Kyseessä on tosin niinkin lievävaikutteinen aine kuin kannabis. Prätkäjengiläisiin yhdistetään yleisessä tietoisuudessa huomattavasti äreämmät huumeet, lähinnä kai amfetamiini. Marihuanasta ei taida saada riittävää pärinää.
Viikon toinen persujuoru liittyy Olli Immoseen, joka kertoo haaveilleensa ennen poliittista uraansa lakimiehen tai kirjailijan ammatista. Hän uhkaa peräti ilahduttaa meitä kansallismielistä kirjallisuutta kirjoittamalla. Ollin taannoisten englanninkielisten aatejulistusten jälkeen voi varmaankin odottaa, ettei hän niitä kirjoja ainakaan suomeksi kirjoita, vaan oikeasti osaamallaan kielellä.
Tietysti tämä selittää melko aukottomasti, miksi Olli on liittynyt puolueeseen, joka käytännön toiminnastaan päätellen pyrkii hävittämään Suomesta niin laillisuuden kuin kirjallisuuden. Ammattikateushan siinä on taustalla. Kun hänestä ei tullut lakimiestä, niin sitten tuhotaan koko laki, ja kun hänen rahkeillaan ei kirjailijaksi toistaiseksi ole päässyt, tuhotaan oikeiltakin lahjakkuuksilta uramahdollisuudet. Sitten kun julkaistuksi kirjailijaksi ei enää pääse lahjakkuudella, vaan julkisuustyrkkyydellä ja medianäkyvyydellä, Ollillakin on mahdollisuus saada tuherruksensa painettuina paperille ja kansien väliin.
Seuraava persutarina tulee Kotkasta. Sehän on tunnetusti villien ja raakojen miesten kaupunki jopa persujen mittapuulla. Persuhenkisesti ehdotan kotkalaisen barbarian johtuvan siitä, että kyseessä on satamakaupunki, jonka tapoihin ulkomaalainen rikollinen alaluokka on vaikuttanut. Hiljattain eräs sikäläinen persuvaltuutettu herätti huomiota kuvalla konepistoolista, jolla hän toivoi aateveljien toivottavan maahanmuuttajat tervetulleiksi. Juttu oli sen verran karkeaa yllyttämistä, että siitä on ilmeisesti tulossa poliisitutkinta.
Juorupalvelumme iloksi konepistoolimiehen paikallinen puoluetoveri puolusteli, että mies oli ollut "euforisessa tilassa". Tavallisestihan persut puolustelevat itseään ja toisiaan väittämällä törkeyksien olleen humalan innoittamaa huumoria, eli "kännissä ja läpällä" tuli puhuttua kaikenlaista. "Euforinen tila" on jo jotain hienostuneempaa. Mutta mitäs se "euforinen tila" tarkoittaakaan? Huumevalistus kertoo meille, että esimerkiksi kannabiksen käytöstä seuraa "euforinen tila". Kun Lahdessakin persupäättäjälle on maistunut hamppu, niin herää kysymys, millaiset aineet mahtavat olla Kotkan persujen euforian takana.
Tähän ympyrän sulkeutumiseen voisi päättääkin tämän bloggauksen, mutta kerrotaan nyt lopuksi kaikkein mehevin juoru. Eräässä järvisuomalaisessa kunnassa paikallinen persupäättäjä herätti hiljattain huomiota propagandakokouksellaan, johon kutsui kunnan väkeä kuulemaan kauhutarinoita siitä, millainen vaara kuntaan sijoitettavien turvapaikanhakijoiden penikset ovat lapsille. (Sivumennen sanoen: paikkakunnan poliisi on tämän pakolaiskriisin yhteydessä hoitanut velvollisuutensa erinomaisesti ja vastuullisesti ja pyrkinyt lähinnä valamaan öljyä laineille.)
Mitään erityisen merkittävää tapauksessa ei muuten olisi - tuota samaa roskaahan persuilta kuulee alvariinsa - mutta mielenkiintoista on se, mitä hevosmiesten tietotoimisto on minulle kertonut. Kyseinen herrasmies on nimittäin jäänyt kiinni ja tuomittu työttömien yhdistyksen kassan kavaltamisesta.
