Miksi Irlannilla on parempi immuniteetti? - Varför har Irland bättre immunitet?

Erinäisillä nettilaudoilla on viime aikoina ihmetelty eurovaalien tiimoilta, miksi nykyinen äärioikeistolaisuus ei tunnu ottavan tulta Irlannin tasavallassa, vaikka sielläkin on tämän alan yrittelijöitä ja rasismikin on verraten levinnyttä. No, kun Irlannista jotain tiedänkin, heitän mielelläni jotain vastauksen tapaista. Mitään hirveän originellia tai oivaltavaa en tietystikään osaa sanoa, enemmän tämä menee sinne relata refero -osastolle.

På flera internetforum har man på sistone undrat, varför vår tids extremhöger inte förefaller göra framsteg i Republiken Irland, trots att det finns både högerextremism och rasism i staten. Nåja, jag råkar veta en eller två saker om Irland och försöker gärna besvara frågan. Någonting särskilt originellt eller nytt kan jag knappast säga, snarare är det här "relata refero".

Máirtín Ó Cadhain, syntyperäinen iirinpuhuja Connemarasta, iirinkielisen kirjallisuuden suuri modernisti (iirin kielen James Joyce), IRA:n jäsen, antiklerikalisti ja äärivasemmistolainen. Ó Cadhain internoitiin II maailmansodan vuosiksi Curraghin vankileiriin Kildaren kreivikuntaan.

Máirtín Ó Cadhain, irisk modersmålstalare från Connemara, den iriskspråkiga litteraturens store modernist (snarast jämförbar med James Joyce), IRA-medlem, antiklerikalist och vänsterextremist. Under andra världskriget internerades han på fånglägret Curragh i grevskapet Kildare.

Kuvalähde/bildkälla/source/foinse: Wikipedia.

Irish Times, tuo Irlannin Hesari, on vuosien varrella hyväksynyt kolumnisteikseen mm. Mark Steynin (kanadalaistaustainen muslimikammon lietsoja) ja Kevin Myersin (irlantilainen iirin kielen inhoaja ja mm. yksinhuoltajien paheksuja, joka on täysin kritiikittömästi omaksunut brittikonservatiivisen maailmankuvan). Herrat ovat siis saaneet julistaa aatettaan ihan median pääkallonpaikalta. Politiikassa äärioikeisto on kuitenkin menestynyt selvästi heikommin Irlannissa kuin esimerkiksi Suomessa. Miksi?

Irlands malligaste morgontidning, Irish Times, har under åren haft kolumnister som Mark Steyn (kanadensisk islamhatande uppviglare) och Kevin Myers (en brittisk konservativ som olyckligtvis fötts i Republiken Irland - han har i sina kåserier angripit bl a ensamstående mammor och den iriska språkrörelsen). Herrarna har alltså fått förkunna sina idéer från den irländska medievärldens högsta tinnar. I politiken har extremhögern dock klarat sig betydligt svagare på Irland än t ex i Finland. Varför?

Frank Ryan (iiriksi Proinsias Ó Riain), vasemmistolainen IRA-taistelija, joka taisteli Irlannin sisällissodassa vapaavaltion armeijaa vastaan. Hän osallistui myös Espanjan sisällissotaan Francon vastustajien puolella ja joutui francolaisten vangiksi, mutta natsit (!) pelastivat hänet kuolemansellistä tarkoituksenaan hyödyntää häntä vallan kaappaamiseen Irlannissa. Operaatio kuitenkin epäonnistui ja Ryania Irlantiin viemässä ollut sukellusvene palasi tyhjin toimin takaisin operaation johtajan menehdyttyä merellä. Loppuikänsä Ryan vietti kuuroutuneena Dresdenissä (hänet oli hakattu puolikuuroksi jo Irlannin vapaavaltion tyrmissä, ja karkea kohtelu espanjalaisessa vankilassa pahensi kuulovammaa), missä hän menehtyi keuhkovaivaan. Hänet haudattiin Loschwitzin hautausmaalle, mistä jäännökset vasta vuosikymmeniä myöhemmin haettiin Irlantiin.

Frank Ryan (på iriska Proinsias Ó Riain), en vänstersinnad IRA-aktivist, som i Irlands inbördeskrig kämpade i republikanernas led. Han deltog också i spanska inbördeskriget, där han tillfångatogs av Francoanhängarna, men räddades från dödscellen av nazister (!), eftersom tyskarna planerade en statskupp på Irland och behövde kollaboratörer. Det projektet misslyckades: dess ledare dog på öppna havet och ubåten vände hem till Tyskland med oförrättat ärende. Sin levnads slut tillbringade Ryan sjuk och döv i Dresden - han hade ådragit sig hörselskada redan när han misshandlats i irländska fristatens fängelser, och det våld han fick stå ut med i Spanien var inte ägnat att göra hörseln bättre. I Dresden dog han av lungåkomma och begravdes på Loschwitz' gravgård, varifrån hans världsliga kvarlevor senare överfördes till Irland.
 

Kuvalähde/bildkälla/source/foinse: Wikipedia.

