Kommunistit - äärioikeiston juoksupojat - Kommunisterna - springpojkar åt extremhögern

Ihan alkajaisiksi korostan, että en tarkoita tässä "kommunisteilla" Vasemmistoliittoa. Liiton riveissä on varmasti jonkin verran vanhan kansan kommunisteja, joihin alla oleva kuvaus täsmää, mutta koska Vasemmistoliitto ei ole mikään organisoitua aivopesua harjoittava kaaderipuolue, sitä on turha rinnastaa oikeisiin kommunistipuolueisiin. Kun minä sanon "kommunisti", tarkoitan sellaisia kommunisteja, jotka kuuluvat kommunistipuolueiksi itseään nimittäviin puolueisiin ja jotka avoimesti sanovat olevansa kommunisteja.

Till att börja med vill jag påpeka, att jag i den här drapan inte avser Vänsterförbundet med "kommunister". Det finns säkert en del kommunister av gamla skolan som stannat kvar i förbundet och som motsvarar beskrivningen nedan, men Vänsterförbundet är inte ett kaderparti med organiserad intern hjärntvättsapparat och kan sålunda inte jämställas med riktiga kommunistiska partier. När jag talar om "kommunister", är det sådana kommunister som ingår i öppet kommunistiska partier och lika öppet kallar sig själva kommunister. 

Olen viime aikoina joutunut tällaisten tunnustautuneiden kommunistien häiriköinnin kohteeksi mm. sosiaalisissa medioissa. Häiriköinti ei millään tavalla erottunut äärioikeiston harjoittamasta. Tyypillinen esimerkki siitä oli, että eräs kommunisti esitteli jotain rasistista nettikuvakaappausta muka minun sivuiltani löytämänään. Tällä tavalla karkeasti valehtelevat äärioikeistolaiset, ja tällä tavalla karkeasti valehtelevat kommunistit, siis ne oikeat kommunisteiksi itseään kutsuvat kommunistit.

På sistone har jag antastats av dylika självförklarade kommunister bl a på sociala medier. Jag ser ingen skillnad på detta och det som extremhögern håller på med. Ett typiskt exempel var att en kommunist talade vitt och brett hur han kantänka hittat en viss skärmdump med högerextremt innehåll på mina webbsidor. Såna här grova lögner är vad extremhögern är känd för, och såna här grova lögner är vad också kommunisterna håller på med, alltså verkliga kommunister som kallar sig så.

Kommunistit ovat äärioikeiston kanssa samalla puolella eli Venäjän puolella myös maailmanpoliittisesti. Kommunistit pitävät - lainatakseni erästä Facebookissa kirjoittanutta kommunistia - Petro Porošenkon hallitusta fasistijunttana, joka murhaa omia kansalaisiaan; Ukrainan Oikeasta sektorista he kyllä lyövät rumpua, mutta sen kommunistit jättävät huomiotta, että Venäjän tukemien kapinallisten riveissä taistelee useita venäläisiä äärioikeistolaisia miliisijärjestöjä. Kommunistit ovat kiinteässä yhteistyössä Itä-Ukrainan kommunististen puolueiden kanssa, jotka ovat täysin ilmiselviä Venäjän bulvaanipuolueita ja retoriikkatehtaita. 

Kommunisterna är på samma (ryska) sida med extremhögern även i världspolitiken. Kommunisterna anser - för att citera en kommunist som skrev på Facebook - Petro Porosjenkos regering vara en fascistisk junta som mördar sina egna medborgare; de gör ett stort nummer av Högra sektorn, men struntar i att det kämpar flera ryska högerextrema milisorganisationer i de ryskstödda rebellernas led. Kommunisterna samarbetar tätt med östra Ukrainas kommunistiska partier, som är uppenbara ryska bulvanpartier och retoriksmedjor.

