Ilja Janitskin ja Johan Bäckman ovat nyt päässeet käräjille. Viimeksi kuulemieni väliaikatietojen mukaan Iljaa uhkaa reilu vuosi ehdotonta häkitystä, kun taas Bäckmanin vankilatuomio jäänee ehdolliseksi. Moraalisesti katsoen kummankin herran pitäisi saada vähintään elinkautinen ja tyrmän avain heittää jorpakkoon, koska on selvää, ettei heistä ikinä saada tuotteliaita ja hyödyllisiä kansalaisia tähän maahan. Valitettavasti, heh heh, kaikenlaiset vihervasemmistolaiset hyysäävät rikollisia, joten laki ei rankaise roistoja kuten pitäisi.
Ilja Janitskin och Johan Bäckman bragtes äntligen inför rätta. Enligt de senaste uppgifterna hotas Ilja av mer än ett år ovillkorligt fängelse, medan Bäckman endast torde ha en villkorlig dom. Moraliskt sett borde givetvis bägge herrarna få livslång fängelsedom och nycklarna till deras celler slängas i diket, ty det är självklart att de aldrig kommer att civiliseras till produktiva och nyttiga medborgare. Dessvärre skämmer allehanda gröna och vänstermänniskor (haha) bort kriminella, vilket innebär att lagen inte straffar skurkar som den borde.
(Ja edellisen kappaleen viimeinen lause oli tietenkin pilaa, huumoria, vitsi. Itse asiassa rangaistukset ovat Suomessa olleet lieviä ja vankeustuomiot lyhyitä siitä saakka kun olimme "orjia ounaan herran", eli tsaarin valtakunnan alamaisia. Koska rahvasta tulee valistaa isänmaan historiasta, mainitsen taas kerran Nikke Pärmin, joka oli nuorena miehenä syyllistynyt pikaistuksissa tehtyyn tappoon ja istunut siitä kolme vuotta kiven sisässä. Siis kolme vuotta henkirikoksesta - törkeästä kunnianloukkauksestakin voi periaatteessa saada kaksi vuotta. Tuomionsa jälkeen, kuten tiedetään, Pärmi ansioitui jääkärinä ja toisessa maailmansodassa vangeista kootun pataljoonan komentajana; lisäksi hän onnistui rauhoittamaan Nivalan ns. konikapinan vuonna 1932 ilman kuolonuhreja.)
(Och den sista meningen i det föregående avsnittet var givetvis ett skämt, en vits, humor. I själva verket har straffen varit lindriga i Finland sedan vi varit "slavar under en girig herre", dvs undersåtar i tsarriket. Pöbeln bör alltid upplysas om fosterlandets historia, varför jag en gång till nämner Nikke Pärmi, som i unga år dödat en man i hastigt mod och suttit tre år inne för detta brott. Tre år för ett dråp alltså - när man i princip kan få två år för grov ärekränkning. Som bekant utmärkte sig Pärmi efter sitt fängelsestraff som medlem i jägarrörelsen och senare i andra världskriget som kommendör för en bataljon sammansatt av straffångar; dessutom lyckades han år 1932 lugna ner det så kallade hästupproret i Nivala utan dödsoffer.)
Janitskinin ja Bäckmanin, noiden veljesten kuin ilvesten, nousu yhtaikaa sekä oikeuden eteen että median parrasvaloihin ainakin tuo yleiseen tietoisuuteen lopultakin erään tosiseikan, joka meille nettinatsiterrorin uhreille on ollut selvää hyvinkin kymmenen vuotta: että ns. maahanmuuttokriittisyys on saman porukan heiniä kuin bäckmanilainen Venäjän arvostelijoiden vainoaminen. Rasismia ei siksi voida enää pitää "isänmaallisuutena", vaan pikemminkin aktiivisena isänmaanvastaisuutena, johon liittyy pyrkimys viedä isänmaan itsenäisyys ja alistaa Suomi läpikotaisin pahantahtoisen fasistisen Venäjän orjuuteen.
Att de såta stallbröderna Janitskin och Bäckman samtidigt både hamnar inför rätta och stiger fram i mediernas rampljus bringar till allmänt medvetande ett faktum som stått klart för oss, offer till nazisternas online-terror, sedan tio år tillbaka: att s k invandringskritiker i praktiken är samma gäng som Bäckmanälskare som förföljer alla som kritiserar Ryssland. Rasism kan sålunda inte längre ses som "fosterländskhet", utan som aktivt fosterlandsförräderi med syftet att skrota fosterlandets självständighet och förslava Finland under det alltigenom illvilliga, fascistiska Ryssland.