Aivan ensimmäiseksi siteeraan sitä jo parin vuosikymmenen takaista heittoa, että Irlannissa on koetellut ja tunnetut kanavat ilmentää nationalismia, joten nykyisen äärioikeiston perusteesi - se, että poliittinen korrektius kieltää olemasta isänmaallinen - ei kerta kaikkiaan mene läpi Irlannissa. Koetelluilla kanavilla en tarkoita yksinomaan tasavaltalaisliikettä, Sinn Féiniä ja IRA:ta, vaikka ne onkin syytä mainita tässä yhteydessä. Iirinkielisyysliikkeenkin toimintaan osallistutaan (kulttuuri)nationalistisista vaikuttimista, ja moni on päätynyt IRA-vapaaehtoiseksi juuri iirinkielisyysaktivismin kautta. Se ensimmäinen IRA, joka taisteli Irlannille vapauden, syntyi alkujaan iirinkielisyysliikkeen piirissä, ja sen jälkeenkin iiri on toiminut porttihuumeena IRA:han.

Allra först citerar jag en släng jag hört för ett par årtionden sedan: den som på Irland vill förkunna nationalism kan göra det genom beprövade kanaler, vilket innebär att den nuvarande extremhögerns grundtes - att politisk korrekthet förbjuder patriotism - inte gäller. Beprövade kanaler betyder inte bara den republikanska rörelsen, dvs Sinn Féin och IRA, låt vara att de definitivt bör nämnas i det här sammanhanget. Folk engagerar sig också i den gaeliska språkrörelsen av (kultur)nationalistiska bevekelsegrunder, och mången språkaktivist har slutat som IRA-frivillig. Den första inkarnationen av IRA, som på sin tid befriade Irland med vapen i hand, uppstod inom språkrörelsen, och också senare har iriska språket fungerat som ingångsdrog till IRA. 

Peadar O'Donnell, tunnettu vasemmistolainen IRA:n mies, jonka vaikutuksen alaisena Frank Ryan oli. O'Donnell oli kotoisin iirinkielisestä Donegalista, mutta teki kirjallisen elämäntyönsä kokonaan englanniksi. Hän oli kuitenkin läheisissä väleissä maakuntansa suurien iirinkielisten kirjailijaveljesten Séamus Ó Griannan ja Seosamh Mac Griannan kanssa, ja Seosamh käänsi erinomaiselle iirin kielelle kaksi hänen romaaniaan.

Peadar O'Donnell, en känd representant för IRAs vänsterflygel, som också influerade Frank Ryan. O'Donnell var hemma från irisktalande Donegal, men hans litterära livsgärning är uteslutande på engelska. Han stod dock på vänskaplig fot med provinsens stora gaeliska författarbröder Séamus Ó Grianna och Seosamh Mac Grianna, och Seosamh översatte två av hans romaner till utmärkt iriska.

Kuvalähde/bildkälla/source/foinse: Wikipedia.

Tästähän kuuluisa esimerkki on Seán South (tai iiriksi kirjoitettuna Seán Sabhat). South aloitti iirinkielisyysaktivistina ja äärivanhoillisena katolisena, mutta kaatui jo alle kolmekymppisenä hyökkäyksessä Royal Ulster Constabularyn, Pohjois-Irlannin poliisikunnan, kasarmille Brookeboroughissa (iiriksi Achadh Lon) IRA:n ns. rajaseutukampanjan (1956-62) aikana. South oli äärikatolisen, antikommunistisen ja juutalaisvastaisen Maria Duce ("Neitsyt Marian johdolla") -järjestön jäsen, joka paheksui voimallisesti esim. Hollywood-elokuvien siveettömyyttä, mutta poliisikasarmille hyökänneen IRA-osaston johtaja Seán Garland, joka koetti pelastaa jo toivottomasti haavoittuneen Southin raahaten hänet turvaan, oli kommunisti, jolla oli yhteyksiä KGB:hen.

Ett berömt exempel är Seán South, eller Seán Sabhat, som han skrev sitt namn på iriska. South inledde sin karriär som språkaktivist och extremt konservativ katolik. men stupade mindre än trettio år gammal när han deltog i en IRA-raid mot den nordirländska poliskåren Royal Ulster Constabularys kasern i Brookeborough (på iriska Achadh Lon) under IRAs så kallade gränstraktskampanj (1956-62). South var medlem i Maria Duce ("Med jungfru Maria som ledare"), som högljutt ogillade bl a oanständigheten i Hollywoodfilmerna, men Seán Garland, ledaren för kasernattacken, som försökte släpa den dödligt sårade South till säkerhet, var kommunist, t o m med KGB-kontakter.

Seán South. Kuvalähde/bildkälla/source/foinse Irish Republican History website.

Merkillepantavaa on, että IRA:n ja irlantilaisen nationalismin puitteissa jopa äärikatolisten ja äärikommunistien oli mahdollista tehdä yhteistyötä. Tästä syystä olen jo pitkään jaksanut inttää, että IRA-nationalismi on Irlannin uniikkia radikalismia, josta on ovet auki sekä äärivasemmalle että äärioikealle. Irlantilaisen politiikan perinteinen suuri jakolinja ei kulje vasemmiston ja oikeiston, vaan tasavaltalaisuuden ja vapaavaltiolaisuuden välistä. Pääpuolueet ovat Fianna Fáil (valtavirran tasavaltalaiset) ja Fine Gael (alkujaan vapaavaltiolaiset). Vapaavaltiolaiset tarkoittavat sitä osaa Irlannin itsenäisyysliikkeestä, joka 1920-luvun alussa hyväksyi brittien tarjoaman rauhansopimuksen, tasavaltalaiset taas niitä, jotka eivät hyväksyneet sopimusta (koska se teki Irlannista brittiläisen dominion ja jätti Pohjois-Irlannin edelleen brittien vallan alle). Näiden kahden osapuolen välillä käytiin sitten ihan sisällissota.