Kuten eräs kaverini asian tiimoilta huomautti, ja minun on pakko kompata: on todella hätkähdyttävää, että persut esiintyvät työttömien etua ajavana puolueena, kun heidän riveissään on tällaisia tyyppejä. Mies puhaltaa työttömien rahat, ja sitten hänet äänestetään päättäjäksi työttömiä puolustamaan. No, kyllä kansa tietää, sano. Mölisevä nautalauma äänestää omaa teurastajaansa.
Som vanligt spelar hojgängen en viktig roll i veckans sannfinska nyheter - om de där gängen alls har någon annan än en historisk eller formell anknytning till mc-hobbyn. Men i alla fall: fullmäktigeledamoten J.R. från Lahtis, som sparkades ur sannfinländarna när hans medlemskap i en hojklubb blev bekant, åtalas nu för knarkbrott.
Tietysti tämä selittää melko aukottomasti, miksi Olli on liittynyt puolueeseen, joka käytännön toiminnastaan päätellen pyrkii hävittämään Suomesta niin laillisuuden kuin kirjallisuuden. Ammattikateushan siinä on taustalla. Kun hänestä ei tullut lakimiestä, niin sitten tuhotaan koko laki, ja kun hänen rahkeillaan ei kirjailijaksi toistaiseksi ole päässyt, tuhotaan oikeiltakin lahjakkuuksilta uramahdollisuudet. Sitten kun julkaistuksi kirjailijaksi ei enää pääse lahjakkuudella, vaan julkisuustyrkkyydellä ja medianäkyvyydellä, Ollillakin on mahdollisuus saada tuherruksensa painettuina paperille ja kansien väliin.
Seuraava persutarina tulee Kotkasta. Sehän on tunnetusti villien ja raakojen miesten kaupunki jopa persujen mittapuulla. Persuhenkisesti ehdotan kotkalaisen barbarian johtuvan siitä, että kyseessä on satamakaupunki, jonka tapoihin ulkomaalainen rikollinen alaluokka on vaikuttanut. Hiljattain eräs sikäläinen persuvaltuutettu herätti huomiota kuvalla konepistoolista, jolla hän toivoi aateveljien toivottavan maahanmuuttajat tervetulleiksi. Juttu oli sen verran karkeaa yllyttämistä, että siitä on ilmeisesti tulossa poliisitutkinta.
Juorupalvelumme iloksi konepistoolimiehen paikallinen puoluetoveri puolusteli, että mies oli ollut "euforisessa tilassa". Tavallisestihan persut puolustelevat itseään ja toisiaan väittämällä törkeyksien olleen humalan innoittamaa huumoria, eli "kännissä ja läpällä" tuli puhuttua kaikenlaista. "Euforinen tila" on jo jotain hienostuneempaa. Mutta mitäs se "euforinen tila" tarkoittaakaan? Huumevalistus kertoo meille, että esimerkiksi kannabiksen käytöstä seuraa "euforinen tila". Kun Lahdessakin persupäättäjälle on maistunut hamppu, niin herää kysymys, millaiset aineet mahtavat olla Kotkan persujen euforian takana.
Tähän ympyrän sulkeutumiseen voisi päättääkin tämän bloggauksen, mutta kerrotaan nyt lopuksi kaikkein mehevin juoru. Eräässä järvisuomalaisessa kunnassa paikallinen persupäättäjä herätti hiljattain huomiota propagandakokouksellaan, johon kutsui kunnan väkeä kuulemaan kauhutarinoita siitä, millainen vaara kuntaan sijoitettavien turvapaikanhakijoiden penikset ovat lapsille. (Sivumennen sanoen: paikkakunnan poliisi on tämän pakolaiskriisin yhteydessä hoitanut velvollisuutensa erinomaisesti ja vastuullisesti ja pyrkinyt lähinnä valamaan öljyä laineille.)
Mitään erityisen merkittävää tapauksessa ei muuten olisi - tuota samaa roskaahan persuilta kuulee alvariinsa - mutta mielenkiintoista on se, mitä hevosmiesten tietotoimisto on minulle kertonut. Kyseinen herrasmies on nimittäin jäänyt kiinni ja tuomittu työttömien yhdistyksen kassan kavaltamisesta.
