TUE ANTIFAA - STÖD ANTIFA

lauantai 17. syyskuuta 2016

Demareiden hairahdus Venäjän syliin - Sossarnas ryska irrfärd

Kuten lukijani (ne molemmat) varmasti tietävät, suhtaudun tietyllä skeptisyydellä siihen ajattelutapaan, että demarien pasifistisiipi, aivan erityisesti Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja, olisivat venäläismyötäilyn pääsyyllisiä ao. puolueessa, koska 80-luvun alussa Tuomioja tosiaan suhtautui huomattavankin kriittisesti virallisen ulkopolitiikan neuvostoystävälliseen liturgiseen kuorolauluun. Tosiasia kuitenkin on, että juuri sosiaalidemokraatit ("sosiali-" on idioottimainen, virheellinen ja kielenvastainen kirjoitustapa, josta puolue saisi lopultakin hankkiutua eroon) ovat viime aikoina menneet selkänikamia rasittavaan kumaraan Venäjän edessä.

Mina läsare (bägge två) vet säkert att jag i viss mån betvivlar det tänkande, enligt vilket pacifistflygeln inom socialdemokraterna, förkroppsligad särskilt i Tarja Halonen och Erkki Tuomioja, vore de värsta bovarna bakom partiets numera överdrivet rysslandvänliga linje, ty tidigt på åttiotalet lyssnade Tuomioja inte särskilt lyhört till den officiella utrikespolitikens prosovjetiska liturgiska körsång. Faktum är dock att sossarna på sistone bugat så djupt för Ryssland att det borde göra ont i ryggkotorna. 


Tuomiojan sijasta haistaisin tässä pikemminkin puolueen ammattiyhdistyssiiven hien. Luultavasti alamme piakkoin kuulla demaritaholta sönkkäystä siitä, kuinka kahdenvälistä kauppaa Venäjän kanssa on voimakkaasti lisättävä, levennettävä, lavennettava, syvennettävä ja laajennettava, koska rasvanahkaduunarit tarvitsevat rasvanahkaduunarityötä. Ja silloin kun Neuvostoliitto oli voimissaan, myös rasvanahkaduunaaminen oli kaikin puolin voimissaan. Tietysti elinkeinorakennekin oli silloin aivan toinen, mutta mitäpä sillä on väliä ay-demarille.

I stället för att skylla på Tuomioja tycker jag att det som luktar här är svettet från fackföreningsflygeln. Antagligen ska sossarna snart börja svamla om hur viktigt det är att öka, utbreda, utvidga, fördjupa och intensifiera den bilaterala handeln med Ryssland, eftersom jobbarna på verkstadsgolvet behöver mera verkstadsarbete. Och när Sovjet var i sina kraftens dagar, var det inte heller brist på arbete för jobbarna på verkstadsgolvet. Visst var näringsstrukturen i Finland också en helt annan, men det struntar en facksosse väl i.


Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raporttiin on tietysti demari- ja eräillä muillakin tahoilla reagoitu juuri sillä tavalla kuin voi odottaa Venäjää myötäilevien poliitikkojen suhtautuvan. Kepulien Sirkka-Liisa Anttila esitti koko instituutin Naton haaraosastona, ja myös poliittista ohjausta vaadittiin tutkijoiden panemiseksi kuriin. Eräs persu taas julkaisi Uuden Suomen blogissaan pitkän vuodatuksen, joka oli alusta loppuun YYA-liturgian iskulauseiden kierrättämistä pimeimmän kekkoslaisuuden vuosilta. Tosin ao. persu käytti vuodatuksessaan sanaa "geopoliittinen", joka ei ollut vielä niin muodissa silloin ennen vanhaan. Siihen aikaan puhuttiin mieluummin Neuvostoliiton legitiimeistä turvallisuuseduista.

Utrikespolitiska institutets utredning om Ryssland har givetvis både hos sossarna och på vissa andra håll väckt precis sådana reaktioner som man kan förvänta sig av undfallenhetsbenägna politiker. Sirkka-Liisa Anttila från centern betecknade institutet som en Natofilial, och det ställdes krav på politisk styrning för institutet. En sannfinne skrev i sin Uusi Suomiblogg en lång drapa som bestod av återanvänd vsb-retorik från mörkaste Kekkonenår. Visserligen talade sannfinnen också om geopolitik - ett ord som förr i tiden inte användes så mycket som i dag. Då talade man hellre om Sovjetunionens legitima säkerhetsintressen. 


Mutta palatakseni Tuomiojaan, hänen reaktionsa sekä infosotapuheeseen että instituutin raporttiin on ollut siilipuolustusmainen. Lähinnä tulee sellainen olo, että hänellä on Venäjän painostuksesta jotain sisäpiiritietoa, jota ei voi jakaa meidän maan matosten kanssa - aivan samalla tavalla kuin nykyinen hallitus on mennyt hyväksymään Venäjän ydinpommitehtaan ("ydinvoimalan") rakennustyömaan Hanhikiveen ilmeisesti siksi, että Venäjä on kulissien takana esittänyt sisilialaistyylisen tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä.

Men för att återgå till Tuomioja måste jag säga att hans reaktion både på diskussionen om informationskriget och på institutets rapport bara kan karaktäriseras som igelkottsförsvar. Snarast får man intrycket att han vet någonting konfidentiellt om den ryska påtryckningen mot Finland, någonting han inte kan dela med oss vanliga dödliga - precis som den nuvarande regeringen har gått och accepterat kärnreaktorsbygget i Hanhikivi därför - av allt att döma - att Ryssland bakom kulisserna gett oss ett erbjudande vi inte kan tacka nej till, i bästa siciliansk stil.

Samassa sävyssä itseään on ilmaissut myös vasemmistoliittolainen talousprofessori Heikki Patomäki. Mitään argumentteja ei siltäkään suunnalta ole kuulunut, vaan lähinnä ylimielistä auktoriteetilla jyräämistä - ironista kyllä suurin osa meistä 1980-luvun sivariradikaaleista teki oman aseistakieltäytymispäätöksensä nimenomaan reaktiona aivan samantyyppiseen vanhojen äijien arroganssiin. Siihen aikaan juuri Tuomioja vaikutti piristävältä vaihtoehdolta ukkojen lattealle kekkoshenkisyydelle, koska hän tosiaan profiloitui mm. tuolloin nousussa ollutta vihreää liikettä lähellä olleena vasemmistoliberaalina sosiaalidemokraattina. Sen jälkeen on Vantaassa totisesti vettä virrannut.

