Sivut

tiistai 3. joulukuuta 2013

Miten maahanmuuttokriitikoiden kanssa toimitaan - ohjeita Breivikin jälkeiselle aikakaudelle

(alun perin julkaistu Paljastetun blogissa 3. joulukuuta 2013)

Monet meistä tavallisista ja epäpoliittisista tallaajista ovat joutuneet maahanmuuttokriitikoiden terrorin uhreiksi tietämättä itsekään miksi. Tämän takia on syytä laatia yksinkertaiset ohjeet siitä, miten heihin tulee suhtautua. Seuraavia sääntöjä, jotka perustuvat käytännön kokemuksiin ”älä tee kuten minä olen tehnyt, tee kuten minä neuvon” -periaatteella, tulee noudattaa, jos haluaa elää elämänsä edes jotakuinkin rauhassa maahanmuuttokriitikoilta.

Ensimmäinen ja tärkein periaate on ymmärtää, että maahanmuuttokriitikot ovat vihollisiasi, eivätkä vain sinun vihollisiasi, vaan kaiken itsestäänselvästi hyvän ja toivottavan.Tätä on helppo pitää vainoharhaisena ajatuksena, mutta kuten tiedämme, Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivik oli kiinteästi mukana maahanmuuttokriittisessä alakulttuurissa, ja hänen tekonsa oli maahanmuuttokriittisen ajattelutavan johdonmukainen seuraus.

Maahanmuuttokritiikki ei ole todellisuudessa maahanmuuttokritiikkiä, vaan pyrkimys tehdä tyhjäksi kaikki ne kulttuurin muutokset ja kaikki se yhteiskunnallinen vapautuminen, joka on luonnehtinut länsimaista elämäntapaa kuusikymmenluvulta alkaen. Maahanmuuttokriitikoiden älykkösiiven nettilehdessä on jopa esitetty ihmiskunnan rappion lähteneen liikkeelle Ranskan vallankumouksesta. Tämä tarkoittaa, että monet sellaiset oikeudet, joita olet pikkulapsesta asti pitänyt itsestään selvinä, ovat maahanmuuttokriitikon mielestä ”kulttuurimarxismia” ja rappiota, ja hän kokee olevansa oikeutettu vaikka surmaamaan sinut siksi, että nautit hyväksesi näitä oikeuksia.

Kuten Breivik, myös maahanmuuttokriitikot yleensä katsovat moraaliseksi oikeudekseen, ellei peräti velvollisuudekseen, vaikka surmata lapsesi siksi, että olet kasvattanut hänet kohtelemaan kaikenlaisia ihmisiä ihmisinä. Tämä nimittäin tarkoittaa maahanmuuttokriitikoille sitä, että lapsesi on pilattu ”kulttuurimarxismilla” ja mokutuksella ja että hän pelkällä olemassaolollaan on maahanmuuttokriitikoiden tavoitteiden tiellä. Kun olet tekemisissä maahanmuuttokriitikoiden kanssa, muista, että olet tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden mielestä sinun lapsesi surmaaminen on myönteinen, kannatettava ja toteutuessaan ilojuhlan arvoinen tavoite.

Tätä ei tule pitää vainoharhaisuutena. Maahanmuuttokriitikot leimasivat tietysti kaikki yritykset vastuullistaa heitä Breivikin joukkomurhasta ja nähdä mitään yhteyksiä Halla-ahon ja Breivikin ideologioiden välillä poliittiseksi ajojahdiksi ja ”haudoilla tanssimiseksi”, mutta tämä on vain maahanmuuttokriitikoiden ikivanha propagandatemppu, jonka läpi tulee voida nähdä. Kannattaa mieluummin ottaa selvää siitä, mitä he sanovat samoin ajatteleville suunnatuissa kirjoituksissaan.Breivikin iskusana ”kulttuurimarxismi” on Breivikin teon jälkeen selkeästi yleistynyt esimerkiksi uskonnollisen oikeistomme keskuudessa siitä huolimatta, että se jo ennakoiden paheksui kaikkia syytöksiä yhteyksistä Breivikiin. Selvempää tunnustusta Breivikin roolille esiajattelijana ja esitoimijana tuskin voi kuvitella.

