lauantai 8. elokuuta 2015

Vihreät ISISinä ja viikon muita hullutuksia - De gröna som ISIS och veckans övriga tokenskaper

Viikon älyttömin möläys tuli eräältä eduskuntavaaleissa rannalle jääneeltä ja siitä varmaan aika katkeralta persulta, jonka nimen jätän säälistä kertomatta – toteanpahan vain, että hän oli näkyvä äärioikeistolaishahmo jo siihen aikaan kun Halla-aho vielä oli surkea hevimuusikko joka haaveili pornokaupan perustamisesta. Kun persuja vaadittiin sanoutumaan irti Suomen Vastarintaliikkeen väkivallasta, tämä tieteellinen älymies vaati vihreitä sanoutumaan irti ISISin (!) väkivallasta.

Jollain tasolla ymmärrän sen, että vasemmistonuoria vaaditaan sanoutumaan irti Neuvostoliiton julmuuksista, tai sen, että vihreitä vaaditaan tuomitsemaan kettutyttöjen tarhaiskut (joita tosin ei ole tainnut esiintyä aikoihin – siitä kuuluisimmasta turkistarha-attentaatista on jo kaksi vuosikymmentä). Jopa niissä yrityksissä leimata RKP rasistiseksi Axel Olof Freudenthalin muinaisten puheiden perusteella on jonkinlainen rationaalinen peruste takana. Siinä on nimittäin kyseessä edes jonkinasteinen aatehistoriallinen yhteys. Mutta se, että vihreitä vaaditaan irtisanoutumaan ISISistä, perustuu sairaan mielen harhaan.

Tietenkään asianomainen herra ei ole mielisairas. Mutta hompanssien ja äärioikeiston maailmantulkinta on – sulkeutuessaan järjelliseltä kommunikaatiolta koko muun maailman kanssa – kehittynyt täysin vainoharhaiseen suuntaan, kun toinen toistaan änkyrämmät rasistit ovat kannustaneet toisiaan menemään yhä pitemmälle järjettömyyksissään. Ja nyt meillä on tässä maassa alakulttuuri, jonka piirissä on täysin normaalia uskoa esimerkiksi, että vihreät ovat jollain tavalla vastuussa ISISistä – ja jolle on täysin turha yrittää vakuuttaakaan päinvastaista, koska kaikki ajatuksenvaihto oman ryhmän ulkopuolella olevien kanssa on heidän maailmassaan pikkusormen antamista viholliselle. Kaikki muuthan ovat heidän näkökulmastaan maailmansalaliiton aivopesemiä.

***

Viikon toinen älyttömyys tulee Supolta, joka koetti selitellä, että äärioikeistolaiset eivät ahdistele sivullisia, vaan ainoastaan poliittisiksi vastustajiksi mieltämiään, joten tavallisten kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan. Tiedottaja sekosi sanoissaan ja myönsi sitten, että myös poliittiset vastustajat ovat sivullisia. Supo voisi myös lopultakin tajuta, että äärioikeiston silmissä poliittisen vihollisen kirjoihin joutuu täysin mielivaltaisin perustein. Psykoosissa olevan henkilön mielleyhtymät etenevät usein hyvin villisti, ja maahanmuuttokriitikoiden alakulttuurissa vihollisiksi leimataan ihmisiä paljolti samantyyppisin hallitsemattomin assosiaatioin, kuten juuri tuosta ISIS-esimerkistä ilmenee. Toisin sanoen äärioikeisto on todellakin vaara ihan kaikille. Myös sellaisille, jotka kokevat itse olevansa maahanmuuttokriittisiä, mutta jotka jostain syystä näyttävät hilluvan äärioikeistolaisen mielestä ”vihollisilta”.

