maanantai 6. maaliskuuta 2006

Anu, Atte, Rane ja mä

Mämmilä oli suomalaisen sarjakuvan klassikko jo kaksikymmentä vuotta sitten, ja se, että kyseinen sarjakuva on lakannut ilmestymästä ja sen piirtäjä siirtynyt synkeän katkeriin, dystooppisiin sarjoihin, lienee selkein merkki siitä, että nuoruuteni haudalle on kasvanut tuuhea ruoho, kuten Aleksandr Solženitsyn sanoi. Ajankuvana Mämmilä on ylittämätön, mutta sen kuva nuoresta rakkaudesta on jäänyt kaivelemaan minua, koska seurasin Aten ja Anun romanssia samoihin aikoihin kun minulta jäivät omat romanssit enimmäkseen kokematta - paljolti siksi, että uskoin kyseisen romanssin edustamaan naiskuvaan.

Niille, jotka eivät ole lukeneet Mämmilää, täytyy varmaankin tarjota jonkinlainen synopsis kyseisestä kolmiodraamasta. Liikennöitsijän nuorempi poika Atte on koulufiksu tietokonenero. Hänen paras kaverinsa on pankinjohtajan poika Rane, joka pukeutuu nahkarotsiin ja tavoittelee yleensäkin rehentelevän koviksen elkeitä. Rane on iskenyt silmänsä luokan kaunottareen, Anuun, ja haluaa päästä tätä naimaan. Koska Atte on häntä vanhempi, hän saa ensimmäisenä ajokortin, ja sitten lähdetään ajamaan pillurallia. Rane tavoittelee Anua, mutta Anu rupeaakin Aten tyttöystäväksi. Tästä seuraa konflikti, jossa Ranen ja Aten ystävyys menee poikki.

Kolmiodraama sinänsä on kuvattu aika osuvasti. Rane on selvästi Attea tyhmempi ja röyhkeämpi, mutta psykologisesti uskottavaa kyllä hänestä kehittyy sittemmin kunnon epärehellinen liikemies, bisnespeluri, joka vehtaa mm. venäläisten mafiosojen kanssa. Mutta Anu on yksi tyypillisimpiä esimerkkejä joukkotiedotuksen ylimyönteisestä ja idealisoivasta naiskuvasta: hän on liian hyvä ja fiksu ihminen.

Anu ilmaantuu lukijoiden tietoisuuteen ensimmäisen kerran rippikoulussa, siinä unohtumattomassa kohtauksessa, jossa luokan kovis ei osaa vastata kysymykseen, mikä on synti. Tällöin kirkkoherra kääntyy Anun puoleen: "Sano sinä se tuolle viattomalle." Anu vastaa klassisella kysymyksellä, joka saa hänet heti vaikuttamaan tyhmältä blondilta: "En mä nyt oikein tiedä, mutta onko tanssiminen syntiä?"

Kun Atte ja Rane aikansa kiehnäävät Anun ympärillä, Anu ihastuu Atteen ja osoittautuu älykkääksi, empaattiseksi ja neuvokkaaksi nuoreksi neidoksi, joka analysoi nerokkaasti Aten ja Ranen loppuriidan syyn: Rane ei ole Atelle käärmeissään siitä, että tämä vei Anun, vaan hän on oikeastaan Anulle mustasukkainen Atesta. Kun Atte ja Anu yrittelevät yhdyntää ensimmäisen kerran, osoittautuu, että Atella ei ole kondomeita mukana, mutta kaukaa viisaana Paremman Sukupuolen edustajana Anu on tietenkin varannut olkalaukkuunsa paketillisen. Luonnollisestikin Anu lohduttelee Attea ensimmäisen yhdynnän mentyä poskelleen pojan nyyhkiessä, että "sinä tarvitset paremman rakastajan, Anu" - miehen roolihan on ennen kaikkea olla naisen "rakastaja", palvelija ja passaaja.