Kommunistit ymmärtävät äärioikeistoa mentaliteettisyistä paremmin kuin demokraattisia oikeusvaltion kannattajia. Kommunistien näkemys maailmasta on läpeensä salaliittoteoreettinen; itse asiassa marxilaisuus on dogmaattisimmillaan menetelmäpaketti salaliittoteorioiden luomiseen. Salaliittoteoreettinen maailmankuva olikin ennen viime aikoja tyypillisin vasemmistolaisille. Esimerkiksi John F. Kennedyn murhaa ympäröivä salaliittoteoreettinen alakulttuuri oli Oliver Stonen JFK - avoin tapaus -elokuvan ensiesityksen aikoihin vielä vasemmistovoittoinen. Kommunistit ovat historiallinen jäänne noilta ajoilta, ja siksi he suhtautuvat empaattisemmin äärioikeiston salaliittomaailmaan kuin nuoret vasemmistopoliitikot.

Av mentalitetsskäl förstår kommunisterna extremhögern bättre än de förstår anhängarna av en demokratisk rättsstat. Kommunisternas världssyn är alltigenom konspirativ: i sin mest dogmatiska form är marxismen en paket metoder för att skapa konspirationsteorier. Förr i världen var det mest vänstermänniskor som tenderade att se världen som ett nät av sammansvärjningar. Den konspirationsteoretiska subkultur som tar inspiration av mordet på John F. Kennedy var ännu vänsterbetonad, när Oliver Stone regisserade sin film JFK. Kommunisterna är en historisk kvarleva av den tiden, och följaktligen förhåller de sig mera empatiskt till extremhögerns konspirationsteoretiska värld än unga vänsterpolitiker gör.

Kommunisteilla on myös taipumusta opportunistiseen äärioikeiston liehittelyyn. Siinä missä äärioikeiston olemus on se, että se varastaa yhteiskunnan valtavirrasta huolenaiheita oman vallankaappaus- ja terroriaatteensa ajamiseen, kommunistien olemukseen tuntuu yhä enemmän kuuluvan se, että äärioikeistoa silitetään myötäkarvaan. Taustalla on pitkälti käsitys äärioikeistosta kansan poliittisesti naiivina, mutta oikeutettuna ja ymmärtämistä kaipaavana kapinana yhteistä päävihollista (kapitalismia) vastaan. Iskulause on "kapitalismi on sairaus, fasismi sen oire", joka kieltää mahdollisuudenkin vastustaa fasismia muista kuin kommunistisista lähtökohdista ja joka siirtää moraalisen vastuun fasistien rikoksista ja murhista pois fasisteilta itseltään. (Sama käsitys muuten sai aikoinaan kommunistit tekemään käytännössä itsemurhan Saksassa, kun he ymmärsivät natseja enemmän kuin he ymmärsivät demareita tai maltillisia porvareita.)

Kommunisterna brukar också opportunistiskt ställa sig in hos extremhögern. Medan extremhögern i princip handlar om att utnyttja den mer eller mindre motiverade oro som finns i huvudfåran till att främja sin terroristiska och maktlystna ideologi, förefaller kommunisterna allt mera satsa på att stryka extremhögern medhårs. Allt det här torde mest bero på den inom vänstern länge gängse uppfattningen att extremhögern bara utgör ett naivt, men motiverat och förståeligt uppror mot den gemensamma huvudfienden (kapitalismen). Slagordet lyder "kapitalismen är en sjukdom, fascism är dess symptom". Genom detta slagord bestrids själva möjligheten att alls motsätta sig fascismen utifrån andra än kommunistiska utgångspositioner medan ansvaret för fascistiska brott och mord fråntas fascisterna själva. (Samma uppfattning fick på sin tid kommunisterna i praktiken att begå självmord i Tyskland, när de hyste större förståelse för nazister än för sossar eller moderata borgare. 