I samma ton har även ekonomiprofessorn Heikki Patomäki, från Vänsterförbundet, yttrat sig. Några argument har han inte framlagt, utan bara kört på med arrogans och auktoritet. Ironiskt nog var det precis som reaktion på liknande översittarton hos försvarsvänner som de flesta av oss pacifistiskt anstuckna radikaler på åttiotalet beslutade bli vapenvägrare. På den tiden var det precis Tuomioja som utgjorde ett uppfriskande alternativ till gamla gubbars unkna Kekkonenanda, ty han profilerade sig faktiskt som en vänsterliberal socialdemokrat närstående den då nya och ungdomliga gröna rörelsen. Sen dess har det verkligen runnit en massa vatten under broarna.

Tuomioja tietysti yrittää pitää kiinni sen - itse aikoinaan arvostelemansa - YYA-puolueettomuuden tavasta vaikka kiven kolosta keksiä perusteita esittää USA yhtä pahana kuin Venäjä, tai silloinen Neuvostoliitto. Silloin ennen vanhaan tämä ei edes ollut vaikeaa, koska Latinalaisessa Amerikassa Yhdysvaltain tukemat kovaotteiset äärioikeistolaiset hallitukset syyllistyivät alinomaa päätähuimaavan raakoihin ihmisoikeusrikoksiin: Itä-Euroopassa turvallisuuspoliisi saattoi 1980-luvulla hakata hengiltä yksittäisiä yhteiskuntakriitikoita, kun taas Latinalaisessa Amerikassa kuolemanpartiot teurastivat porukkaa läjäpäin. 

Tuomioja försöker nu insistera på precis den vsb-neutralitet som han på sin tid kritiserade - detta syns särskilt i hur han försöker hitta på skäl att likställa den amerikanska ondskan med den ryska, eller på gamla goda tider den sovjetiska. Förr i världen var det inte ens särskilt svårt, eftersom hårdföra högerextrema juntor i Latinamerika med USAs stöd alltid gjorde sig skyldiga till ytterst brutala förbrytelser mot mänskliga rättigheter: i Östeuropa kunde säkerhetspolisen på åttiotalet misshandla till döds enstaka samhällskritiker, medan dödsskvadroner i Latinamerika slaktade ned folk massvis. 

Tuomiojan yritys häivyttää Venäjän syyllisyyttä sitä suhteellistamalla on kuitenkin niin epätoivoisen surkea, että juuri häneltä tulisi voida odottaa parempaa. Hän viittaa siihen, miten Yhdysvallat reagoi Castron valtaannousuun Kuubassa, ja vaati tutkijoita vertaamaan Venäjän menettelyä Ukrainassa tähän. Castron valtaannousuun Kuubassa? Se tapahtui vuonna 1959. Olisi voinut odottaa Tuomiojankin keksivän jotain tuoreempaa, myös sieltä Latinalaisesta Amerikasta, jossa jenkit tosiaan ovat takavuosikymmeninä riehuneet aika lailla arveluttavilla tavoilla.

Tuomiojas försök att tona bort Rysslands skuld genom relativering gör dock ett ynkligt, förtvivlat intryck. Han skriver om hur USA på sin tid reagerade på Castros makttillträde i Kuba och kräver att forskarna på Utrikespolitiska institutet jämför Rysslands framfart i Ukraina med detta. Castros makttillträde i Kuba? Det skedde faktiskt år 1959. Man kunde vänta sig att Tuomioja hade hittat på något mera aktuellt, t o m i Latinamerika, där jänkarna faktiskt under de senaste årtiondena hållit på med ett och annat betänkligt.

Mutta ei silleen, kyllähän näitä kahta tapausta voi verrata toisiinsa. Tosin niissä on myös oleellisia eroja. Castro esimerkiksi perusti kommunistisen diktatuurin (jossa toki oli myös vahvoja vaikutteita nationalismista ja latinalaisamerikkalaisesta caudillopopulismista), Ukrainassa taas pidettiin jota kuinkin vapaat vaalit ja väsättiin siedettävän demokraattinen hallitus. 

Men visst kan man jämföra dessa två med varandra. Visserligen skiljer de sig en hel del. Castro t ex grundade en kommunistisk diktatur (låt vara mycket påverkad av nationalism och latinamerikansk caudillopopulism), i Ukraina däremot blev det fria val istället och en någorlunda demokratisk regering.

Nyt joku tietysti tulee tähän selittämään, kuinka Ukrainassa äärioikeisto on sitä ja tätä ja tuota. Kyllä vain, Ukrainassa on äärioikeistolaisia nationalisteja, ja vaikka heidän vaalimenestyksensä ei ole kovin kaksinen, he ovat ilmeisestikin saaneet tiettyä glooriaa ja kannatusta taistelemalla vapaaehtoisina Venäjän juoksupoikia vastaan Itä-Ukrainan sodassa. Varmasti ajan pitkään on syytä olla huolissaan Ukrainan demokratian tulevaisuudesta.

Nu kommer det säkert någon med pekfingret i högsta hugg för att säga det ena, det andra och det tredje om extremhögern i Ukraina. Visst finns det högerextrema nationalister i Ukraina, och trots att de saknat framgång i val har de tydligen vunnit gloria och stöd med sitt frivilliga deltagande i kriget mot Rysslands springpojkar i östra Ukraina. På lång sikt är det sålunda motiverat att oroa sig över demokratins framtidsutsikter i Ukraina.

On kuitenkin jota kuinkin tekopyhää evätä Ukrainalta tuki ja solidaarisuus vetoamalla siihen, että maassa on äärioikeistoa - varsinkin kun vastapuoli, Venäjä, on käytännössä jo nyt juuri äärioikeiston haaveiden mukainen autoritaarinen diktatuuri.