Det förtjänar uppmärksamhet att det var möjligt för t o m extrema katoliker och extrema kommunister att samarbeta inom IRA och den irländska nationalismen. Därför har jag sedan länge orkat förkunna att IRA-nationalismen är Irlands unika radikalism med dörrarna öppna både höger- och vänsterut. Den irländska politikens stora traditionella vattendelare ligger inte mellan vänstern och högern, utan mellan republikanismen och fristaten. De stora partierna är Fianna Fáil (mainstreamrepublikanerna) och Fine Gael (som ursprungligen var fristatspartiet). Fristatsanhängarna var den del av Irlands frihetsrörelse som i början av 1920-talet gick med på den av britterna erbjudna kompromissfreden, republikanerna var de som avfärdade den (eftersom den innebär att Irland bara fick dominionsstatus och lämnade Nordirland utanför). Det utkämpades ett regelrätt inbördeskrig mellan dessa parter.

Liberty Hall, iiriksi Halla na Saoirse, alkujaan ammattiliittojen talo, oli irlantilaisen nationalismin vasemmistolaisen siiven päämaja ennen vuoden 1916 pääsiäiskapinaa. Kuvassa vasemmistolaisten puolisotilaallisten joukkojen, Kansalaisarmeijan, miehet harjoituksissaan rakennuksen edessä. Sisäänkäynnin yllä on juliste: "Emme palvele Englannin kuningasta emmekä Saksan keisaria, vaan Irlantia". Rakennus ammuttiin tykeillä raunioksi pääsiäiskapinan aikana, ja jälleenrakennustyöstä huolimatta se jäi sen verran röttelöiseen kuntoon, että se purettiin II maailmansodan jälkeen; sen tilalle ammattiliitot rakensivat modernin, pilvenpiirtäjätyyppisen talon.

Liberty Hall, på iriska Halla na Saoirse. Ursprungligen var den här byggnaden fackföreningshuset, inför påskupproret 1916 blev det huvudkvarteret för den irländska nationalismens vänstersinnade flygel. Bilden visar vänsterns paramilitära styrka, Medborgararmén, som gör exercis framför byggnaden. Över ingången står det: "Vi tjänar varken den engelske konungen eller den tyske kejsaren, bara Irland." Artillerielden under påskupproret ruinerade byggnaden, och trots restaureringen revs den efter andra världskriget p g a rasrisken. Fackrörelsen har i dag en ny Liberty Hall, som mera liknar en modern skyskrapa.

Kuvalähde/bildkälla/foinse/source: Wikipedia.

Joku irlantilainen historioitsija sanoi aikoinaan sapekkaasti, että suomalaisilla oli oikeita syitä käydä sisällissota, kun taas irlantilaiset tappelivat omansa (hänen mielestään) joutavuuksista. Irlannin ja Suomen sisällissotien perintö onkin varsin erilainen. Irlannissa vasemmistolainen politiikka ei oikein ottanut tulta, koska sisällissodan aikaiset vastakkainasettelut olivat kansan mielessä tärkeämpiä, ja maa pysyi köyhänä, koska teollisuutta ei kehitetty; sosiaalihuolto oli kirkon käsissä ja lähinnä köyhäinavun luonteista.

Jag kommer ihåg en irländsk historiker som spydigt konstaterade att finländarna hade riktiga skäl att utkämpa ett inbördeskrig medan irländarna (enligt honom) kämpade om oviktiga saker. Arvet efter Irlands inbördeskrig är faktiskt mycket olikt det motsvarande i Finland. På Irland slog vänsterpolitiken aldrig rot på riktigt, eftersom folket ansåg motsättningen från inbördeskriget viktigare, och landet förblev fattigt, eftersom någon industri inte utvecklades och socialhjälpen var kyrkligt styrd och utdelad fattighjälp.

Sosialistisiin iskulauseisiin ja retoriikkaan on Irlannin politiikassa aika ajoin turvauduttu ihan valtavirran puolueissakin. Joskus tuleekin sellainen mielikuva, että Irlannissa ei ole haluttu ikävästi politisoida sosialismia. Toki amerikkalaistyylisiä kommunistisyytöksiä on myös rutiininomaisesti käytetty epämukavien toisinajattelijoiden hiljentämiseen. Niitä on tietyssä vaiheessa suunnattu jopa Éamon de Valeran tasavaltalaisiin ("Dev's Bolsheviks").

Socialistiska slagord och socialistisk retorik har på Irland förekommit även hos mainstreampartier. Ibland får man intrycket att irländarna inte gärna velat politisera socialismen. Visst har också kommunismbeskyllningar på helt amerikanskt vis använts till att tysta ned oliktänkande. Vid ett skede riktades sådana t o m mot Éamon de Valeras republikaner ("Dev's Bolsheviks").