Kuten eräs kaverini asian tiimoilta huomautti, ja minun on pakko kompata: on todella hätkähdyttävää, että persut esiintyvät työttömien etua ajavana puolueena, kun heidän riveissään on tällaisia tyyppejä. Mies puhaltaa työttömien rahat, ja sitten hänet äänestetään päättäjäksi työttömiä puolustamaan. No, kyllä kansa tietää, sano. Mölisevä nautalauma äänestää omaa teurastajaansa.
Som vanligt spelar hojgängen en viktig roll i veckans sannfinska nyheter - om de där gängen alls har någon annan än en historisk eller formell anknytning till mc-hobbyn. Men i alla fall: fullmäktigeledamoten J.R. från Lahtis, som sparkades ur sannfinländarna när hans medlemskap i en hojklubb blev bekant, åtalas nu för knarkbrott.
Det är visserligen frågan om ett relativt milt ämne, nämligen cannabis. Enligt en utbredd uppfattning är det snarare amfetamin och likadant tjack som hojkillar brukar föredra. Man kommer inte riktigt i farten med cannabis, antar jag.
Veckans andra sannfinska svallerhistoria handlar om Olli Immonen, som säger sig ha drömt om att bli jurist eller författare innan han blev politiker. Nu hotar han glädja oss med att skriva nationalistisk litteratur. Nyligen väckte han uppseende med att förkunna sin ideologi på engelska på Facebook, så man kan väl anta att han inte kommer att författa sina böcker på finska, utan på ett språk han verkligen behärskar.
Det här förklarar givetvis uttömmande, varför Olli anslutit sig till ett parti vars praktiska verksamhet av allt att döma går ut på att tillintetgöra både lagligheten och litteraturen i Finland. Det handlar om yrkesavund. När han inte blev jurist så gäller det att ta kål på lagen, och när han inte hade talang att bli författare så förstör han karriärmöjligheterna för genuina begåvningar. Inom en snar framtid kommer endast mediesynliga linslöss att kunna bli författare, och då kan även Olli få sina skriverier tryckta och utgivna mellan pärmar.
Följande skvallerhistoria kommer från Kotka, en stad där det bor vilda och brutala karlar t o m i sannfinländsk skala. I sann sannfinländsk anda föreslår jag en teori: den råhet och knölaktighet som karaktäriserar Kotka beror på att det är en hamnstad vars barbariska livsstil tagit form under påverkan av kriminell underklass av utländskt ursprung. Nyligen väckte en lokal sannfinländsk fullmäktigeledamot uppseende genom att på Facebook önska, att meningsfränderna skulle välkomna invandrarna med vad vi i Finland kallar en maskinpistol - i Sverige heter det k-pist. Det var så pass brutal uppvigling att det tydligen ska bli åtminstone en polisutredning om saken.
Roligt nog försvarade en lokal partikamrat maskinpistolsmannen och sade att mannen varit i "euforiskt tillstånd". Vanligen brukar ju sannfinnarna bortförklara sina och varandras plumpheter med att påstå att det handlade om berusade skämt - att man på lek och under alkoholpåverkan talat förbi munnen. Ett "euforiskt tillstånd" är ju någonting mycket mera raffinerat. Men vad betyder egentligen "euforiskt tillstånd"? Enligt knarkupplysningen är det t ex cannabis som framkallar ett sådant tillstånd. Med tanke på att även den sannfinske beslutsfattaren i Lahtis gillat hampa, kan man fråga sig vad det är för substanser som sannf i Kotka euforiserat sig med.
När cirkeln nu är sluten kunde man egentligen avsluta den här drapan, men den allra saftigaste skvallerhistorien kvarstår ännu. I en kommun i Insjöfinland väckte en sannfinsk beslutsfattare nyligen uppmärksamhet med ett propagandamöte, där han berättade för kommunens folk vilket hot de nyanlända asylsökande och deras penisar utgör för barnen. (Förresten bör det konstateras att polisen på orten uppfyllt sin plikt utmärkt och ansvarsfullt och främst koncentrerat sig på att gjuta olja på vågorna.)