Det är dock rätt skenheligt att neka Ukraina stöd och solidaritet därför att det finns en aktiv extremhöger i landet - särskilt i dagens situation, då motparten Ryssland redan är en auktoritär diktatur som förkroppsligar extremhögerns våta fantasier.

Lisäksi, täysin riippumatta siitä mitä mieltä Ukrainan sisäisestä tilanteesta, vallanpitäjistä ym. ollaan, on tiettyjä periaatteita, joita nyt vain ei kuulu rikkoa. Esimerkiksi kansojen itsemääräämisoikeus ja rajojen loukkaamattomuus. Yhdysvaltain hyökkäilyt kolmannen maailman maihin eivät ole olleet kovin järkevää politiikkaa, mutta jenkkien kunniaksi on sanottava, etteivät he pyri liittämään kurittamiaan maita alueisiinsa, vaan tavoitteena (tai ainakin hurskaana toiveena) on, että maan omat asukkaat saisivat aikaan vakaan ja pystyssä pysyvän hallinnon USA:n siipien suojissa (eri asia on sitten, onko tätä tavoitetta saatu täytettyä kovin monessa maassa toisen maailmansodan häviäjiä Japania ja Saksaa lukuun ottamatta). Myös sitkeästi (oletettavasti Venäjän propaganda-aparaatin tuella) ylläpidetyt myytit amerikkalaisen öljyteollisuuden eduista USA:n toimien yksinomaisena motiivina ovat jääneet myyteiksi ilman substanssia: esimerkiksi Irakin öljyn kimpussa touhuavat amerikkalaisten lisäksi myös malesialaiset ja kiinalaiset, vain pari esimerkkiä mainitakseni.

Sen, oberoende av vad man anser om Ukrainas nuvarande situation, makthavare osv. finns det vissa principer som det är påbjudet att iaktta, som t ex folkens rätt till självbestämmande och territoriell integritet. Jänkarna har visserligen begått en del dumheter genom att invadera den ena och den andra staten i tredje världen, men för rättvisans skull bör det konstateras att de inte strävar efter att annektera de länder de rycker ut och disciplinerar: målsättningen (eller önskemålet) är att lokalbefolkningen ska få ihop en någorlunda stabil och livsduglig förvaltning under USAs beskydd (det är sen en annan historia, i vilka länder detta mål alls kunnat nås, med undantag av andra världskrigets förlorarstater Tyskland och Japan). Även de seglivade myterna (som antagligen fått flankstöd av den ryska propagandaapparaten) om den amerikanska oljeindustrins intressen bakom USAs militära utlandsäventyr har förblivit myter utan substans: de irakiska oljeresurserna exploateras i dag inte bara av amerikanska, utan även av kinesiska och malaysiska oljeföretag, för att nämna bara ett par exempel.

perjantai 19. elokuuta 2016

Persu haluaa puhdistustöihin - Sannfinnen vill ha en utrensning

Perussuomalaiset haluavat puhdistuksen. Tällaiselta näyttää Kamputseassa puhdistusten jälkeen.



Kuten kaikki varmasti tietävätkin, Kamputsean punaisten khmerien kuolemankentät ovat viime vuosisadan totalitarismihistorian pahin joukkomurha laskettuna sen mukaan, kuinka suuri suhteellinen osuus väestöstä kuoli ja kuinka nopeasti. Maan väestöstä surmattiin neljässä vuodessa varovaistenkin arvioiden mukaan viidennes. Stalin tarvitsi vainoihinsa selvästi pitemmän ajan, eikä saanut yhtä suurta osaa alamaisistaan tapetuksi. 


Perussuomalaiset tekevät yhteistyötä tällaisista puhdistuksista haaveilevan kansanmurhaideologin kanssa.


Kamputsean joukkomurhien pääasiallinen motiivi oli tietysti kiinalaistyylinen kommunismi, mutta siihen oli sekoittunut nationalismia, rasismia ja vähemmistövihaa: maassa murhattiin erityisen paljon vietnaminkielistä vähemmistöä, muslimeja ja kiinalaisia. Se, että kommunistiseen hirmuvaltaan liittyy nationalismia ja että yksipuoluevaltaan nousseet kommunistit käyttävät nationalistisia ja rasistisia ennakkoluuloja hyväkseen poliittisen tarkoituksenmukaisuuden niin vaatiessa, ei ole sinänsä mitenkään epätavallista. Myös Stalinin Neuvostoliitossa vangittiin ja teloitettiin ihmisiä etnisen identiteetin perusteella.  


Perussuomalaiset haluaisivat tehdä tämän sinulle, läheisillesi ja kaltaisillesi.


Lisäksi Kamputsean joukkomurhiin liittyi vihaa koulutettua väestöä kohtaan - usein ihmisiä teloitettiin vain siksi, että heillä oli älykköyteen viittaavat silmälasit. Kamputsean kommunistit värväsivät punakaarteihinsa kouluttamatonta maaseutuväestöä, joka suhtautui usein katkeran kateellisesti kaupunkiälymystöön. Nuori sälli, joka oli aivopesty vihaamaan rillipäitä, ei tarvinnut eri käskyä tappaakseen heitä.


Kirjoitan tähän "perussuomalaiset", jotta netin hakurobotit osaisivat antaa tämän kuvan haulla "perussuomalaiset". Siis: perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset. Ai niin ja sitten vielä perussuomalaiset.


