen karl genast övergå till upplysar- och papparoll när han kommer underfund med hur ung motparten egentligen är.

Låt oss sen tala om någonting helt annat. Tidningen Helsingin Sanomats månadsbilaga tryckte i början av juli en artikel under titeln Aivan tavallinen tappo, ”Ett helt vanligt dråp”, som handlade om mord och övriga brott mot liv och hälsa i Finland. Som alla säkert redan vet, innebär ett helt vanligt dråp i Finland att en mer eller mindre alkoholiserad karl, låt oss kalla honom t ex Arska (ett smeknamn för Ari), i berusat tillstånd dödar en annan, som kanske heter Reiska (dvs Reino, Reijo eller Reima), och när han väl nyktrat till ångrar han sig uppriktigt, eftersom Reiska var hans bäste och ende vän i denna världen. Det är också typiskt att Arska inte ens själv kan föreställa sig varför han egentligen slagit ihjäl sin kompis.

Enligt artikeln är det inte någon betydande skillnad på stambefolkningen och somaliskättade finländare när det gäller antalet begångna mord. Dräper en somalier någon väcker det givetvis mycket större uppmärksamhet i medierna, medan majoritetsbefolkningens mord försvinner i statistiken. Fyllona har ju alltid gallrat sina led av eget initiativ, och ingen har gråtit en enda tår över det, förutom kanske ovannämnde Arska när han insett vad han gjort sig skyldig till.

Å andra sidan påpekar artikeln även att det finns två etniska grupper, låt oss kalla den brutopier och syldavier, av vilka den förstnämnda begår proportionellt sett mer en tre gånger flera mord och dråp än syldavierna. Syldavierna utgör en del av stambefolkningen i vårt land. Tycker ni att brutopierna borde undervisas i syldaviernas språk och seder? Det är ju enligt statistiken klart att brutopiernas kultur är brutal och genomsyras av våld, och att brutopiernas okontrollerade våldsamhet hotar oss alla till liv och lem. Gröna kommunister svamlar givetvis om att brutopierna har rätt till egen kultur, men invandrarkritikerns skarpa förnuft, som nått sitt nuvarande utvecklingsstadium genom flitigt utantillrepeterande av Halla-ahos heliga ord, inser att brutopiernas blodiga dödskultur inte hör hemma i Finland.

Nåja, skämt åsido: en och annan läsare märker säkert vad det hela egentligen handlar om: brutopier heter egentligen finnar och syldavier finlandssvenskar. Skulle invandrarkritikerna verkligen vara oroliga över våldsbrott, så skulle de i princip gilla och förespråka den obligatoriska svenskundervisningen, eftersom den erbjuder de finsktalande tillgång till en objektivt bättre kultur. Man kan nog svårligen tänka sig ett mera exakt och objektivt mått på bättre eller sämre kulturer än mordstatistiken.

Men det här är precis vad rasism handlar om. En stor del av invandrarkritikernas fräckheter kunde man förlåta, om de talade i samma stil om sin egen referensgrupp och om de tillämpade liknande principer på den. Skulle de alltså kalla finnarna för en mindervärdig ras enligt samma kriterier som de brännmärker övriga etniska grupper, skulle man knappast kunna beskylla dem för diskriminering eller rasism.

När det är frågan om mörkhyade eller muslimer, gör sig invandrarkritikerna lustiga över varje försök att förklara brottslighet med socioekonomiska orsaker, som t ex social utslagning. Nähä, det är rastillhörigheten som avgör. Men tar man upp de finsktalandes bevisligen högre placering i brottsstatistiken, då får vi höra att det hela beror på hur finlandssvensken kantänka förtrycker arma stackars finnen. Ser ni, deras egen referensgrupp får absolut inte bemötas som resten av mänskligheten. De anser sig och sina gelikar vara jordens salt och världens ljus, och alla andra bör buga och bocka för dem.

Jag brukar alltid säga – med ett uttryck jag visserligen inte själv hittat på – att den enda moralprincipen bakom våra högerextremisters handlingar lyder: ”om jag kan förlora är det inte ett rättvist spel”. Rasismen är bara en följdföreteelse av detta. ”Invandrarkritikerna” är till största delen sådana människor som anser sig vara privilegierade och för vilka den värsta orättvisan i världen är att de inte betalas särskilt arvode för att de i sin värdighet behagar glädja oss vanliga dödliga med sin när- och tillvaro. De tycker att de bör skymfa och skälla som de vill, men betalar någon med samma mynt, då ryter denna alltigenom ruttna och korrumperade pöbel att dess uttrycksfrihet är hotad.

Fegisar som de är är finnarna dock villiga att göra till lags för vilka som helst omoraliska grobianer som lyckas tillskansa sig en position ovanför all kritik. Och här kan vi övergå till följande punkt på vår föredragningslista, nämligen sexskandalen kring Toimi Kankaanniemi, som jag inte hunnit ta upp tidigare.

Toimi Kankaanniemi blev på sin tid känd som miljö- och alkoholminister i Esko Ahos regering. Då gick livet idylliskt till och vi kunde intala oss att väckelsekristna verkligen menade vad de sade när de förkunnade nykterhet och sedlighet. Många av de som i sitt eget liv inte riktigt orkade iaktta stränghet i fråga om alkohol och sex hyste respekt för konservativa kristna. En del tyckte att dylika försakelser krävde viljestyrka som de inte själva förfogade över. En del uppfattade väckelsekristna som oskyldiga varelser, en sorts barn, som det gällde att ta i försvar mot det världsliga. De som omhuldade denna attityd var kanske rätt syndiga av sig men de hade omfattat Jesu läror bättre än de egentligen själva insåg: Han sade ju att Guds rike tillhör den som bibehållit sin barnsliga oskuld, och det var som sådana människor vi lärt oss uppfatta de väckelsekristna.

