Persuilla on vaikeuksia ymmärtää näitä akateemisia lainauskäytäntöjä. Siksi he eivät tajua sitäkään, miksi tästä Huhtasaaren tapauksesta kohkataan. Minäpä selitän.
Sinä Puli-Arska ja ystäväsi Tenu-Reiska juotte mielellänne viinaa. Se on elämänne ainoa ilo. Siksi se on teille tärkeää.
Yhteinen viinapullo pitää jakaa tasan ja rehellisesti. Kummankaan ei pidä juoda enemmän viinaa kuin toisen. Muuten vähemmälle viinalle jäänyt suuttuu ja tappaa. Viinavarkaalle et anna armoa. Se on sinun, Puli-Arskan, ankara sääntö. Tenu-Reiskan sinulta varastama ja juoma viina on iäksi mennyt. Sinä et koskaan saa sitä juotavaksesi. Siksi haluat antaa hänelle ankaran rangaistuksen.
Nyt minun pitää selittää sinulle työ ja opiskelu. Kumpikin on hyvin ikävä asia. Työ ja opiskelu ovat tylsää ja väsyttävää touhua. Niiden aikana ei saa juoda viinaa. Vasta työpäivän tai opiskelun jälkeen saa juoda viinaa. Opiskelu kestää monta vuotta. Sitten saa todistuksen. Todistus on ikään kuin lupa juoda viinaa. Ajattele! Monta vuotta juomatta viinaa, kovaa työtä, ja vasta sitten lupa. Sinäkin varmasti osaisit pitää sellaista lupaa arvossa.
Toinen opiskelija opiskeli. Hän ei juonut viinaa. Hänen piti olla juomatta viinaa. Hän teki opiskelutyön. Sitten hän sai todistuksen. Siis luvan juoda viinaa. Pitkän työn ja ilman viinaa olemisen jälkeen. Laura ei tehnyt sellaista opiskelutyötä. Hän varasti toisen opiskelutyön, eli luvan juoda viinaa. Kuin olisi varastanut toisen viinan.
Ymmärrätkö nyt? Sinäkin suutut viinan varkaudesta. Toisen juoma viina on sinulta ikuisesti mennyt. Lauran tekemä oli yhtä paha.
(Edellisessä tietysti "viinaa" ja "viinan juontia" käytetään vertauskuvana kaikille niille mukaville asioille, joita teemme silloin kun emme ole töissä tai opiskele. Puli-Arskalle ja Tenu-Reiskalle nämä selitetään parhaiten sanomalla, että työ ja opiskelu tarkoittavat viinanjuontikieltoa.)