Tästä esimerkkinä voitaneen pitää Clann na Poblachta -puolueen kohtaloa. Puolueen komea iirinkielinen nimi tarkoittaa "Tasavallan lapset", ja sillä olikin kiistämättömät tasavaltalaisjuuret: sen perustaja Seán MacBride oli jo teinipoikana taistellut sekä Irlannin vapaussodassa että sisällissodassa (hänen samanniminen isänsä oli yksi vuoden 1916 pääsiäiskapinan teloitetuista johtajista, ja hänen äitinsä oli Maud Gonne, jonka historiankirjoitus tuntee myös runoilija William Butler Yeatsin muusana) ja hänelläkin oli ollut yhteyksiä Neuvostoliittoon.

Som ett exempel kan jag nämna det som hände med Clann na Poblachta. Det ståtligt gaeliska namnet på detta parti betyder "Republikens barn", och partiet hade onekligen solida republikanska rötter: dess grundare Seán MacBride hade redan som tonåring stridit både i frihetskriget och i inbördeskriget (hans far med samma namn var en av de ledare som avrättats efter påskupproret 1916, och hans mor var Maud Gonne, även känd som poeten William Butler Yeats' musa). Också MacBride den yngre hade haft sovjetiska kontakter.

Pääsiäiskapinan teloitettujen johtajien muistolaatta Kilmainhamin vankilassa Dublinissa. 

Minnestavla till Påskupprorets avrättade ledare på Kilmainhamfängelset i Dublin

Kuvalähde/bildkälla/foinse/source. kilmainhamtales.ie

Puolueessa vaikutti kuitenkin myös Noel Brownen (iiriksi Nollaig de Brún) kaltaisia selvästi sosiaalidemokraattisesti suuntautuneita poliitikkoja. Browne toimi Irlannin terveysministerinä, ja hänen sanotaan tehneen lopun tuberkuloosista Irlannissa. Valitettavasti hänen "äiti ja lapsi -suunnitelmansa", jonka tarkoituksena oli taata kaikille synnyttäjille (myös aviottomille) valtion lapsilisätyyppinen tuki ja terveydenhuolto, nosti kirkon raivoisaan vastarintaan, ja ilma sakeni kommunismisyytöksistä. Browne sai potkut Clann na Poblachtasta 1951 - puolue oli perustettu 1946 - ja siitä seurasi puolueen hajaannus ja haipuminen. Jälkeen päin Clann na Poblachtaa on paljon surtu yhtenä Irlannin politiikan menetetyistä mahdollisuuksista.

Inom partiet verkade dock entydigt socialdemokratiskt inriktade politiker, som Noel Browne (Nollaig de Brún). Browne verkade som hälsovårdsminister och det sägs att han gjorde slut med tuberkulosen på Irland. Han försökte också införa barnbidrag och hälsovård för alla barnaföderskor inklusive de ogifta, men detta väckte våldsamt motstånd inom kyrkan, och luften blev tung av kommunismbeskyllningar. Browne sparkades av Clann na Poblachta 1951 - partiet hade grundats år 1946 - men detta ledde bara till ytterligare söndring inom partiet och dess slutliga upplösning. Efteråt har Clann na Poblachta av många setts som en av de missade chanserna i Irlands politiska historia.

Noel Browne - Nollaig de Brún. Kuvalähde/källa/foinse/source: Wikipedia.

Irlannin äärioikeisto oli tietysti pitkälti uskonnollista. IRA:ta lähellä olevista piireistä tiedetään kaksi lähes samansukunimistä hengenmiestä - Denis Fahey ja John Fahy (iiriksi sukunimi olisi molemmilla luullakseni Ó Fathaigh - siis Donncha Ó Fathaigh ja Seán Ó Fathaigh). Molemmat papit olivat esimerkiksi juutalaisvastaisia ja heillä oli muitakin näkemyksiä, joita nykynäkökulmasta on pidettävä äärioikeistolaisina tai salaliittoharhaisina. Samalla heitä tuntuu motivoineen aito ja vilpitön huoli Irlannin köyhistä. Denis Fahey oli Seán Southin kannattaman Maria Ducen perustaja; John Fahy taas toimi Lia Fáil -nimisessä agraaripopulistisessa puljussa, joka harrasti myös suoraa toimintaa. Lia Fáil -järjestön (nimi tarkoittaa "Kohtalon kiveä", legendaarista Irlannin ylikuninkuuden symbolia) aatteet olivat ksenofobisia ja juutalaisvastaisia, mutta ainakin John Fahy oli saanut vaikutteita ja innoitusta myös IRA:n vasemmistolta, vallankin Peadar O'Donnellilta.

Den extremhöger som fanns på Irland var givetvis främst religiöst inriktad. Från de IRA närstående kretsarna kan man nämna två präster med nästan samma efternamn, Denis Fahey och John Fahy (jag antar att det var samma efternamn på iriska: Donncha Ó Fathaigh och Seán Ó Fathaigh). Bägge prästerna var t ex antisemitiskt inställda, och också i övrigt hade de attityder som i dag framstår som högerextrema eller som konspirationstänkande. Samtidigt förefaller de ha motiverats av genuin oro över Irlands fattiga. Denis Fahey var med om att grunda Maria Duce, som Seán South medverkade i, och John Fahy var med om en agrarpopulistisk organisation som hette Lia Fáil (namnet avser "Ödets sten", en legendarisk symbol för Irlands konungadöme). Lia Fáil var en xenofobisk, antisemitisk organisation, men åtminstone John Fahy hade fått influenser och inspiration också från IRAs vänsterflygel, t ex från Peadar O'Donnell.