***

Lehtijuttujen aiheeksi on noussut myös Kai Murros ja hänen vallankumousjulistuksensa. Murroksen äärioikeistolaiset vallankumouspuheet ovat sellaista villinä vellovaa fantasiointia verenvuodatuksesta ja joukkomurhasta, että niiden pohjimmainen vaikutin voi olla vain seksuaalinen. Murros koetti aikoinaan päästä piireihin kirjoittamalla pamfletin vallankumouksen tekemisestä antaen ymmärtää olevansa vasemmistolainen, mutta äärimmäisinkään vasemmisto ei Suomessa ole todellisuudessa kiinnostunut ihmisten joukkomurhaamisesta. Kaipa Murros sitten tympääntyi tähän nynnyilyyn ja vaihtoi äärioikeistoon, joka on ihan määritelmällisesti väkivaltaista ja verenhimoista porukkaa.

Murroksen kannoista oikeastaan kaiken tarvittavan kertoo se, että hän sanoo (keskustelussa National Action -nimisen englanninkielisen äärioikeistolaisblogin kirjoittajan kanssa, ks. http://national-action.info/2015/03/09/vastarintaliike/) päätyneensä kannattamaan ”kamputsealaista ratkaisua” nimenomaan ”antikommunismin johdattamana”. Oikeudenmukaisuus vaatii muistamaan, että nämä sanamuodot ovat blogin kirjoittajan omia päätelmiä, eivät suoria lainauksia Murrokselta. Kirjoittajan nimi (tai salanimi) on ilmeisesti Benjamin Raymond – tämä henkilö on Daily Mirrorin jutun mukaan (nettilinkki http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/exposed-rise-hitler-loving-national-action-3659759) tunnustautunut Hitlerin kannattaja, jota tuskin edes voi kutsua uusnatsiksi, koska hän kannattaa ihan vanhaa natsismia juutalaisvihoineen sun muineen. Hänen tavoitteenaan on tuon linkittämäni Daily Mirrorin jutun mukaan Britannian etninen puhdistaminen juutalaisista ja ei-valkoisista; ja Scotland Yardin antiterrorismiosasto pitää Raymondin johtamaa äärioikeistoryhmittymää merkittävänä turvallisuusuhkana.

Tämä asettaa tietysti Supon puheet vastakkaisten ääriryhmien yhteenotoista hieman outoon valoon. Jos ihmiset haluavat vastustaa uudesta holokaustista tai ”kamputsealaisesta ratkaisusta” (siis koko akateemisen kansanosan lahtaamisesta) haaveilevia, onko se ”vastakkaista ääriryhmäläisyyttä”? Pitäisikö ryhtyä käymään jonkinlaista ”dialogia” hörhön kanssa, joka silmät kiiluen haluaa ”pelastaa eurooppalaisen sivilisaation” tappamalla sukupuuttoon jokseenkin kaikki vähänkin katurikollista sivilisoituneemmat eurooppalaiset ”rotupettureina”? Mistä pitäisi neuvotella? Siitäkö, miten kivuliaasti tai armeliaasti meidät teloitetaan? Onko äärivasemmistolaista, jos töissä käyvä, veronsa maksava, lakia noudattava kansalainen haluaa elää, ilman että maailmanvallankumouksesta haaveilevat tappajarobotit tulevat häntä murhaamaan? Miten on, Supo?

Tämä ”Kamputsea-Kaitsu” kaveeraa ahkerasti Olli Immosen kanssa. On jopa mahdollista, että hän haamukirjoittaa Ollin bloggaukset ja muut lausunnot – niihin Ollin englanninkielisiin puuskahduksiin sisältyi lause, jonka Kamputsea-Kaitsu oli painattanut myös vallankumouskirjansa kanteen, silloin tosin suomeksi. Toisin sanoen persupuolueen liiveihin on päässyt uimaan kansanmurhaideologi, jonka mielestä merkittävä osa sivullisista, tavallisista suomalaisista pitäisi kamputsealaiseen tapaan murhata, vallankin ne jotka ovat yliopiston käyneet.

