sunnuntai 19. maaliskuuta 2006

Kusi nousi oolantilaisten päähän

Muinaisessa radiohupailussaan Palle ja Wille (en ole ihan varma nimien oikeinkirjoituksesta) irvailivat ahvenanmaalaisille sketsillä, jossa esiintyi äärimmäisen pösig oolantilainen laivanvarustaja. Tämä oli muka haastateltavana: laukoi absurdiuteen asti epähumaaneja bisnesoikeistolaisia mielipiteitä ja aloitti jokaisen repliikkinsä sanoilla På Åland är det pengarna som gäller. Kuvaan kuului luonnollisesti hirvittävän liioiteltu ahvenanmaalainen aksentti, joka ei todellakaan ole sama kuin riikinruotsalainen, vaikka mannersuomalaisesta voisi siltä kuulostaakin. Ahvenanmaalla puhuttu ruotsi on muuten ehdottomasti suomenruotsia, ainakin sanavarastonsa puolesta: vaikka ahvenanmaalaiset eivät ole jatkuvassa kielikontaktissa suomen kielen kanssa, heidän kieleensä kuuluu koko se varasto spesifisti suomalaisia sanoja, jotka ovat yhteisiä suomenruotsille ja suomelle ja josta ei voi sanoa, onko se alun perin suomea, ruotsia vai venäjää. Muudan ahvenanmaalaistyttö otsikoikin bloginsa sanoilla jag säger plättar om pannkakor och halare om overall, eli lätyt ovat lättyjä Ahvenanmaallakin ja haalarit haalareita. Myös prenikat ja karonkat kuuluvat ahvenanmaalaisten kieleen, ja ahvenanmaalaisissakin ravintoloissa on valomerkki, josta siellä tosin ei tietenkään käytetä ilmausta valomerkki, vaan blinken.

Nyt ahvenanmaalaisille on kuitenkin noussut kusi päähän pahimman kerran: Riksradion raportoi nimittäin, että ne haluavat lakkauttaa pakkosuomen kouluissaan. Sehän on tunnettua, että heikäläiset eivät suomen opiskelusta huolimattakaan osaa Riketin enemmistökieltä kovin kaksisesti: minä olen Åbo Akademin-vuosinani tavannut ihmisiä, jotka eivät osaa ääntää omaa sukunimeään - Ahvenanmaalla esiintyy jonkin verran yllättävän savokarjalaisia sukunimiä, kuten Salminen ja Lehtinen - koska eivät kerta kaikkiaan osaa puhua suomea, vaikka kieltä ymmärtävätkin jonkin verran. On selvää, että ahvenanmaalaiset kokevat manterelle tullessaan rasististen suomalaisten sortoa, solvauksia ja väkivaltaakin - kuten tiedämme, suurin osa sisäsuomalaisista junteista, myös ne, jotka mielellään kuvittelevat olevansa intellektuelleja, suhtautuu kaikkiin ruotsinkielisiin jollei nyt alaluokkaisella hammastapurevalla raivolla, niin ainakin Kolmannen valtakunnan saksalaisten suuren enemmistön passiiviseen antisemitismiin verrattavalla latentilla rasismilla. Tämä ei kuitenkaan anna ahvenanmaalaisille mitään etuoikeutta laistaa suomen kielestä. Itse asiassa heidän kuuluu opetella suomea solidaarisuudesta sekä manteren suomenruotsalaisia että ruotsia koulussa lukevia suomenkielisiä kohtaan: on nimittäin harvinaisen selvää, että öyhösuomalainen roskaväki käyttää ahvenanmaalaisten petosta argumenttina ruotsin opetusta vastaan.