Eräs poliittinen voima, joka vaikutti edellämainittujen hengenmiesten taustalla, oli ns. Social Credit -liike. Sosiaalisella luotolla tarkoitetaan sitä, että painetaan rahaa ja jaetaan sitä suoraan kansalaisille. Kyse on siis nykyisten kansalaispalkka-, perustulo- ja helikopteriraha-ajatusten edeltäjästä. Sosiaalisen luoton ideaa lienee aiheellista pitää vasemmistolaisena luonteeltaan, mutta Social Credit -puolueet ja -organisaatiot ovat käytännössä olleet oikeistopopulistisia ja juutalaisvastaisia. Varmaankin taka-ajatuksena oli, että sosiaalinen luotto nähtiin keskisormen näyttämisenä "suurpankkiireille", ja kaikkihan me tiedämme, että se on äärioikeiston koodinimi juutalaisille.

En kraft som verkade bakom ovannämnda prelater var den s k Social Credit-rörelsen. Social kredit betyder att man trycker pengar och direkt delar ut dem till medborgare. Det är sålunda en föregångare till dagens idéer om medborgarlön, basinkomst eller helikopterpengar. Idén om social kredit kan vara motiverat att se som en vänsteridé, men de partier som på sin tid främjade den var i praktiken högerpopulistiska och judefientliga. Antagligen var baktanken att social kredit var ett sätt att visa mittfingret till "storbankirer" (läs: judar).

Pohjoisirlantilais-palestiinalaista solidaarisuutta julistava seinämaalaus.

Väggmålning som förkunnar solidaritet mellan Nordirland och Palestina.

Lähde - källa - source - foinse: https://www.newstatesman.com/comment/2023/10/sinn-fein-northern-ireland-palestine-israel

IRA-nationalismiin on jo pitkään kuulunut aika vahva:  kolmasmaailmalaisuuden ja rasisminvastaisuuden juonne. Joka menee vaikkapa Falls Roadin (Bóthar na bhFál) katolisille kulmille, saa nähdäkseen koko joukon esimerkiksi Palestiinan puolelle asettuvia kirjoituksia. Kuten olen netissä eräitäkin kertoja huomannut, aika monet nuoret arabit maksavat mielellään tämän kohteliaisuuden takaisin - yhdelle jos toisellekin olen joutunut antamaan kirjallisuusneuvoja sekä Irlannin itsenäisyystaistelun historiaan että iirin kielen opiskeluun liittyvän kirjallisuuden osalta.

IRA-nationalismen har redan länge handlat om tredjevärldensolidaritet och antirasism. Besöker man t ex det katolska gettot Falls Road (Bóthar na bhFál) i Belfast (Béal Feirste), får man se en massa väggklotter som uttrycker solidaritet t ex med Palestina. Och som jag flera gånger fått se på webben, är många unga araber mycket villiga att på samma sätt solidarisera sig med Irland - det är fler än en av dem som jag gett råd om litteratur både om Irlands självständighetskamp och om iriska språket.

Éamon de Valeran ensimmäinen hallitus, jossa Frank Aiken (alhaalla vasemmalla) oli Aire Cosanta eli puolustusministeri. Huomaa, että konsonantinjälkeinen h-kirjain korvataan ajan kirjoitustyylissä konsonanttikirjaimen yllä olevalla pisteellä: Proinnsias Mac Aoḋagáin.

Éamon de Valeras första regering, där Frank Aiken (nedan till vänster) verkade som Aire Cosanta, alltså försvarsminister. Märk att ett h efter en konsonant i den gamla rättskrivningen uttrycktes med en punkt över konsonantbokstaven:Proinnsias Mac Aoḋagáin.

 Lähde/källa/source/foinse Wikipedia

Vanhan IRA:n miehistä Frank Aiken, iiriksi Proinsias Mac Aogáin (vanhan oikeinkirjoituksen aikana Proinnsias Mac Aodhagáin) nousi Irlannin ulkoministeriksi ja toimi tässä virassa suuren osan viisi- ja kuusikymmenluvuista. Aiken oli eräänlainen Irlannin Ahtisaari tai Hammarskjöld, joka YK:n puitteissa toimi kehitysmaiden puolesta ja koetti myös kehitellä rauhansuunnitelmaa Lähi-itään. Aiken oli Irlannin sisällissodan lopussa ollut IRA:n esikuntapäällikkö; sittemmin hän liittyi de Valeran Fianna Fáil -puolueeseen.

Av de gamla IRA-männen verkade Frank Aiken, på iriska Proinsias Mac Aogáin (eller Proinnsias Mac Aodhagáin), som utrikesminister under en större del av femtio- och sextiotalet. Aiken var en sorts irländsk motsvarighet till Martti Ahtisaari eller Dag Hammarskjöld, som inom FN uppträdde som en vän till uländerna och som också försökte mäkla fred i Mellanöstern. Aiken hade i slutet på irländska inbördeskriget varit stabschef för IRA, senare anslöt han sig till Éamon de Valeras parti, Fianna Fáil.