Att Kankaanniemi verbalt antastat kvinnor i sin omgivning ger dock vid handen att en stor del av väckelsekristen propaganda bara är lögn och förbannad dikt. Vi duperades till att tro att de väckelsekristna verkligen lever som de lär och att vi är förpliktade att med empati och förståelse lyssna till vilket som helst svammel de håller på med, eftersom de kantänka har sådan självdisciplin som vi saknar.

Jag har redan tidigare beskrivit hur det egentligen förhåller sig. Väckelsekristen religiositet har i det finska Finland korrumperats till den milda grad att den i dag bara utgör en del av samma underklasskultur som en alkoholiserad gatubrottslings livsstil. Ibland blir alkoholiserade gatubrottslingar religiösa för att vittna om hur mycket bättre det är i Kristi efterföljd än bland världens barn. Ibland sker det motsatta, när någon som uppfostrats i en kristlig familj kommer till slutsatsen att det är mera kul att supa, knarka, begå brott och knulla än att prisa Herren. Men det går alltid att sälla sig tillbaka till Jesu följe, om man bara kan ödmjuka sig för Honom. Den liberala urbana medelklassen (som antagligen både för ett sexuellt mindre osedligt leverne och begår i genomsnitt färre brott än den bölande underklassen) är för dylik underklass bara ett föremål för hat och avund. Oberoende av om en representant för underklassen befinner sig i ett kriminellt eller ett religiöst skede i sitt liv är han medveten om att hans liv varken är glädje eller gamman, men samtidigt vet han att han aldrig skulle kunna komma in i den liberala medelklassen hur han än skulle försöka.

Låt oss sen ta fram ett av mina favoritämnen, sannfinnarnas inre stridigheter alltså. Det sägs att Timo Soini brutit sitt ord i fråga om Greklandsstödet, men jag medger att jag inte vet om det verkligen är så. Situationen i Grekland är nämligen rätt och slätt obegriplig för en vanlig dödlig som ingenting vet om ekonomi – det gör inte jag heller – och ännu svårare är det att hålla koll på vad Soini egentligen har gått och lovat. Partiet förefaller dock lida av allvarlig oenighet p g a Soinis EU-politik.

Veli-Matti Saarakkala, en representant för den rasistiska partiflygeln men mest känd för sitt obegripliga neurotiska svammel om bögarnas hotfulla närvaro i omklädningsrummet på simhallen, anser att partiet borde lämna regeringen p g a den oacceptabla EU-politiken. En annan oliktänkare är Sebastian Tynkkynen, som rätt öppet medgett att han bara är en cynisk lyckosökare – killen tycks vara beredd att uppträda både som bög, som ”helad” religiös exbög och som sannfinne, bara man kommer överens om priset.

Det är få saker (förutom humana attityder och gröna värden) som inte är tillätna i Sannfinska partiet, men Soini får man definitivt inte ifrågasätta. Det innebär att Tynkkynen och Saarakkala inte nödvändigtvis kommer att stanna kvar i partiet länge till. Tynkkynen är bara galjonsfiguren för sannfinnarnas ungdomsorganisation som inte blivit invald någonstans. Sannolikt kommer han att uteslutas ur partiet eller åtminstone förlora sin ställning som ordförande för ungdomsavdelningen.

Saarakkala befinner sig i en annan situation: han är redan riksdagsledamot. Kompisarna och jag dryftade frågan hur det månne ska gå med honom, och det förefaller klokast att tippa att han kan vänta sig en skriftlig förmaning. Det är tänkbart att han på längre sikt riskerar uteslutning ur riksdagsgruppen, eftersom han redan tidigare visat sig ha alltför höga föreställningar om sin maktposition i partiet och kommit med invändningar mot Soini. Blir det slut med partikarriären ska han antagligen göra som Hirvisaari och starta om riksdagsgruppen för Förändring 2011.

Visst ska man komma ihåg att sannfinnarna snart ska hålla partidag där gudfader Soinis makt ska ifrågasättas, som det ryktas. Motståndsrörelsen leds av Raimo Rautiola, consigliere åt capomandamento i Uleåborg, och denna eccellenza lär anse att det inte så mycket är invandrarkritiken som EU-kritiken partiet bör syssla med. Han har även ogillat det portförbud som utfärdades mot de ryska delegaterna på OSSE-mötet. Tydligen representerar Rautiola den Kekkonennostalgiska flygeln inom partiet, för vilka sannfinskheten egentligen är en sorts centerextremism och som hyser en kolartro på den propaganda om enorma utvecklingsutsikter i östhandeln som cirkulerat i tjugu år.

Rautiola kommer knappast att i verkligheten kunna hota Soinis position som gudomlig konung och partifarao. Under alla omständigheter ska Soini-Stalin genomföra en partirensning och kasta ut de trotskister som stöder konkurrenten. Kanske de sen ska ansluta sig till Förändring 2011. Det är dock viktigt att lägga märke till att Rautiola uppenbarligen står för en mera Rysslandvänlig linje, sålunda kan hans utmaning till Soini tolkas som en stramare rysk ägarstyrning av den femte kolonnen. Soini har låtit kulmagen växa så stor att den inte längre ryms i Putins hand, och det går ju inte för sig.

Som en slutkläm påminner jag er om att ledaren för Rysslands andra kollaboratörteam i Finland, Janus Putkonen, just förkunnat att han nu är bosatt i Donetskområdet. Det är uppenbarligen därifrån han ska styra sitt nya propagandarör, webbsajten Vastavalkea. Ryssland verkar mena allvar. Himlen glöder röd i öster, röd som blod och eld.