Tämän on myöntänyt esimerkiksi Sippo Kähmi, puolueesta eronnut nuorehko kommunistiaktiivi, hiljattaisessa blogikirjoituksessaan. Hän eteni 2010-luvulla nopeasti kommunistien keskuskomiteaan asti koettuaan puolueen tehokkaaksi tavaksi vastustaa hänen yhteiskunnassa näkemiään epäkohtia: Sodan ja imperialismin vastaisuus ja marxilaisen teorian luokkakantaisuus kiinnostivat. Tuoreessa muistissa olivat Yhdysvaltain hyökkäykset Irakiin ja Afganistaniin, sekä niitä vastustaneet massiiviset mielenosoitukset, kirjoittaa Kähmi. Nyttemmin hän on kuitenkin eronnut puolueesta monista sellaisista syistä, jotka itse olen hänestä riippumatta tunnistanut monien kommunistiaktiivien toiminnassa.

Sippo Kähmi, en kommunistisk aktivist av den yngre generationen som nyligen lämnade partiet, har medgett detta i en bloggdrapa. På 2010-talet anslöt han sig till kommunistiska partiet, eftersom han uppfattade partimedlemskapet som ett effektivt sätt att bekämpa missförhållanden i samhället och blev i snabb takt medlem av centralkommittén: Jag blev intresserad av partiet p g a dess krigsfientliga och antiimperialistiska politik och den marxistiska teorins klassmedvetenhet. Jag mindes ännu de amerikanska invasionerna i Irak och Afghanistan och de massiva demonstrationer som protesterade mot dessa, skriver Kähmi. I dag har han dock lämnat partiet, och skälen motsvarar mina oberoende observationer av kommunistisk verksamhet.

Kommunistipuolueiden luonteeseen on jo aikojen alusta kuulunut jäsenkunnan nopea vaihtuvuus ja puolueesta eronneiden leimaaminen pettureiksi. Tämän myös Kähmi oli pannut merkille ja ihmetellyt. Seuraavassa asian kannalta oleellinen sitaatti:

Kommunistiska partier har alltid utmärkt sig med hög omsättning av medlemskapet, varvid de som tagit avsked alltid utmålats som förrädare. Även detta har Kähmi lagt märke till och förundrat sig över. Följande citat handlar om denna företeelse: 

...puolueeseen on jatkuvasti tullut uusia nuoria toimijoita. Ongelmana on vain, että he ovat myös useimmiten lähteneet pois jonkun ajan kuluttua.

...nya unga aktörer har hela tiden sökt sig till partiet. Problemet är dock att de oftast också gett sig av efter en kort tid.

Itse en pitkään ymmärtänyt tämän syytä. Arvostamani toverit vetäytyivät yhtäkkiä kaikessa hiljaisuudessa pois toiminnasta. Puolueen piireistä heistä saatettiin puhua epäkunnioittavasti ja sivulauseilla: ”Sekin petturi…”

Det tog mig lång tid att inse vad det här berodde på. Kamrater jag hyste vördnad för kunde plötsligt i all stillhet dra sig tillbaka från partiverksamheten. Inom partiet omtalades de med förakt och helst bara i bisatser: "Den förrädaren också..."

Mikä järkyttävintä, usealla tapaamallani ihmisellä oli itselläänkin tämä asenne. He saattoivat kertoa minulle: ”Tiedän olevani huono kommunisti…” tai ”Mitä sinäkin mahdat ajatella tällaisesta puolueen petturista.” Sanoin etten tietenkään ajattele sellaista.

Vad som värre var hade många jag mötte en liknande attityd mot sig själva. De kunde berätta mig: "Jag vet att jag är en dålig kommunist..." eller "Undrar vad du anser om en sådan här förrädare inom partiet." Jag svarade att jag inte alls hyste sådana åsikter om dem.


Nyt olen itse vastaavassa asemassa, mutta anteeksi en pyytele.

Nu befinner jag mig själv i en liknande position, men jag tänker inte be om ursäkt.

Kähmi mainitsee esimerkiksi Ylen vielä hiljattain haastatteleman politiikkatutkijan nähneen kommunismin kiinnostavan nuoria vaihtoehtona yhteiskunnassa nopeasti hegemoniseen asemaan ("ilmaherruuteen") nousseelle fasismille. Kähmi itse liittyi, kuten yllä siteeratustakin näkee, kommunistiseen puolueeseen nimenomaan sen kansainvälisen, internationalistisen aateperinteen innoittamana: ...eri maiden köyhillä on enemmän yhteistä toistensa kanssa kuin pomojensa. Se on voimallinen ajatus.