Irlannissa on toki omat sekopäänsä: tässä Gemma O'Doherty, lehtinainen, joka sekosi äärioikeistolaisuuteen ja salaliittoteorioihin. Hän oli alkujaan hyvinkin kiitetty tutkiva reportteri, mutta sai potkut sopimattomien journalististen menetelmien vuoksi. Sen jälkeen alamäki oli jyrkkä: hän yhdisti ne tavalliset ainekset eli rasismin, islaminvastaisuuden ja rokotehörhöilyn. Tässä kuvassa hän on niinkin kunniallisen puolueen kuin Sinn Féinin "kesäkoulua" pitämässä - kuva on niiltä ajoilta kun hän vielä oli arvostettu journalisti.

Visst har Irland sina egna tokstollar: här ser vi Gemma O'Doherty, journalist som blev högerextremist och konspirationsteoretiker. I början var hon en mycket uppskattad forskande reporter, men sparkades p g a sina oetiska arbetsmetoder. Därefter blev det en snabb nedförsbacke för henne: hon förenade de vanliga ingredienserna, dvs rasismen, hatet mot muslimer och vaccinparanoian. På bilden ser vi henne från den tid hon ännu var en ärbar journalist och höll sommarskola för Sinn Féin.

Kuvalähde/bildkälla/foinse/source: Sinn Féin Flickr account, https://www.flickr.com/photos/sinnfeinireland/14349016420 via Wikipedia

Nyky-Irlannin "vaihtoehtoinen oikeisto", silloin kun se ei ole selvästi Venäjä-kytkyissä, on silmäänpistävästi brittiläisvaikutteista. Reilu kymmenen vuotta sitten täällä Suomessakin framilla notkui sellainen pulju kuin Finnish Defense League, jonka idea ja nimi olivat jokseenkin ilmiselvästi kopioituja briteistä, kieltä myöten. Myös Irlannissa muukalaisvihajärjestöt ja julkisuudessa esiintyvät muukalaisvihamieliset äänet ja puhuvat päät ovat tyypillisesti brittiläisvaikutteisia tai seuraavat brittiläisiä esikuvia.'

Den "alternativa högern" i dagens Irland är - om den inte är öppet ryskstyrd - påfallande brittiskt influerad. För ett drygt årtionde sedan hade vi här i Finland en grupp som kallade sig British Defense League och inte bara hade ett engelskt namn utan också en för Storbritannien kopierad grundidé. Också på Irland brukar främlingsfientliga organisationer och debattdeltagare typiskt vara brittiskt inspirerade eller följa brittiska förebilder.

Vaikka irlantilaisilla onkin nykyään kohtuullisen hyvät välit Ison-Britannian kanssa, vanha vihollisuus ikään kuin periaatteellisella tai filosofisella tasolla elää yhä. Kun brittiläinen äärioikeisto yrittää houkutella irlantilaisia mukaan rotusotaansa maailmantummaihoisuutta vastaan, tyypillinen perinteisesti isänmaallinen irlantilainen alkaa epäillä, että mitähän ne vanhat sortajat nyt ovat päänmenoksemme keksineet. Brittioikeistolaisten asiaa ei tietenkään auta se, että he useinkaan eivät hyväksy Irlannin tasavallan itsenäisyyttä.

Irland har i dag helt goda relationer med Storbritannien, men den gamla fientligheten lever kvar s a s på principnivå eller på "filosofisk" nivå. När den brittiska extremhögern försöker locka irländare med till sitt raskrig mot världsnegerismen, tenderar en typisk fosterländsk irländare av gamla skolan misstänksamt fråga sig själv, vad de där gamla förtryckarna nu hittat på för att igen nertrampa Irlands frihet. Och det hjälper inte de brittiska högermännen att många av dem än i dag inte accepterar Irland som en självständig stat.

Irlannin Vapaaehtoisten (iiriksi Óglaigh na hÉireann), IRA:n edeltäjän, värväysjuliste vuoden 1916 pääsiäiskapinan aattona. Johtaja Eoin Mac Néill oli pikemminkin iirin kielen tutkija kuin militantti nationalisti. Hän ei halunnut kapinaa, ja hän yritti estää kapinan julkaisemalla lehdissä ilmoituksia, joissa julisti, että "pääsiäisviikon vapaaehtoisparaatit on peruutettu" - "There Will Be No Parades!"

Rekryteringsplakat för Islands frivilligkår (på iriska Óglaigh na hÉireann), föregångaren till IRA, från tiden strax före påskupproret 1915. Ledaren Eoin Mac Néill var snarare en forskare specialiserad på iriska språket än en militant nationalist. Han motsatte sig upproret och försökte förebygga det genom att annonsera i tidningarna att frivilligkårens parader under påskveckan var inställda - "There Will Be No Parades!"