Naiseläjät ovat täällä Blogistanissakin erinäisiä kertoja valitelleet sitä, että kivat, ujot nörttipojat muka haaveilevat vain luokan kaunottaresta, pornoelokuvien sankarittarista tai Anna Kurnikovan anatomisesti oikean kaltaisesta nakukuvasta (minun nuoruudessani se oli Taija Raen luonnollisen kokoinen jättilakana Panon Maailman keskiaukeamalta - pornolehden nimi muutettu) eivätkä koskaan katsokaan kivoihin, ujoihin nörttityttöihin päin. Jos näin on, siihen ei todellakaan ole syynä porno, Kurnikova eikä Rae, vaan Mämmilän tai romanttisten komedioiden kaltaiset kulttuurituotteet, joiden naiskuva on järjettömän, epärealistisen myönteinen. Anu on luokan kaunotar ja vaikuttaa aluksi tyhmältä blondilta. Jostain kumman syystä hän ei tupakoi, vaikka luokan kaunotar, joka elää kauneudestaan, tupakoi aina. Hän rakastuu Atteen, mikä on piinallisen epäuskottavaa. Rane on ehdottomasti YTM-hyppyritukka par excellence: rikkaan pankinjohtajan poika, jota kiinnostaa - kuten Atte toteaa - tasan kaksi asiaa: päästä ajamaan ja naimaan. Jos tämän maailman Anut jostain tykkäävät, niin nimenomaan suoraviivaisista ja liikoja murehtimattomista pojista, joiden prioriteeteissa autoilu ja sukupuoliyhdyntä ovat etusijalla.

Ei siinä mitään, kyllähän mukavia ja neuvokkaita tyttöjä on oikeasti olemassa. Niitä vain on turha hakea sieltä luokan kaunottarien joukosta, vaikka olen minä toki tuntenut muutaman sekä hyvän että kauniin nuoren naisen. Mutta se minua hiukkasen suututtaa, että naisten systemaattisesta mielistelystä on tullut ns. laatukulttuurin ja laatuviihteen tavaramerkki. "Ohut" tai "stereotyyppinen" naiskuva on yksi suurimpia moitteita, joita kirjalle tai elokuvalle voidaan esittää. Naisten pitää aina olla monisyisiä persoonallisuuksia, samalla kun miehet voidaan aina latistaa Ranen kaltaisiksi tyhmiksi haljuliineiksi.

Hyvä esimerkki tästä on Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi. Kirjassa esiintyy piinallisen epäuskottava sivuhenkilö: myyntimies - "kaupparatsu" - joka on "tyypillisen suomalaisen miehen" (tässä kohdin kuuluu nauraa pilkallisesti) "kommunikaatiokyvyttömyyttään" (tässä kohden pitää käkättää vieläkin räkäisemmin) jäänyt vaimotta ja ostanut itselleen seksiorjan Filippiineiltä. Mies hakkaa ja raiskaa tyttöään, eikä hänen ajatuksiaan koskaan kuvata. Filippiiniläistytöllä sitä vastoin on paljonkin kiinnostavia mietteitä, joita toki kukaan ei ole kuulemassa, koska kukaan ei osaa hänen kieltään, kaikkein vähiten mies. Kehitysmaan kouluttamaton maalaistyttö on kiintoisa, monisyinen persoona - onhan hän nainen, siis parempien ihmisten edustaja. Suomalainen heteromies - taitaa itse asiassa olla ainoa tarinassa esiintyvä heteromies, koska suurimmaksi osaksi tapahtumat sijoittuvat homomaailmaan - on pelkkä väkivaltainen, raiskaava, naista rääkkäävä ja homoja hakkaava luonnonvoima, joka pitää kaikkia terrorin vallassa, jolla ei ole kieltä, mieltä eikä kykyä keskustella ja sovitella. Homot ovat sitä vastoin miltei naisen veroisia persoonallisuuksia, mutta koska hekin ovat vain miehiä, heidän ihmissuhteensa ja seksuaalisuhteensa ovat miehisen epäkypsiä, lähinnä ikuisen murrosiän näköalattomia ihastuksia ja iskemisiä. Löytyyhän sieltä se lihavampi ja rumempi homomieskin alempitasoisten miesten samastumiskohteeksi; luonnollisesti hän ihastuu toivottomasti ylempitasoiseen homoon, ja koska alempitasoinen mies on niin kirjoissa kuin tosielämässäkin yhtä ihmisarvotonta tykinruokaa kuin keisari Pirkin turvamiehet Ihmisraunio ja Tuikkuimuri, hän joutuu tietysti raivostuneen peikon repimäksi.