Som ett exempel nämner Kähmi att en politikvetare som Yle ännu helt nyligen intervjuat såg kommunismen i dag intressera unga människor som ett alternativ till den fascism som snabbt nått hegemonisk ställning ("luftherravälde") i vårt samhälle. Som det ovan citerade visar anslöt sig Kähmi till kommunistiska partiet främst inspirerad av dess internationalistiska idéarv: ...de fattiga i olika länder har mer i gemen med varandra än med sina bossar. Det är en kraftig tanke.

Käytännössä Kähmi kuitenkin koki asian niin, että puolueessa vaikutti voimakkaana virtauksena rasistista äärioikeistoa myötäilevä kansallismielisyys. Esimerkiksi Vaihtoehto EU:lle -liikkeeseen Kähmi sanoo pettyneensä katkerasti juuri rasistisen nationalismin vuoksi. Hän pyrki kuitenkin toimimaan puolueessa oman kommunismikäsityksensä mukaisesti, närkästyksensä niellen.

I praktiken upplevde Kähmi dock att det verkade en stark nationalistisk underströmning inom partiet, en tendens att visa förståelse och göra eftergifter för extremhögern. Kähmi säger sig ha blivit besviken på Alternativ till EU-rörelsen precis p g a dess rasistiska nationalism. Han strävade dock till att verka inom partiet, svälja förtreten och följa sitt eget kommunistiska samvete.

Puolueen lehteen, Tiedonantajaan, kirjoittaessaan Kähmi sanoo törmänneensä toiseen häiritsevään ilmiöön: siihen, että monet toverit suhtautuivat Venäjään täysin kritiikittömästi, vieläpä siinä määrin, että kaikenlainen naapurin kritisoiminen johtaa syytteisiin soluttautumisesta. Joka ei pidä Venäjästä, on kaikkea mahdollista piilovihreästä CIA:n agenttiin. Tätäkin Kähmi luonnehtii vain sivuvirtaukseksi kommunisteissa, mikä kyllä omasta mielestäni on paskapuhetta. Venäjän asian ajaminen on käytännössä kommunisteille tärkeämpää kuin yhtään mikään.

När han skrev artiklar för partitidningen Tiedonantaja blev Kähmi medveten om en annan företeelse som störde honom: att många partikamrater hade en helt okritisk inställning till Ryssland, till den milda grad att all kritik på grannen leder till beskyllningar om infiltrering. Den som ogillar Ryssland kallas allt möjligt, från en smyggrön till en CIA-agent. Även detta ansåg Kähmi bara vara en sidoströmning inom partiet, vilket dock enligt min mening är rena skitpratet: att främja Rysslands sak är för kommunisterna i praktiken viktigare än något annat.

Tästä löytyi muuten esimerkki myös hänen bloggauksensa kommenteista: muuan H.B. julistaa siellä, että menen naimisiin vaikka Pirun tyttären kanssa, kunhan Suomi pysyy liittoutumattomana. Hänen salaliittoteoreettisilla höperyyksillä kuorrutetusta kirjoituksestaan ilmenee, että Venäjän tyynnytteleminen on hänelle kaiken yli menevä arvo. Kuitenkin tiedämme, että Venäjä pitää Suomea jo nyt vihollisena vain koska meillä on liberaali demokraattinen oikeusvaltio, joka itsessään on Putinille ja muille despooteille uhka näyttäessään pelkällä olemassaolollaan pahaa esimerkkiä Venäjän kansalle ja innoittaessaan sitä "värivallankumoukseen". H.B:n halu mennä vävyksi Perkeleelle tarkoittanee halua yhteistyössä fasistien kanssa kaataa Suomen oikeusvaltio Venäjän mieliksi.