Inte för att det där skulle vara särskilt märkligt - samma sorts svammel kör ju sannfinnarna hela tiden med - men det intressanta är vad hästkarlarnas informationsbyrå berättade för mig. Gentlemannen ifråga har nämligen försnillat kassan hos den lokala föreningen för arbetslösa.
Som en av mina kompisar påpekade, och som jag måste upprepa: det är verkligen skakande att sannfinländarna säger sig representera de arbetslösas intressen, när det finns sådana typer i deras led. Mannen plundrar arbetslösa på föreningspengar, och sedan röstar dessa arbetslösa på honom för att han skulle föra deras talan. Folk vet, minsann. En bölande skara nötkreatur röstar underdånigt på slaktaren.
Det här förklarar givetvis uttömmande, varför Olli anslutit sig till ett parti vars praktiska verksamhet av allt att döma går ut på att tillintetgöra både lagligheten och litteraturen i Finland. Det handlar om yrkesavund. När han inte blev jurist så gäller det att ta kål på lagen, och när han inte hade talang att bli författare så förstör han karriärmöjligheterna för genuina begåvningar. Inom en snar framtid kommer endast mediesynliga linslöss att kunna bli författare, och då kan även Olli få sina skriverier tryckta och utgivna mellan pärmar.
Följande skvallerhistoria kommer från Kotka, en stad där det bor vilda och brutala karlar t o m i sannfinländsk skala. I sann sannfinländsk anda föreslår jag en teori: den råhet och knölaktighet som karaktäriserar Kotka beror på att det är en hamnstad vars barbariska livsstil tagit form under påverkan av kriminell underklass av utländskt ursprung. Nyligen väckte en lokal sannfinländsk fullmäktigeledamot uppseende genom att på Facebook önska, att meningsfränderna skulle välkomna invandrarna med vad vi i Finland kallar en maskinpistol - i Sverige heter det k-pist. Det var så pass brutal uppvigling att det tydligen ska bli åtminstone en polisutredning om saken.
Roligt nog försvarade en lokal partikamrat maskinpistolsmannen och sade att mannen varit i "euforiskt tillstånd". Vanligen brukar ju sannfinnarna bortförklara sina och varandras plumpheter med att påstå att det handlade om berusade skämt - att man på lek och under alkoholpåverkan talat förbi munnen. Ett "euforiskt tillstånd" är ju någonting mycket mera raffinerat. Men vad betyder egentligen "euforiskt tillstånd"? Enligt knarkupplysningen är det t ex cannabis som framkallar ett sådant tillstånd. Med tanke på att även den sannfinske beslutsfattaren i Lahtis gillat hampa, kan man fråga sig vad det är för substanser som sannf i Kotka euforiserat sig med.
När cirkeln nu är sluten kunde man egentligen avsluta den här drapan, men den allra saftigaste skvallerhistorien kvarstår ännu. I en kommun i Insjöfinland väckte en sannfinsk beslutsfattare nyligen uppmärksamhet med ett propagandamöte, där han berättade för kommunens folk vilket hot de nyanlända asylsökande och deras penisar utgör för barnen. (Förresten bör det konstateras att polisen på orten uppfyllt sin plikt utmärkt och ansvarsfullt och främst koncentrerat sig på att gjuta olja på vågorna.)
Inte för att det där skulle vara särskilt märkligt - samma sorts svammel kör ju sannfinnarna hela tiden med - men det intressanta är vad hästkarlarnas informationsbyrå berättade för mig. Gentlemannen ifråga har nämligen försnillat kassan hos den lokala föreningen för arbetslösa.
Som en av mina kompisar påpekade, och som jag måste upprepa: det är verkligen skakande att sannfinländarna säger sig representera de arbetslösas intressen, när det finns sådana typer i deras led. Mannen plundrar arbetslösa på föreningspengar, och sedan röstar dessa arbetslösa på honom för att han skulle föra deras talan. Folk vet, minsann. En bölande skara nötkreatur röstar underdånigt på slaktaren.