Olen ennenkin tolkuttanut siitä, että Sinisalon kaupparatsu on henkilönä rakennettu ei ainoastaan ohueksi, vaan piinallisen epäuskottavaksi: kauppamatkustajan ammattiin kuuluu olla lipevä ja suustaan luonnonväärä myyntimies, joka pystyy kauppaamaan sekä tavarat asiakkaalle että peniksensä kapakan kauneimmalle naiselle. Uskottavampi tästä tyypistä tulisi, jos hän olisi pahasti alkoholisoitunut (maailmaa kiertäessä pitää juoda viinaa) ja laiminlöisi vaimoaan sekä seksuaalisesti että muutenkin (koska maailman naiset ja heidän tyydyttämisensä vievät kaiken huomion). Mutta koska kyse on suomalaisesta heteromiehestä, jonka rasistinen, solvaava ja kirjallisuutena täysin tasoton kuvaaminen on poliittisesti korrektia, kukaan ei tietenkään kyseenalaistanut teoksen taiteellisia ansioita moisen pikkuseikan vuoksi.

Ei kukaan - paitsi minä. Kun Sinisalo tuli Turun Kirjakahvilaan puhumaan kirjastaan, esitin tätä myyntimieshahmoa koskevia kysymyksiä. Hän jopa myönsi, että monet suomalaiset miehet, jotka eivät ole muulla tavalla päässeet naimisiin, kohtelevat thaimaalaista tai filippiiniläistä vaimoaan kunnioittavasti ja hellästi, kun nyt ovat sellaisen saaneet; ja toisaalta thaimaalaiselle tai filippiiniläiselle vaimolle voi olla eräänlainen ammatillinen kunniakysymys tulla hyväksi ja osaavaksi emännäksi, joka hoitaa kodin. (Tämä on tietysti suomalaisten naisten mielestä hirvittävä ajatuskin: voiko heidän silmissään olla mitään halveksittavampaa kuin nainen, jonka kunnianhimona on olla hyvä vaimo suomalaiselle miehelle?) Mutta koska tämä tuontivaimoa rääkkäävä suomalainen mies nyt oli eräänlainen yleisesti tunnettu klisee tai stage character, valmis näyttämöhahmo, ikään kuin Harlekiini tai Pulcinella commedia dell'artessa, niin Sinisalo katsoi oikeudekseen kirjailijana hyödyntää tällaista hahmoa.

Eli siis: kyllä minä tiedän, että on olemassa fiksuja juutalaisia/neekereitä/arabeja, minä nyt vain hyödynnän tällaista yleisessä tiedossa olevaa kirjallista kliseetä konkkanokkaisesta juutalaiskiskurista/tyhmästä ja laiskasta aidsinsyömästä nekrusta/koraania plaraavasta hullusta terroristirättipäästä. Mitään muuta kliseetä ei olisi takuulla kirjan arvosteluissa sivuutettu noin vaieten. Suomalaista heteromiestä saa sylkeä ja solvata vaikka Finlandia-palkintoon asti.

Minusta suurin osa nuorista naisista ei ansaitsisi tuon parempaa kohtelua missään kirjallisessa tuotteessa. Odotan kärsimättömänä, milloin sarjakuviin ja kirjoihin alkaa ilmaantua uskottavan tyhmiä, vastenmielisiä tai edes rajallisia naishahmoja: tupakoivia, sivistymättömiä, omahyväisiä, rääväsuisia, tyhmiä, laiskoja, itsekkäitä, suvaitsemattomia, alkoholisoituneita. Tai edes hyväätarkoittavia, mutta näkökulmaltaan ja maailmankuvaltaan niin ahtaita, etteivät kykene ymmärtämään nörttimiestä, joka tavoittelee taivaita, kuten mies on luotu tavoittelemaan - alalla tai toisella.

25 kommenttia:

  1. Olen itsekin aika ylpeä, tuntuu siltä että kerrankin sain sanottua loppuun asti.

    Herää kysymys, mistä esim. Mämmilän epärealistinen naiskuva tulee. Miksi ns. laatuviihteen tunnistaa siitä, että naiset ovat luonnottoman hyviä ja hienoja ja reiluja ihmisiä? Onko niin, että näitä juttuja käsikirjoittavat ex-nörtit, jotka haluavat tavallaan kirjoittaa oman nuoruutensa uusiksi, niin, että juuri he tällä kertaa saavat prinsessan ja valtakunnan?