Det här kan illustreras med ett exempel som jag hittade i kommentarlådan till hans bloggtext: en viss H.B. förkunnar där att jag gifter mig med Djävulens dotter om det så gäller för att se till att Finland håller sig utanför militära allianser. Det framgår ur hans kommentartext, som vimlar av konspirationsteoretiska dumheter, att behovet att lugna Ryssland för honom överskuggar allt annat. Vi vet dock att Ryssland redan nu ser Finland som en fiende därför att vi har liberal demokratisk rättsstat, och för Putin och andra despoter utgör den demokratiska rättsstaten ett hot eftersom den genom sin blotta existens visar dåligt exempel för ryska folket och uppviglar dem till "färgrevolution". Att H.B. vill gifta sig med Satans dotter innebär antagligen att han är villig att i samarbete med fascisterna kullkasta rättsstaten i Finland för att göra Ryssland till lags.

Presidentinvaaleissa Kähmin kärsivällisyys petti, kun puolueessa laajalti intouduttiin kehumaan ja tukemaan Paavo Väyrysen Kansalaispuoluetta. Taustalla lienee ollut se, että Väyrynen miellettiin "rauhan (ts. Venäjän) mieheksi". Väyrynen on kuitenkin, kuten Kähmikin huomauttaa, koonnut taustajoukkoihinsa jos jonkinlaista salaliittoteoreetikkoa ja juutalaisvihaajaa. Lueteltuaan esimerkkejä siitä, millaista porukkaa Väyrysen poliittista uraa on avittamassa, Kähmi toteaa, että tällainen mies ei ansaitse minkäänlaista tukea kommunisteilta.

I presidentvalet tappade Kähmi tålamodet när det visade sig att många partikamrater blev entusiastiska över Paavo Väyrynen och det av honom ledda Medborgarpartiet. De såg antagligen Väyrynen som en "fredsvän", dvs. en vän till Ryssland. Väyrynen har dock, som även Kähmi påpekar, befolkat sina stödtrupper med alla möjliga konspirationsteoretiker och antisemiter. Kähmi räknar upp en rad exempel på de tokstollar som i dag hjälper Väyrynen på traven och konstaterar att en sådan man inte förtjänar att på något sätt stödas av kommunisterna.

Nyt kun Kähmi on itse sen väittämänsä "sivuvirtauksen" vuoksi vetäytynyt puoluetoiminnasta omistautuakseen riippumattomalle kansalaistoiminnalle omasta kommunistisesta omastatunnostaan käsin, voimme todeta, että järjestäytynyt kommunismi ei ole millään tavalla muuttunut sitten Stalinin ja Sinisalon aikojen. Kommunismi on ennen kaikkea kyyninen vallanhaalimisaparaatti, jonka pyhät periaatteet ovat heti kaupan, jos valtaa uskotaan olevan jaossa. Kommunisti esiintyy heikkoja puolustavana sankarina, mutta heikkoja puolustetaan vain ankarin poliittisin reunaehdoin ja vain jos sitä kautta saa valtaa.

När nu Kähmi väl lämnat partiverksamheten som protest mot vad han kallar en "sidoströmning" för att ägna sig åt oberoende medborgerlig verksamhet utifrån hur han själv uppfattar kommunismen, kan vi konstatera, att organiserad kommunism inte visar någon förändring sedan Stalin- och Sinisalotiden. Kommunismen är främst en cynisk apparat för att samla makt, och dess förment heliga principer är alltid till salu om man får mera makt i utbyte. Kommunisten vill framstå som en hjälte som försvarar de svaga, men de svaga försvaras bara på stränga politiska villkor och för att nå maktpolitiska mål. 

Vielä kyynisemmin: kommunisti puolustaa heikkoja vain jos sillä voi ajaa Venäjän (koodisanalla "rauhan") asiaa. Kuten Kähmillekin joku sanoi puolueen keskuskomitean sähköpostilistalla, Väyrynen edustaa puolueen vanhalle kaartille Kekkosen turvalliseksi miellettyä aikaa. Kähmi närkästyi tästä todeten, että Suomen nykytilanteessa fasistit ovat fyysinen uhka sekä vähemmistöille että kommunisteille itselleen, eikä sellainen voi olla oikein, että muutamien vanhusten subjektiivinen turvallisuudentunne on tärkeämpi kuin nuorten kommunistien tosiasiallinen turvallisuus, puhumattakaan niiden ryhmien turvallisuudesta, joiden puolustajina kommunistit näkevät itsensä.

