Miksi suometuimme - Varför vi var så finlandiserade

Tuttavapiirissäni on aika paljon ihmisiä, jotka vaativat Suomeen lustraatiota eli poliitikkojen neuvostoyhteyksien selvittämistä jonkinlaisella juridistyyppisellä prosessilla. Kaksikymmentä vuotta sitten kirjoitin suomenruotsalaisen vasemmiston kulttuurilehteen Ny Tidiin jutun, jossa kannatin ajatusta, mutta korostin, että sen tulee koskea kaikkia puolueita. Periaatteessa olen edelleenkin tällä kannalla, mutta en usko, että lustraatiossa nykytilanteessa olisi paljoakaan mieltä.

Jag känner en hel del folk som vill genomföra lustration i Finland, dvs ha en juridisk eller liknande process för att avslöja politikers förbindelser med Sovjetunionen. För tjugo år sedan gav jag ut i den finlandssvenska vänster- och kulturtidningen Ny Tid en drapa där jag uttryckte principiellt stöd för idén men framhävde att den då borde omfatta alla partier. Jag har inte ändrat på min inställning, men jag tror inte lustration har mycket relevans i dagens situation.

Ei siksi etten yhä näkisi paljonkin hyviä syitä, miksi lustraatiota voisi harkita. Monet sen kannattajien esittämistä ovat olleet varsin mielekkäitä. En pitäisi lustraatiota minään katastrofinakaan, jos kohta se voi mennä pieleen monella tavalla.

Jag vill inte säga att det inte skulle finnas bra skäl för att förespråka lustration. Många anhängare har framfört mycket vettiga sådana. Jag ser inte lustration som en katastrof, men å andra sidan tycker jag att det finns många sätt för den att gå snett på.

Äänekkäimmin lustraatiota on vaadittu kokoomustaholla, mikä tietysti luo mielikuvia koko hankkeesta oikeistolaisena, ellei äärioikeistolaisena juonena ja pyrkimyksenä jonkinlaiseen noitavainoon. Jo tämä on omiaan tekemään lustraatiosta kansakuntaa hajottavan, poliittisesti polarisoivan kiistakysymyksen. Vasemmisto pitää lustraatiovaatimuksia kokoomuksen yrityksenä kampittaa, kun se ei pysty pelaamaan reilua poliittista peliä. Vaikka asia ei oikeasti näin olisikaan, politiikassa asiat ovat miltä näyttävät. 

Det är på samlingspartistiska hållet kraven på lustration lyder mest högljutt, vilket givetvis ger hela idén en högervriden, t o m högerextrem prägel och får den att framstå som någon sorts häxjakt. Redan detta är ägnat att göra lustration till en nationellt splittrande och politiskt polariserande stridsfråga. Vänstern ser kraven på lustration som ett samlingspartistiskt försök att sätta krokben för motståndaren, något man gör när man inte kan spela rent. Det här må inte vara helt sant, men i politiken brukar saker och ting bedömas efter vad de verkar vara snarare än vad de är.

Moni lustraation kannattaja varmasti onkin yksipuolisen vasemmistovastaisin motiivein liikkeellä, eikä siinä mitään käsittämätöntä olekaan. Vasemmisto ehti olla Suomen politiikassa niin pitkään niin vahvassa hegemonia-asemassa, että se synnytti vastareaktion jo luonnollisista dialektisista syistä. En kuitenkaan pidä viisaana lustraation käyttämistä poliittisen pelin aseena, vaikka kiusauksen siihen ymmärränkin.

Många anhängare av lustration har säkert ensidigt vänsterfientliga bevekelsegrunder, vilket i och för sig är helt förståeligt. Vänstern innehade en så stark hegemoni i finländsk politik så länge, att det av naturliga dialektiska skäl ledde till en motreaktion. Jag finner det ändå inte klokt att missbruka lustration som vapen i politiskt spel, trots all min förståelse för de som känner sig frestade att göra så.

Sen sijaan että vasemmisto yritettäisiin nujertaa lustraatiolla, on syytä pyrkiä siihen, että maanpuolustushenkinen asenne suhteessa Venäjään (ja järkevän pragmaattinen suhtautuminen Natoon) leviäisi myös vasemmistoon. Muissakin maissa on Naton hyväksyviä vasemmistolaisia, eikä ole mitään syytä, miksei meillä voisi olla. Kuten perussuomalaisten nousun pitäisi opettaa, vasemmiston heikkeneminen ei myöskään merkitse, että Venäjän epäasianmukainen vaikutus Suomen sisäisiin asioihin heikkenisi.

I stället för att kuva vänstern genom lustration är det skäl att försöka övertyga vänstermänniskor om hur viktigt det är att se Ryssland som ett hot och medlemskapet i Nato som någonting pragmatiskt vettigt. I andra länder finns det vänsterpartier som accepterar Nato, och det finns ingen orsak att inbilla sig, att vi inte kunde ha det också. Som sannfinländarnas uppgång visar innebär en svag vänster ingalunda att Rysslands osakliga och oskäliga inflytande på Finlands interna angelägenheter blir mindre.

Suomessa on paljon väkeä, joka näkee vasemmiston etujensa puolustajana. Jos perinteinen, demokratian pöytätavat aikoja sitten oppinut vasemmisto heikkenee, näillä eduilla voi ratsastaa valtaan jokin sitä paljon pahemmin Venäjän talutusnuorassa oleva, avoimen totalitaarinen ja yhteiskuntarauhaa tietoisesti murentava liike. Tästä yksi esimerkki ovat persut, mutta aivan avoimesti natsistiset, kommunistiset tai natsismia ja kommunismia uudella (postmodernilla?) tavalla sekoittavatkin liikkeet voisivat olla mahdollisia. Tämänhän näemme Yhdysvalloista: siellä ei ole vasemmistoperinnettä, johon globalisaation väärälle puolelle jääneet voisivat tukeutua, joten heidän protestinsa kanavoituu Trumpin kaltaisen karkean populistisen, Venäjän täysin ohjaileman Mantšurian kandidaatin kautta.

I Finland finns det enkelt uttryckt en massa folk som stöder vänstern av vad de uppfattar som sitt samhälleliga intresse. Om den traditionella vänstern som för länge sen lärt sig demokratins bordsskick försvagas kan detta intresse utnyttjas av någon öppet ryskkontrollerad, totalitär och för samhällsfreden skadlig rörelse. Sannfinnarna är bara ett exempel, men även andra rörelser kan uppstå, kommunistiska, fascistiska eller postmodernt blandade i sin ideologi. Vi ser ju detta i Förenta staterna i dag. Där finns ingen vänstertradition, som globaliseringens förlorare kunde ty sig till, vilket innebär att deras protest helt kanaliseras av en grovt populistisk, helt ryskstyrd "kandidat från Manchuriet", Donald Trump.

Osalla vanhemman polven kokoomuslaisistakin on varmasti yksi jos toinen luuranko kaapissa, ja niiden kaiveleminen voisi aiheuttaa puolueessa sellaista hajaannusta, josta lustraatiota kannattavatkaan kokoomuslaiset eivät olisi hirveän ilahtuneita. En minäkään olisi. Yhteiskunnan vakauden ja ennustettavuuden kannalta vanhat ja vakiintuneet puolueet ovat tärkeitä instituutioita - Timo Soinin ainainen lätinä "vanhojen puolueiden" pahuudesta tarkoittaa, että hänen itsetarkoituksellisena pyrkimyksenään on murentaa isänmaan yhteiskuntarauhaa, mahdollisesti ulkomaisten tukijatahojen (lue: Venäjän diktaattorin) mieliksi - ja vaikka olen puolueen kanssa aika monesta asiasta eri mieltä, en pitäisi Kokoomuksen(kaan) romahdusta, tuhoa ja hajaannusta minään hyvänä ja toivottavana asiana. (Edes persuja en pitänyt yksinomaan pahana asiana, ennen kuin heistä tuli nettiterrori- ja natsipuolue.)

En och annan samlingspartist av den äldre generationen har alldeles säkert sina egna skelett i garderoben, och om dessa dryftas offentligt kan detta leda till sådan splittring inom partiet som även lustrationsvilliga partikamrater i längden inte skulle glädjas åt. Det skulle inte jag vara heller. Gamla och etablerade partier är viktiga institutioner i ett stabilt och solitt samhälle, och Timo Soinis retoriska attacker på "gamla partier" bevisar bara att han är inriktad på att urholka samhällsfreden i fosterlandet, antagligen för att göra sina utländska mecenater (läs: den ryske diktatorn) till lags. Hur oenig jag än är med Samlingspartiet, skulle jag inte se dess kollaps, splittring och fördärv som någonting önskvärt. (Jag såg inte ens sannfinnarna som ett hundraprocentigt ont förrän de blev ett nazistiskt webbterrorparti.)

Vanhojen kokoomuslaisten remonttimiesten ja idänymmärtäjien joukossa on toki jo viikatemies niittänyt paljon satoa, mutta on heillä silti vielä vaikutusvaltaa, ainakin haudantakuisena kaikuna nuorempien puoluetoverien alitajunnassa. Senhän näimme esimerkiksi silloin, kun puolue asettui kannattamaan Venäjän ydinpommitehtaan eli ns. "ydinvoimalan" rakentamista Pyhäjoelle.

De flesta av Samlingspartiets gamla "remontkarlar" och östvänner torde redan ha lämnat det jordiska, men inflytande har de fortfarande, åtminstone som ett eko ur dödsriket i yngre partikamraters undermedvetna. Det såg vi till exempel när partiet tog ställning för att bygga en rysk atombombsfabrik ("kärnkraftverk") i Pyhäjoki.

Suurin syyni suhtautua lustraatioon epäillen on, että se olisi irrelevantti toimenpide nykytilanteen kannalta. Myöskään menneisyyden sovittamisen näkökulmasta se ei välttämättä olisi mielekkäin menettely siirtäessään vastuun liikaa yksittäisille poliitikoille tai yksittäisille puolueille. Vastuu kuuluu kuitenkin koko kansalle, ja suomettuneisuus on koko kansan ongelma.

Mitt viktigaste motiv för att betvivla lustration är att det skulle vara en irrelevant åtgärd ur dagens synvinkel. Det skulle inte heller vara det klokaste sättet med tanke på historiskt förlikningsperspektiv, eftersom det främst skulle ansvarsbelägga enstaka politiker och partier. Ansvaret är dock hela folkets, och finlandiseringen är hela folkets problem.

Lustraation vaatijoissahan on myös perussuomalaisia. Tämä on ilmiselvä harhautusoperaatio. Vaikka Venäjän vaikutusta nykyvasemmistoon ei pidä vähätellä eikä kieltää, perussuomalaiset ja näihin elimellisesti läheisin yhteyksin kytkeytyvä väkivaltainen äärioikeisto ovat tällä hetkellä Venäjän merkittävin ja kovakouraisin juoksupoikajoukkio suomalaisessa politiikassa ja yhteiskunnassa.

Lustration krävs även av en del sannfinnar. Det här är en uppenbar avledningsmanöver. Man bör ingalunda bagatellisera eller förneka det ryska inflytandet på dagens vänster, men faktum kvarstår att sannfinnarna och den våldsbenägna extremhöger som står dem organiskt nära i dag är Rysslands viktigaste och mest hårdhänta springpojkar i finländsk politik och i det finländska samhället.

Perussuomalaisten eli äärioikeiston yhteyttä Venäjään ei myöskään vielä tiedosteta niin laajasti kuin pitäisi, koska käsitys äärioikeiston "isänmaallisuudesta" on niin syvälle juurtunut. Se on kuitenkin vanhentunut viimeistään silloin kun Olavi Mäenpään kaltaiset perinteistä maanpuolustushenkeä edustaneet hahmot marginalisoitiin äärioikeistossa ja tilalle astuivat Homman sivarit ja kruununraakit. Tässä tilanteessa ei pidä kiinnittää päähuomiota menneiden vuosikymmenten suomettumiseen, jos se tarkoittaa, että nykyisistä puolueista ehkä karkeimmin suomettunut pääsee kuin koira veräjästä.

Sannfinnarnas eller extremhögerns ryska anknytning är folk inte heller så allmänt medvetna om som de borde, eftersom uppfattningen om extremhögern som en "fosterländsk" gruppering är så djupt förankrad. Denna uppfattning är dock nu föråldrad, ty traditionella försvarsvänner som t ex Olavi Mäenpää har marginaliserats i extremhögern och fått ge vika för civiltjänstgörare och kronvrak från Homma. I denna situation är det missriktat att ägna all uppmärksamhet åt gångna årtiondens finlandisering, om detta innebär att det mest finlandiserade av dagens partier kommer undan.  

Suomettuminen ei ollut ainakaan minun lapsuudessani (olen syntynyt vuonna 1966) enää mikään itsestään selvästi vasemmistolainen eikä ylhäältä pakotettu asia, vaan me olimme siinä kaikki mukana. Isoisäni, vanha maalaisliittolainen paikallispoliitikko, suhtautui hyvin negatiivisesti kuusikymmenluvun radikalismiin ja sitä seuranneeseen taistolaisuuteen. Samalla hän kuitenkin piti yya-ajan idänpolitiikkaa konsti-Kekkosen pirullisen nerokkaana tapana harhauttaa ryssää. Luultavasti tämä näkemys oli aika valtavirtainen siihen aikaan.