    Är det ock en annan,
    som du givit har din hand,
    jag är dock din, du är dock min
    i mina drömmars land.


    Vai onko pikemminkin niin, että Tarmo Koivisto oli joutunut feministipropagandan uhriksi ja kuvitteli, että nykynaiset oikeasti olivat jotain oleellisesti muuta kuin valistumattomampien aikojen tyhmät akat?

    VastaaPoista
  2. Mulla on sellainen teoria, että kaikki selittyy toisella maailmansodalla. Aina kun eurot käyttäytyvät omituisen mielenvikaisesti, tavalla tai toisella taustalla luikkii maailmansodan haamu.

    Parhaiten tämä näkyy kaikenlaisessa toiseuden kohtaamisessa. Islamismia ei tunnisteta totalitaariseksi hegemoniaan pyrkiväksi vallankumoukselliseksi voimaksi, koska sen harjoittajilla on Toisen suojakaapu ja me kaikki olemme vieläkin romuna siitä, miten paska jätkä Aatu oli ja miten elukoiksi saksalaiset käyttäytyvät.

    Koska naisasialiike on onnistunut liittämään naiset Toisien klusteriin (ymmärtääkseni aikoinaan, vaikka ei enää, oikeutetusti), samat hyvän käytöksen vaatimukset kohdistuvat myös naisista puhumiseen.

    VastaaPoista
  3. Siis käyttäytyivät. Korjauksena edelliseen. Saksalaiset käyttäytyivät, siinä piti olla imperfekti.

    VastaaPoista
  4. Mämmilä oli hyvä sarjakuva. Hesarin kuukausiliite julkaisi sitä ainakin 1980-luvulla. Anun, Aten ja Ranen lisäksi muistan myöhemmistä osista pakolaispesueen. Kerran heidän talonsa ohi ajeli savolaisia kantti-Ladallaan ja nähdessään mustan perheen pirtin pihalla, isäntä huusi: "Kahtokkee, kahtokkee! Niekerljöetä!" Somali-isäntä suuttui ja meni sättimään savolaista tyyliin: "Sina olla ryssa ku sina ajaa Lada ja puhu hoono soomi. Mene pois. Kollaa kesta!"

    Mitä Sinisalon tuotantoon tulee, niin en ole osannut pitää sitä mitenkään sellaisessa asemassa, etteikö sen tyyliin nimenomaan kuuluisi yksinkertaiset yleistykset. Olivathan Korkeajännityksissäkin saksalaiset vakaumuksellisia natseja, jotka osasivat puhua noin kolmen sanan verran.

    Mitä taas tulee muihin asioihin, niin minä en muista 1980-luvun hämäläisen työläiskaupungin koulumaailmasta minkäänlaista positiivista korrelaatiota tyttöjen ulkonäön ja tupakoinnin kesken. Eikä Mämmilän luoma naiskuva minusta ollut silloin eikä edelleenkään mitenkään epärealistinen. Minusta nuoret olivat silloin pääsääntöisesti aika kilttejä toisilleen. Tietysti jotkut (pojat) joivat viinaa ja saattoivat tapella kännissä, mutta se oli lähinnä kertaluonteista hölmöilyä. En muista minkäänlaista sukupuolten sotaa tai sortotoimia suuntaan tai toiseen sellaisena kuin mistä nyt kuulee eri tahojen toisiaan syyttävän. Enemmän se oli sellaista rauhanomaista rinnakkaiseloa ja yhdessä hengailua.

    Sanottakoon vielä, että oma viiteryhmäni ei ollut mikään seurakuntanuorten porukka, vaan lähinnä ammis-henkinen mopoista, kevytmoottoripyöristä ja monttuautoista sekä jossain määrin urheilusta kiinnostunut, talvella jääkiekkoa lätkinyt suuri harmaa massa, josta suuntaan tai toiseen poikkeavia oli äärimmäisen vähän jos yhtään. Varsinkin 80-luvun puolivälissä nuorisokulttuuri oli kovin yhdenmukainen ainakin pikkukaupungissa.

    Näkökulmaeroista tässä kai on kysymys. Ymmärtääkseni et katsellut aikanasi asioita niinkään sieltä suuren massan sisältä. Ja ehkä Varkaus oli erilainen ympäristö. Tämä on vähän ilkeästi sanottu, mutta kun olen joskus katsonut muuatta mitä ilmeisimmin sikäläistä blogia (http://www.janinsivut.net), on ollut vaikea olla ajattelematta, että Varkaus voi olla edelleenkin, miten sen nyt sanoisi, aika mielenkiintoinen paikka.