Vuosi sitten kirjoitin maolaisesta kommunismista fasismiin kääntyneestä Kai Murroksesta, "Kamputsea-Kaitsusta", kuten häntä piireissä kutsutaan. Kamputsea-Kaitsun pilkkanimi perustuu siihen, että hän "kannattaa kamputsealaista ratkaisua" länsimaisten yhteiskuntien älymystölle nimenomaan "antikommunismin johdattamana". Tämä on sinänsä surkuhupaisaa, koska tärkein syy antikommunismiin - siis kommunismin vastustamiseen - on se, että kommunismi on valta-asemaan noustessaan johtanut tällaisiin kamputsealaisiin ratkaisuihin. Kamputsea-Kaitsu haluaa siis vastustaa kommunistista joukkomurhaideologiaa joukkomurhaamalla presiis samat tyypit, jotka joukkomurhattaisiin myös hänen vastustamansa joukkomurhaideologian alaisuudessa. Tässä on varmaan jokin logiikka, mutta minä en sitä ymmärrä. Kai minä sitten en ole sitä älymystöä, kun olen näin tyhmä.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Kamputsea-Kaitsu kirjoittaa nykyään äärioikeiston älykköjeen nettilehteen, Sarastukseen, ja ilmeisesti hänellä on myös yhteistyötä Olli Immosen kanssa, päätellen siitä että Kaitsun tuttuja iskulauseita on näkynyt Immosen retoriikassa. Mahdollisesti Kaitsun kädenjälki näkyy myös Satakunnan perussuomalaisten hallituksen jäsenen, Suomen Sisun varapuheenjohtaja Riku Nevanpään hiljattaisessa somepurkauksessa. 


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Nevanpää vaati "puhdistuksia" mediaväen keskuudessa, koska medioissa ei kuulemma ole töissä "kansallismielisiä" ihmisiä. Tämä johtuu tietenkin siitä, että "kansallismielisyys", siten kuin se ns. maahanmuuttokriittisissä piireissä määritellään, on sovittamattomassa ristiriidassa perustuslain, ihmisoikeuksien julistuksen, rikoslain ja jokseenkin kaikkien oikeuslähteiden kanssa. Kun Nevanpää ja hänen aateveljensä syyttelevät "vasemmistolaisiksi" ja "kommunisteiksi" kaikkia niitä, jotka eivät ole heikäläisiä, he tarkoittavat "vasemmistolaisella" ja "kommunistilla" vaikka kokoomuslaista, jos tämä hyväksyy liberaalit oikeusvaltiolliset periaatteet.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Nevanpää voisi yhtä hyvin vaatia, että medioihin pitäisi saada murhaajia ja rosvoja kirjoittamaan rikosuutiset, koska ei ole reilua, että rikoksista kirjoittavat vain niitä vastustavat ja niihin syyllistymättömät. Mutta mitä se "puhdistus" käytännössä merkitsee? Katsotaanpa sitä kuvaa vielä kerran.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset

Kamputsean punaiset khmerit olivat ehkä nimellisesti kommunisteja, ja persut ovat ehkä nimellisesti kommunismin vastustajia. Mutta molempia porukoita luonnehtivat samat käytännön vaatimukset ja pyrkimykset: halu tuhota kansalliset ja uskonnolliset vähemmistöt, halu surmata kaikki yliopistoa käyneet rillipäät. On oikeastaan aika yhdentekevää, minkä aatteen nimissä joudut tuon luurankokasan jatkoksi.



perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Nevanpään viime aikojen ulostuloissa on toki näkynyt muutakin kummallista kuin puhdistusten haikailu. Hän nimittäin esittelee juuri sellaisia salaliittoteorioita, joita saattaisi kuulla hänen näennäisiltä vihollisiltaan, kuten äärivasemmistolaisilta ja islamisteilta: Maailmankaupan keskuksen kaksoistornit kaatoi USA itse, jotta aseteollisuus saisi tekosyyn aloittaa sodan Irakia vastaan ja kaataa Saddam Husseinin, koska tämä ei kumarrellut Washingtonia. Tietenkin Nevanpää pitää Irakin iskua Nato-operaationa (vaikka juuri sen yhteydessä ilmeni suuria Naton sisäisiä erimielisyyksiä "vanhan Euroopan" ja "uuden Euroopan" välillä, kuten Donald Rumsfeld asian ilmaisi) ja leimaa Naton Isistä pahemmaksi terroristijärjestöksi. Pakolaisongelma on hänen mielestään USA:n syytä, ja kansakunnan itsenäisyys, josta Nevanpää tuntuu niin kovasti olevan huolissaan, on ennen muuta itsenäisyyttä USA:sta. Kukahan siitä on eniten mielissään, että tällaiset salaliittoteoriat ovat päässeet juurtumaan suomalaisen äärioikeiston piiriin?


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset

Niin, kukahan?




perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset



Som alla säkert vet är dödsfälten under de röda khmererna i Kampuchea det värsta massmordet i nittonhundratalets totalitaristiska historia om man räknar det i andelen offer av hela befolkningen och dessutom beaktar hur snabbt de dödades. Även de försiktigaste uppskattningar ger vid handen att en femtedel av kambodjanerna dödades i fyra års tid. Stalin behövde en betydligt längre tid för sina förföljelser och lyckades inte med att ha ihjäl en tillnärmelsevis stor andel av folket.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Det viktigaste motivet för massmorden i Kampuchea var givetvis kommunismen - en kinesisk variant av ideologin - men den var uppblandad med nationalism, rasism och hat mot minoriteter: det var särskilt många vietnamesisktalande, muslimer och etniska kineser som togs av daga i landet. Att kommunistisk tyranni innebär nationalism och att kommunister som tillskansat sig diktatorisk makt utnyttjar nationalistiska och rasistiska fördomar till sina syften är i och för sig ingenting ovanligt. Även i Sovjet under Stalin arresterades och avrättades folk på grund av etnisk identitet.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Dessutom berodde massmorden i Kampuchea till en stor del på hatet mot de bildade och utbildade. Många offer mördades bara därför att de hade glasögon, vilket tydde på att de var någon sorts intellektuella. Kommunisterna i Kampuchea rekryterade till sina röda garden obildad bondbefolkning som ofta bittert avundades bildade stadsbor. En ung kille som hade hjärntvättats att hata folk med glasögon dödade dem gärna och utan vidare uppmuntran.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