Finlandiseringen var under mina barndomsår (jag är född år 1966) inte längre någonting vänstervridet och inte någonting ovanifrån påtvingat heller, utan vi var alla med om den. Min morfar, som varit lokalpolitiker i Agrarförbundets led, såg mycket negativt på sextiotalets radikalism och den stalinism som följde den. Samtidigt uppfattade han dock vsb-tidens östpolitik som sluge Kekkonens diaboliskt snillrika sätt att vilseleda ryssen. Jag antar att det här var vad folk i samhällets huvudfåra på den tiden tyckte.

Minutkin kasvatettiin arvostamaan Paasikiven-Kekkosen linjaa, ja kuten historioitsijat ovat nyt myöhemmin kertoneet, tämän linjan todellinen sisältö oli jotain muuta kuin julkisuudessa kerrottiin. Kekkosen pyrkimys oli tosiaan viedä Suomi salavihkaa kaikkiin mahdollisiin länsirakenteisiin samalla kun Neuvostoliitolle näyteltiin nöyrää poikaa. Sen touhun ongelmallinen puoli oli siinä, että niin poliitikoista kuin kansastakin suuri osa alkoi uskoa siihen Neuvostoliitolle ja kotikommunisteille hämäykseksi tarkoitettuun YYA-löpinään vakavissaan. Sen takia meillä on nykyäänkin niin paljon porukkaa, joka toistelee YYA-liturgiaa ja haluaa paluuta sen mukaiseen politiikkaan.

Jag uppfostrades också till att uppskatta Paasikivi-Kekkonenlinjen, och som historikerna senare berättat för oss, handlade den här linjen om något helt annat än vad som berättats i offentligheten. Kekkonen strävade verkligen till att i smyg införliva Finland med alla möjliga västliga samarbetsstrukturer medan man visade ett ödmjukt ansikte för Sovjetunionen. Det problematiska var att både folket och politikerna på allvar började tro på det svammel om vsb som man använde till att slå blå dunster i ögonen på både finländska kommunister och Sovjet. Därför har vi nu sådana massor av folk som upprepar sin utantillärda vsb-liturgi och vill återgå till vsb-politik.

Ei Neuvostoliiton kanssa todellisuudessa oltu "ystäviä". Venäjän kieltä osattiin erittäin vähän, luultavasti vähemmän kuin nykyään, kun niin monet meistä on 90-luvulla kusetettu opiskelemaan venäjää katteettomiksi osoittautuneilla lupauksilla kielen kaupallisesta hyödynnettävyydestä. Politiikan huipulla tiedettiin hyvin että Neuvostoliitto oli totalitaarinen valtio ja KGB helvetin pelottava tappajakoneisto. Mutta pelottavuudessaan naapuri oli myös kiehtova ja yhteyksillä itään oli jännittävää leikkiä. Poliitikoilla ja journalisteilla oli omat kotiryssänsä ja sellaisista kilpailtiin, koska ne antoivat poliitikkoporukassa katu-uskottavuutta.

Vi var aldrig "vän" med Sovjetunionen. Det var rätt få som behärskade ryska, antagligen färre än i dag, sedan vi på nittitalet duperats till att studera ryska med tomma löften om att tjäna en massa pengar på det. På politikens topphöjder var det välkänt att Sovjet var en totalitär stat och KGB ett jävligt skrämmande dödsmaskineri. Men det var precis därför det också var spännande att leka med förbindelser till Sovjet. Politiker och journalister hade var sin husryss, och de som inte hade drömde om en, eftersom egen husryss gav en gatutrovärdighet bland politikerna.

Ja tässä tullaankin yhteen peruskysymykseen, jonka vastausta lustraatiointoilijat eivät ole selvittäneet itselleen (tuskin kyllä monet muutkaan): onko tässä nyt tarkoituksena nostaa häväistäviksi niitä, joilla oli neuvostoyhteyksiä ja jotka mahdollisesti syyllistyivät rankaisemattomaan vakoiluun, vai niitä, jotka kannattivat sosialistisia tai muulla tavoin vasemmistolaisia ratkaisuja sisäpolitiikassa? Nämä nimittäin eivät olleet, eivätkä nytkään ole, yksi ja sama porukka. 

Och här kommer vi fram till en grundfråga svaret på vilken lustrationsentusiaster vanligen inte försökt klargöra vare sig för sig själva eller för de andra: är det nu meningen att offentligt korsfästa de som hade sovjetiska kontakter och som möjligtvis gjorde sig skyldiga till spionage utan att någonsin svara för förbrytelsen, eller de som förespråkade socialistiska eller vänstervänliga inrikespolitiska lösningar? Det här är nämligen inte samma personer, och var det inte då heller.

Kovin oikeistolaisena ja porvarina esiintynyt henkilö saattoi harjoittaa hyvinkin avoimesti vakoilua Neuvostoliiton laskuun tai ainakin möläytellä kännissä kotiryssälleen sellaisia asioita, jotka eivät missään nimessä kuuluneet ulkovallan tietoon. Samalla joku - kieltämättä maanpuolustukselle vahingollinen - pasifistiradikaali oli täysin vailla tällaisia venäläisyhteyksiä. Kumpi heistä olisi lustraation tapahtuessa suurempi konna? Kumpi lustraation olisi tarkoitus saada kiinni?

En person som kallade sig mycket högersinnad eller borgerlig kunde t o m öppet spionera åt Sovjet eller åtminstone i onyktert tillstånd avslöja för sin husryss saker som någon främmande makt absolut inte borde ha fått nys om. Samtidigt kunde en pacifistisk radikal - hur skadlig han än var för försvaret - helt sakna sådana ryska kontakter. Vilken av dem skulle vid lustration ses som en större bov? Vilken av dem är det meningen att sätta dit genom lustration?

Ja ei, en todellakaan ole esittämässä, että se porvari olisi ollut jokin tunnoton maanpetturi tai että se pasifistiradikaali olisi ollut puhtoinen sankari. Ainoa syy miksi pasifistiradikaali ei itse syyllistynyt maanpetokselliseen yhteydenpitoon Neuvostoliiton kanssa tai uskalsi arvostella itänaapuria sadankomitealaislehdessään saattoi hyvinkin olla se, että hän oli liian marginaalinen ja vaikutusvaltaa vailla kiinnostaakseen neuvostotiedustelua. (Silloisen poliittisen elämämme johtava pasifistiradikaali suhtautuu nyky-Venäjään huomattavasti kritiikittömämmin ja suomettuneemmin kuin aikoinaan Neuvostoliittoon, mistä voi tietysti tehdä omat johtopäätöksensä.)

Och nää, jag vill inte insinuera att borgaren i det här scenariot var en psykopatisk fosterlandsförrädare eller att den pacifistiske radikalen var en obefläckad hjälte. Att pacifisten inte själv gjorde sig skyldig till upprätthållande av landsförrädiska förbindelser med Sovjet eller att han vågade kritisera Sovjet i De Hundras Kommittés tidning kunde mycket väl endast bero på att han var en för marginell och maktlös aktör för att väcka intresse hos sovjetiska underrättelsetjänsten. (Den dåvarande ledande pacifistiske radikalen i vårt politiska liv förhåller sig mycket mindre kritiskt till dagens Ryssland än till Sovjet på åttitalet, vilket alla kan dra sina egna slutsatser av.)

Toisaalta se porvarikaan ei välttämättä tiennyt tai tiedostanut menettelevänsä maanpetoksellisesti möläytellessään kotiryssälle isänmaan salaisuuksia. On olemassa sellainen henkinen ilmiö, jolle minulla ei ole muuta nimitystä kuin porvarihybris: ajattelutapa, että se mitä porvari tai luotettavan vasemmistovastainen henkilö tekee, ei määritelmällisesti voi olla maanpetosta. 

Å andra sidan var inte borgaren heller medveten om att han handlade landsförrädiskt när han talade förbi munnen med sin husryss. Det finns en företeelse som jag bara kan kalla borgerlig högfärd, dvs ett tankesätt som går ut på att det som en borgare eller en solitt vänsterfientlig person gör enligt definitionen inte kan utgöra landsförräderi.

Erno Paasilinnan körssinkäreä vasemmistojurotus ei jaksa enää kaikilta osin innostaa minua, mutta porvarillisuutta arvostellessaan hän sanoi ainakin yhden oleellisen lauseen: "porvarit samastuvat isänmaahan, koska he omistavat isänmaan". Tämän samastumisen vuoksi porvari on vieraan vallan vieteltävissä ja hämättävissä.

Jag orkar inte längre hysa stor entusiasm för Erno Paasilinnas tobakhest vänstertrumpna essäistik, men i sin kritik av borgerligheten uttryckte han åtminstone en stor sanning: "borgarna identifierar sig med fosterlandet, eftersom de äger fosterlandet". På grund av denna identifikation kan borgaren förföras och förledas till förräderi.

Porvarihybriksen vallassa oleva poliitikko tms. on siksi vieraan maan - myös ohjelmallisesti "vasemmistolaisen" maan eli Neuvostoliiton - tiedustelupalveluille kiitollinen kohde. Jos joku voi syyllistyä maanpetokseen tajuamatta tekevänsä rikoksen, voitte olla varmoja siitä, että hänet hämätään näin myös tekemään.

En borgerligt högfärdig politiker e. dyl. är sålunda ett tacksamt mål för främmande makters underrättelsetjänster, inklusive programmatiskt "vänstersinnade" länder som Sovjet. Om någon kan begå landsförräderi utan att vara medveten om att det han håller på med är ett brott, kan ni vara bergsäkra på att han även kommer att duperas till att göra så.

Olen jopa sitä mieltä, että esimerkiksi rankaisematta jääneet vakoilurikokset eivät välttämättä edes sanoneet kaikkea asianomaisen roolista poliittisen suomettumisen ja neuvostomielistymisen edistäjänä ja mahdollistajana. Muuan tunnettu taistolainen on esimerkiksi jo vuosia, ellei vuosikymmeniä, ollut kaikkien huulilla todellisena suomettumisen harmaana eminenssinä ja YYA-helvetin hiilihangolla huitovana pääperkeleenä - nimeä en mainitse, mutta vihje riittää viisaalle. 

Jag vågar t o m påstå att inte ens ostraffade spioneribrott alltid säger det väsentliga om vederbörandes bidrag till politisk finlandisering och sovjetisering. En viss beryktad taistoit har t ex redan i åratal, om inte i årtionden, varit känd som den gråa eminensen bakom finlandiseringen och som självaste hornpelle i vsb-helvetet - jag nämner honom inte vid namn, de invigda gissar nog.

Kyseistä herraa ei kuitenkaan ole saatu ikinä tuomittua mistään rikoslaissa määritellystä vakoilu- eikä maanpetosteosta. Hän on edistänyt suomettumista ja Neuvostoliiton asiaa ilmeisesti vain puhumalla sen puolesta sekä esittelemällä suomalaisia poliitikkoja Neuvostoliiton asiamiehille. Toisin sanoen se mitä hän on tehnyt ei ole täyttänyt minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Lain koura ei saa tästä liukkaasta ankeriaasta otetta, koska, Olaus Petrin tuomarinohjeeseen viitatakseni, lakikirja ei saata kaikkia moraalisesti paheksuttavia tekoja luetella.

Denne gentleman har dock aldrig åkt fast för något landsförräderibrott i strafflagen. Han har främjat finlandiseringen och den sovjetiska saken tydligen bara genom att tala för den och genom att presentera finländska politiker för sovjetiska agenter. Det han gjort har alltså inte uppfyllt rekvisiten för någon förbrytelse. Lagens hårda hand får inget grepp om denna slippriga ål, ty lagboken kan inte räkna upp alla moraliskt förkastliga gärningar, för att parafrasera Olaus Petris domarregler.

Eli vaikka lustraatiolle määriteltäisiinkin tarkat juridiset kriteerit, päädytään taas tilanteeseen, jossa pikkutekijät ja lauman mukana kulkeneet sopulit saavat ankarimman rangaistuksen. Samalla moraalisesti ryvettyneemmät henkilöt livistävät kuin koira veräjästä. Die kleinen Diebe hängt man, die grossen lässt man laufen, sanoo sakemanni.

Alltså, även om man skulle definiera stränga juridiska kriterier för lustration, hamnar man i en situation där småbovar och medlöpare straffas mest drakoniskt, medan moraliskt mera korrumperade typer kommer undan. Die kleinen Diebe hängt man, die grossen lässt man laufen, säger tysken.

Entä sitten Neuvostoliiton käyttö sisäpoliittisena lyömäaseena? Se oli porvareillekin mieluisa karttu silloin kun sillä saattoi kalauttaa vasemmistolaista vastustajaa. Esimerkiksi meitä 80-luvun sivaripasifisteja komennettiin ruotuun sanomalla, että YYA ja Neuvostoliitto edellyttävät Suomelta armeijan ylläpitoa. Siis ei siksi, että puolustautuisimme Neuvostoliittoa vastaan, vaan siksi, että puolustaisimme Neuvostoliittoa. Tätä harrasti myös - vetäkääpä henkeä - itse Kari Suomalainen.