    VastaaPoista
  5. Hyvärinen,

    ei mullakaan ole sellaisia kokemuksia (kuin vasta paljon yli 20-vuotiaana) että naiset olisivat jotenkin erikseen kamalia ja pahoja, mutta tunnistan vähän helkkarin hyvin Panun esittelemän jutun, että naishahmot fiktiossa ovat tavattoman jaloja ja ihmeellisiä olentoja.

    Tossa muutama vuosi sitten oli sellainen kotimainen elokuva, missä joku psyko akka meni ihan boing ja alkoi kulkea ympäriinsä hakkaamassa ihmisiä sairaalaan. Hahmoa esittänyt näyttelijä sanoi jossain lehtijutussa yllättyneensä ihan hirveästi kun se sekopää nähtiin arvosteluissa jotenkin vahvana ja elämän hallintaan ottaneena, vaikka se oli täysi mulkku ja vaaraksi kaikille.

    VastaaPoista
  6. Islamismia ei tunnisteta totalitaariseksi hegemoniaan pyrkiväksi vallankumoukselliseksi voimaksi

    Totta helvetissä islamISMI sellaiseksi tunnistetaan. Nyt vain asia on niin, että kaikkien muslimien leimaaminen islamisteiksi ei yksinkertaisesti ole kestävä tie, jos halutaan pitää kiinni länsimaisesta demokratiasta. Siihen kuuluu oleellisena osana se, että muslimiakin pidetään lähtökohtaisesti potentiaalisena länsimaisena demokraattina.

    Kokonaan toinen juttu sitten on, että natsismikrapulan vuoksi vastustetaan täysin järkeviäkin turvatoimia, ja sen sijaan että vahvistettaisiin kepein ja porkkanoin maahanmuuttajien oikeutta muuttua suomalaisiksi mahdollisimman kivuttomasti, vahvistetaan maahanmuuttajien oikeutta olla muuttumatta suomalaisiksi.

    Esimerkiksi ruotsalaisten kurdinuorten nettiportaalissa feministejä on arvosteltu siitä, että maahanmuuttajanainen ei kiinnosta heitä. On aika kuvaavaa, että juuri nuori kurdinainen teki kriittisen ohjelman femakoista. Sillä taholla on aika paljon katkeruutta siitä, että maahanmuuttajanainen ei femakoillekaan kelpaa muuksi kuin tekosyyksi julistaa (kaikkien) miesten pahuutta ja (kaikkien) naisten sorrettuutta.

    Mutta ruotsalainen tai suomalainen feminismi ei tietenkään kannata musliminaisen oikeutta ruotsalaistua tai suomalaistua. Siihen kun kuuluisi oleellisena osana, että ajettaisiin musliminaiselle oikeutta maata ruotsalaisen/suomalaisen miehen kanssa. Ja se valkoisen länsimaisen miehen siitin on femakon mielestä niin inhottava elin, että musliminaisen on parempi olla omassa kulttuurissaan muslimimiehen hakattavana kuin tulla meidän kulttuuriimme sillä kauhealla pippelillä saastutettavaksi.

    VastaaPoista
  7. Hahmoa esittänyt näyttelijä sanoi jossain lehtijutussa yllättyneensä ihan hirveästi kun se sekopää nähtiin arvosteluissa jotenkin vahvana ja elämän hallintaan ottaneena, vaikka se oli täysi mulkku ja vaaraksi kaikille.

    Sepä se. Naiselta täysin psykopaattinen käytös on "voimanaisen" merkki ja sitä ihaillaan. Nuoret naiset käyttäytyvät luonnevikaisesti, koska sellainen esitetään toivottavana ja hienona asiana.