Mitä käytännön sääntöjä sitten pitää noudattaa?
  • Älä pyri kompromissiin äläkä sovintoon maahanmuuttokriitikoiden kanssa. Suomalaiselle poliittiselle kulttuurille on ollut ominaista sisällissodan aikojen jälkeen sovittelu ja ääriryhmien kuoliaaksi syleileminen. Tämä perustuu ajatukseen, että ääriryhmilläkin on positiivisia pyrkimyksiä, kultahippuja, jotka on vaskoolilla huuhdottava esiin vainohulluuden ja retoristen liioittelujen seasta. Maahanmuuttokritiikillä ei kuitenkaan ole mitään myönteistä sisältöä. Todellisuudessa maahanmuuttokriitikoiden esittämät käytännön ehdotukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: sellaisiin, joita jo oikeusvaltion sallimassa määrin toteutetaan, ja sellaisiin, jotka toteutettaessa loukkaisivat perusoikeuksia, perustuslakia ja ihmisoikeuksien julistusta. Sovittelu ja keskitien etsiminen maahanmuuttokriitikon kanssa on rinnastettavissa sovitteluun murhaajan kanssa. Jos murhaaja haluaa tappaa kaikki neljä lastasi, et takuulla ehdota sellaista Salomonin tuomiota, että murhaaja tappaisi vain kaksi ja jättäisi loput henkiin – varsinkin kun murhaaja kuitenkin kohta palaisi takaisin vaatimaan uutta ”kompromissia”, jossa hän saisi tappaa kolmannenkin lapsistasi.
  • Älä yritä ymmärtää maahanmuuttokriitikkoa äläkä esiinny hänen empaattisena kaverinaan. Maahanmuuttokriitikko ei ole ahdistunut ihminen, jolla on henkilökohtaisia ongelmia ja joka kaipaa ymmärtävän ihmisen itkuolkapäätä ja syliä. Hän on poliittisesti yhdenmukaistetun kaaderiliikkeen lähetyssaarnaaja, jonka kanssa ei ole mahdollista olla kamua ja unohtaa politiikka. Hän ei ole tavallinen vähän ennakkoluuloinen ksenofobi, joka pystyi unohtamaan vieraskammonsa ja puhumaan muistakin aiheista. Sellaisten aika oli kymmenen vuotta sitten, nyt meillä on nämä ohjelmoidut tappajarobotit.
  • Älä yritä asiallisesti pohtia, olisiko maahanmuuttokriitikoiden jutuissa sittenkin itua. Kaikenlainen yritys asiallisesti kommentoida maahanmuuttokriitikoiden ajatuksia ja miettiä, voisiko heidän tavoitteitaan ajaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia loukkaamatta, saa maahanmuuttokriitikot aina raivostumaan ja hyökkäämään kimppuusi. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttokriitikot eivät oikeasti pyri konkreettisten poliittisten tavoitteiden toteuttamiseen yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa, vaan kaiken vallan ottamiseen, demokratian tuhoamiseen ja toista mieltä olevien ihmisten itsetarkoitukselliseen nöyryyttämiseen (heidän omalla kielellään ”itkettämiseen”), viime kädessä surmaamiseenkin. Kaikenlainen kompromissi on siksi heille suurempi mörkö kuin rehellisen tyly vastustaja. Useampi kuin yksi henkilö, joka on yrittänyt vilpittömästi auttaa maahanmuuttokriitikoita määrittelemään tavoitteensa ja hankkimaan niille poliittista tukea käytännön kompromisseilla ja yhteistyöllä muiden ryhmittymien kanssa, on joutunut katumaan sitä päivää, kun ensimmäisen kerran maahanmuuttokriitikolle moikkasi.
  • Älä nöyristele maahanmuuttokriitikolle. On tavallista, että kun maahanmuuttokriitikot alkavat kurmottaa jotain ihan kotimaista ihmisryhmää tai yksittäistä ihmistä, asianomainen alkaa hätääntyneenä perustella olemassaolonsa oikeutusta maahanmuuttokriitikoille: esimerkiksi suomenruotsalainen alkaa selittää kannattavansa Suomea jääkiekkokisoissa ja viittaa yhtä ruotsinkieliseen isoisäänsä, jolla on viisi sotahaavaa ja kuusi kunniamerkkiä plakkarissa isänmaan kohtalonvuosien muistona. Lainkuuliaisella keskiluokkaisella ihmisellä ei kuitenkaan koskaan ole mitään velvollisuutta pyydellä elämislupaa lakeja halveksuvilta roikaleilta, joille ei kukaan – kaikkein vähiten se ”kansa”, jonka nimissä he usein puhuvat – ole antanut valtuuksia myöntää eikä evätä sellaisia lupia.