För att vara ännu mer cynisk: kommunisten tar de svaga i försvar bara för att främja Rysslands (med ett kodord "fredens") sak. Som någon påpekade för Kähmi på e-maillistan för partiets centralkommitté, representerar Väyrynen för gamla gardet i partiet Kekkonens tid, som för dem var en lycklig och trygg tid. Kähmi blev förnärmad och konstaterade, att fascisterna i Finlands nuvarande läge utgör ett fysiskt hot för både minoriteterna och för kommunisterna själva: det kan inte vara rättvist om det är viktigare att upprätthålla några gamlingars rätt till subjektiv trygghetskänsla på bekostnad av unga kommunisters objektiva säkerhet, för att inte ens nämna de vanmäktiga gruppers säkerhet som kommunisterna påstår sig försvara.  

"Fasisti" ja "natsi" tarkoittavat tuolle Kähmin mainitsemalle vanhalle kaartille kuitenkin vain - ketä tahansa venäläisen imperialismin vastustajaa. "Fasisti" määrittyy kommunisteille vanhastaan suhteessa Neuvostoliittoon, eli Venäjään - kommunisti näkee Venäjän yhä pitkälti samana Neuvostoliittona, joka oli hänelle jollei nyt henkinen kotimaa niin ainakin tarpeelliseksi katsottu vastapaino USA:n hegemonialle. Koska maailmankapitalismi on kommunistille se kaikkein pahin imperialistinen roistosyndikaatti ja sen johdossa USA, Venäjä ei voi olla imperialistinen. Imperialismi on valmiiksi määritelty "siksi, mitä USA tekee".

För det ovannämnda gamla gardet betyder "fascist" och "nazist" bara - vem som helst som ogillar rysk imperialism. "Fascist" definieras i kommunistiska kretsar av gammalt i förhållande till Sovjetunionen, dvs Ryssland - kommunisten ser Ryssland fortfarande som samma Sovjet, som för honom framstod om inte som det andliga fosterlandet så åtminstone som en nödvändig motvikt till den amerikanska hegemonin. För kommunisten är världskapitalismen världens värsta imperialistiska syndikat av bovar ledda av USA, och sålunda kan Ryssland inte vara imperialistiskt. Frågar man kommunisten så betyder "imperialism" helt enkelt "det som USA håller på med".

Lopputulemaksi jää, että kommunismi on yksi tehottomimpia ja vahingollisimpia tapoja "vastustaa fasismia". Fasistinen äärioikeisto julistaa aina taistelevansa "kommunismia" tai "marxismia" vastaan - ja terrorisoi sitten suurta maltillista keskiluokkaa, joka ei pidä itseään kommunistisena eikä marxistisena. Aivan samalla tavalla kommunistit julistavat taistelevansa "natsismia" ja "fasismia" vastaan - ja terrorisoivat sitten suurta maltillista keskiluokkaa, joka ei pidä itseään natsistisena ja fasistisena. Tällä tavalla nämä kaksi Venäjän leivissä olevaa roistojoukkoa toimivat toinen toisensa oikeuttajina - ja terrorisoivat kumpikin meitä jotka emme samaistu kumpaankaan sakkiin.