    VastaaPoista
  8. Täydellinen mies- ja naiskuva ei edes ole mahdollinen, mutta miehet ja naiset ovat kuitenkin olemassa koko ikänsä ja heillä periaatteessa on mahdollisuus oppia toisiltaan ajan saatossa. Minä syytänkin nuoruuden ihannointia ja murrosiän korostunutta asemaa kulttuurissa: Se on nähdäkseni jälleenrakennuskauden jäänne, ajan, jolloin oli sääntönä mennä naimisiin ja perustaa monadinen ydinperhe heti täysi-ikäisyyden koitettua. Tosiasiassa teinit ovat yksinkertaisesti tyhmiä, tyhmiä ja hyväksikäytettäviä, ovat olleet sitä ennen ja ovat yhä; toiset ovat tyhmiä laumahenkisyydessään, toiset sosiaalisessa kokemattomuudessaan, ja kaikki joutuvat joka päivä todistamaan toinen toisensa tyhmyyttä. Jostain syystä koululaitos näyttää sallivan tuonikäisten vajoamisen täydelliseen sosiaaliseen perspektiivittömyyteen.

    VastaaPoista
  9. Tosiasiassa teinit ovat yksinkertaisesti tyhmiä, tyhmiä ja hyväksikäytettäviä, ovat olleet sitä ennen ja ovat yhä; toiset ovat tyhmiä laumahenkisyydessään, toiset sosiaalisessa kokemattomuudessaan, ja kaikki joutuvat joka päivä todistamaan toinen toisensa tyhmyyttä. Jostain syystä koululaitos näyttää sallivan tuonikäisten vajoamisen täydelliseen sosiaaliseen perspektiivittömyyteen.

    Minähän olen jo sanonut eräitäkin kertoja, että ns. "nuorten oma maailma" on ammattirikollisten johtama natsismi, joka aikuisten on velvollisuus repiä kaksin käsin alas.

    VastaaPoista
  10. Panu,

    nyt säkin teit sen. Menet sanomaan jotain poikkipuolista kenestäkään tai mistään Toiseuden mystisestä kantajasta, niin jopa alkaa kuoro huutaa että ei saa yleistää. Mitä ihmettä toi tähän edes liittyi, että ei saa yleistää sitä koskemaan kaikkia muslimeja? Kuka tässä mistään kaikista muslimeista puhui?

    Huomaatko?

    VastaaPoista
  11. nyt säkin teit sen. Menet sanomaan jotain poikkipuolista kenestäkään tai mistään Toiseuden mystisestä kantajasta, niin jopa alkaa kuoro huutaa että ei saa yleistää.

    Voi, voi. Missä kohtaa sanoin niin? Sanoin mielestäni seuraavaa:
    - siitä ei ole erimielisyyttä, että islamISMI on oikea vaara
    - länsimainen demokratia lähtee siitä, että kaikkia tulee voida lähtökohtaisesti pitää potentiaalisina länsimaisina demokraatteina
    - toiseudenkohtaamisneuroosin takia sitten kuitenkaan ei osata tukea oikein muslimin sopeutumista yhteiskuntaan valtakulttuuristuvana yksilönä, vaan hänestä tehdään väkisin muslimi
    - mikä puolestaan ruokkii yhteiskunnasta syrjäytyviä erillisiä muslimialakulttuureita, joiden piirissä esim. islamismi pääsee kukoistamaan.

    Mitä kohtaa et ymmärtänyt?

    Olen muuten sitä mieltä, että jos sinulla on pakonomainen tarve sotkea muslimit, islam ja islamismi joka helvetin asiaan, myös niihin liittymättömiin, jotain aasinsiltaa myöten, sinulla on asiasta pakkoneuroosi. Paranna se ennen kuin tulet keskustelemaan.

    VastaaPoista
  12. Homman juoni oli siinä, että sinä riensit kiireemmän kaupalla torjumaan väitettä, jota minä en esittänyt ollenkaan, enkä ole esittänyt, enkä tule esittämään, ja jota juuri kukaan muukaan ei esitä jos Lehto-Sepiä lasketa mukaan.

    Sitä mä tarkoitin.

    Enkä mä mitään muslimeja mihinkään sotke. Muslimeja on 1,4 miljardia ja se on ihan liian iso porukka, että siitä voisi olla mitään yhtenäistä mieltä. Mä puhun ihan paljasta poliittista politiikkaa ja se, että mä joudun kerta toisensa jälkeen selittämään tän saman, osoittaa parhaiten että ylempänä olin oikeassa.