Kamputsea-Kaitsu ja Benjamin Raymond haaveilivat (Raymondin blogin mukaan) tavatessaan köyden päivästä. Köyden päivä käsitteenä tarkoittaa äärioikeiston voittoa, johon liittyy kaikkien äärioikeiston mielestä väärää mieltä olleiden surmaaminen. Ilmeisesti äärioikeiston aiemmin suosima samanmerkityksinen ilmaus ”miekan päivä” ei enää ole muodissa. ”Köyden päivästä” löytää yksityiskohtaista kuvausta William Luther Piercen sadistis-pornografisesta, rasistisesta ja antisemitistisestä rotusotaromaanista The Turner Diaries, joka on nykyäärioikeistolle sitä mitä Taisteluni oli vanhan polven natseille; myös koko sanonta ”köyden päivä” taitaa olla sieltä peräisin.

Ei pidä tuudittautua kuvittelemaan, että Kamputsea-Kaitsun sanoma ei saisi merkittävää vastakaikua perussuomalaisten riveissä. Onhan elitismin- ja koulutuksenvastaisuus oleellinen osa puolueen sanomaa, ja sieltä löytyy myös riittävästi pyssymiehiä panemaan toimeen uuden Pol Potin, uuden Angka Loeun käskyjä. Kyllä ne tulevat vielä sinuakin hakemaan.

Mutta tulipa ainakin yksi asia selväksi, nimittäin se, mitä se kauhea äärivasemmiston väkivalta on. Se on sitä väkivaltaa, jota Kai Murros lietsoi ja josta hän haaveili siihen aikaan kun itse vielä esiintyi äärivasemmistolaisena ajattelijana.

***

Tämä tietysti selittää aukottomasti sen, minkä takia persut lietsovat itseään pakokauhuun Turun ”Meillä on unelma” -mielenosoituksen tiimoilta keksimällä omasta päästään turvallisuusuhkia, joista poliisi ei ole kuullutkaan (tällainen pajunköyden syöttäminen tunnetaan heitä sivistyneemmissä piireissä myös termillä valehtelu). Heidän omalla politiikallaan ei ole mitään muuta sisältöä kuin solvaaminen, syrjiminen, vainoaminen ja joukkomurhafantasiat, joita puolueen ideologien ydinryhmä ilmeisesti pippeli pönöttäen lukee Turnerin päiväkirjojen kaltaisista natsikirjoista.

He eivät siksi kykene millään tavalla samaistumaan sellaisiin ihmisiin, jotka kykenevät muuhunkin kuin päivästä toiseen jatkuvaan tappohaaveissa rypemiseen. Toisin sanoen he kuvittelevat, että toista mieltä olevat samalla tavalla haaveilevat heidän murhaamisestaan. Nyt kun nuo joukkomielenosoitukset ovat todistaneet, että Suomen kansan enemmistö ei olekaan heidän puolellaan, he ilmeisesti pelkäävät ihan tosissaan joutuvansa maksamaan kaikista törkeyksistään, solvauksistaan ja uhkailuistaan, sillä samalla verisellä ja säälimättömällä tavalla kuin he ovat haaveilleet maksattavansa minulla, sinulla ja sinun lapsellasi sen kauhean rikoksen, että elämme ja hengitämme.

***

Mutta pannaanpa vielä peräkaneetti. Eräs persujen entinen kansanedustaja, joka nyt on ilmeisesti palaamassa siviiliammattiinsa (säälistä jätän sekä nimen että ammatin mainitsematta), julisti toivovansa, että ulkomaalaisia raiskaajia hyysäävät naiset joutuisivat suojattiensa raiskaamaksi. Mistäkö tämä ajatus on peräisin? No tietenkin Halla-ahon blogista, jossa lähes kymmenen vuotta sitten ilmestyi kirjoitus ”Monikulttuurisuus ja nainen”. Kyseisessa taideluomassa maahanmuuttokriitikoiden palvoma johtaja tunnetusti sanoi toivovansa, että kun kerran raiskaukset joka tapauksessa lisääntyvät suorassa suhteessa tiettyjä kansallisuuksia edustavien maahanmuuttoon, olisi toivottavaa, että niiden uhriksi joutuisi monikulttuurisuutta kannattavia maailmanparantajanaisia.