För ett år sedan skrev jag om en viss Kai Murros, som konverterat från maoism till fascism - "Kampucheanske Kaitsu", som han i vissa kretsar kallas. Öknamnet är baserat på att han "utifrån antikommunistiska motiv" förespråkar en "kampucheansk lösning" för den bildade klassen i västerländska samhällen. Det här är i och för sig tragikomiskt, ty den viktigaste orsaken till att omhulda antikommunism, dvs till att bekämpa kommunism, är att makthavarna i kommunistiskt styrda stater fått för sig att genomföra sådana här kampucheanska lösningar. Kampucheanske Kaitsku vill alltså göra motstånd mot den kommunistiska massmordsideologin genom att massmörda precis samma människor som även i ett kommunistiskt system skulle massmördas. Det finns visst någon logik bakom det här, men jag förstår den inte. Kanske jag inte är någon intellektuell, så här dum som jag är.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Kampucheanske Kaitsu skriver i dag i Sarastus ("Gryningen"), de högerextrema intellektuellas webbtidning, och av allt att döma samarbetar han även med Olli Immonen, eftersom slagord Kaitsu blivit beryktad för förekommer i Immonens retorik. Nyligen underhöll Riku Nevanpää, vice ordförande för föreningen Suomen Sisu och medlem i styrelsen för sannfinländarna i Satakunta, oss med ett intressant raseriutbrott på sociala medier.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Nevanpää krävde "utrensningar" i medierna, eftersom det inte arbetar några "nationellt sinnade" människor i mediavärlden. Det här beror givetvis på att "nationalism", så som den definieras i invandrarkritiska kretsar, står i oförsonlig konflikt mot grundlagen, förklaring om de mänskliga rättigheterna, strafflagen och praktiskt taget alla rättskällor. När Nevanpää och hans åsiktskamrater beskyller alla andra för "vänsterextremism" och "kommunism", avser de med "vänsterextremist" och "kommunist" alla som accepterar principerna för den liberala rättsstaten, även en samlingspartist om det så gäller.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Lika väl kunde Nevanpää kräva att medierna bör anställa mördare och tjuvar för att skriva brottsnyheter, eftersom det inte är rättvist att det bara är folk som inte är brottsbenägna som skriver om brott. Men det där ordet "utrensning", vad betyder det i praktiken? Ta en titt till på bilden här.


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset

De röda khmererna i Kampuchea var kanske nominellt kommunister, och sannfinnarna är kanske nominellt antikommunister. Men bägge ligorna ställde i praktiken samma krav: att bli av med nationella och religiösa minoriteter, att ta av daga alla plugghästar med glasögon och universitetsexamen. När du väl ligger i massgraven ger du katten i vad det var för en ideologi i vars namn du egentligen sköts ihjäl.



perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


I Nevanpääs senaste uttalanden har det dock förekommit även andra märkligheter än utrensningsdrömmarna. Han trakterar oss nämligen med precis sådana konspirationsteorier som man kunde vänta sig höra av hans såkallade ovänner, dvs vänsterextremister och islamister: dubbeltornen i New York störtades av Förenta staterna själva för att vapenindustrin kunde ha ett svepskäl att gå till krig mot Irak. Och om amerikanerna gjorde slut på Saddams regim berodde det bara på att han var för självständig av sig och inte bugade för USA. Naturligtvis påstår Nevanpää att Irakinvasionen var en "Natooperation", trots att Natoländerna inte alls var eniga om att delta i operationen - det var precis då som Donald Rumsfeld talade om en motsättning mellan "nya Europa" och "gamla Europa". Nevanpää påstår även att Nato är en terrororganisation värre än ISIS. Flyktingproblemet skyller han på USA, och Finlands självständighet, som han säger sig vara oroad över, är i praktiken likabetydande med att vara oberoende av USA. Vem gläds månne mest åt att sådana här konspirationsteorier slagit rot i den finska extremhögern?


perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset perussuomalaiset


Ja, vem är det månne?

maanantai 8. elokuuta 2016

Komentoketju Kremlistä katurasisteihin - Kommandokedjan från Kreml till gaturasister

Viran puolesta totean tässä, että Venäjän ja rasistiemme väliset yhteydet ovat taas kerran selkiytyneet. Rajat kiinni -liikkeen johtaja Marco de Wit on nimittäin julkaissut liikkeen blogisivuilla (kansanliike.net) kirjoituksen, joka alkaa henkilökohtaisena hyökkäyksenä Iltalehden toimittaja Nina Leinosta vastaan, mutta muuttuu sitten Itä-Ukrainan venäläisten tasavaltojen ylistämiseksi. Suuri osa kirjoituksesta käsittelee turistimatkaa Donbassiin, jonka oppaana on tietysti toiminut Venäjän disinformaation tunnettu levittäjä Suomessa, itse Janus Putkonen. Ohessa jutun sisältämää kuvamateriaalia.


Suomalainen turistiryhmä Donbassissa (kuva julkaistu Marco de Witin blogiartikkelissa "Trollitoimittaja Nina Leinosen modus operandi")
Tämä kuva esittelee suomalaista turistiryhmää, jonka mukana de Wit antaa ymmärtää liikkuneensa. 


Tässä taas on ruokalistan kuva, jolla pyritään ohjaamaan lukijan huomio Donbassiin mahdollisena halpana turistikohteena. Ylimpänä lukee "Erikoistarjouksia", kahvikupin vieressä "Kahvi 30 ruplaa (americano, espresso)", lautasen vieressä "Maukas lautanen 70 ruplaa", alimpana "Bisnes-lounaat 130 ruplaa".. Kuvan copyright Marco de Wit.
Kirjoittaja on liittänyt tekstiin videolinkin mm. Ukrainaa vastaan taistelevan suomalaisen vapaaehtoisen Petri Viljakaisen haastatteluun. Esiintyäkseen objektiivisena tarkkailijana de Wit myöntää Viljakaisella olevan oma ideologinen ketunhäntänsä kainalossa, mutta korostaa Viljakaisen "kertovan hyvin avoimesti kokemuksistaan", ts. olevan mielenkiintoinen lähde. Sitä mahdollisuutta de Wit ei tietysti edes pohdi, että Viljakainen voisi olla enemmän propagandasoturi kuin kenttätaistelija ja että hänen "kokemuksensa" voisivat olla pelletasavallan propaganda-aparaatin poikien keksimiä satuja ja tarinoita.