Slutresultatet blir att kommunismen är ett av de ineffektivaste och skadligaste sätten att "bekämpa fascism". Fascistisk extremhöger säger sig alltid bekämpa "kommunism" och "marxism" och terroriserar den stora moderata medelklassen som varken anser sig kommunistisk eller marxistisk. På ett liknande sätt förkunnar kommunisterna att de bekämpar "nazism" och "fascism" och terroriserar den stora moderata medelklassen som varken anser sig nazistisk eller fascistisk. På så sätt motiverar dessa två av Ryssland finansierade brottssyndikat varandra - och bägge terroriserar oss som varken identifierar oss med den ena eller den andra ligan.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Alkajaisiksi pitäisi todellakin kieltää kommunistitunnukset esimerkiksi rauhanliikkeen ja antirasistien mielenosoituksissa. Kommunistit ovat kaivonmyrkyttäjiä ja soluttajia, jotka pilaavat kaiken, mitä tahmatassuillaan sorkkivat, ja joiden mielipideterrori ei jää mitenkään jälkeen fasisteista. Lisäksi kommunistien läsnäolo erilaisissa poliittiset rajat ylittävissä tapahtumissa toimii äärioikeistolle propagandamotiivina ja terrorin oikeutuksena.

Vad borde man då göra? Allra först borde man verkligen förbjuda kommunistiska symboler på fredsdemonstrationer och antirasistiska jippon. Kommunister är brunnförgiftare och infiltratörer som skämmer allt de lägger sina kletiga fingrar på, och deras åsiktsterror skiljer sig inte på något sätt från fascisters. Dessutom anser extremhögern att kommunisters närvaro på allehanda politiskt gränsöverskridande evenemang berättigar deras propaganda och terror.

Seurapiiriuutisia - Societetsnyheter

Kuuluisa perussuomalainen nuorisopoliitikko Sebastian Tynkkynen on julkaissut Twitterissä seuraavansisältöisen päivityksen:

Den välkände sannfinske ungdomspolitikern Sebastian Tynkkynen har på Twitter offentliggjort följande uppdatering:

Jotta voi kokea syvää onnea, pitää kokea myös haikeutta, ikävää ja joskus kipuakin. Kolmen viikon yhteisen seikkailun jälkeen palautin miehen kotiin. Ja lähden kuukauden päästä perään. Nyt on vuorossa ikävöintiä ja haikeutta.

"För att kunna uppleva djup lycka måste man också uppleva vemod, längtan, ibland t o m smärta. Efter ett tre veckors äventyr tillsammans lät jag mannen återvända hem. Om en månad ska jag följa efter. Nu är det dags för längtan och vemod."


Päivityksen yhteydessä oli oheinen kuva:

Uppdateringen var illustrerad med bilden här nere:

Kuva/bild: Sebastian Tynkkynen, Twitter 21.2.2018/den 21 februari 2018

Minähän en tietenkään näistä rakkausasioista koskaan ole mitään tiennyt ja vaimonkin sain pelkällä törpön tuurilla, mutta minusta näyttää ilmeiseltä, että tuo ihmishahmo tuossa kuvassa on afrikkalaistaustainen mieshenkilö. Sebastian Tynkkynen on toki jo aiemmin todennut olevansa sellainen komponentti joka voidaan kytkeä sekä vaihto- että tasavirtaan (kuten me tekniikan miehet sanomme), mutta kun ottaa huomioon, miten maahanmuuttajavastainen ja rasistinen puolue persut ovat (kai Tynkkynen jäi persuihin, eikä mennyt sinisiin? en itse asiassa itsekään tiedä), tuntuu jotenkin typerryttävältä nähdä, että puolueen nuori toivo rypee seksissä mustaihoisen miehen kanssa.

Jag har visserligen aldrig vetat mycket om kärlek och det var bara med ren bondtur som jag lärde känna min fru, men om mina gamla ögon inte sviker så är den där mänskogestalten i bilden en mansperson av afrikansk bakgrund. Sebastian Tynkkynen har visserligen för länge sen erkänt sig vara en komponent som kan kopplas både till växel- och likström (som vi teknikfrälsta säger), men beaktar man den rasism och invandrarfientlighet som grasserar inom sannfinnarna (fast jag inte ens vet om Tynkkynen ännu är sannfinne eller om han anslutit sig till de blåa framtidsmännen), slår det mig med viss häpnad att se, att partiets påläggskalv vältrar sig i sängen med en svart man.