  • Tutustu maahanmuuttajiin ja muslimeihin. Tämä ei liity mitenkään teennäiseen ”ulkomaalaisten ystävien” hankkimalla hankkimiseen, vaan ihan arkipäivän vuorovaikutukseen. Hanki kavereita maahanmuuttajien ja muslimien keskuudesta sillä tavalla kuin tutustut toisiin suomalaisiin, panemalla merkille, että joku tyyppi vaikuttaa fiksulta ja mukavalta. Kaikkien kanssa ei tarvitse ystävystyä eikä kaikista tarvitse pitää, mutta jos jonkun kanssa tulee toimeen ja huumorintajut natsaavat, on aivan yhdentekevää, onko kyseessä maahanmuuttaja vai kantapeikko. Varsin pian maahanmuuttajiin tutustuttuasi huomaat, että arkipäivän ilonaiheet ja harmit ovat aika samanlaisia etnisestä taustasta riippumatta ja että oikea paikkasi on maahanmuuttajakaveriesi rinnalla, ei niiden ventovieraiden röyhkimysten, jotka kutsuvat itseään maahanmuuttokriitikoiksi. Itse asiassa tyypillisen maahanmuuttokriitikon kosketuspinta tavalliseen suomalaiseen arkeen on paljon kapeampi kuin tyypillisen maahanmuuttajan, ja Itis on huomattavasti viihtyisämpi ja harmittomampi paikka kuin maahanmuuttokriitikoiden jutuista voisi päätellä.
  • Vältä maahanmuuttokriitikoiden seuraa. Maahanmuuttokriitikot ovat ikäviä ja ahdistavia ihmisiä, jotka eivät kykene normaaliin inhimilliseen vuorovaikutukseen. Heidän ajatuksensa kiertävät samaa kehää maahanmuuttajien oletetun pahuuden ja hirveyden ympärillä, ja ainoa syy miksi he vaivautuvat ollenkaan olemaan tekemisissä oman kapean piirinsä ulkopuolisten ihmisten kanssa on näiden aivopeseminen omalle kannalleen. Jollet suostu aivopeseytymään kun maahanmuuttokriitikko suuressa ylhäisyydessään käskee, saatat jopa joutua heidän uhkailtaviensa listalle – ja maahanmuuttokriitikko ei häikäile jaella kavereilleen yksityisasioitasi saati repostella niitä aatetoverien nettifoorumeilla, tietenkin turvallisesti salanimen takaa. Parempi siis katkaista kylmästi välit kaikkiin tuttaviin, jotka yhtään vaikuttavat saaneen vaikutteita maahanmuuttokriitikoiden evankeliumista.
  • Tee selväksi, että kanssasi ei leikitä. Tositarina kertoo kuuluisan 1800-luvun puukkohäjyn naapurista, joka yleensä eli häjyn kanssa sovussa. Eräänä yönä puukkojunkkari oli juovuksissa ja koetti tunkeutua naapurin taloon väkisin. Isäntä haki kirveen ja ilmoitti häjylle maakunnan lyhyeen ja selkeään tyyliin: ”Jos naapuri nyt tuloo, naapuri tuloo viimeesen kerran.” Tämä kesytti häjyn, joka äänessään arvostusta totesi, ettei ollutkaan ennen nähnyt tasaista naapuriaan kunnolla suutuksissa. – Aivan vastaavalla tavalla maahanmuuttokriitikot kunnioittavat ainoastaan armottomuutta, säälimättömyyttä, voimaa ja väkivaltaa. Siksi sinun kannattaa alkaa harrastaa itsepuolustuslajeja ja ammuntaa ja tehdä maahanmuuttokriitikoille selväksi, että sinun kotiisi ei tunkeuduta väkivalloin – ”jos maahanmuuttookriitikko nyt tuloo, maahanmuuttookriitikko tuloo viimeesen kerran”.
  • Älä ota törkyä vastaan. Kun sinusta kirjoitetaan ensimmäinen kunnianloukkauksen tai laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttävä kirjoitus maahanmuuttokriitikoiden foorumisivulle, tee välittömästi rikosilmoitus. Jos olet esimerkiksi aktiivi kokoomuslainen ja sellaisena tunnettu, ja sinua nimitellään maahanmuuttokriitikoiden sivuilla kommunistiksi ja Stalinin ihailijaksi (esimerkki ei ole kaukaa haettu eikä epäuskottava), sinulla on oikeus tuntea itsesi loukatuksi ja vaatia oikeudessa kipurahoja. Jos poliisi jättää tapauksen tutkimatta (kuten yleensä tapahtuu – maahanmuuttokriitikoiden uhreistaan tekemät selvästi ilkivaltaiset rikosilmoitukset poliisi kyllä aina tutkii), tee kylmästi poliisista ilmianto. Sinä maksat veroistasi poliisin palkan ja sinulla on oikeus vaatia rahoillesi vastinetta.