Tätä olen tarkoittanut kun olen sanonut, että Halla-ahon kannattajat ovat pelkästään johtajansa tahdottomia raajoja. Ainoa mitä maahanmuuttokriitikko osaa esittää omana ajatuksenaan on lähes sanasta sanaan sama asia mitä Halla-aho on sanonut joskus vuonna miekka ja kivi. Koska Halla-aho on noissa porukoissa moraalin lähde ja maailman luoja, Tepeu ja Gucumatz, Jahve ja Messias, mitään hänen sanomaansa ei kyseenalaisteta, vaan sitä toistellaan robottimaisesti vaikka vuosikymmenen ajan. Kannattajilla ei totisesti ole Johtajastaan eroavaa älyllistä, emotionaalista, poliittista eikä seksuaalista intressiä. Eikä heillä ole paluuta pimeydestä valoon, sillä ihmiselle on henkisesti äärimmäisen raskasta myöntää heittäneensä elämänsä hukkaan järjettömän tappoaatteen rivijulistajana.



Veckans dummaste groda kläcktes ur en sannfinne som antagligen är rätt sur över att inte ha blivit invald i riksdagsvalen. Av ren barmhärtighet låter jag bli att nämna honom vid namn, jag konstaterar bara att han redan var en synlig gestalt inom extremhögern när rasistgurun Halla-aho ännu bara var en misslyckad heavyrockmusiker som drömde om att starta egen porrbutik. När det ställdes krav för sannfinländarna att ta avstånd från Finska Motståndsrörelsens våld, tyckte det här vetenskapliga ljushuvudet att de gröna på ett liknande sätt borde ta avstånd från ISIS' våld (!).

På någon nivå förstår jag att vänsterungdomarna begärs distansera sig från grymheterna i Sovjetunionen, eller att de gröna krävs ta avstånd från ”rävflickornas” attentat mot pälsfarmer (som visserligen förefaller ha dött ut för det mesta – det mest beryktade attentatet har det gått tjugu år sedan). Även försöken att utmåla SFP som rasistiskt p g a Axel Olof Freudenthals sekelgamla uttalanden om finnar är såtillvida rationellt motiverade, att det föreligger ett idéhistoriskt sammanhang. Men att de gröna borde ta avstånd från ISIS – det är nog snarast en sjuk själs villor som ligger bakom ett sånt krav.

Mannen ifråga är givetvis inte kliniskt sinnessjuk. Men sättet på vilket hommaiterna och högerextremisterna tolkar och uttyder världen har – när de slutat kommunicera med resten av världen och hermetiskt isolerat sig i sin egen bubbla – utvecklat sig till en ren paranoja, när allt mer extrema rasister uppmanat varandra till att gå längre och längre åt skogen med sina galenskaper. Resultatet är att vi nu har en subkultur i det här landet inom vilken det är helt normalt att tro att de gröna på något sätt är ansvariga för ISIS och som det inte går att övertyga om det motsatta, eftersom allt tankeutbyte med utomstående är likabetydande med kapitulation till den oförsonlige fienden. Alla andra är ju, tycker de, hjärntvättade av världskonspirationen.

***

Veckans andra stollighet är det Skypo som ansvarar för. Skypotalesmannen försökte lugna oss genom att framhålla, att extremhögern inte trakasserar oskyldiga åskådare, utan endast sina politiska opponenter, eller sådana de uppfattar som opponenter, och att vanliga medborgare inte behöver vara oroliga. Sedan motsade talesmannen sig själv och medgav att även politiska opponenter är oskyldiga offer. Skypo kunde egentligen fatta att det är på rätt godtyckliga grunder man kan bli utmålad som politisk motståndare av extremhögern – grunder som i det närmaste påminner om en psykospatients vilda associerande, något som illustreras av ISIS-exemplet ovan. Med facit i hand kan man påstå att extremhögern är farlig för alla, även för sådana som anser sig vara ”invandringskritiska” men som är det på fel sätt, åtminstone enligt en högerextremistisk aktivist.