    VastaaPoista
  13. toiseudenkohtaamisneuroosin takia sitten kuitenkaan ei osata tukea oikein muslimin sopeutumista yhteiskuntaan valtakulttuuristuvana yksilönä, vaan hänestä tehdään väkisin muslimi

    Vielä tarkentaakseni: "ei osata tukea oikein muslimin sopeutumista yhteiskuntaan valtakulttuuristuvana yksilönä, vaan hänestä tehdään väkisin muslimikollektiivin jäsen."

    Ja siinä kollektivisoinnissa ovat mukana sekä islamistimörköjen maalaajat että sinisilmäisimmät antirasistit omalta osaltaan. Muuten: Ranskan huivikielto oli mielestäni pääpiirteissään oikea toimenpide.

    VastaaPoista
  14. Homman juoni oli siinä, että sinä riensit kiireemmän kaupalla torjumaan väitettä, jota minä en esittänyt ollenkaan

    Homman juoni on siinä, että sinulla on muslimineuroosi, joka alkaa ottaa vittu vähitellen pannuun, koska sun kanssasi ei voi puhua edes päivän säästä ilman että sä alat puhua muslimeista. Hoida nyt saatana neuroosis kuntoon, koska se vittu on IHAN SUN OMA NEUROOSIS.

    VastaaPoista
  15. OK,

    nyt aletaan taas ymmärtää toisiamme. Olen samaa mieltä. Jos käyt kurkkaamassa mun uusimman, huomaat että hulluudella ei ole rajoja.

    Mäkin olen sitä mieltä, että Ranskan huivikielto oli hyvä asia. Itse asiassa aletaan olla niillä rajoilla, että ei pitäisi enää antaa missään periksi ollenkaan.

    VastaaPoista
  16. Kah, siihen tuli rumempaa puhetta väliin sillä aikaa kun kirjoitin edellistä.

    OK-alkuinen postaukseni siis viittasi siihen edelliseen, mikä tiedoksi kaikille.

    Mä vähän luulen Panu, että sulla maailman kaikista ihmisistä ei ole mitään varaa kuittailla kenenkään monomanioista tai neurooseista.

    Toi islamismiesimerkki ylempänä nyt vain mun mielestä valaisi parhaiten sitä, mitä yritin sanoa naisasiasta. Ehkä hylätään tämä sivupolku?

    VastaaPoista
  17. Sulle ei sitten edelleenkään mene jakeluun, että mua voisi vituttaa se, että sä käännät keskustelun tohon sun mieliaiheeseen vaikka alettaisiin puhua mistä hyvänsä. Keskity kuule noihin muslimijuttuihis ihan vaan keskenäs, mutta pysy vittu poissa täältä niin kauan kuin et osaa muusta puhua. Olenko tehnyt asian kyllin selväksi, vai pitääkö vääntää rautalangasta:

    bismillahi rahmani rahim:

    sinä puhua muslimit sinun oma blogi
    sinä pysyä aihe kun sinä tulla minun blogi

    ja allah akbar sen päälle.

    VastaaPoista
  18. Kuitti tähän. Kyllä toi sopii. Sun blogi.

    VastaaPoista
  19. Minä en muuten muista tuota suomalaista elokuvaa, mutta muistan erään dokumentin iranilaissyntyisestä ruotsalaisesta räppääjätytöstä, jolla oli junttimuslimiperheensä jäljiltä pahat traumat ja joka sitten oli ilmeisesti sekoillut niin huumeiden kuin seksinkin kanssa, ja joka sitten oli siirtynyt tekemään sellaista artikuloimatonta raivoa ilmentävää räppimusiikkia ja harrasti käsittääkseni Madonna- ja Sinéad O'Connor -osaston lavatempauksia. Mimmi oli selvästi sekaisin kuin käkikello, ja sen "taide" oli tämän sekaisuuden ilmentämistä, mutta vahvana voimanaisena sitäkin ylistettiin.

    Ja tässä on toinen ongelma: Selvästi tasapainottomien naisten yritykset käsitellä hulluuttaan taiteellisesti tai kirjallisesti (tämän mimmin räppi, tai jonkun Valerie Solanasin miesvihamanifesti) ylistetään vahvan ja upean voimanaiseuden osoituksiksi ja ao. voimanaiset nostetaan esikuviksi.