Hur var det då med Sovjetunionen som inrikespolitiskt tillhygge? Det var en klubba även borgare älskade att svänga när man kunde slå till en vänstersinnad motståndare. Oss pacifister på åttitalet försökte man övertala till att göra värnplikt genom att påstå att vsb och Sovjet förutsätter att vi har armé. Alltså inte för att försvara fosterlandet mot Sovjet, utan för att försvara Sovjet. Det här var något även självaste Kari Suomalainen kunde ägna sig åt.

Kyllä vain. Karilla oli aiheesta joskus huumoriton ja saarnaava sarjakuva, jossa hänen alter egonsa julisti aseistakieltäytyjille: "Mahdollisessa kahinassa olemme liitossa veli venäläisen kanssa, joka ei ymmärrä leikkiä sotilasasioissa." Siksi, Kari valisti, sivarien pitäisi ottaa joko kokardi tai nappi otsaan. 

Javisst. Kari tecknade en gång i tiden en humorlös och moraliserande serie, där hans alter ego förkunnade för vapenvägrare, att vi "i en eventuell sammandrabbning kommer att vara allierade med onkel Vanja, som inte förstår sig på skämt när det gäller militära angelägenheter". Därför, upplyste oss Kari, bör civarna antingen ta på sig uniformen eller låta sig avrättas med ett traditionellt ryskt skott i skallen.

Siis Kari, jota pidettiin lahjomattomana neuvostopainostuksen arvostelijana, oli kyllä halukas uhkailemaan Neuvostoliiton armottomuudella niitä, jotka olivat tässä asepalvelusasiassa hänen kanssaan eri kannalla. Suomettuneempaa näkökantaa on vaikea löytää kuin se, että "jos olet kanssani eri mieltä, Neuvostoliitto tulee ja ampuu sinut".

Kari, som i allmänhet ansågs vara omutlig i sin kritik av sovjetisk påtryckning, var alltså villig att hota med Sovjetunionens obarmhärtighet de som i den här värnpliktsfrågan inte delade hans åsikt. Det är svårt att hitta en mera finlandiserad inställning än "om du inte är enig med mig så ska Sovjet komma och skjuta ihjäl dig".

Kari tietysti myös mielellään leimasi sivarit Neuvostoliiton hyödyllisiksi idiooteiksi, mikä olikin paremmin linjassa hänen yleisen poliittisen tendenssinsä kanssa. Mutta joskus hänen piirroksissaan ilmeni myös tiettyä varovaista ja vaivihkaista ihailua Neuvostoliiton julmuutta kohtaan. Tästä esimerkkinä mainitsen sen kuvaparin, jossa hän piti pilkkanaan "nykynuorukaisten" oletettua epämiehekkyyttä ja vellihousuisuutta. 

Kari utmålade civarna också gärna som Sovjetunionens nyttiga idioter, vilket ju låg bättre i linje med hans allmänna politiska tendens. Men ibland kunde man i hans teckningar skönja en försiktig, förstulen beundran för Sovjetunionens grymhet. Som exempel nämner jag den tvåbildskarikatyr där han gjorde sig lustig över hur omanliga och pjoskiga "dagens unga män" var.

Ensimmäisessä kuvassa (otsikkona: "JOS OLLAAN MENOSSA TÄHÄN SUUNTAAN...") itkuinen ja ahdistunut solttupoika kertoi, kuinka yksi ja toinen sotakaveri oli psykologin, psykiatrin, psykopaatin, pediatrin tai piru tietää minkä pedofiilin haastateltavana ja "mäkin sain neuroosin, kun korpraali huusi mulle". 

På den första bilden (under rubriken "OM DET ÄR I DEN HÄR RIKTNINGEN VI ÄR PÅ VÄG...") var det en sjåpig och ängslig soldatgosse som berättade hur alla andra rekryter var borta för att tala med psykologen, psykiatern, psykopaten, pediatern eller fan vet vad det var för en pedofil, och att "jag också fick neuros när korpralen röt till".

Toisessa kuvassa otsikko kuului: "...NIIN TODEN TULLEN OIKEAT MIEHET TULEVAT TÄNNE MUUALTA", ja siinä persoonattomien marssijoiden jättijalat tallasivat maahan suomalaispojat, joiden yllä leijui sellaisia sanoja kuin "Lällällää...hellyyttä...rakkautta...äitiii!" Marssivat jättisotilaat tulivat kuvaan oikealta, eli kartan idästä, eli Neuvostoliitosta - ei jäänyt epäselväksi, missä ne "oikeat miehet" majailivat. 

På den andra bilden stod det: "...SÅ SKA I SANNINGENS STUND DE RIKTIGA KARLARNA KOMMA HIT FRÅN ANNAT HÅLL." Där sågs de finska killarna, kring vilka det flög ord som "Flumflumflum...ömhet...kärlek...mammaaaa!", trampas ned av jättestora, opersonliga marscherande fötter. Dessa gigantiska soldater kom in i bilden högerifrån, dvs österifrån på kartan, dvs från Sovjetunionen. Det blev helt klart var de riktiga karlarna höll hus.

Tämä ei valitettavasti ole kovin kaukana nykyisten venäläismielisten äärioikeistolaisten ajattelutavasta. He näet paheksuvat juuri Suomen nykyisen valtiovallan "epämiehekkyyttä" - ts. oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Sen sijaan he ihannoivat Venäjää esikuvallisen kovapintaisena ja raakamaisena maana. 

Det här ligger tyvärr inte särskilt långt borta från hur dagens rysksinnade högerextremister tänker. De ogillar nämligen precis det "omanliga" i Finlands nuvarande statsmakt, dvs rättsstaten och de mänskliga rättigheterna. Däremot idealiserar de Ryssland, som i sin hårdförhet och brutalitet är en förebild för dem.

Missään tapauksessa ei ole oikein suoraan syyllistää Karia nykyäärioikeiston venäläismielisyydestä, mutta Karin useiden piirrosten perusfilosofiana on pitää Suomea sinisilmäisenä (tai kommunismin turmelemana) yhteiskuntana juuri siksi, että täällä noudatetaan lakia ja kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia. Nyt Venäjällä on vallassa diktaattori, joka ei ole kommunisti mutta joka jakaa tämän saman laillisuutta ja oikeusvaltiota halveksivan ajattelutavan. Karin myöhäiskauden (tekisi mieleni sanoa: Karin rappiokauden) rasistisista kuvista maailmankuvansa nuoruudessaan ammentaneella ei ole mitään syytä vieroksua tämän diktaattorin johtamaa valtaa. 

Det är naturligtvis inte rättvist att skuldbelägga Kari för den nuvarande extremhögerns Rysslandvänliga attityder, men den grundläggande filosofin bakom många av hans teckningar är att utmåla Finland som ett blåögt eller av kommunismen korrumperat samhälle precis därför att vi här iakttar laglighet och likaberättigande. I dag har Ryssland en diktator som inte är kommunist men som delar föraktet för legalism och rättsstat. Den som i sin ungdom byggt sin världsbild på skämtteckningar från Karis sena (förfalls)period har inget motiv att ogilla en stormakt som leds av denne diktator.

Ei tällaisella tyypillä alun perinkään ollut muuta syytä kammoksua Neuvostoliittoa kuin sen nimellinen kommunistisuus. Presiis samat julmuudet kelpaavat hänelle mainiosti, kun ne pakataan toiseen aatteelliseen kääreeseen. Hommafoorumia edeltävältä Kansalliselta keskustelufoorumilta muistamme erään ranskalaisen vallankumouksellisen nimeä salanimenään käyttäneen herran, joka avoimesti kehui pitävänsä Stalinia yhtenä oppi-isistään juuri julmuuksien osalta. 

Inte för att en sådan typ någonsin hade något annat skäl att ogilla Sovjet än att det var en kommunistisk stat, åtminstone till namnet. Precis samma grymheter storgillas av hans likar om de packas in i en annan ideologi. Från Nationella diskussionsforumet, Hommaforumets föregångare, minns vi en gentleman som tagit sitt täcknamn av en välkänd fransk revolutionär och som öppet kallade Stalin för en av sina läromästare just p g a grymheterna.

Tällaisen äärioikeistolaisen mielestä kommunismissa oli väärää se ja vain se, että kommunistit väittivät julistavansa vapautta ja tasa-arvoa. Sitä vastoin ne tappoleirit ja massateloitukset, jotka meidän tavallisten keskiluokkaisten ihmisten mielestä ovat suurin syy vastustaa kommunismia, ovat hänen mielestään esikuvallisia ja jäljittelemisen arvoisia. 

För en sådan här högerextremist var det förkastliga i kommunismen det, och bara det, att kommunisterna påstod sig förespråka frihet och likaberättigande. De dödsläger och massavrättingar som vi normala medelklassmänniskor ser som det viktigaste motivet att bekämpa kommunism är för honom någonting förebildligt, någonting att imitera.

Joskus nuoruuden kiihkossa olisin julistanut, miten tekopyhä Kari oli isänmaallisuudessaan ja maanpuolustushengessään, kun häneltä pääsi edellä kuvattujen laisia läpisuomettuneita möläyksiä. Nyt vanhana patuna annan armon käydä oikeudesta ja totean, että se oli vain esimerkki koko kansakuntaan - myös näennäisesti suomettuneisuutta vastustaviin oikeistolaisiin - juurtuneesta tavasta käydä poliittista keskustelua Neuvostoliittoon vetoamalla. Mitään asiaa ei arvioitu asiaperustein, vaan ennemmin tai myöhemmin otettiin esille Neuvostoliitto ja Neuvostoliiton oletettu kanta siihen.

I ungdomens nit skulle jag kanske ha ondgjort mig över hur skenhelig Kari var när han tillät sig alltigenom finlandiserade yttringar av den sort som ovan beskrivits. Nu är jag såtillvida gammal och senil att jag låter nåd gå före rätt och konstaterar att det bara var ett exempel på hur hela nationen, inklusive de högermänniskor som intalade sig att de bekämpade sig finlandiseringen, hade vant sig vid att i all politisk diskussion åberopa sig till Sovjet. Ingenting kunde bedömas på sakgrunder, utan förr eller senare tog någon upp Sovjetunionen och undrade vad Sovjetunionen skulle tycka om det.

Tuonaikainen poliittinen keskustelu oli ihan tavallisen kansankin tasolla sitä, että pikkupojat osoittelivat toisiaan Neuvostoliitto-merkkisillä leikkipyssyillä huudellen "Pam! Kuolit!" Se, että maassa nousi valtaan samaa keskustelu-ja ajattelumetodia soveltavia poliitikkoja, oli pohjimmiltaan seurausta siitä, että käytännöllisesti katsoen koko kansa oli tällä kannalla. Ja se, että kansa oli tällä kannalla, ei johtunut yksinomaan mistään aivopesusta. 

Politiska diskussioner kunde även på folkets nivå snarast påminna om ett låtsaskrig små gossar emellan, där alla hotade varandra med leksaksbössor av märket SOVJETUNIONEN och skrek: "Bang bang, nu dog du!" Att landet regerades av politiker med samma diskussions- och tankemetod var sist och slutligen bara en följd av att hela folket tänkte så här. Och att de gjorde det berodde inte bara på hjärntvätt.

Asia oli nimittäin niin, että suuri osa meistä tuki neuvostomielistä ulkopolitiikkaa, koska piti sitä vilpittömästi oman intressinsä mukaisena. Muillakin kuin minun maalaisliittolaisella isoisälläni (joka kolmikymmenluvulla kulki pistooli taskussa savonlapualaisten varalta) oli kokemusta lapuanliikkeen vainottavana olemisesta. Isoisäni mielestä Kokoomus oli vihollinen, sinimustien hakaristinheiluttajien puolue, ja tätä mieltä hän oli vankkojen henkilökohtaisten kokemusten perusteella. Hänelle Suomen läheisyys Neuvostoliittoon toimi vastapainona Kokoomuksen uhalle, joten hän kannatti kohtuullista suomettuneisuutta reaalipoliittisista tasapainosyistä.

Många av oss stödde nämligen den sovjetsinnade utrikespolitiken därför att de ansåg det ligga i deras intresse. Det var inte bara min morfar, en lokalpolitiker för Agrarförbundet som på trettitalet bar på en pistol för att vid behov kunna försvara sig mot de savolaxiska lappomännen, som hade erfarenhet av att förföljas av extremhögern. Morfadern såg alltid Samlingspartiet som en fiende, som de blåsvarta hakkorsmännens parti, och denna åsikt berodde på hans egna upplevelser. Ur hans synvinkel fungerade närheten till Sovjet som en motvikt till det samlingspartistiska hotet, så han förespråkade en viss måttlig finlandisering av realpolitiska jämviktsskäl.

Todennäköisesti aika moni hänen linjoillaan liikkunut ja hänen kokemuksensa jakanut oli - sekä keskustassa että demareissa - sitä mieltä, että Neuvostoliitto oli jollain tavalla heidänlaistensa henkivakuutus jonkin lapuanliikkeen kaltaisen ilmiön uutta nousua vastaan. Moni varmasti alitajuisesti yhä uskoo itänaapurin olevan jollain salaperäisellä tavalla "antifasistinen" valtio.

Sannolikt var det många centerpartister och socialdemokrater som hade liknande erfarenheter och åsikter. De tyckte att Sovjetunionen på något sätt var deras livsförsäkring mot nya lapporörelser. Och många förefaller i sitt undermedvetna fortfarande tro att vår östra granne på något mystiskt sätt är en "antifascistisk" stat.