Itse ilkimys eli Janus Putkonen, joka aloitti yleisluontoisempana disinformaatio- ja salaliittosaittimestarina ennen kuin hänen kiinnostuksensa alkoi suuntautua yksinomaan Venäjän asian puolustamiseen. Kuva julkaistu de Witin blogijutussa.

Etäännyttääkseen juttuaan politiikasta de Wit on koettanut sisällyttää siihen myös turistinäkökulman: paikallisen ravintolan ruokalistaa esitellen hän korostaa halpoja hintoja. Kovin uskottavaa matkailukohdetta hänkään ei Donetskista saa: ilmeisesti kaupungissa ei ole muuta tekemistä kuin syödä halpoja bisneslounaita ja kulkea Janus Putkosen opastamana pitkin kaupunkia kuuntelemassa "kansantasavallan" propagandaa. No, Donetsk on lähinnä teollisuuskaupunki, eikä sellaisissa paljon näkemistä ole; mutta olisi luullut de Witin yrittävän edes vähän paremmin. 

On tietysti omalla tavallaan mielenkiintoista että isännät eivät ilmeisesti kertoneet kävijöille Donetskin historiasta. Kaupungin on näet alkujaan perustanut brittiliikemies nimeltä Hughes, ja alun perin sen nimi olikin Juzovka (tai ukrainaksi Juzivka) - siis Hughesovka. Mutta venäläisen nationalistin on vaikea hyväksyä sitä, että hänen maallaan (joksi hän tietysti lukee myös Donetskin) olisi pitkä historia talousyhteistyöstä länsiliikemiesten kanssa. 

Jutun loppupuolella de Wit aloittaa taas hyökkäyksensä Leinosta ja koko valtavirtamediaa vastaan soimaten sitä kansallismielisyyden mollaajaksi ja valitellen asiattomista rasismisyytöksistä. Minä haluaisin kyllä tietää, mitä tekemistä tällä Venäjän kanssa flirttailulla on "kansallismielisyyden" kanssa minkään järjellisen määritelmän mukaan. Yhtä kiintoisaa olisi tietää, millä logiikalla ukrainalaisten halu puhua, kirjoittaa ja kehittää omaa kieltään ja opettaa sitä muillekin ei sitten olekaan hyvää ja kannatettavaa "kansallismielisyyttä".

Janus Putkosen yhteydet Venäjän tiedustelupalveluihin ovat muuten hiljattain yksiselitteisesti paljastuneet, kuten mm. Euromaidan Press Ukrainassa on raportoinut. Yhteydet paljastavaa aineistoa on levittänyt mm. Twitter-tili Verkkomeedio. Enää ei siis kyse ole pelkästä spekulaatioista, eikä Putkosen taholta pelkistä sympatioista. Kun Marco de Wit, Rajat kiinni -liikkeen johtaja, on yhteistyössä tällaisen kaverin kanssa, ei ole mitenkään liioiteltua pitää liikettä kaduillamme tallustelevana Venäjän armeijana - eikä sen mielenosoitusoikeutta suojelevia poliiseja ole aivan epäoikeudenmukaista kutsua Venäjän yhteistoimintamiehiksi.

Kaikenlainen löpinä isänmaallisuudesta, maahanmuuttokriittisyydestä ja kansallismielisyydestä on tietysti viime kädessä vain Venäjän rekrytointistrategia. Näillä iskusanoilla aivopestään rajakit, maahanmuuttokriitikot ja muu vastaava äärioikeistoaines suhtautumaan epäluottamuksella omaan maahansa, omaan kansaansa, omiin päättäjiinsä ja omakielisiin viestimiinsä. Ainoa, johon luotetaan, on oma porukka ja oman porukan erityisyyden tunnetta ruokkivat propagandajulkaisut, kuten MV-lehti.

Sitten kun käsky käy tarttua dum-dum-luodeilla ladattuun konetuliaseeseen ja taistella sillä Venäjän puolesta Suomen viranomaisia vastaan, niin senhän tämä porukka varmasti tekee. Siinä vaiheessa se nimittäin on niin syvällä omassa vaihtoehtomaailmassaan, että pitää Venäjän puolesta taistelemista oikeana isänmaallisuutena ja koko muuta Suomea pettureina.


Å tjänstens vägnar konstaterar jag här att det blivit mera klarhet i frågan om hur täta förbindelser våra rasister har med Ryssland. Ledaren för "folkrörelsen Stäng gränserna" Marco de Wit har nämligen på rörelsens bloggsidor (kansanliike.net) offentliggjort en drapa som börjar som ett personligt påhopp på redaktör Nina Leinonen på tidningen Iltalehti men som sedan går över till att prisa de ryska pseudorepublikerna i östra Ukraina. För det mesta handlar drapan om författarens turistbesök till Donbass, där det givetvis varit självaste Janus Putkonen, överste distributören av rysk desinformation i Finland, som agerat guide åt turistgruppen. Här ser vi bilder som ingick i drapan.


En finsk turistgrupp i Donbass (bilden publicerad i Marco de Wits bloggartikel "Trollitoimittaja Nina Leinosen modus operandi")
Den här bilden visar den finska turistgrupp som de Wit tydligen rörde sig i Donbass med. 


Med den här menyn gör de Wit reklam för Donbass som ett billigt resemål. Överst står det "Specialerbjudanden", sedan "Kaffe 30 rubel (americano, espresso)"; "En smaklig tallrik 70 rubel"; "Businessluncher 130 rubel". Copyright Marco de Wit.
Artikeln länkar också till en del videoklipp, bl a intervjun med Petri Viljakainen, en frivillig i donetskrepublikanska armén som bekämpar Ukraina. För att uppträda som en objektiv observatör medger de Wit att intervjuoffret kanske har sin egen ideologiska ko i diket, men framhäver att Viljakainen "mycket öppet redogör för sina upplevelser", dvs är en intressant informationskälla. De Wit struntar givetvis i att ställa frågan, om Viljakainen alls upplevt något eller om hans "upplevelser" bara är amsagor den donetskrepublikanska propagandaapparaten hittat på.