  • Älä usko valheeseen ”ääriryhmien välisistä yhteenotoista”. Sekä poliisi että muut äärioikeiston myötäilijät koettavat selittää äärioikeiston harjoittamat tavallisten ihmisten vainot niin, että ”ääriryhmät” siinä vain ottavat yhteen ja että molemmat osapuolet ovat yhtä pahoja. Tosiasiassa ”vastakkaiseen ääriryhmään” kuuluu aivan minkä tahansa puolueiden jäseniä, jotka ovat joskus sanoneet vastaan maahanmuuttokriitikolle tai (huomattavasti tavallisemmin) yrittäneet sovitellen puhua järkeä heikäläisille (sitä he tosiaankaan eivät anna anteeksi koskaan, kellekään).
  • Älä luota maahanmuuttokriitikon ”kääntymykseen”. ”Entisiä maahanmuuttokriitikoita” on kyllä olemassa, siis aatteesta aidosti ulos järkiintyneitä ihmisiä, mutta yleensä sellaista esittävät henkilöt, jotka yrittävät urkkia piirien ulkopuolisten ihmisten yksityisasioita tietoonsa (niitä käytetään hyväksi maineenmustaamiskampanjoissa). Lisäksi maahanmuuttokriitikkopiirien liepeillä roikkuu psyykkisesti epävakaita ihmisiä, jotka välillä luulevat olevansa maahanmuuttokriitikoita ja välillä heidän vastustajiaan. ”Entiseen maahanmuuttokriitikkoon” kannattaa luottaa silloin ja vain silloin, kun hän on julkisella toiminnallaan osoittanut olevansa tietoinen maahanmuuttokriitikoiden toiminnan fasistisuudesta ja yhteiskunnallisesta vahingollisuudesta.
  • Veri ei ole vettä sakeampaa. Käytäntö on osoittanut, ettei edes sukulaiseen voi luottaa, jos tämä hurahtaa maahanmuuttokritiikkiin. Maahanmuuttokritiikki on aate, joka saa ihmisen unohtamaan kaikki normaaliin inhimilliseen elämään kuuluvat uskollisuussuhteet, niin vanhan ystävyyden, sukulaisuuden kuin isänmaallisuudenkin, ja lavertelemaan maahanmuuttokriitikkokavereilleen kaikki yksityisasiasi. Vahinkojen rajoittamiseksi tulee lähteä siitä, että sukulainen, joka hurahtaa maahanmuuttokritiikkiin, on kuollut eikä kuolleista herää. Ei kannata kuvitella, että sukulaisen kanssa voisi pitää asialliset suhteet, sillä hänen aatetoveriensa mielestä jo se, että suhtaudut tummaihoisiin ihmisiin kohteliaasti normaalien käyttäytymissääntöjen mukaan, on ”rotupetturuutta” ja ”poliittista korrektiutta”.
  • Jos olet rekrytoimassa, harkitse huolella, haluatko palkata maahanmuuttokriitikon. Maahanmuuttokriitikko on työpaikalla turvallisuusriski, koska maahanmuuttokriitikot ovat väkivaltafantasioissa eläviä aseharrastajia (kummallekin väitteelle löytyy yllin kyllin todisteita maahanmuuttokriitikoiden blogista ja nettifoorumeilta), ja useamman kuin yhden viime vuosina tapahtuneen asejoukkomurhan takaa on osoitettavissa maahanmuuttokriittisiä tai äärioikeistolaisia motiiveja. Lisäksi maahanmuuttokriitikko ei todennäköisesti osaa olla saarnaamatta aatettaan työpaikalla, jolloin työilmapiiri kärsii, erityisesti jos työkavereille syntyy mielikuva, että maahanmuuttokriitikko on sekoamassa ja voi tulla ase kädessä työpaikalle ammuskelemaan. Maahanmuuttokriitikoiden tapana on myös urkkia vihollisina pitämiensä ihmisten yksityisasioita, kuten edellä todettiin, ja vastaavalla tavalla maahanmuuttokriitikko voi paljastaa yrityksesi liikesalaisuudet asiattomille tahoille.
  • Älä jää yksin. Poliittinen järjestäytyminen on itse asiassa parempi suoja maahanmuuttokriitikoita vastaan kuin luulisikaan. Maahanmuuttokriitikot terrorisoivat kyllä puolueaktiivejakin, mutta oman mielenterveyden kannalta on paljon parempi olla samassa veneessä osapuilleen samalla tavalla ajattelevien kanssa kuin yksinään nettiraivoajien vihan kohteena.