Se henkivakuutus vain ei ole minkään arvoinen tänään, kun itärajan takana ei enää ole Neuvostoliittoa, vaan Venäjä, joka yhdistää tsaarin Venäjän ja Stalinin Neuvostoliiton pahimmat puolet ja panostaa nimenomaan äärioikeistoon - väkivaltaiseen, raakaan ja viattomia surmaavaan roskaväkeen - ensisijaisena keinonaan horjuttaa lännen demokraattisia ja avoimia yhteiskuntia. Nykyisten lapuanliikkeiden takana on Venäjä, ja "antifasisti" Johan Bäckmanin kannattajakunta on ryhmittynyt tukemaan samaa MV-tyyppisen valhemedian nettikulttuuria kuin äärioikeistokin.

Den livsförsäkringen är dock i dag inte värd ett öre, när staten bakom vår östgräns inte längre heter Sovjetunionen utan Ryssland, en stat som förenar de värsta sidorna i Tsarrysland och det stalinska Sovjet, en stat som satsar precis på extremhögern - den våldsbenägna, brutala pöbeln beredd att mörda oskyldiga - som sin främsta allierade i sina försök att sätta de demokratiska öppna samhällena i Väst i gungning. Dagens lapporörelser får stöd av Ryssland, och den rysksinnade "antifascisten" Johan Bäckmans anhängare har anslutit sig till samma subkultur av rasistiska lögnmedier som extremhögern.

Tietenkin sitäkin laajemmalle oli levinnyt taloudellisiin realiteetteihin perustuva neuvostomielisyys. Hyvin monet suomalaiset olivat idänkaupasta riippuvaisia, ja rakennushankkeet itärajan tuntumassa työllistivät ihmisiä sellaisissa maaseutupaikoissa, joista muuten olisi lähdetty sankoin joukoin kotimaan kasvukeskuksiin tai Ruotsiin. Sellaisessa paikassa kuin Kuhmon Lentiira, jossa äitini työskenteli opettajana pikkupoikavuosinani, oltiin täysin riippuvaisia Neuvostoliiton - Kostamuksen työmaan - tarjoamista työtilaisuuksista. Siinä kylässä sana "työ" vaiensi kaikki moitteet, joita itänaapuriin saattoi kukaan suunnata.

Ännu mera utbredd var den sovjetvänlighet som berodde på ekonomiska realiteter. Många finländare levde och livnärde sig på östhandeln. Lantbefolkningen utvandrade till Sverige eller till större städer för att finna sysselsättning - med undantag av byar vid östgränsen, där många fann sysselsättning på sovjetiska byggnationsprojekt. Ett fint exempel var byn Lentiira i Kuhmo kommun, där min morsa jobbade som lärare när jag var liten. Där var man helt beroende av de arbetstillfällen som Kostomuksja i Sovjet hade att erbjuda. I Lentiira tystade ordet "arbete" ned alla kritiska ord om vår östra granne.

Tässä näkyykin yhteiskunnallinen perussyy sille, miksi Keskustapuolue oli niin vankasti neuvostomielisen ulkopolitiikan takana. Puolueen keskeisiä arvoja oli elävä maaseutu ja provinssin pitäminen asuttuna, mutta kukaan ei tietenkään halunnut asua maalla, ellei siellä riittänyt töitä. Taloudelliset yhteydet Neuvostoliittoon olivat yksi tapa järjestää ainakin Itä-Suomeen työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta. 

Här ser vi av vilka sociala skäl Centerpartiet så enigt stod bakom den prosovjetiska utrikespolitiken. Partiet talade för en levande landsbygd och ville inte se provinsen avfolkas, och förstod att folk inte ville stanna kvar på vischan om det inte fanns jobb för dem. Ekonomiskt samarbete med Sovjetunionen var ett sätt att organisera ekonomisk verksamhet och arbetsplatser, åtminstone i östra Finland. 

En voi sanoa, että oma asenteeni itäsuomalaisiin pikkupaikkoihin olisi myönteinen - oman taustani vuoksi pidän niitä maanpäällisinä helvetteinä, joista on syytä muuttaa ihmisten ilmoille heti kun vain voi - mutta pystyn kyllä suhtautumaan inhimillisesti myötäeläen sellaisiin paikallispoliitikkoihin ja pomomiehiin, joille oman pitäjän tai oman kaupungin tulevaisuus oli henkilökohtaisesti tärkeä asia. Loppujen lopuksi minunkin maalaisliittolainen isoisäni oli innokas itäsuomalaisen kotikaupunkinsa rakentaja ja kehittäjä. Varmaankin hän oli juuri siksi myös vähän liian hyvä mies sellaiseen käpykylään.

Jag kan inte precis säga att jag skulle hysa några varma tankar om småorter i östra Finland - p g a min egen bakgrund uppfattar jag dem som jordiska helveten som man helst bör flytta ifrån bara man kan - men jag kan nog känna en viss mänsklig sympati för de lokalpolitiker och bossar för vilka det är personligt viktigt att utveckla sin egen socken eller hemstad för att den skulle ha en framtid att drömma om. När allt kommer omkring var även min morfar, den agrare lokalpolitikern, entusiastiskt med om att bygga ut och utveckla sin egen östfinska hemstad. Precis därför var han en lite för bra karl för en sådan kråkvinkel.

Viime aikoina eräiden korkeiden (myös iältään) evp-upseeriemme hakeutuminen Venäjän tukijoiden nettisivustoja, kuten pahamaineista Vastavalkeaa, avustamaan on herättänyt hämmennystä. Itse en ole ollenkaan yhtä ihmeissäni. Nykyään nuoret upseerit kannattavat Natoa, koska eivät ole kasvaneet Kekkosen Suomessa, mutta silloin ennen vanhaan Natoa aidosti vieroksuttiin upseeripiireissäkin. Kun ajattelen vaikkapa Wolf Halstia, joudun myöntämään, että me kapinalliset sivarit 80-luvulla olimme vanhojen upseerien kanssa enemmän samasta puusta veistettyjä kuin kumpikaan osapuoli oli valmis myöntämään.

På sistone har vissa av våra åldrade officerare i avsked börjat skriva artiklar för ryskstödda kommentarsajter på webben - ett bra exempel är den illa beryktade sidan Vastavalkea, "Moteld". Det här har väckt viss bestörtning, men jag är inte alls förvånad över det. I dag förespråkar unga officerare Natomedlemskap, eftersom de inte vuxit upp i det Kekkonenska Finland, men förr i världen såg även aktiva officerare med oblida ögon på Nato. När jag t ex tänker på Wolf Halsti känner jag mig nödd att medge att vi "rebelliska" civiltjänstgörare på åttiotalet liknade de gamla officerarna mer än vare sig vi eller de var beredda att medge.

Halstin henkinen testamentti jälkimaailmalle, kirja nimeltä "Euroopan kriisi 1987", nimittäin tuli monissa näkemyksissään hämmentävän lähelle 80-luvun alun rauhanliikettä. Halsti toki kutsui liikettä ainakin tuolloisessa suomen kielessä verraten harvoin käytetyllä sivistyssanalla "defaitistiseksi", siis tappiomielialaa lietsovaksi. Hän kuitenkin pohti tosissaan, miksi nuoret miehet esimerkiksi silloisessa Länsi-Saksassa eivät halunneet mennä armeijaan, ja päätyi kannalle, joka oli hyvin lähellä monien sadankomitealaisessa rauhanliikkeessä toimineiden pasifistien näkemystä: ylikansallisen Naton osana toimivaa armeijaa ei koettu isänmaata puolustavaksi, vaan sen katsottiin ajavan liiaksi Yhdysvaltain etuja.

Halstis andliga testament till eftervärlden, boken som hette "Euroopan kriisi 1987" ("Den europeiska krisen 1978") liknade i sina bedömningar det tidiga åttiotalets fredsrörelse överraskande mycket. Halsti omtalade rörelsen visserligen som defaitistisk, men han grubblade allvarligt över varför unga män i det dåvarande Västtyskland inte ville göra värnplikt och kom till en slutsats som låg rätt nära vad en hel del pacifister i De hundras kommitté och närstående fredsorganisationer tyckte: en armé som ingick i den överstatliga organisationen Nato uppfattades inte som fosterlandets egen armé, utan ansåg att den alltför mycket gick Förenta Staternas ärenden. 

En muista sanoiko Halsti tätä ihan suoraan, mutta muistan ymmärtäneeni hänen kirjansa niin, että hän piti suomalaista 80-luvun alun rauhanliikettä kulttuurilainana Nato-maista. Suomessa liikkeelle ei hänen mielestään ollut sisäsyntyistä tarvetta, koska meillä oli oikeasti isänmaata ja kansan etua puolustava armeija. Nato-maissa oli toisin, vihjasi Halsti. 

Jag kommer inte riktigt ihåg om Halsti sade det här rent ut, men jag förstod hans bok åtminstone så, att han såg den finländska fredsrörelsen på åttiotalet som ett kulturlån från Natoländerna. I Finland fanns det inget behov för rörelsen, eftersom våra väpnade styrkor verkligen försvarade fosterlandet och folkets väl. I Natoländerna var det annorlunda, antydde Halsti.

Silloin 1980-luvullahan amerikkalaisten ohjusten sijoittaminen Saksaan synnytti laajoja protesteja. Ohjusten katsottiin olevan merkki siitä, että Yhdysvallat eivät niinkään halua puolustaa saksalaisia Neuvostoliittoa vastaan kuin istua saksalaisten housuilla neuvostoliittolaisten ydinpommituleen. Itse asiassa ohjukset tuotiin Saksaan alun perin saksalaisten poliitikkojen - myös sosiaalidemokraattisten - toiveesta, mutta ulkopoliittisesti epäviisaat amerikkalaistahot möläyttelivät vähän väliä tyhmyyksiä, jotka kelpasivat protestoijien esittämien näkemyksen tueksi. Varmaan myös Neuvostoliiton propaganda ja vaikuttaja-agentit ahersivat taustalla, en minä sitä sano.

På åttiotalet väckte det ju stora protester när det utplacerades amerikanska missiler i Tyskland. Missilerna ansågs vara ett tecken på att Förenta Staterna inte ville försvara tyskarna mot Sovjet, utan snarare utnyttja Tyskland som en ställföreträdande måltavla för ryska atombomber. Egentligen var det tyska politiker - t o m socialdemokrater - som låg bakom missilinitiativet, men utrikespolitiskt mindre klyftiga amerikaner kläckte ur sig dumheter som alltför väl motsvarade demonstranternas farhågor. Naturligvis arbetade även sovjetiska agenter och propagandister i bakgrunden.

Muistelen esimerkiksi neutronipommin isän Samuel Cohenin laukoneen Suomen Kuvalehdessä (luultavasti haastattelu oli käännetty Der Spiegelistä, kuten suuri osa Kuvalehden laadukkaammasta sisällöstä siihen aikaan oli - nykyäänhän sielläkään tuskin enää osataan saksaa), että se iso sota nyt vain joka tapauksessa käytäisiin Euroopassa ja meillä eurooppalaisilla oli paska mäihä. Tämä oli tietysti parasta mahdollista mainosta sille defaitistiselle rauhanliikkeelle ja huonointa Yhdysvalloille.

Jag vill minnas att t ex Samuel Cohen, mannen bakom neutronbomben, sade i en intervju i veckotidningen Suomen Kuvalehti (jag antar att materialet härstammade från Der Spiegel, som största delen av det läsvärda innehållet i SK då var, i dag har väl dom inte heller någon tysktalande kvar på redaktionen) att det nästa storkriget under alla omständigheter kommer att utkämpas i Europa och att vi européer bara hade så dålig tur. Det här var naturligtvis den bästa möjliga reklamen för den defaitistiska fredsrörelsen och den sämsta för Förenta Staterna.

Suomalaiset upseerit saattoivat paheksua rauhanliikettä, mutta heidänkin tavoitteenaan oli säilyttää Suomi jopa ydinsodan tuolle puolen olemassaolevana kansakuntana mahdollisimman vähin tappioin. Tuskinpa he olisivat Suomen armeijassa toimineetkaan, jolleivät he olisi vilpittömästi pyrkineet tähän. Tavoite oli ehkä utopistinen, mutta hei, niinpä olivat rauhanliikkeenkin tavoitteet, joten samassa veneessä siinä oltiin, vaikka kovasti vihamiehiä esitettiinkin.

Finländska officerare kunde uttrycka sitt ogillande, men även de ville bevara Finland som en existerande nation t o m efter ett eventuellt kärnvapenkrig och med så små förluster som möjligt. Om inte så, hade de väl dragit sina slutsatser och gått i avsked. Målsättningen var kanske utopistisk, men det var också fredsrörelsens målsättningar, så man satt nog på samma båt, hur mycket man än låtsades vara ovänner.

Toisin sanoen myös suomalaisen upseerin oli mahdollista vilpittömästi uskoa, että USA tarvitsi Nato-maita vain ydinpommiensa laukaisualustaksi eikä piitannut niiden turvallisuudesta. Tästä vei sitten suora tie periaatteelliseen Nato- ja USA-vastaisuuteen.