Själva fanskapet, dvs Janus Putkonen. På de webbsajter han styrde spriddes det till att börja med mycket varierande desinformation och konspirationsteorier, men så småningom gick han över till att främst främja Rysslands intressen. Bilden publicerad i Marco de Wits bloggdrapa.

För att avpolitisera sin drapa skriver de Wit också om Donetsk som ett fördelaktigt resemål med förmånliga priser. Särskilt trovärdigt blir det inte, för tydligen är det få aktiviteter staden har att erbjuda förutom billiga businessluncher och stadspromenader med Janus Putkinen som guide, eller snarare som propagandaspråkrör för den såkallade folkrepubliken. Nåja, Donetsk är en industristad, och sådana brukar ju inte utmärka sig med historiska sevärdheter, men turistsynvinkeln i artikeln förefaller hur som helst påklistrad och oinspirerad.

Det är givetvis på sitt sätt intressant att värdarna inte hade någonting att berätta för gästerna om stadens historia. Donetsk har faktiskt grundats av en brittisk affärsman som hette Hughes i efternamn, och i början hette den Juzovka (i ukrainsk tappning Juzivka), alltså Hughesovka. Men det är alltid svårt för en rysk nationalist att acceptera att Ryssland (som Donetsk ur hans synvinkel naturligtvis ingår i) har en lång historia av ekonomiskt samarbete med västliga affärsmän. 

Mot slutet av sin bloggning återgår de Wit till att inte bara smutskasta Leinonen, utan riktar även en helsida mot medierna i allmänhet, som han beskyller för att snacka skit om nationalism och oskäligt kalla folk för rasister. Jag skulle nog vilja veta, vad det här flörtandet med Ryssland har att göra med någon vettigt definierad "nationalism". Lika intressant vore det att veta, varför det inte är god och acceptabel nationalism att ukrainarna vill tala, skriva, utveckla och lära ut sitt eget språk.

Janus Putkonens förbindelser till ryska underrättelseorgan har förresten nyligen entydigt avslöjats, som t ex Euromaidan Press i Ukraina rapporterat. Det är bl a Twitterkontot "Verkkomeedio" som spritt det relevanta materialet. Det handlar inte längre om rena spekulationer, inte heller om rena sympatier från Putkonens sida. När Marco de Wit, ledaren för "folkrörelsen Stäng gränserna", samarbetar med en sån kille, är det inte alls överdrivet att se "folkrörelsen" som en rysk armé på våra gator - och de poliser under vars beskydd den demonstrerar är det inte helt orättvist att beteckna som ryska kollaboratörer.

Svamlet om fosterländskhet, invandringskritik och nationalism är givetvis bara en rysk rekryteringsstrategi. Dessa slagord tjänar till att hjärntvätta gränsstängarna, invandringskritikerna och extremhögerslasket i allmänhet till att misstro sitt eget land, sitt eget folk, sina egna beslutsfattare och sina egna medier. Det enda de har litar på är den egna subkulturen och de propagandapublikationer som bidrar till deras känsla av att vara särskilda och separata - webbtidningen MV-lehti och liknande.

En dag befalls de gripa till ett automatvapen laddat med dumdumkulor och kämpa för Ryssland mot myndigheterna i Finland, och så klart kommer de att lyda order. Vid det skedet ska de nämligen vara så djupt försjunkna i sitt eget alternativa universum att de uppfattar det som riktig fosterländskhet att stöda Ryssland och anser resten av finska folket vara förrädare.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Taistelijoita Bahnin junassa - Kämpar på Bahntåget

Virkaheitto kansankiihottaja James "Džeimppa" Hirvisaari hakee nyt huomiota julistamalla netissä, että vihervasemmistolaiset loukkaavat Pyhien Sotiemme pyhyyttä kutsumalla lehtijutuissa epämääräisten keharimaiden pyssyporukoihin kuuluvia sällejä "taistelijoiksi". En ihan tajua tätä logiikkaa, sillä sitä mukaa kun oikeiden armeijojen väliset sodat ovat maailmalta kadonneet, tilalle ovat tulleet jos jonkinlaisten omatekoisten torrakkoremmien väliset tappelukset. Tällaisten remmien jäsenille tarvitaan jokin termi, ja kun kerran heitä ei sotilaiksikaan voi sanoa, puhutaan sitten englannista käännetyllä termillä vaikka "taistelijoista". Toki monessa tapauksessa "ryöväri" tai "rosmo" voisi olla parempi sana.

Seuraavaksi kuulemme varmaankin Hirvisaarelta, että on vihervassarikommarien propagandaa kutsua afrikkalaisten ja muslimien käymiä sotia sodiksi, koska se loukkaa veteraaniemme kunniaa. Oikea sota on sellainen jossa valkoihoinen suomalainen taistelee hyvän asian puolesta, siis ainakin jatkosota, anteeksi, Jatkosota. Sitä vastoin neekereillä ja muslimeilla ei ole sotia, heillä on vain epämääräisiä ryöstö- ja raiskausretkiä. Jotenkin noin veikkaisin hirvisaarelaisen logiikan menevän.

Toinen hyväkäs on Sebastian "Tyrkky" Tynkkynen, joka on ollut Saksassa "Bahnin junassa". Hän siis matkusti "S-Bahnilla" (eräänlainen metron ja paikallisjunan välimuoto) Frankfurtissa melkein samana päivänä kuin afgaanitaustainen nuorukainen pahoinpiteli ihmisiä - valtakunnallisen rautatieyhtiön eli "Deutsche Bahnin" kaukojunassa Münchenin lähellä, parinsadan kilometrin päässä linnuntietä (käytännön maantiematka on nelisen sataa). Mutta salaperäisen Vieraan-Kielen-Joka-Ei-Ole-Englanti sanaa käyttämällä hän loi kohtalonyhteyden näiden kahden junatilanteen välille.