IRA:sta ei tarvitse pitää, mutta ainakin se on järjestänyt kovasuisille nationalisteille taistelurintaman, jolla he ovat voineet osoittaa isänmaallisen vakaunmuksensa vilpittömyyden tai kuolla sitä yrittäessään. Iirinkielisyysliikkeellä on ollut hieman samansuuntainen rooli. Maissa, joissa nationalismin järkevät tavoitteet (kuten omakielinen koulutus ja kulttuuri sekä maan poliittinen itsenäisyys) on jo saavutettu, nationalistinen aktivismi on pelkkä käenpoika ja syöpäkasvain. Mutta Irlannissa ne ovat yhä saavuttamatta. Irlannissa isänmaallisempaa meininkiä vaativilta voidaan aina kysyä, mikset ole IRA:n riveissä taistelemassa (ja vaikka tärkein IRA-ryhmittymä, väliaikaiset, on solminut rauhan, IRA:sta lohjenneita militantimpia sirpaleryhmiä riittää nyt ja on riittänyt aina) tai - kulttuuritaistelusta puheen ollen - mikset osaa iiriä ja edistä iirinkielisyysasiaa.

Det är fritt fram att ogilla IRA, men åtminstone har den försett de nationalister som är alltför stora i munnen en konkret krigsfront där de kan bevisa sin uppriktigt fosterländska medvetenhet eller dö i försöket. En liknande roll spelar iriska språkrörelsen. I länder där nationalismens förnuftiga målsättningar redan uppnåtts (här tänker jag på utbildning på modersmålet, egen kultur och politisk självständighet) är nationalistisk aktivism en ren gökunge och en cancersvulst. Men på Irland är de fortfarande utom räckhåll. De som på Irland kräver mer patriotism kan alltid ställas frågan varför de inte själva kämpar i IRAs led (och trots att den viktigaste IRA-fraktionen, de Provisoriska, för längesen gick med på att lägga ner sina vapen, finns det fortfarande mera militanta splittergrupper och har alltid funnits) eller - på tal om kulturkampen - varför de inte talar iriska eller främjar språksaken.

(Tässä yhteydessä voisin muuten mainita, mitä itse pidän irlantilaisen nationalismin suurimpana puutteena: sitä, ettei se vaadi Irlannin perinteisen lain palauttamista voimaan. Irlannilla on omat, englantilaisvaltaa edeltäneeseen aikaan palautuvat lakitraditiot, joilla ei ole yhtään mitään tekemistä englantilaisen "common law" -perinteen kanssa. Kerrotaan, että kun valta Irlannin maaseudulla oli lyhyen aikaa Sinn Féinillä ennen kompromissisopimuksen solmimista brittien kanssa, esimerkiksi maakiistat sovitettiin perinteisen féineachas-lain - englanniksi brehon laws - mukaan. Mutta lakikysymys ei sen jälkeen ole tietääkseni näytellyt mitään roolia Sinn Féinin politiikassa.)

(I det här sammanhanget är det värt att påpeka vad jag själv uppfattar som den irländska nationalismens största tillkortakommande: att den inte vill återgå till Irlands gamla lagar. Irland har egna lagtraditioner, äldre än den brittiska makten i landet, och dessa har ingenting i gemen med den engelska common law-traditionen. Det sägs att under den korta period Sinn Féin hade makten, dvs innan kompromissavtalet med britterna undertecknades, traditionella féineachas-lagar - på engelska brehon laws - tillämpades på marktvister på landet. Men sedan dess har lagfrågan inte spelat någon större roll i Sinn Féins politik.)

Saoradh, Vapautus, on Sinn Féinistä lohjennut äärivasemmistolainen nationalistiryhmä. Sen väitetään olevan läheisessä yhteydessä Uuteen IRA:han, joka on tärkein ns. dissidenttitasavaltalaisten aseellisista ryhmistä. Dissidenttitasavaltalaiset vastustavat Pohjois-Irlannin aseellisen konfliktin lopettanutta Pitkänperjantain sopimusta vuodelta 1998.

Saoradh, Befrielse, är en vänsterextrem nationalistisk splittergrupp vars medlemmar tidigare verkat inom Sinn Féin. Den påstås stå i sammanhang med Nya IRA, en av de väpnade s k dissidentrepublikanska grupperna. Dissidentrepublikanerna accepterar inte Långfredagsavtalet fr år 1998, som satte stopp för den väpnade konflikten i Nordirland.

 Lähde/källa/foinse/source: Wikipedia.

Viimeisin äärioikeistolainen populismipurkaus Irlannissa oli nimeltään Renua. Tämä puoluenimi sisältää sanaleikin: sen voi tulkita tulevan iirin kielen sanoista ré nua eli "uusi aikakausi", tai sitten englannin sanasta renew. Renua lohkesi 2010-luvun puolessavälissä Fine Gaelista, joka oli ottanut hyväksyvän kannan abortin sallimiseen, ja tämähän ei tietenkään miellyttänyt kaikkia. Puolueen menestys on kuitenkin ollut säälittävä: se ei ole onnistunut saamaan merkittäviä määriä poliitikkoja vaaleissa läpi - tällä hetkellä sillä ei ole ensimmäistäkään edustajaa valtiopäivillä. Viime vuonna puolue vaihtoi nimensä Irlannin keskustapuolueeksi, mikä on varmasti omiaan naurattamaan suomalaista sivustaseuraajaa. Renuan perustaja vetäytyi politiikasta kokonaan, kun puolue ei menestynyt; muut kokeiluun tyytymättömät palailivat häntä koipien välissä Fine Gaelin riveihin.