    Meikäläisen naisvihapurkaukset, jotka ovat viimeisen päälle samaa kamaa toisesta suunnasta, sitä vastoin julistetaan yhteiskunnallisesti vaaralliseksi misogyniaksi. :D

    VastaaPoista
  20. Palatakseni varsinaiseen aiheeseeni, josta lähdettiin sivupolulle: se johtuu siitä, että sä et ole Toinen (mikä on muuten Toisen vastakohta? Ensimmäinen? Itse?).

    Sulla on aika hyvällä alulla toiseudenkehittämisprojekti tän AT-osaston kanssa tietysti, mutta luultavasti joudut tahkoamaan vielä kymmenen vuotta, ennen kuin alat olla Virallinen Toinen.

    VastaaPoista
  21. Ei siihen välttämättä niin kauaa mene. Kyllähän sinä tiedät, että kapitalistinen markkinatalous, tuo maailman paras talousjärjestelmä, rekryää taukoamatta minunkaltaisiani öyhöttäjiä Virallisiksi Toisikseen ja jaloiksi villeikseen. Jääkööt yksityiskohdat kertomatta, mutta jos asiat kehittyvät oikeaan suuntaan, saatat päätyä lukemaan plökittämistäni odottamattomattomasta mediatahosta. Kapitalistinen markkinatalous on näet kosiskellut. Tarkemmin en kerro.

    VastaaPoista
  22. Onnea vaan.

    Mutta ikävä kyllä se ei vielä riitä. Tie Auktorisoiduksi Toiseksi on pitkä.

    Naisliikkeen juuret ovat toisessa maailmansodassa (joka siis todellakin selittää kaiken, usko pois), jonka aikana jenkeissä mimmit pääsivät töihin ja saivat omaa rahaa. Sitten 50-luvulla ruvettiin ihmettelemään kun sitä omaa rahaa yritettiin ottaa pois jnpp jnpp. Akateemista naistutkimusta alkoi kai vakavammin olla joskus 80-luvulla ja vasta nykyisin femmarit alkavat olla kunnolla hegemonisessa asemassa.

    Toisaalta on tietysti niin, että tapahtumisen tahti maailmassa on kiihtynyt ja niinkin, että voit hyödyntää valmiita rakenteita toiseutumisessasi, mutta toisaalta nykyiset toiseutuneet puolustavat asemiaan henkeen ja vereen. Pidän kiinni kymmenen vuoden arviostani.

    Ehkä vuonna 2016 perustetaan ensimmäinen ATM-tutkimuksen professuuri ja nuoret miehet sankoin joukoin virtaavat jalkojesi juureen tiedostamaan kipeän syvästi.

    VastaaPoista
  23. Tärkein meinasi unohtua: jalkojesi juureen ryntäävät tiedostavat nuoret miehet kautta akateemisen maailman alkavat asettaa aisan jakamisen ehdoksi tytön perehtyneisyyden Panun ajatteluun.

    VastaaPoista
  24. Junakohtaus: "(mikä on muuten Toisen vastakohta? Ensimmäinen? Itse?)"

    Ainakin joissakin englanninkielisissä lähteissä (en muista enää oliko tämä erottelu peräisin alunperin Lacanilta) käytetään pienellä kirjoitettua ilmausta the other kuvaamaan alistetusssa asemassa olevaa toista ja isolla kirjoitettua ilmausta The Other sen vastakohtana eli kuvaamaan hierarkiassa ylempänä olevaa toiseutta (eli seminaarissani, jossa käsittelin mm. Mansfieldin toiseuden kuvausta uusiseelantaisessa luokkayhteiskunnassa ns. työväenluokka oli yläluokan näkökulmasta the other ja yläluokka työväenluokan näkökulmasta The Other). Omasta näkökulmasta itse olisi sitten varmaan Itse ja muut (omaan viiteryhmään kuulumattomat) toisia tai Toisia sen mukaan kokeeko heidän olevan alapuolellaan vai yläpuolellaan. Varmuuden vuoksi huomautettakoon, että meillä Vaasassa englannin kielen syventäviin opintoihin kuuluu (tai ainakin kuului ennen tutkintorakenneuudistusta) pakollisena seminaari sekä kirjallisuudesta että kieli- tai käännöstieteestä eli kirjallisuustiede ei varsinaisesti ole minun alaani.

    VastaaPoista

Kommentit on suljettu. Jos ajattelit kirjoittaa tänne jotain paskaa, niin tiedoksesi: siitä ei tule mitään nyt eikä koskaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.