Sebu ja hänen yleisönsä vain ovat ilmeisesti niin sivistymättömiä, etteivät tiedä saksan sanan Bahn tarkoittavan mitä tahansa rataa ja myös moottoritietä autoille (Autobahn). Sama sanahan on ruotsista lainattuna käytössä slangissamme muodossa baana. Toisin sanoen saksankielisissä maissa kaikki junat ovat "Bahnin junia". Ennen vanhaan Suomessakin osattiin niin paljon saksaa, että Sebun sanamuodon naurettavuus olisi ollut aivan ilmeinen. Mutta sitä mukaa kun ruotsia kohtaan on lietsottu vihaa, myös saksan taito on Suomessa kuihtunut olemattomiin, koska se nyt vain on niin, että näiden kahden kielen osaaminen tässä maassa kulkee käsi kädessä.

Pysytäänpä Saksassa. Tunnetun Lufthansa-lentoyhtiön lisäksi siellä on paljon muita, pienempiä lentolinjoja, kuten Air Berlin ja Air Hamburg. Ajatelkaapa jos vaikka Sebulla olisi syystä tai toisesta tarvetta lentää Air Berlinillä, ja sitten Air Hamburgin koneelle sattuisi jokin paljon huomiota herättänyt onnettomuus, harmi tai terrori-isku. Miltä kuulostaisi, jos Sebu ahdistuisi hirveästi siitä, että lentää "Airin koneella" juuri samoihin aikoihin kun toiselle "Airin koneelle" (siis aivan toisen sanaa "Air" nimessään käyttävän lentoyhtion koneelle) olisi käynyt kalpaten? Aivan oikein, idioottimaiselta.

Mitähän Sebu sanoisi, jos hän olisi Saksassa junassa samaan aikaan kun sveitsiläisessä Zugin kaupungissa tapahtuisi jokin terrori-isku? Hän varmaan hätäilisi hirveästi siitä, että hän sattuisi olemaan Zugin vaunussa juuri silloin - saksankielisessä maailmassa näet kaikki junanvaunut ovat Zugin vaunuja siitä yksinkertaisesta syystä, että Zug tarkoittaa junaa saksaksi. (Zugin kaupunki ja maakunta tosin eivät ilmeisesti ole saaneet nimeään junista eivätkä vetämisestä, vaan tugenilaisiksi kutsutusta enemmän tai vähemmän esihistoriallisesta kansanheimosta, joka asutti aluetta ennen vanhaan kelttien aikaan.)


Den före detta riksdagsmannen och övervintrande folkuppviglaren James "Dzjejmpan" Hirvisaari försöker nu pådra sig uppmärksamhet genom att förkunna på nätet att den s k grönvänstern profanerar våra Heliga Krig genom att i tidningsartiklar använda ordet "kämpar" när de skriver om oorganiserade rövargäng i uländer. Jag förstår inte riktigt logiken här. Medan krig mellan riktiga arméer i stora världen blivit färre och färre har det blivit vanligare med sammandrabbningar mellan allehanda hopar av studsarskyttar. Någon term måste man hitta på för att tala om sådana här trupper, och när man inte riktigt kan hedra dem med benämningen "soldat" heller, griper man till det från engelskan översätta "kämpe", även om det kanske vore mera träffande att tala om stråtrövare.

Nästa gång får vi väl höra att det är vänstergrönkommunistisk propaganda att alls kalla afrikanska och muslimska krig för krig, eftersom det vanhedrar våra krigsveteraner. I ett riktigt krig är det en vithyad finne som kämpar för en rättvis sak - fortsättningskriget, pardon, Fortsättningskriget alltså. Svartskallar och muslimer har däremot inga ärorika krig, utan endast mer eller mindre kaotiska rövartåg och våldtäktsorgier. Ungefär så här föreställer jag mig logiken bakom Hirvisaaris blogginlägg.

En lika god kålsupare är den obsessivt kompulsiva linslusen Sebastian Tynkkynen, som säger sig ha åkt "Bahntåg" i Tyskland. Han reste alltså på "S-Bahn" (en sorts mellanting mellan tunnelbana och lokaltåg) i Frankfurt nästan samma dag som en ung kille av afghanistansk bakgrund misshandlade folk på ett fjärrtag tillhörande riksbanbolaget "Deutsche Bahn" nära München, ett par hundra kilometer borta fågelvägen (i praktiken är det snarare nästan fyra hundra). Men genom att använda ett ord av ett mystiskt främmande språk som inte är engelska frambesvor han en ödesgemenskap, ett sammanhang mellan sin egen tågresa och incidenten i München.

Sebastian och hans publik är bara så obildade att de inte vet att det tyska ordet Bahn helt enkelt betyder bana, järnväg och även motorväg för bilar, Autobahn. Även de som varken behärskar svenska eller tyska bör känna till det finska slangordet baana. I tysktalande länder är alltså alla tåg "Bahn-tåg". Förr i världen var tyskkunskaper så väl utbredda i landet att det löjeväckande i Sebastians verbala utbrott hade varit helt uppenbart. Men allt eftersom det uppviglats till hat mot svenskan har även tyskan i det finska Finland förtvinat, för det är nu bara så att kunskaperna i dessa två språk går hand i hand.

Men låt oss stanna kvar i Tyskland för ett ögonblick. Förutom det välkända flygbolaget Lufthansa finns det en rad mindre tyska företag inom luftfartsbranschen, som t ex Air Berlin och Air Hamburg. Tänk er att Sebastian av något skäl flyger med Air Berlin, och sen blir det en terrorincident eller någon annan ohygglighet på ett Air Hamburgplan. Hur skulle det låta om Sebu skulle förkunna hur hemskt förskräckligt det var för honom att sitta ombord på ett "Air-plan" när ett annat "Air-plan" (alltså tillhörande ett helt annat flygbolag med ordet "Air" i namnet) råkat ut för något hemskt? Precis: idiotiskt.

Undrar vad Sebastian skulle säga om han råkade åka tåg i Tyskland samtidigt som ett terrordåd ägde rum i den schweiziska staden Zug. Han skulle säkert göra ett stort nummer av att han just då befann sig i en "Zug-vagn" - i den tysktalande världen är ju alla tågvagnar "Zug-vagnar" av det enkla skälet att tåg heter Zug på tyska. (Staden och regionen i Schweiz har visserligen inte fått sitt namn av tåg, utan av en mer eller mindre förhistorisk keltisk folkstam, de s k tugenerna.)