Den senaste högerpopulistiska eruptionen på Irland hette Renua. Namnet är en ordlek: den kan tolkas som de iriska orden ré nua, "ny epok", eller det engelska renew. Renua tillkom i mitten av 2010-talet när Fine Gaelpartiet hade svårt att komma överens med sig självt om att tillåta abort. Renuas politiska framgångar har dock förblivit rätt ynkliga: för närvarande har partiet inte en enda representant på parlamentet. I fjol ändrade partiet namnet till Irlands centerparti, vilket ur finländskt perspektiv låter skrattretande. Grundaren för Renua lämnade politiken helt och hållet, när partiets förväntade segertåg uteblev; övriga som blev besvikna på experimentet återgick snopna till Fine Gael.

Vähän aikaisemmin, vuosituhannen vaihteen tienoilla, Irlannin politiikassa vaikutti maahanmuuttajavastainen painostusryhmä nimeltä Immigration Control Platform, jonka mediakasvoina toimi muuan Áine Ní Chonaill, iäkäs corkilaissyntyinen opettaja. ICP ei koskaan järjestäytynyt poliittiseksi puolueeksi, ja Ní Chonaill osallistui vaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana - puolueisiin kiinnittymättömät yhden asian ehdokkaat ovat vanhastaan yleinen ilmiö irlantilaisessa politiikassa. Menestystä hänellä ei suorastaan ollut, vaikka ääntä hän jaksoi pitää.

Lite tidigare, kring millennieskiftet, verkade en invandrarfientlig påtryckningsgrupp med namnet Immigration Control Platform i irländsk politik. Gruppens ansikte i medierna var Áine Ní Chonaill, en åldrig lärare hemma från Cork. ICP konstituerade sig aldrig som ett politiskt parti, och Ní Chonaill ställde upp som obunden kandidat - ensakskandidater utanför partierna är en gammal och van företeelse i irländsk politik. Ní Chonaill blev inte heller framgångsrik som politiker hur mycket hon än orkade väsnas.

Myös Sinn Féinistä on lohjennut aborttivastainen sirpaleryhmä tietystikin nimeltään Aontú eli "Yhdistyminen" tai "Yhdistäminen". [Muistammehan että Suomen kommunistisesta puoleesta lohjennut hajoittajaryhmä kutsui itseään nimellä SKP (yhtenäisyys). Juudean kansallinen rintama, Juudealaisen kansan rintama ja Kansallinen Juudean rintama, mitä näitä nyt on.] Aontún johtaja Peadar Tóibín on myös hiukan flirttaillut maahanmuuttokriittisyyden kanssa, mutta hänen puolueensa varapuheenjohtaja Denise Mullen vaati Irlantia olemaan eturintamassa Afganistanin pakolaisia vastaanottamassa, kun sieltäpäin oli tulossa paljon porukkaa pakoon paikallisia kiihkoislamisteja. Eli tällaista maahanmuuttokritiikkiä Irlannissa. Verratkaapa suomalaiseen.

Det har också uppstått en splittergrupp av Sinn Féin som ogillar fri abort, och naturligtvis heter den Aontú, dvs. "Förenandet". Vi minns väl att finska kommunistiska partiets stalinistiska splitterfraktion kallade sig "FKP (Enhet)". Judéens nationella front, Folkfronten för Judéen, ni kommer väl ihåg. Ledaren för Aontú, Peadar Tóibín, har också lite flörtat med invandringskritik, men viceordföranden för partiet, Denise Mullen, krävde att Irland skulle vara i främsta linjen i att välkomna de flyktingar som då skulle lämna sitt hemland för att komma undan lokala extremislamister. Sådan invandringskritik på Irland alltså. Jämför med finsk dito.

Peadar Tóibínin vaalitoimisto Navanissa (An Uaimh).

Peadar Tóibíns valbyrå i Navan (An Uaimh).

Lähde/källa/source/foinse Wikipedia/Cograng (https://commons.wikimedia.org/wiki/User:Cograng)

Joku tuolla Punkinfinland-foorumilla arveli, että Sinn Féiniä ei kukaan uskaltaisi nimitellä kukkahattutätien nynnyporukaksi, koska silloin tulisivat IRA:n kovat kundit kolkuttelemaan ovelle. En ihan uskalla tätä myöntää, vaikka kieltämättä ajatus on hauska. Kyllä irlantilaiset rasistit heittävät Sinn Féinille tällaisiakin syytöksiä. Mutta on mahdollista, että tietynlainen kovamieheys on Irlannissa aika pitkälti sidottu ja kesytetty Sinn Féinin tueksi, ja sekin on osa sitä resilienssiä, jota Irlannin tasavalta on osoittanut äärioikeiston nousun edessä.

Det var någon på forumet Punkinfinland som misstänkte att ingen på Irland skulle våga kalla Sinn Féin för omanliga mesar, ty det skulle leda till att de tuffa killarna från IRA kom på besök. Det här vågar jag inte riktigt gå med på, hur rolig tanken än är. Det finns rasister på Irland som beskyller Sinn Féin för sådant. Men det är möjligt att Sinn Féin på Irland lyckats tämja en viss sorts tuffingar, och det här är en del av den motståndskraft som republiken Irland visat under en tid av hotfull högerextremism.