Perusteet suomen opetuksen heikentämiselle Ahvenanmaalla kuulostavat Suomalaisuuden liiton agendalta ruotsiksi käännettynä: sanoisinpa jopa (je dirait même plus, kuten etsivät Dupont ja Dupond sanovat alkukielellä), että de har varit i säck innan de kom i påse. Suomea kuulemma opitaan paremmin vapaaehtoisesti, saksa ja ranska ovat tärkeämpiä kieliä. (Kumma kyllä ahvenanmaalaisten opetusministeri, vai mikä koulutusvastaava se nyt siellä lieneekään, ei maininnut espanjaa, koska luulisi Ahvenanmaan salskeiden meripoikien tarvitsevan sitä ainakin maksullisen seuran hankkimiseen Buenos Airesin punaisten lyhtyjen kortteleissa...och sjömansgossens lilla lilla vän blir sörjande på strand.) Ns. läppänä tai performanssitaiteena moinen olisi ihan hyvä vitsi, mutta valitettavasti ahvenanmaalaiset eivät ole mitään käsitetaiteilijoita, vaan tosissaan. Itse asiassa ahvenanmaalaiset kansallismieliset (sellaisia on - irvileuka Staffan Bruun on kirjoittanut joskus romaanin, tai jatkokertomuksen Hufvudstadsbladetiin, jossa ahvenanmaalaiset terroristit vaanivat jonkun silmäätekevän, oliko se nyt peräti Suomen pääministerin, henkeä) ovat Suomalaisuuden liiton jälkeen yksi maailman ärsyttävimpiä porukoita, joista minulla ei juurikaan ole mitään hyvää sanottavana. Tavalliset ahvenanmaalaiset sitä vastoin ovat yleensä ihan mukavaa porukkaa, vaikka juovat melko rankasti viinaa. Ainakin ne laulavat juodessaan, kuten meillä kunnon ihmisillä on tapana.

Koska en hintahtavana puolihurrina ja Folktingetin salaisena agenttina tietenkään malta olla kylvämättä hirveän hurrikulttuurin tuhoisia siemeniä terveen ja juurevan penistäpesemättömän suomalaisuuden jalojen edustajien keskuuteen, tulkoon tässä loppukevennyksenä yksi niistä juomalauluista, jotka minäkin osaan. Olen oppinut sen Ansgarsgårdenin vessan seinältä Tukholmassa 1990-luvun alussa. Sävel on Internationaalin kertosäe, ts. Tää on viimeinen taisto.

Mera öl uti glasen,
mera glas på vårt bord,
mera bord på kalasen,
mer kalas på vår jord.
Mera jordar kring månen,
mera månar kring Mars,
mera marscher till Skåne,
mera Skåne, bevars, bevars, bevars!


Asiaan vihkiytymättömille tiedoksi, että "marsch" ja "Mars" äännetään erinäisissä riikinruotsin muodoissa samalla tai lähestulkoon samalla tavalla. Viimeisen säkeen mera Skåne ei välttämättä viittaa maakuntaan, vaan todennäköisemmin Krönleins-panimon kuulemma hyvinkin suosittuun tuotteeseen nimeltä Skåne Guld Export. Siinä missä meillä Suomessa on olut nimeltä Lapin Kulta, ruotsalaiset juovat Skoonen kultaa. Ehkäpä juuri se onkin se kusi, joka ahvenanmaalaisille on noussut päähän, kun ovat keksineet niinkin ääliömäisen ajatuksen kuin suomenopetuksen vapaaehtoistamisen.

Pitäisi varmaan mennä Maarianhaminaan puhumaan savoa.

8 kommenttia:

  1. Pah,

    ne ei tartte suomea yhtään sen enempää kuin Jyväskylässä tarttee ruotsia. Olkoot lukematta.

    VastaaPoista
  2. Hohhoijaa. Jyväskylässä ja muissa herranhylkäämissä perslävissäkin on ihmisiä, jotka haluavat muuttaa perslävistä ihmisten ilmoille. Ihmisten ilmoilla Suomessa puhutaan molempia kieliä.

    Vastaavasti Ahvenanmaallakin on niitä, jotka haluavat muuttaa tuulenpieksämiltä luodoiltaan ihmisten ilmoille, esimerkiksi tänne Turkuun. Täällä puhutaan molempia kieliä.