***


Tidningarna har också skrivit om Kai Murros och hans revolutionära förkunnelse. Murros' svammel om en kommande högerextrem revolution är sådana vilda och frossande fantasier om blodsutgjutelse och massmord att de alldeles säkert har en sexuell motivering. På sin tid försökte Murros ställa sig in hos vänstern genom att skriva en pamflett om revolution, varvid han påstod sig vara en vänstermänniska, men det visade sig att inte ens extremvänstern i Finland är särskilt intresserad av att massmörda folk. Murros blev tydligen besviken på mesarna och gick över till extremhögern, som redan enligt definitionen består av våldsamma och blodtörstiga skurkar.

Vad Murros egentligen står för blir klart av att han säger sig (i diskussion med författaren till den brittiska extremhögerbloggen National Action, se http://national-action.info/2015/03/09/vastarintaliike/) ha omfattat den ”kampucheanska lösningen” utifrån ”antikommunistiska motiv”. I rättvisans namn konstaterar jag att det här är bloggskribentens egna slutsatser, alltså inte direkta citat från Murros. Skribenten heter tydligen (om det nu inte är ett täcknamn) Benjamin Raymond – enligt en artikel i Daily Mirror (webblänk http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/exposed-rise-hitler-loving-national-action-3659759) är denne Raymond en uttalad Hitleranhängare: det är kanske t o m inte helt motiverat att kalla honom en nynazist, eftersom han uppenbarligen gillar den gamla nazismen i sin helhet, inklusive antisemitismen. Han strävar enligt Daily Mirror efter en etnisk utrensning av Storbritannien som skulle gälla alla judar och icke-vita. Antiterrorismroteln på Scotland Yard ser den av Raymond ledda högerextrema grupperingen som ett stort hot mot rikets säkerhet.

Det här ställer givetvis Skypos svammel om motsatta extremistgruppers sammandrabbningar i något märkvärdig dager. Om man ogillar sådana aktivister som drömmer om en ny Förintelse eller en ”kampucheansk lösning” (dvs om att massmörda alla akademiskt utbildade), representerar man då en ”motsatt extremism”? Borde man föra ”dialog” med en tokstolle som med galet blängande ögon vill ”rädda den europeiske civilisationen” genom att döda alla någorlunda civiliserade européer som ”rasförrädare”? Vad borde man förhandla om? Om hur smärtsamt eller smärtlöst vi kommer att avrättas? Är det vänsterextremism om en arbetsam, skattebetalande och laglydig medborgare vill leva sitt liv i stället för att bli mördad av zombies som drömmer om en världsrevolution? Hur är det, Skypo?

Den här ”Kampucheanske Kai”, som han kallats av spefåglar, tycks vara kompis med den sannfinländske ungpolitikern Olli Immonen. Det är t o m möjligt att det är han som spökskriver Ollis bloggdrapor och övriga uttalanden – ett av Ollis engelskspråkiga slagord var en ordagrann motsvarighet till vad som Kampucheanske Kai låtit trycka på pärmen av sin bok om revolution, den gången dock på finska. Det innebär att sannfinländska partiet infiltrerats av en folkmordstörstande ideolog som tycker att en stor del av de vanliga oskyldiga finländarna borde mördas som i Kampuchea, särskilt om de har slutexamen från universitetet.