Med andra ord kunde även en finländsk officerare uppriktigt tro att USA bara behövde Natoländer som utplaceringsorter för sina atombomber och gav katten i deras säkerhet. Det här ledde sen rakt till en principfast Nato- och USA-fientlig hållning.

Panu Höglundin yksityisarmeija? Panu Höglunds privatarmé?

(lähde - källa - source: Pinterest)

Siitä mitä Halla-aho joitakin vuosia sitten kutsui "Panu Höglundin vainoharhaksi" on Saara Jantusen artikkelin "PsyOppia somessa - kuinka rasismista tuli strategista" ansiosta tullut upseerikuntamme piirissä valtavirtaista ajattelua (huomatkaa, että linkki vie Upseeriliiton sivuille). Armeija ottanee siis vastaisessa toiminnassaan huomioon sen, että äärioikeisto ei ole - jatkuvasta oman "isänmaallisuuden" julistamisestaan huolimatta - nykyään maanpuolustushenkistä, vaan nimenomaan Venäjän asialla isänmaata vastaan. Kehotan lukemaan ajatuksella Jantusen artikkelin. 

Det som Halla-aho för ett antal år sedan karaktäriserade som "Panu Höglunds paranoia" har tack vare Saara Jantunens artikel "Psykologiska operationer på sociala medier - hur rasism blev strategiskt" (tyvärr bara på finska) blivit vedertaget tänkande inom vår officerskår (märk väl att länken för till Officersförbundets webbsidor). Armén kommer hädanefter sålunda att beakta, att extremhögern - trots sina eviga bedyranden om "fosterländskhet" - i dag ger katten i försvarets intressen för att i stället gå Rysslands ärenden. Jag uppmanar alla att uppmärksamt läsa igenom Jantunens artikel. 

Saara Jantunen on sanonut sen, mitä minä olen aina halunnut ja yrittänyt sanoa, mutta hän on löytänyt sille osuvammat ja selkeämmät ilmaisukeinot. Oikeastaan voisin panna pillit kokonaan pussiin suomenkielisen kirjoittelun osalta, koska täällä on hänen kaltaisiaan, minua nuorempia, pirteäaivoisempia ja osaavampia tutkijoita ja kirjoittajia.

Saara Jantunen har sagt vad jag alltid velat och försökt säga, men hon har gjort det tydligare och mera träffande. Egentligen kunde jag sluta skriva på finska överhuvudtaget, eftersom vi har hennes gelikar att ty oss till: forskare och skribenter som är yngre, piggare i hjärnan och kunnigare än jag.

Hommafoorumilla tietenkin Jantusen kirjoitus sai vastaansa juuri sellaisen eläimellisen raivoreaktion kuin aivopestyiltä ihmisenmuotoisilta torakoilta voi odottaakin (turha sitten itkeskellä että Panu sanoi ilkeästi, tämä on pelkästään hompanssien omaa retoriikkaa heihin itseensä sovellettuna). Hommalaiset (mukaan lukien sivarit ja kruununraakit) ovat tunnetusti jo vuosikausia eläneet mikämikämaassa, jossa armeija on yhtenä miehenä ja varmaan naisenakin heidän puolellaan, hyvä jollei heidän taskussaan. Törmäys todellisuuteen on aina yhtä kipeä, vallankin jos omassa erillisuniversumissa on asusteltu jo kymmenen vuotta.

På det invandrarkritiska webbforumet Homma möttes Jantunens artikel av primitivt raseri, men av hjärntvättade kackerlackor i människohamn kan man knappast vänta sig något annat (nu börjar hommaiterna säkert gråta över hur elakt jag skriver om dem, fast det bara är deras egen retorik som jag tillämpar). Hommaiterna, inklusive civiltjänstgörare och kronvrak, har som bekant redan länge bott i ett fantasiland där armén i sin helhet stöder dem, gott om den inte tar emot order från dem. Kollisionen med verkligheten gör alltid lika mycke ont, särskilt om man sedan tie år tillbaka bott i eget säruniversum.

Halla-ahon naurettava tapa henkilöidä kaikki häneen kohdistuva kritiikki minuun on jo johtanut erinäisiin lähes psykoottisilta vaikuttaviin seurauksiin. Erästä toimittajaa, joka ilmeisesti ei kirjoittanut hänen ylhäisyydestään riittävän nöyrästi, hän luonnehti "Höglundin morsiameksi". Varmaan Saara Jantunenkin sitten kuuluu minun haaremiini, jos Halla-aholta kysytään. Mutta jos upseerikunta ja sitä myöten puolustusvoimat kokonaisuudessaan omaksuvat "Höglundin vainoharhan", tarkoittaako se sitä, että Halla-aho alkaa puhua Suomen armeijasta "Höglundin yksityisarmeijana"?

Halla-ahos löjliga sätt att tolka all kritik som riktas mot honom som någonting jag hittat på har redan lett till följder som snarast ter sig psykotiska. En kvinnlig journalist som uppenbarligen inte skrev i tillräckligt ödmjuk ton om hans höghet kallade han för "Höglunds brud". Antagligen är också Saara Jantunen en av mina konkubiner, om man frågar Halla-aho. Men om officerskåren och därigenom även försvarsmakten i sin helhet accepterar "Höglunds paranoia" som sanning, kommer Halla-aho då att kalla Finlands armé för "Höglunds privatarmé"?

Emme tarvitse rikollista ja maanpetoksellista saastaa mihinkään - Vi har faktiskt ingen användning för kriminellt, fosterlandsförrädiskt avskum

"Laki tahtoo ennemmin olla rikkumatonna kuin rikottuna, ja soisi, ettei sakkorahaa ollenkaan tarvittaisi." (Olaus Petrin tuomarinohjeista)

"Lagen vill hellre vara obruten än bruten, och såge så hellre att inga sakören skulle behövas." (Ur Olaus Petris domarregler.)

Eräs äärioikeistolaisnilkki, jonka nimellä en vaivaudu lokaamaan suutani enkä näppistäni, inttää "äärivasemmiston" (joksi hän tietenkin leimaa koko lainkuuliaisen keskiluokan, kuten hänen lajitoveriensa valehtelutapoihin kuuluu) "tarvitsevan natseja" propagandavälineeksi ja oman moraaliposeerauksensa peilaamiseen.

En högerextremistisk slyngel vars namn jag varken förorenar min mun eller mitt tangentbord med envisas med att "extremvänstern" (som hans gelikar brukar avser han med detta ord hela den laglydiga medelklassen) "behöver nazister" som dragplåster i sin propaganda och som motpol till sin egen moraliserande pose.

Tämä on tietysti valetta.

Det här är naturligtvis lögn och förbannad dikt.

Äärioikeisto koostuu rikollisesta ja maanpetoksellisesta aineksesta. Lainkuuliaiset ihmiset eivät koskaan ole tarvinneet rikollisia yhtään mihinkään. Lainkuuliaisuus ei ole mitään moraaliposeerausta ja oman erinomaisuuden korostamista rikollisiin verrattuna. Lainkuuliaisen mielestä olisi oikein hyvä, jos kaikki muutkin olisivat lainkuuliaisia. Lainkuuliaisela ei ole yhtään mitään käyttöä rikollisille. Päin vastoin, rikolliset ovat eksistentiaalinen vaara koko yhteiskunnalle, ja siksi lainkuuliaisen tulee taistella heitä vastaan, koska lainkuuliaisuus nyt vain on koko yhteiskunnan etu.

Extremhögern består av kriminella och landsförrädiska element. Laglydiga människor har aldrig haft någon användning för brottslingar. Laglydighet är ingen moraliserande pose, och den laglydige behöver inte brottslingar som motpol för att särskilt framhäva sin egen överlägsenhet. Den laglydige skulle föredra att alla vore laglydiga. Den laglydige behöver inte brottslingar till något. Tvärtom, brottslingarna utgör en fara för hela samhällets existens, och sålunda bör den laglydige bekämpa dem, eftersom laglydighet ligger i hela samhällets intresse. 

Samalla tavalla isänmaalliset ihmiset eivät tarvitse mihinkään maanpettureita, jotka haluavat myydä isänmaan halvalla Venäjälle. Isänmaallisten ihmisten mielestä kenenkään ei pitäisi olla maanpetturi, vaan kaikkien tulisi poliittisesta suuntauksesta riippumatta pyrkiä ottamaan huomioon isänmaan etu. Isänmaallinen ihminen ei tarvitse maanpettureita yhtään mihinkään.

På ett liknande sätt behöver fosterländska människor inte några förrädare som vill sälja fosterlandet till Ryssland för en spottstyver. Ur fosterländsk synvinkel borde ingen vara landsförrädare, utan alla borde beakta fosterlandets bästa oberoende av vilken politisk riktning de representerar. En fosterlandsvän har ingen användning för landsförrädare.

Lopputulos on, että natseja, "maahanmuuttokriitikoita" tai millä nimellä tätä roskaväkeä sitten kutsutaankin ei tarvitse kukaan. Kukaan ei halua syöpäsoluja ruumiiseensa eikä natseja yhteiskuntaansa.

Slutresultatet är att inte någon alls behöver nazister, "invandringskritiker" eller hur man än kallar denna pöbel. Ingen vill ha vare sig några cancerceller i kroppen eller några nazister i samhället.

James Hirvisaari vaatii Venäjän miehitystä? Är det rysk ockupation av Finland James Hirvisaari efterlyser?

"Den finska statsledningen kan inte i någon mån hålla situationen under kontroll - sålunda förmodar jag att vår bättre granne Ryssland klarar det."

Nationalismi

Tölsössä kuulemma haastattelivat tyhmää ja sivistymätöntä persunaista nationalismista. No, minä olen tietenkin kirjoittanut aiheesta paremmin. (Tyvärr är de flesta texterna här bara på finska)

Hyvä renki, huono isäntä:

http://panuhog.blogspot.fi/2014/06/hyva-renki-huono-isanta.html


Käytännön hugenbergiläisyyttä:

http://panuhog.blogspot.fi/2014/12/kaytannon-hugenbergilaisyytta.html

Solouhinia lukiessa - vid läsning av Solouchin:

http://panuhog.blogspot.fi/2015/11/solouhinia-lukiessa-vid-lasning-av.html


Ukrainan tilanteesta:

http://panuhog.blogspot.fi/2014/12/muutama-ranskalainen-viiva-ukrainan.html


Kuolemanrangaistus terroristeille?


http://panuhog.blogspot.fi/2015/11/kuolemanrangaistus-terroristeilledodsst.html

Kaikki mitä olet halunnut tietää suomalaisen äärioikeiston venäläismielisyydestä:

http://panuhog.blogspot.fi/2015/06/kaikki-mita-olet-halunnut-tietaa.html

Putinia haikaillaan pelastajaksi - Putin, räddaren i nöden

"Här i Finland börjar det gå för långt, hoppas att Putin äntligen kommer och räddar oss."

LUE MYÖS - LÄS OCKSÅ

Odinin soturit ovat Venäjän sotilaita - Odinsoldaterna kämpar för Ryssland

http://panuhog.blogspot.fi/2016/01/odinin-soturit-ovat-venajan-sotilaita.html


Väkivalta suunnataan kotimaisiin ohikulkijoihin - Våldet riktas mot förbipasserande etniska finländare

http://panuhog.blogspot.fi/2015/11/sielta-ne-tulevat-tappamaan-sinun.html

Marco de Wit vierailulla Donetskissa - Marco de Wit besöker Donetsk

http://panuhog.blogspot.fi/2016/08/komentoketju-kremlista-katurasisteihin.html

Virheellisiä käsityksiä Venäjästä - Vanföreställningar om Ryssland

http://panuhog.blogspot.fi/2015/10/harhakuvitelmia-venajasta.html

Suomalainen putinismi kokokuvassa (vain suomeksi) - Finsk putinism i helhetsbild (tyvärr bara på finska)

http://panuhog.blogspot.fi/2014/07/putinismin-koko-kuva_18.html



Vanha kirjoitus Venäjän suhteista äärioikeistoon (vain suomeksi) - En gammal drapa om hur det är Ryssland som står bakom finsk extremhöger (tyvärr bara på finska)

http://panuhog.blogspot.fi/2015/12/paivan-uutisten-johdosta_16.html


Kristilliset fundamentalistit terroristiuhkana (vain suomeksi) - Kristna fundamentalister som terroristisk hotbild (tyvärr bara på finska)

http://panuhog.blogspot.fi/2014/12/fundamentalistinen-terrorismivaara-osa-2.html

Lisää suomalaisesta putinismista - Mera om finsk putinism

http://panuhog.blogspot.fi/2016/04/puhutaanpa-taas-suomalaisesta.html

Venäjän trollien valheet - Om ryska propagandalögner

http://panuhog.blogspot.fi/2015/12/venajan-trollien-valheet.html

Jos toivoa ei ole - Om något hopp inte finns

http://panuhog.blogspot.fi/2016/02/arvokkaasta-kuolemasta-om-en-vardefull.html

Vasemmisto ja Venäjän pahuus - Vänstern och Rysslands ondska

Koska Hommalla kuitenkin jatkuvasti urputetaan siitä, miten minä arvostelen ainoastaan äärioikeistoa (jonka olemassaolokin tietysti on hompanssien mielestä pelkkä äärivasemmiston omasta päästään keksimä vainoharha), kirjoitanpa muutaman sanan myös vasemmistolaisten vaikeuksista suhtautua Venäjän pahuuteen.