    VastaaPoista
  3. Kyllä se kaksikielisyys erinomaisen vähäistä on sekä siellä Ååbussa että täällä Hälsningsforssissa. Ei mahda mitään, mutta ei tää stadikaan enää herran aikoihin oikeasti mikään kaksikielinen kylä ole ollut.

    VastaaPoista
  4. "Hohhoijaa. Jyväskylässä ja muissa herranhylkäämissä perslävissäkin on ihmisiä, jotka haluavat muuttaa perslävistä ihmisten ilmoille. Ihmisten ilmoilla Suomessa puhutaan molempia kieliä."

    Tsk tsk... Kovin sanoin sitä nakellaan lokaa 'suomen Ateenan' päälle. Kannattaa ensin tutustua paikkakuntiin, joita arvostelee...

    Mutta Turun rinnastaminen 'ihmisten ilmoihin' oli niin hilpeästi ilmaistu, että annettakoon tämä anteeksi :)

    Ruotsia en ole Jyväskylässä tarvinnut, mutta Englantia päivittäin. Sinällään oikeudenmukaista, että suomenkielisen koulutuksen alkukodissa ruotsin asema on merkityksetön :p

    VastaaPoista
  5. Tuon juomalaulun suomenkielisessä versiossa marssitaan luonnollisesti Karjalaan. Mahdollinen olutviittaus on kuitenkin tällä kertaa jäänyt kansallismielisyyden jalkoihin:

    Lisää kansaa Suomeen,
    lisää Suomea päälle maan.
    Lisää maata Suomeen,
    marssitaan, marssitaan, Karjalaan,
    KARJALAAN!

    Laulun lopussa muistaakseni tavataan paukuttaa pöytää nyrkillä rytmikkäästi, mikä kohottaa tunnelmaa entisestään. Lasit ja muut astiat kilisevät pöydällä tärähdysten voimasta.

    Ei se kuitenkaan niin voimakas laulu ole, että kukaan olisi lähtenyt pöydästä oikeasti kohti Karjalaa, vaan tuonkin laulun päälle otettu ryyppy on tähän mennessä tavannut rauhoittaa innokkaimmatkin marssijat.

    VastaaPoista
  6. On hauska lukea tekstiä, jossa osoitetaan henkistä itsekuria:

    Panu kannattaa Suomen kaksikielisyyttä ja toisen kotimaisen pakollisuutta. Ahvenanmaan kansallismieliset vastustavat toisen kotimaisen pakollisuutta. Ergo: Ahvenanmaan kansallismieliset ovat Panun mielestä väärässsä.

    Päättely on moitteeton ja kaunis. Osoittaa erittäin suurta itsekuria, ettei anna ahvenanmaalaisten ruotsinkielisyyden peittää näiden itsekeskeistä ajattelua. Helposti voisi käydä toista kotimaista puolustettaessa niin, että se sekoittuisi ruotsinkieleen. Tämän jälkeen kaikki, mitä ruotsinkieliset tekisivät, olisi oikein.

    Jotain jää kuitenkin puuttumaan: lain esiin nostaminen. Panu on usein kutsunut toisen kotimaisen kielen pakollisuuden vastustajia valtiopettureiksi. Entäs ahvenanmaan kansallismieliset? Rikoslaki tuntee rikoksen nimeltä Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen
    (RL 12 luku, 1 §). Siihen syyllistyy mm. se, joka yrittää irrottaa jonkin alueen Suomesta ja synnyttää vaaran aikeensa onnistumisesta. Nykyisellään tällaista vaaraa ei ole, mutta jos ahvenanmaalla alettaisiin tosissaan hankkimaan itsenäisyyttä, jokainen liikkeessä mukana oleva syyllistyisi rikokseen, josta saa 1-10 vuoden vankeustuomion. (Rikos vaatii lisäksi vieraan vallan tuen, mutta sellainen epäilemättä löytyisi.) Jos Panu olisi täysin tasapuolinen sekä suomen- että ruotsinkielisiä öyhöttäjiä kohtaan, hän muistuttaisi myös ahvenanmaalaisia siitä, miten lähellä rikoksen rajaa he liikkuvat.