Som Benjamin Raymond säger i sin blogg fantiserade han och Kampucheanske Kai tillsammans om repets dag vid sitt möte. Det här begreppet avser extremhögerns slutliga seger, som leder till att alla som inte är eniga med extremhögern dödas. Tydligen är det inte länge på modet att tala om ”svärdets dag” som vid millennieskiftet. ”Repets dag” har ingående beskrivits i William Luther Pierces sadistiskt pornografiska, rasistiska och antisemitiska raskrigsroman The Turner Diaries, och det är tydligen därifrån själva begreppet härstammar.

Man bör inte invagga sig i föreställningen att Kampucheanske Kais förkunnelse inte skulle få gensvar i sannfinländarnas led. Antielitism och utbildningsfientlighet utgör centrala delar i partiets budskap, och det finns säkert gott om beväpnade män där för att verkställa nya Pol Pots, nya Angka Loeus order. De kommer nog och hämtar dig hemifrån en vacker dag, det är säkert som amen i kyrkan.

Men nu vet vi åtminstone vad det där ”vänsterextrema våldet” är. Det är det våld som Kai Murros brukade drömma om när han ännu utgav sig för vänstertänkare.

***

Det här förklarar givetvis uttömmande varför sannfinländarna hetsar upp sig till panik kring ”Vi har en dröm”-demonstrationen i Åbo genom att hitta på säkerhetsrisker som polisen aldrig hört talas om (sådant kallas i mera civiliserade kretsar för lögner). Deras egen politik har inget annat innehåll än skymf, diskriminering, förföljelser och massmordsfantasier, som den ideologiska kärntruppen inom partiet tydligen, med snoppen i högsta hugg, läser i nazistiska böcker som Turnerdagböckerna.

För dem är det sålunda det normala att vältra sig i massmordsfantasier, och de föreställer sig att det är vad alla andra också gör. Med andra ord inbillar de sig att alla som inte delar deras åsikter på ett liknande sätt fantiserar om att mörda dem. När nu massdemonstrationerna visat att folkmajoriteten i Finland inte är på samma sida med dem, är de tydligen på riktigt rädda för att få betala alla sina fräckheter, kränkningar och hotelser på samma blodiga och obarmhärtiga vis på vilket de själva drömt om att straffa mig, dig och dina barn för det förskräckliga brottet att leva och existera.

***

Men det behövs ännu en slutkläm. En före detta sannfinländsk riksdagsledamot, som nu tydligen återgår till sitt civila yrke (snäll som jag är nämner jag varken namnet eller yrket), förkunnade att han hoppades, att kvinnor som gillar vad han kallade för utländska våldtäktsmän skulle bli våldtagna av dessa sina skyddslingar. Varifrån härstammar denna tanke? Från Halla-ahos blogg naturligtvis. Där kom det ut för nästan tie år sen en drapa under rubriken ”Mångkulturen och kvinnan”. I detta litterära konstverk sade invandrarkritikernas avgudade Mästare som bekant att våldtäkter under alla omständigheter skulle komma att öka i direkt proportion till hur många representanter för vissa nationaliteter som flyttar in; följaktligen skulle det vara önskvärt att just världsförbättrarkvinnor som gillar mångkultur skulle falla offer för dessa våldtäkter, tyckte han.

Det här är vad jag menar när jag säger att Halla-ahos beundrare bara är sin ledares viljelösa lemmar. De enda ”egna åsikter” invandrarkritikern har att erbjuda är nästan ordagrant detsamma som Halla-aho sagt för ett antal år sedan. Halla-aho är i invandrarkritiska kretsar moralens källa och världens skapare, Tepeu och Gucumatz, Jahve och Messias, och ingenting han sagt ifrågasätts, utan upprepas maskinaktigt i ett helt årtionde om det så gäller. Anhängarna har inget intellektuellt, emotionellt, politiskt eller sexuellt intresse oavhängigt av Ledaren. De har inte heller någon väg ut ur mörkret, ty för en människa är det ytterst tungt att medge att hon kastat bort sitt liv på att förkunna en vettlös mördarideologi som en man i ledet utan individualitet.