Jag antar att folk från det högerextrema webbforumet Homma även nu läser min blogg för att sedan ondgöra sig över att jag endast kritiserar extremhögern (som enligt hommaiterna ändå bara existerar i tokvänsterns paranoida tankar). Sålunda är det väl dags att plita ned ett par ord om hur svårt vänstern har att ta ställning till Rysslands ondska.

Se, mitä Venäjä valtiona nykymaailmassa edustaa, ei nimittäin oikeastaan ole mikään poliittinen aate kuin pikemminkin laimentamaton ja kompromissiton pahuus. Siinä missä Yhdysvallat on monien vastakkaisten aatteiden ja vaatimusten taistelutanner, jolla on paljon hyvääkin tarjottavanaan, ja siinä missä muslimimaat käyvät modernisaation kourissa jaakobinpainia itsensä kanssa, Venäjä on yksinkertaisesti paha, siinä mielessä että Venäjä on saanut kokeilla hyvää ja hylännyt sen.

Vad Ryssland i dagens värld står för är nämligen inte så mycket någon politisk ideologi som snarare outspädd och kompromisslös ondska. Medan Förenta Staterna är ett slagfält för många motsatta idéer och krav som även har en del gott och lovvärt att erbjuda och medan de muslimska länderna upplever en modernisationens jakobsbrottning, är Ryssland helt enkelt ont, i den bemärkelsen att Ryssland fått pröva det goda och förkastat det.

Tässä kohdassa joku vasemmistolainen varmasti alkaa jankata, että lännestä Venäjälle ryntäsi heti Neuvostoliiton romahdettua laumakaupalla vapaamarkkinahörhöjä tekemään ideologiallaan vähintään yhtä epäeettisiä ihmiskokeita kuin kommunistit aikoinaan. Väite ei ole täysin paikkaansapitämätön, mutta se kohtelee venäläisiä ja Venäjää tyhjänä tauluna, jolle kuka vain voi piirtää tuhmia kuviaan. Kyllä venäläisillä itselläänkin on vastuu siitä, että he päästivät kuprukapitalistit sotkemaan maataan. Sitä paitsi Venäjän suurin ongelma eivät edes vasemmistolaisesti ajatellen olleet läntiset kuprukapitalistit ja vapaamarkkinaideologit, vaan ihan kotimaiset aitovenäläiset rohmut, jotka nappasivat jaossa olleen omaisuuden itselleen.

Här är det säkert någon vänstermänniska som kommer och förklarar att Ryssland genast efter sovjetsystemets krasch invaderades av horder av frimarknadsknuttar som genast satte igång med precis lika oetiska samhällsexperiment med levande människor som kommunisterna på sin tid. Påståendet saknar förvisso inte grund, men det framställer ryssarna och Ryssland som ett oskrivet blad alla kan klottra i. Ryssarna bör nog själva kunna ansvarsbeläggas för att de tillät sitt land skövlas av klippkapitalister från väst. Dessutom var det största problemet inte ens ur vänstersynvinkel några västliga klippkapitalister och frimarknadsideologer, utan de rent ryska roffare som lade beslag på de egendomar som var tillgängliga under privatiseringsperioden.

Yksi Neuvostoliiton väistämättömän kaatumisen varhaisista merkeistä oli, että keskityttiin kopioimaan ja varastamaan länsitekniikkaa sen sijaan että olisi riippumattomasti kehitelty omaa. Tästä voi lukea vaikkapa Daniil Graninin vankan tosipohjaisesta reportaasiromaanista Begstvo v Rossiju, "Pako Venäjälle", joka kertoo kahdesta Neuvostoliittoon loikanneesta amerikkalaiskommunistista: toinen oli tietokoneasiantuntija, joka olisi halunnut kehittää läntisistä esikuvista riippumattomia neuvostoliittolaisia tietokonejärjestelmiä, mutta turvallisuuselimet sanoivat niks: niiden kannalta oli helpompaa varastaa kaikki jenkeiltä. 

Ett tidigt tecken på att Sovjet höll på att gå omkull var att man föredrog att kopiera och stjäla västlig teknologi i stället för egna, oberoende innovationer. Det här kan man läsa t ex i Daniil Granins verklighetsbaserade reportageroman Begstvo v Rossiju, "Flykten till Ryssland", som berättar om två amerikanska kommunister som under kalla kriget hoppade av till Sovjet. En av dem var datorexpert som ville utveckla sovjetiska datorsystem oberoende av västliga förebilder, men idén förkastades av säkerhetsorganen, som föredrog att stjäla allting västerifrån.

Toisin sanoen jo neukkuaikana oli hiljaa hyväksytty myös johtavissa piireissä, että kaikki hyvä tulee lännestä. Se, että entiset neuvostoliittolaiset silmäätekevät kelpuuttivat lännen taloustieteilijöiden Ö-ketjun neuvonantajiksi, oli täysin ennustettavissa maassa, joka oli jo vuosikymmeniä ollut kaikesta ydinaseuhostaan huolimatta käytännössä henkisesti antautunut lännen ylivoimalle.

Sålunda hade även de ledande kretsarna i Sovjet i stillhet accepterat att allt som är gott och eftersträvansvärt kommer västerifrån. Att före detta sovjethöjdare utan vidare välkomnade mindre framgångsrika ekonomivetare från Väst som rådgivare var helt förutsägbart i ett land som trots allt sabelskrammel med kärnvapen för länge sen andligt kapitulerat för den västliga övelägsenheten.

Yksityistäminen taas meni hyvästä yrityksestä huolimatta päin helkkaria. Kupongeilla oli tarkoitus luoda kansankapitalismi, mikä oli periaatetasolla oikein hyvä idea, mutta koska kansa ei oikein tiennyt mitä niillä lapuilla tekisi, yksityistämisestä tuli käytännössä mafiarohmuilua, kun ne jotka tiesivät ostivat kaikki kupongit itselleen pilkkahintaan. Tämä ei kuitenkaan ollut millään tavalla lännen syy, vaan siitä olivat vastuussa yhtä lailla poliitikot (lähinnä yksityistämissuunnitelman keksinyt Anatoli Tšubais, jonka kyllä uskon toimineen hyvässä uskossa), kansa (joka tosiaan saa syyttää itseään siitä, ettei pitänyt kiinni niistä kupongeista kun vielä voi) ja ne rohmut, jotka ostelivat kupongit itselleen. En näe mitään järjellistä syytä pitää länttä tästä kollektiivisesti syyllisenä, ellei sitten sillä tavalla, että lännen kapitalismi vaikutti taustalla epämääräisenä kadehdittuna ihanteena.

Privatiseringen gick trots en lovande början åt helvete. Det var meningen att skapa en folkkapitalism genom att dela ut kuponger åt alla, men folket visste inte vad de skulle göra med dessa konstiga papperssedlar, och följden blev ett mafialiknande roffande, när de som visste inhandlade alla kuponger för en spottstyver. Det var dock inte västländernas fel. Hellre beskyller jag ryska politiker (snarast Anatolij Tjubajs, mannen bakom privatiseringsplanen, som dock antagligen handlade i god tro), folket (som får skylla på sig självt för att det inte tog vara på de där kupongerna när det kunde) och de slynglar som roffade åt sig kupongerna. Jag tycker att det inte finns något sakligt skäl alls att skuldbelägga Väst, förutom på den abstrakta nivån - alltså för att västlig kapitalism verkade i bakgrunden som ett vagt, avundsväckande ideal.

Vasemmiston näkemys tästä on, että viattomat ja avuttomat venäläiset jäivät armottoman kapitalismin jalkoihin. Sikäli kuin itse tiedän, vasemmistolaiset sen enempää meillä kuin muuallakaan eivät tehneet laajamittaisia organisoituja yrityksiä auttaa venäläisiä pärjäämään tuossa tilanteessa ja hyödyntämään yksityistämiskuponkeja kaukonäköisemmin ja rakentavammin - esimerkiksi opiskelemalla venäjää ja muita itäeurooppalaisia kieliä, jalkautumalla Venäjälle ja toimimalla yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Olen mielelläni väärässä, jos olen.

Vänstern tolkade det här så, att de oskyldiga och hjälplösa ryssarna obarmhärtigt trampades ned av kapitalismen. Vad jag vet gjorde vänstern varken här eller någon annanstans några omfattande försök att hjälpa vanliga ryssar att klara sig bättre i situationen och att utnyttja privatiseringskuponger på ett fjärrsynt och konstruktivt sätt - t ex genom att studera ryska och övriga östeuropeiska språk, bege sig till Ryssland och samarbeta med lokala medborgerliga organisationer. Om det visar sig att jag har fel, tänker jag ta det med jämnmod.

Olisikohan siinä taustalla se, että laitavasemmistolle kapitalismi on lähtökohtaisesti paha, eikä ketään siihen valmistautumatonta saa auttaa pärjäämään paremmin - mitä huonommin ihmisillä menee kapitalismissa, sen parempi, koska sitä lähempänä on vallankumous? Tästä syystähän hyvinvointivaltio, joka itse asiassa on keisarillisen Saksan kansleri Otto von Bismarckin keksintö, ei alun perin saanut vasemmiston kannatusta, koska se oli pahan porrrrvarin yritys lahjoa työmies puolelleen pois vallankumouksen joukoista. 

Undrar om det hela berodde på att kapitalismen vänster om sossarna uppfattas som något ohjälpligt ont och att det i princip inte går för sig att hjälpa de oförberedda att klara sig i kapitalismen - ju sämre folk har det under kapitalism desto bättre, eftersom revolutionen är desto närmare? Det var ju därför som välfärdsstaten, egentligen påhittad av det kejserliga Tysklands kansler Otto von Bismarck, till en början ogillades av den samtida vänstern, eftersom den gick ut på att med mutor få arbetaren att ge avkall på revolutionen.

Entäs ne julmat kapitalistit, jotka ryöstivät kaiken ja jättivät kansan näkemään nälkää? Eivät he olleet yhtään sen enempää lännen agentteja kuin tavallinen kansakaan, vaan ihan aitoja venäläisiä ryöväreitä. Maan henkinen tila suosi silmitöntä ryöstelyä, ja kommunismivuodet mustine pörsseineen olivat kasvattaneet käytännössä koko kansan trokareiksi ja huijareiksi. Se porukasta, joka pääsi niskan päälle, rohmusi kaiken itselleen, mutta älkää kuvitelkokaan, että ne muut eivät olisi tehneet samoin, jos onni ja osaaminen olisivat suosineet. Enkä edes aio tuomita heitä kovin äänekkäästi. Juuri neuvostotodellisuus oli opettanut heille sen Gulagin vankien iskulauseen "kuole sinä tänään, minä kuolen huomenna". 

Och hur var det med de där grymma kapitalisterna som plundrade folket på allt och lät det svälta? De var ingalunda "västliga agenter", inte mer än själva folket. Det var rena ryska rövare. Det andliga tillståndet i landet gynnade okontrollerat roffande, och kommunismens år med sin svartabörshandel hade i praktiken uppfostrat hela folket till skojare och lurendrejare. Den del av gänget som lyckades lade beslag på allt som hade penningvärde, men inbilla er inte att de andra inte hade gjort detsamma om de hade haft lycka och kunnande. Och jag vill inte heller fördöma dem alltför kategoriskt. Det var i den sovjetiska verkligheten de hade lärt sig djungelns lag: "du dör i dag, i morgon jag", som det hette i Gulag.

Ne eivät edes enää muuta teeskentele - Nu visar de det öppet

(Kuvalähde/Bildkälla: Punkinfinland.net)

Kuvalähde/Bildkälla: Facebook

Rajat kiinni -liikkeen mielenosoitus. Lapussa lukee: "Itäraja auki - Tervetuloa Putin - Putsaa Suomi".

Det är Folkrörelsen Stäng gränserna som demonstrerar här. Kravet lyder: "Öppna östgränsen - Välkommen Putin - Rensa Finland".