    Lisää viinaa mun lasiin on muuten kiva veisu, ja melko suosittu teekkaripiireissä, mutta sen puolihuolimaton, mitään tarkoittamaton revansismi on vaarallista. Jokaiselle on selvää, että tätä laulava humalainen teekkari ei todellakaan ole lähdössä hakemaan Karjalaa ase kädessä takaisin. Silti laulu voi, joutuessaan vääriin korviin, synnyttää käsityksen, että Suomessa opiskelijapiireissä on voimakkaita revansisteja mielialoja. Samalla se ylläpitää tiettyä rasistista suhtautumista venäläisiin. Samaa tekee myös toinen suosittu laulu, Sörnai gusha nietu Molotova.


    Sörnai gusha nietu Molotova
    Sörnai gusha herba Moskova
    Ai ai parazelski nietu risubushka
    parazeeva herba Moskova.

    Isä Stalin, äiti Hrustseva
    iski silmää ginihiprakas'
    Oi oi olisipa votkaa ollut heillä
    oisi isku käynyt alemmas.

    Siellä missä versoaapi vilja
    siellä kasvoi kaunis Katjuska
    Katjuskalla komiat on keuhkot
    paska haisee Nevan rannalla.

    Missä tuoksuu syreenit ja ruusut
    tuoksuu tuomet Volgan rantamil'
    Ai ai kaunis kulta Kadizusha
    tuoksuu tuomet rindas' rintamil'

    Siperia lakeus on suuri
    Sonja siellä lunta lapioi
    Sonjalla kävi hiton huono tuuri:
    länsituuli uutta lunta toi.

    Oon vai köyhä ko-oolhoosinainen.
    Ei oo mulla yhtään ystävää.
    Ei oo lehmää eikä ole lammasta
    eikä suussa yhtään hammasta.

    Oon vain köyhä poika Petroskoista.
    ei oo mulla yhtään ystävää
    Sirppi ja vasara ne taivahalla loistaa.
    Paska haisee, balalaikka soi.

    Jos me olisimme järkeviä, emme me tällaisia laulaisi.

    VastaaPoista
  7. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. "Silti laulu voi, joutuessaan vääriin korviin, synnyttää käsityksen, että Suomessa opiskelijapiireissä on voimakkaita revansisteja mielialoja. Samalla se ylläpitää tiettyä rasistista suhtautumista venäläisiin."

    Kirjoititko tämän huumorilla vai tosissasi? Siitä ei voi olla varma, sillä jotkut hyssyttelevät oikeasti vieläkin kuten Neuvostoliiton aikaan ovat oppineet.

    Jos olit tosissasi, rasistista suhtautumista venäläisiin on ennemminkin se, ettet usko heillä olevan huumorintajua siinä missä muillakin. Vääriä korvia ja väärinkäsittäjiä löytyy tietysti kansasta kuin kansasta, mutta tuskin tuontasoiset pilkkahuumorilla sanoitetut laulut mitään naapurikansaamme oikeasti haittaavat varsinkaan humalaisten opiskelijoiden laulamina, ellei niitä mennä tarkoituksella laulamaan vääriin paikkoihin. Toki huumorisanoituksissakin voi mennä liian pitkälle, mutta tässä ei minun mielestäni olla lähelläkään.

    Hämmennystä aiheuttaisi ennemminkin jonkin vakavasti sanoitetun laulun laulaminen. Vertaa vaikkapa Vöyrin marssin sanoja tuohon Sörnai gushaan.

    VastaaPoista

Kommentit on suljettu. Jos ajattelit kirjoittaa tänne jotain paskaa, niin tiedoksesi: siitä ei tule mitään nyt eikä koskaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.