Toki ylläolevasta päivityksestä ilmenee, että Tynkkynen ei yritä auttaa rakastaan asettumaan Suomeen asumaan, vaan tyytyy elämään etäsuhteessa. Ilmeisesti Sebu on siis edelleenkin oikea maahanmuuttovastainen periaatteen mies.

Visserligen framgår det ur uppdateringen ovan att Tynkkynen inte tänker hjälpa sin älskade bosätta sig i Finland, utan nöjer sig med ett distansförhållande. Sålunda är han fortfarande en principfast invandringskritiker.

Kaiken tämän jälkeen minun täytyy kuitenkin todeta, että ilmeisesti feministit eivät niin väärässä olleetkaan nähdessään rasismin takana tiedostamatonta (tässä tapauksessa tosin hyvin tiedostettua) homoseksuaalista himoa mustaan mieheen.

Som slutkläm känner jag mig ändå föranlåten att konstatera, att feministerna kanske inte hade helt fel när de påstod att det ligger ett omedvetet (i det föreliggande fallet är det dock mycket medvetet) homosexuellt begär till den svarte mannen bakom rasismen.

Tämä kuva on tässä vain huumorisyistä, en vihjaile mitään. Den här bilden är här bara för humoristisk effekt, jag insinuerar inte någonting. Kuvalähde/bildkälla: Atte Kajova, Iltalehti 17.4.2011/den 17 april 2011. Linkki alkuperäiselle sivulle/Länk till originalsidan

Ilja Janitskin ja maahanmuuttokriitikot - Ilja Janitskin och invandringskritikerna

Ilja Janitskin on nyt antanut Helsingin Sanomille haastattelun, jossa hän sanoutuu irti "isänmaallisten skenestä", siis maahanmuuttokriitikoista, joita hän pitää yhteistyökyvyttöminä riitapukareina. Syöpäsairaus, jonka aika moni meistä Janitskinin viiteryhmän terrorisoimista kuittasi pelkkänä myötätunnon inumisena (ja jota kommentoitiin kyynisesti viittauksilla kaikkiin niihin kusen ja sitruunamehun sekoituksiin, joita Janitskinin julkaisu syöpälääkkeiksi suositteli), on jutun mukaan itse asiassa totisinta totta, enkä ihmettele, että Ilja väsyneenä ja sairaana miehenä tympääntyy olemaan tonttulauman elävänä jumalana.

Ilja Janitskin, primus motor för den rasistiska webbtidningen Mitä Vittua/MV-lehti, har nu låtit sig intervjuas av vår malligaste morgontidning Helsingin Sanomat. I intervjun distanserar han sig från "de fosterländska kretsarna", dvs invandringskritikerna, som enligt honom är hopplösa bråkstakar. Förresten ger artikeln vid handen att Janitskin verkligen har insjuknat i cancer, trots att många av oss som trakasserats av hans idéfränder uppfattat den historien som ren lögn avsedd att väcka medkänsla (många av mina kompisar har kommenterat hans cancer med cyniska anspelningar på hur hans blaska rekommenderat en blandning av piss och citronsaft som naturmedicin mot cancer). Det är i och för sig förståeligt att en allvarligt sjuk och utmattad man inte är så hemskt intresserad av att agera Gud i människohamn åt ett gäng tokstollar.


Huvittavinta kuitenkin on se, että eräs maahanmuuttokriitikoista jakoi linkkiä haastatteluun julistaen Iljan sankarikseen. Siis miettikää: Janitskin on haukkunut tämän porukan maanrakoon ja pataluhaksi, ja siitä huolimatta he pitävät tätä sankarinaan.

Det löjligaste var dock att en av invandringskritikerna delade ut en webblänk till intervjun och passade på att kalla Ilja sin hjälte. Tänk er: i intervjun skymfar och skäller Janitskin ut de här människorna, och ändå hjältedyrkar de honom.

"Olet sankarimme". "Du är vår hjälte". (Kuvalähde/bildkälla: "Kyynhakkelus", Punkinfinland-foorumi/forumet Punkinfinland.)