LUE MYÖS - LÄS OCKSÅ

Odinin soturit ovat Venäjän sotilaita - Odinsoldaterna kämpar för Ryssland

http://panuhog.blogspot.fi/2016/01/odinin-soturit-ovat-venajan-sotilaita.html


Väkivalta suunnataan kotimaisiin ohikulkijoihin - Våldet riktas mot förbipasserande etniska finländare

http://panuhog.blogspot.fi/2015/11/sielta-ne-tulevat-tappamaan-sinun.html

Marco de Wit vierailulla Donetskissa - Marco de Wit besöker Donetsk

http://panuhog.blogspot.fi/2016/08/komentoketju-kremlista-katurasisteihin.html

Virheellisiä käsityksiä Venäjästä - Vanföreställningar om Ryssland

http://panuhog.blogspot.fi/2015/10/harhakuvitelmia-venajasta.html

Suomalainen putinismi kokokuvassa (vain suomeksi) - Finsk putinism i helhetsbild (tyvärr bara på finska)

http://panuhog.blogspot.fi/2014/07/putinismin-koko-kuva_18.html



Vanha kirjoitus Venäjän suhteista äärioikeistoon (vain suomeksi) - En gammal drapa om hur det är Ryssland som står bakom finsk extremhöger (tyvärr bara på finska)

http://panuhog.blogspot.fi/2015/12/paivan-uutisten-johdosta_16.html


Kristilliset fundamentalistit terroristiuhkana (vain suomeksi) - Kristna fundamentalister som terroristisk hotbild (tyvärr bara på finska)

http://panuhog.blogspot.fi/2014/12/fundamentalistinen-terrorismivaara-osa-2.html

Lisää suomalaisesta putinismista - Mera om finsk putinism

http://panuhog.blogspot.fi/2016/04/puhutaanpa-taas-suomalaisesta.html

Venäjän trollien valheet - Om ryska propagandalögner

http://panuhog.blogspot.fi/2015/12/venajan-trollien-valheet.html

Jos toivoa ei ole - Om något hopp inte finns

http://panuhog.blogspot.fi/2016/02/arvokkaasta-kuolemasta-om-en-vardefull.html


PS: Eräällä keskustelupalstalla tämä blogikirjoitus sai jo kiitettävää rehellisyyttä osoittavan kommentin: "Mieluummin ryssä kuin nuo saakelin mutiaiset vastaanottokeskuksissa." Silloin kun aloin itse (vuosikymmen sitten) varoittaa Venäjän olevan äärioikeistolaisen liikehdinnän takana, koko natsiremmi haukkui minua mielisairaaksi ja vainoharhaiseksi ja omisti huomattavan osan ajastaan maineeni mustaamiselle. Nyt kun tämä porukka jo avoimesti myöntää minun olleen koko ajan oikeassa, odottaisin jonkinlaista tunnustusta kansamme lainkuuliaiselta ja isänmaalliselta osalta (sellainenkin kuulemma jossain on). Mutta tiedänhän minä: moni aikansa edelle ehtinyt on joutunut odottamaan sitä saapuvaksi hyvin epämukavassa pakopaikassa, ja totuudenpuhuja ajetaan pellolle seitsemästä kaupungista.

PS: På ett webbforum har det här inlägget redan kommenterats med följande, lovvärt ärliga kommentar: "Hellre ryssen än de där jävla svartskallarna på flyktingboendena." När jag själv för tie år sen började varna för att det var Ryssland som låg bakom den högerextrema rörelsen, kallade hela den nazistiska konkarongen mig för en paranoid galning och ägnade en stor del av sin tid åt att smutskasta mig. I dag medger den konkarongen öppet att jag hela tiden haft rätt - sålunda skulle jag faktiskt vänta mig någon sorts erkänsla av de laglydiga och fosterländska medborgare som veterligen existerar någonstans. Men javisst: många som hunnit före sin tid har fått invänta den på mycket obekväma tillflyktsorter, och den som talar sanning vräks från sju städer.

Perussuomalainen kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja Donetskin "tasavallan" suuri suomalainen ystävä Johan Bäckman. Veljekset kuin ilvekset. De här såta stallbröderna är rdm Teuvo Hakkarainen (sannf) och Johan Bäckman, den mest trofaste vän som Donetsk-"republiken" har i Finland. Kuvalähde/Bildkälla: Facebook

Persut haluavat saastuttaa - Sannfinländarna vill ha föroreningar

Kuten tiedämme, persuilla ei ole positiivista ohjelmaa, ainoastaan negatiivinen. Persut haluavat lisää saasteita, koska ja vain koska saasteet ovat sitä mistä vihreät eivät tykkää. Heille on aivan yhdentekevää vaikka heidän omat lapsensa tikahtuisivat angina pectorikseen heidän silmiensä edessä - pääasia että saa piruiltua vihreille ja vasemmistolle.

Som vi vet har sannfinnarna inget positivt program, endast ett negativt. De vill ha mer föroreningar av det enda skälet att föroreningar är vad de gröna inte gillar. För dem är det egalt om deras egna barn kvävs av angina pectoris i deras åsyn - det enda de bryr sig om är att jäklas med de gröna och vänstern.

Ainoa logiikka tässä on, että jos jokin on vanhentunutta, huonoa ja vahingollista, se pitää ottaa uudestaan käyttöön, koska se poistettiin vain siksi että vihreät, tai jokin heihin verrattava taho, niin halusi. Siksipä odotankin kärsimättömänä, milloin perussuomalaiset ottavat seuraavat ehdotukset virallisiksi tavoitteikseen.

Den enda logiken här går ut på att allt som är föråldrat, dåligt och skadligt bör återinföras eftersom det var de gröna, eller någon med dem jämförbar grupp, som drev igenom avskaffandet. Sålunda väntar jag otåligt på att sannfinnarna upptar de följande målsättningarna.

Kuolemanrangaistuksen palauttaminen on tietysti jo nyt eräiden persujen haave, ilmeisesti pohjimmiltaan sadistisista seksuaalisista motiiveista.

Att återinföra dödsstraffet är givetvis redan nu vad en del sannfinnar drömmer om, antagligen av rent sexuella, sadistiska motiv.

Lobotomian eli aivojen otsalohkon hermoratojen leikkauksen palauttaminen käytäntöön. Parodiasivu "Sotilaallinen Isänmaallinen Puolue" on tietysti julistanut lobotomian ihanuutta jo vuosikausia. Mutta totta on että lobotomia olisi persuille todellinen herkkupala. Asia on nimittäin niin, että lobotomia kiellettiin ensimmäiseksi Neuvostoliitossa, ainakin osittain humanitaarisin perustein, samalla kun länsimaat jatkoivat iloisesti 70-luvulle. Sellainen lääketieteellinen menetelmä, jonka Neuvostoliiton kommunistit todistettavasti kielsivät humanitaarisista syistä, on ilman muuta elvytettävä. Ajatelkaa nyt: "kommunisti" ja "humanitaarinen" - kaksi sanaa, jotka saavat peruspersun raivoihinsa.

Lobotomi är en kirurgisk operation där läkaren skär av nervbanorna till pannloben i hjärnan. Parodibloggen "Sotilaallinen Isänmaallinen Puolue" har i åratal krävt att återinföra lobotomi, men denna idé borde vara en läckerbit även för sannfinnarna. Faktum är nämligen att Sovjet åtminstone delvis av humanitära skäl förbjöd lobotomi långt innan detta skedde i västländerna, där läkarna i stället frejdigt fortsatte ända fram till sjuttiotalet. En kirurgisk metod som sovjetiska kommunister bevisligen bannlyste p g a humanitära motiv bör absolut återupplivas. Tänk er: "kommunist" och "humanitär", det är svordomar i det sannfinska ordförrådet.

Asbesti tarkoittaa eräitä kuitumaisista kiteistä koostuvia mineraaleja, joita on käytetty moniin teknisiin tarkoituksiin, mutta varsinkin paloturvallisuutta lisäämään. Niistä on parikymmentä vuotta sitten luovuttu, koska ne aiheuttavat keuhkosyöpää ja muita sairauksia. Persut voisivat kuitenkin ajaa asbestin palauttamista käyttöön isänmaallisin perustein, koska Suomessa tehdyn arkeologisen löydön mukaan maassamme on hyödynnetty asbestia jo esihistoriallisina aikoina. Sitä paitsi eihän se ole mies eikä mikään, joka ei terveysriskejä ota.

Asbest är den samlande beteckningen för en rad mineral som består av fiberliknande kristaller. De har använts till mycket varierande tekniska syften, men särskilt till brandskydd. För ungefär tjugu år sen har de totalförbjudits, eftersom de förorsakar lungcancer och övriga sjukdomar. Sannfinnarna kunde dock ställa krav på att återinföra asbest av fosterländska skäl, eftersom arkeologiska fynd i vårt land antyder att asbest redan under förhistorisk tid utnyttjats i Finland. Dessutom kan man inte vara en riktig macho och karlakarl om man inte tar risker med hälsan.

Oma ydinase Suomelle. On selvää, että persut eivät todellisuudessa paljoa välitä maanpuolustuksesta, niin paljon kuin julistavatkin isänmaallisuuttaan. Eivätkä he liioin halua puolustaa Suomea Venäjää vastaan, koska Ruotsin uhka on heidän mielestään paljon pahempi. Mutta ydinaseen kehittämiseen tarvitaan ydinkokeita, joilla voi näppärästi vittuilla vihreille pilaamalla radioaktiivisuudella takamaat, joten kyllä se ydinase heille kelpaa.

Eget kärnvapen för Finland. Hur mycket sannfinnarna än bedyrar sin fosterländskhet struntar de egentligen i försvaret. De vill inte försvara fosterlandet mot Ryssland, eftersom de tycker att det svenska hotet är etter värre. Men för att ta fram ett kärnvapen behövs det experiment, och genom kärnvapenexperiment kan man förorena vildmarkerna med radioaktivitet - det är ju ett jättefint sätt att jäklas med de gröna. Så ett kärnvapen för Finland, det heter duga.

Lyijy takaisin bensiiniin. Tämäkin on ihan päivänselvä juttu. Ennen bensiinissä oli lyijyä eikä siitä ollut mitään ongelmaa, paitsi viherpiipertäjien mielestä. Hehän tunnetusti eivät olisi sallineet ryssienkään lyijymyrkyttämistä syksyllä 1939. Tosin nykyään persut ja maahanmuuttokriitikotkaan eivät sallisi sitä, koska he ovat päätyneet siihen käsitykseen, että talvisota käytiin väärää vihollista vastaan. Ja jos lapsista sitten tulisikin vähän himmeitä lyijyaltistuksen vuoksi, niin hei, täytyyhän persupuolueenkin jostain saada uusia äänestäjäsukupolvia.

Bort med blyfri bensin. Det här är också klart som korvspad. Förr i världen fanns det bly i bensinen och ingen tyckte det var något problem med det, förutom naturknuttarna. Som bekant skulle det inte heller ha blivit något av att blyförgifta ryssarna hösten 1939 om de gröna redan på den tiden funnits till. Visserligen skulle inte heller sannfinnarna och invandringskritikerna i dag tillåta det, eftersom de kommit till slutsatsen att vinterkriget streds mot fel fiende. - Och om det nu så skedde att barn blev lite mindre klyftiga av att utsättas för bly i miljön, så behöver ju sannfinnarna också nya generationer av väljare.

Keskusta fasistien käsikassarana - Centern som ett fascistiskt verktyg

Kuten olen jo vuosia muistuttanut, sain poliittisen kasvatukseni isoisältä, joka ei ollut vain ankaran kommunisminvastainen, vaan myös ankaran fasisminvastainen, koska oli keskustalaisena (siihen aikaan maalaisliittolaisena) paikallispoliitikkona joutunut Lapuan liikkeen uhkailemaksi. Toisin sanoen minulla ei ole sellaista lähtökohtaisesti ilkeämielistä tai pilkallista asennetta Keskustaan, jonka oletetaan luonnehtivan ns. kaupunkilaisia liberaaleja. Sitä vastoin luulen tietäväni isoisäni ansiosta, mikä puolueen historiassa on arvostettavaa. Ja katson puolueen uittaneen liejussa ja loskassa kaikki nämä arvostettavat asiat.

Som jag sedan många år tillbaka har jag på alla möjliga fora upprepat, att jag har min morfar att tacka för min politiska uppfostran. Han var inte bara antikommunist, utan även en sträng antifascist, eftersom han såsom centerpartistisk (på den tiden hette partiet visserligen Agrarförbundet) lokalpolitiker blivit terroriserad av Lapporörelsen. Sålunda har jag ingen sådan elak eller illasinnad attityd mot Centern som anses utmärka alla s k urbana liberaler. Däremot anser jag att min morfar grundligt informerat mig om vad som är respektingivande i partiets historia. Och jag tycker att partiet numera dragit skam över precis vad som förr var dess historiska stolthet.

Useampi kuin yksi keskustalaisvaikuttaja on nimittäin hermostunut "fasisti- ja rasistijahdista" ja verrannut sitä äärimmäisen latteasti seitsemänkymmenluvun neuvostovastaisten jahtaamiseen. Vertaus on ikivanha halla-aholainen klisee, mutta kun kyse on keskustapuoluelaisista, tekee mieli todeta, että hehän sen tietävät kaikkein parhaiten. Keskustahan nyt loppujen lopuksi on se porvaripuolueistamme, joka itse on osallistunut kaikkein kerkeimmin "neuvostovastaisuuden" kitkemiseen silloin ennen vanhaan.

Fler än en centerkoryfé har nämligen blivit nervös över "fascist- och rasistjakten" och föga originellt jämfört den med klappjakten på s k antisovjetister på sjuttiotalet. Jämförelsen är en urgammal halla-ahoitisk kliché, men när det är frågan om centerpartister frestas man konstatera att de själva vet det bättre än någon annan. När allt kommer omkring är centern det av våra borgerliga partier som på den tiden ivrigast idkade klappjakt på antisovjetister. 

Keskustan eli silloisen maalaisliiton ansioita suomalaisen fasismin nousun keskeyttämisessä kolmikymmenluvulla ei kiistä kukaan. Valitettavasti sodanjälkeisinä vuosin nämä ansiot hassattiin omaksumalla neuvostoliittolainen "fasismin" määritelmä, eli fasisminvastainen työ tarkoitti neuvostomyönteisen ajattelun edistämistä. Puolueella oli jopa jonkinmoinen oma valvontakomissio tai sisäinen tarkastusryhmä, jonka tehtävänä oli "fasistisen" ajattelun kitkeminen, ja tämä tarkoitti käytännössä neuvostovastaisuuden kitkemistä.

