Halla-aho ei tietenkään ole fyysisessä mielessä kuollut, mutta merkittävänä poliittisena voimana kyllä. Mikäkö saa minut sanomaan näin? No tietenkin se, että Tuomas Enbuske on uskaltanut kirjoittaa hänestä jota kuinkin halveksuvaan sävyyn uusimmassa blogilöpinässään. Aikaisemmin Enbuske oli innokkaana silittelemässä myötäkarvaan kaikenlaisia äärioikeistolaisia häiriköitä samanlaisen logiikan perusteella kuin hänenlaisensa älyllisesti laiskat ja vetelät liberaalit yleensäkin. Nyt hän kirjoitti jutun, joka olisi voinut olla minun näppikseltäni.
Jussi Halla-aho, ledaren för extremhögern i Finland, är naturligtvis inte fysiskt död, men som politisk kraft är han det. Varför vågar jag påstå så? Därför att Tuomas Enbuske, av alla människor, i sin nyaste bloggdrapa yttrat sig i rätt föraktfull ton om honom. Tidigare brukade Enbuske, som det anstår en intellektuellt lat och feg liberal, alltid stryka högerextremistiska plågoris medhårs. Nu har han skrivit en artikel som jag utan vidare kunde skriva under.
Siinä vaiheessa kun Enbuske, jota ei tosiaan ole koskaan vaivannut sen enempää omaperäisyys kuin rohkeuskaan, kirjoittaa kriittisen jutun persuista ja Halla-ahosta, voi sanoa että persut ja Halla-aho ovat mennyttä. Kaikkien opportunistien tapaan myös Enbuske on hyvä haistamaan minne päin tuuli puhaltaa, ja siinä vaiheessa kun hän pitää Halkkua pilkkanaan, luihuliinin poliittinen ura alkaa olla sillä taputeltu. Kuollutta ruumista uskaltaa potkia Enbuskekin.
När Enbuske, som aldrig utmärkt sig vare sig med originalitet eller mod, skriver ett kritiskt kåseri om sannfinnarna och Halla-aho, kan man säga att det är slut med sannfinnarna och Halla-aho. Som alla opportunister har Enbuske en fin näsa för vartåt vinden blåser, och när han börjar förlöjliga Halla-aho, kan man räkna med att slyngelns politiska karriär är förbi. Ett lik vågar t o m Enbuske sparka på.
PS: Halla-aho on sen jälkeen esiintynyt julkisuudessa ensinnäkin ottamalla Venäjä-kriittistä kantaa. On pojalla otsaa, kun on ensin kerännyt kaikki Venäjää ihailevat oikeistototalitaristit kannattajajoukkoihinsa. Toinen ulostulo käsitteli perussuomalaisen puolueen tulevaisuutta: hän haluaa siitä "haittamaahanmuuttoon" (tummaihoiseen maahanmuuttoon) keskittyvän protestipuolueen, koska puolue ei voi profiloitua esim. sosiaalipolitiikasta (koska hänellä ja hänen kannattajillaan ei ole siitä, eikä mistään muustakaan, tietoja eikä mielipiteitä, paitsi "maahanmuuttajat pois"). Eli siis Halla-aho jatkaa vanhan viisun veivaamista jo toista vuosikymmentä, vaikka puolueessakin näkyy jo kyllästyminen.
PS: Sedan Enbuskes kåseri tryckts har Halla-aho hunnit komma med två mediesynliga ställningstaganden. För det första har han försökt framstå som en Rysslandkritiker, vilket är höjden av fräckhet, med tanke på att han i praktiken samlat ihop och organiserat till en rörelse alla högertotalitarister som i det här landet älskar Ryssland. Hans andra medieyttrande handlade om sannfinnarnas framtid: han vill att de hädanefter ska framstå som ett protestparti inriktat på att bekämpa "skadlig" - dvs mörkhyad - invandring. Partiet kan inte profilera i socialpolitik eller någonting annat, eftersom varken han eller någon av hans beundrare förstår sig på sådana saker och eftersom de inte har någonting att säga om någonting, annat än "bort med invandrarna". Halla-aho tänker alltså fortsätta med sin gamla raspiga slagdänga som han spelat i mer än tie år, trots att även en del partikamrater verkar ha tröttnat på den.