Ingen förnekar att det var centern, eller på den tiden agrarförbundet, som på trettitalet stoppade fascismen i Finland. Tyvärr fuskade partiet bort dessa meriter efter kriget genom att anamma den sovjetiska definitionen av "fascism", dvs genom att likställa antifascism med prosovjetism. Partiet hade t o m en sorts egen intern kontrollkommission med uppdraget att utrota "fascistiskt" tänkande, vilket i praktiken betydde utrotning av antisovjetiskt tänkande.

Muun muassa tämän takia meillä edelleenkin on niin vasemmalla kuin oikeallakin tolkuttomasti porukkaa, jonka mielestä "fasismi" tarkoittaa samaa kuin maanpuolustushenki ja epäluulo Venäjää kohtaan. Vasemmalta rekrytoituu väkeä Putinin trolliarmeijaan siksi, että siellä vilpittömästi uskotaan Natoon liittymisen olevan jokin äärioikeiston salajuoni. Oikealla taas hilluu kaikenlaisia ulla-appelsiineja, jotka älähtävät aina kun äärioikeiston vaarasta puhutaan, koska he kuvittelevat "äärioikeiston" terminä olevan pelkkä haukkumasana maanpuolustushenkisille. Tästä ajattelutavasta olisi lopultakin päästävä eroon, koska Venäjä on nykyään yhä fasistisempi maa ja koska se tukee äärioikeistoa Euroopassa - puhumattakaan siitä, että (kuten olen monen monilla Homma-foorumilta poimituilla esimerkeillä osoittanut) nykyinen rasistinen äärioikeisto ei koostu isänmaallisista eikä maanpuolustustahtoisista ihmisistä, vaan usein avoimen ja kyynisen maanpetoksellisesti asennoituvista lusmuista ja nihilisteistä.

Det här är en av orsakerna till att vi har både till höger och vänster massor av folk som inbillar sig att "fascism" är samma sak som försvarsvänlighet och misstänksamhet mot Ryssland. Vänstermänniskor sällar sig till Putins trollarmé därför att de genuint och uppriktigt tror att Natoanslutningen är någon sorts högerextremistisk konspiration. På högerhåll har vi sen folk som journalisten Ulla Appelsin som kommer med irriterade invändningar varje gång någon nämnar extremhögern som en fara, eftersom de intalar sig att "extremhögern" bara är ett invektiv som egentligen avser försvarsvänner. Det här tankemönstret är något man äntligen bör bli av med, eftersom dagens Ryssland varje dag blir mera likt Nazityskland och eftersom det även stöder extremhögern i Europa. Dessutom - som jag många gånger om visat med citat från det högerextrema webbforumet Homma - är det inte några traditionellt fosterländska och försvarsvänliga människor som i dag håller på med högerextremism, utan nihilister, maskare och skolkare som har en öppet och cyniskt landsförrädisk attityd.

Itse asiassa nykyinen äärioikeistolaisuus sopiikin keskustalle kuin nyrkki silmään yhdistäessään venäläismielisyyden ja uskonnollisväritteisen elämäntyylikonservatiivisuuden. Samaan tapaan kuin Soini sanoo, ettei hän katolisena kristittynä voi olla rasisti, vanhat kepulaiset voivat sanoa, etteivät he Venäjän ystävinä voi olla fasisteja - vaikka sitten olisivat maailmankuvaltaan niin taantumuksellisia, että kokevat sielunyhteyttä jotain Suomen Vastarintaliikettä kohtaan.

Dagens extremhöger förenar en prorysk attityd med religiöst färgad livsstilskonservativism, och det kommer säkert centerpartisterna väl till pass. Ungefär som Soini säger att han som katoliker och kristen inte kan vara rasist, kan gamla centerpartister säga att de som Rysslandsvänner inte kan vara fascister - även om de hyser så reaktionära attityder att de känner sig naturligt solidariska med Finska Motståndsrörelsen.

Puolueen kellokkaiden himo puolustella äärioikeistoa ja paheksua sen arvostelijoita on jo saanut hullunkuriset mitat, kun yksi heikäläisistä meni selittämään, että Jimi Karttusen murha "ei ollut poliittinen". Itse asiassa äärioikeiston poliittisessa aatteessa on kyse juuri siitä, että kaikki nykyisen järjestelmän passiivisesti hyväksyvät ovat vihollisia, jotka voi surmata. Karttunen oli nuori sälli, joka sattui kävelemään ohitse ja jonka tekemän - mahdollisesti sattumanvaraisen - eleen vuoksi jo aiemmin väkivaltarikoksilla kunnostautunut äärioikeistolainen terroristi surmasi hänet.

Partikoryféerna har gått så långt i att ta extremhögern i försvar och uttrycka sitt ogillande för dess kritiker att det känns nästan löjeväckande: en av dem fick för sig att förkunna att mordet på Jimi Karttunen "inte var politiskt". I själva verket går den hela högerextrema ideologin ut på att framställa alla som passivt accepterar det nuvarande statsskicket såsom fiender man kan döda. Karttunen var en ung kille som råkade gå förbi och som - kanske helt av en slump - gjorde en gest som fick en högerextrem terrorist med tidigare våldsbakgrund att bringa honom om livet.

Se ongelma on juuri tässä: kaduilla liikkuu fanaattisia, sotilaallisesti organisoituneita miehiä, jotka saattavat hyvin hataran päättelyketjun perusteella pitää, ja pitävätkin, ketä vain ohikulkijaa poliittisena vihollisenaan. Kun iäkäs sotaveteraani paheksuu poikien touhuja (tyypillinen sotaveteraani ei tosiaankaan ole hyvillään siitä, että hänen ja hänen kaveriensa urotöitä käytetään tekosyynä ihmisviha-aatteiden saarnaamiseen), nämä pojat hakkaavat varmasti vanhan miehen säälimättä hengiltä ja leimaavat jälkeen päin vielä kommunistiksi. Kun nuoret ihmiset liikkuvat ihonväriltään kirjavalla kaveriporukalla, nämä pojat ruhjovat koko sakin hengiltä ja leimaavat jälkeen päin etniseksi jengiksi, jota vastaan heidän oli puolustauduttava. Ja tähän tyyliin noin yleensä.

Det är precis här som problemet ligger: på våra gator går det fanatiska, militärt organiserade män som på mycket tunna grunder får för sig att vem som helst som går förbi är en politisk fiende. Om en åldrig krigsveteran ogillar vad killarna håller på med (en typisk krigsveteran är ingalunda förtjust över att hans och hans krigskamraters bragder utnyttjas som förevändning för att förkunna människohatande idéer), kommer de här grabbarna säkert att obarmhärtigt hugga ihjäl åldringen och efteråt utmåla honom som kommunist. När unga människor rör sig ute i ett kompisgäng där det ingår folk med varierande hudfärg kommer dessa killar att prygla ihjäl hela konkarongen - och efteråt framställer de sig själva som offer och säger att de bara var så illa tvungna att försvara sig mot detta etniska gäng. Och så här i största allmänhet.

Jotain synkällä tavalla huvittavaa on siinä, että pääministeripuolueen äänitorvet yhä paheksuvat "natsijahtia" samalla kun "maahanmuuttokriitikot" uhkailevat jo pääministerin lapsia murhaamisella - yksi heikäläisistä on moisesta touhusta jo oikeudessa. Kepulaisten sympatia äärioikeistoa kohtaan on ilmeisesti saavuttanut jo sellaiset mitat, että he heittävät nauraen vaikka lapsensa natsileijonien raadeltavaksi, kunhan saavat Suomen muutettua takaperoiseksi ja autoritaariseksi Venäjän protektoraatiksi, jota itse satraappeina hallitsevat.

Det ligger något dystert komiskt i att språkrören för statsministerns parti ännu ogillar "nazistjakten" medan "invandringskritiker" redan hotar mörda statsministerns barn - en av dem står redan inför rätta för dylika hotelser. Centerpartisternas sympati för extremhögern har tydligen gått så långt att de glatt kastar sina barn åt de nazistiska lejonen bara de får förvandla Finland till ett primitivt och auktoritärt ryskt protektorat som de själva såsom satraper får härska över.

Ei siksi että olisin yhtään hämmästynyt. Olen jo pitkään sanonut, että suomenkieliset porvaripuolueet ovat nykyisellään vain opportunistisista syistä demokraattista teeskenteleviä fasistipuolueita, ja persujen kanssa samassa hallituksessa toimiessaan ne ovat päässeet näyttämään todellisen karvansa. Tämän kanssa sopii mainiosti yhteen se, että kun natsistinen terroristiryhmä murhaa ohikulkijan, keskustalaisten ensimmäinen ja luontevin reaktio on rientää puolustamaan murhaajaa ja tuomitsemaan murhan paheksujat. Mahtaisikohan vaaleissa irrota paljonkin ääniä iskulauseella "Keskusta - aina murhaajan puolella!"

Inte för att jag alls skulle känna mig förvånad över det här. Jag har redan länge kommit till slutsatsen att de finskspråkiga borgerliga partierna i dag bara är fascistpartier som av opportunistiska skäl länge låtsats vara demokratiskt sinnade men som i samarbete med sannfinnarna öppet kunnat visa sin sanna natur. Med det här passar det fint ihop att, när en nazistisk terroristliga mördar någon som bar råkar gå förbi, centerpartisterna som sin första och naturligaste reaktion skyndar sig att ta mördaren i försvar och fördöma de som öppet ogillar mordet. Undrar om slagordet "Centern - alltid på mördarens sida!" kommer att inbringa dem många röster i valen?

Suomen kieli sitten kun kepun ja persujen mieliksi olemme siirtyneet Venäjän osaksi

(tyvärr kan innehållet inte riktigt återges på svenska)

Kuten kaikki alan miehet tietävät, Neuvostoliitossa kohotettiin kirjakieliksi koko joukko pieniä vähemmistökieliä, mm. suomalais-ugrilaisia. Kuten kaikki alan miehet myös tietävät, näitä kirjakieliä käytettiin lähinnä venäläistämisen välikappaleina, kun mitään omaperäistä ammattisanastoa ei saanut luoda, vaan kaikki moderniin elämään liittyvä lainattiin suoraan venäjästä. 

Sitten kun mm. kepu ja persut saavat tahtonsa läpi ja Suomen osaksi Venäjää, suomen kielelle käy samalla tavalla. Seuraavassa näytteitä siitä, millaista suomen kieltä voimme odottaa näkevämme lehdissä sitten, kun Suomen virallinen nimi on "Suomalainen avtonomnoi respubliikka Venäjän federatsian sostaavissa". Mutta hei, eipähän tarvitse sitten enää ahdistua siitä kauheasta pakkoruotsista.

MILIITSIA ARESTIIRUIJASI JUOPUNEEN VODIITELIN

Miliitsian masiina pysäytti vodiitelin, joka ylitti nopeuden Mannergeima-prospektilla. Spirtometritestissä vodiiteli puhalsi zakoninkieltämän pokazanien ja arestiiruijattiin. Vodiitelia epäillään avtomobiilin hallinnoimisesta epäraittiissa tilassa ja transportin vaarantamisesta.

arestiiruijata pidättää
vodiiteli autokuski
spirtometri "pirtumetri", ts. alkometri
zakoni laki
pokazanie näyttö, lukema
transportti liikenne

HELSINGIN DYNAMO VOITTI TURUN GENERATORIN HOKKEIMATSISSA

Suomalaisen avtonomnoin respubliikan kaksi kuuluisinta jäällä pelattavan hokkein komandaa, Helsingin Dynamo ja Turun Generator, päätyivät jännittävän matsin lopuksi yllättävään rezultaattiin, kun Helsingin Dynamon Miroslav Karjalajev ujutti masterskoilla tavalla šaiban Turun Generatorin Aleksandr Georgijevin selän taakse. Voittogooli tehtiin kolmannen periodin poslednoilla minuutilla.

hokkei jääkiekko
komanda joukkue
rezultaatti tulos
masterskoi mestarillinen
gooli maali
periodi erä
poslednoi viimeinen

RODINAN IZMENNIEKKOJA KORKEIMPAAN NAKAZANIEN MITTAAN

Suomalaisen avtonomnoin respubliikan verhovnoi suudovalta on langettanut korkeimman nakazanien mitan kymmenelle rodinan izmenniekalle, jotka ovat mm. vaatineet suomalaiselle ja ruotsalaiselle kielille ofitsialnoita asemaa respubliikan tšinovnikkojen kielinä. Izmenniekkojen rasstreljaus tapahtuu huomenna aamunkoitteessa Senatorskoilla ploštšadilla.

rodina isänmaa
izmenniekka petturi
verhovnoi suudovalta korkein oikeus
nakazanie rangaistus
korkein nakazanien mitta kuolemanrangaistus
suomalainen ja ruotsalainen kielet suomen ja ruotsin kieli (venäläisellä lauserakenteella finskij i švedskij jazyki)
ofitsialnoi virallinen
tšinovnikka virkamies
rasstreljaus teloitus (ampumalla)
Senatorskoi ploštšadi Senaatintori