Salaisuudet hölösuiden huulilla

(julkaistu ensimmäisen kerran Paljastetun blogissa 15. lokakuuta 2014)

Tom Packalén (ei, sitä c:tä ei äännetä ässänä vaikka kuinka mieli tekisi) on ehkä joutumassa leivättömän pöydän ääreen siitä, että käytti salassapidettävää tietoa rasistiseen rummunlyömiseen. Vasta alkanutta esitutkintaa ei tietenkään ole sopivaa kommentoida pitämällä sitä jo tuomarin nuijimana tuomiona – on minustakin tehty ilkivaltaisia rikosilmoituksia, jotka ovat sitten kuolleet viimeistään syyteharkintavaiheeseen. Viime kädessä on siis oikeuslaitoksen asia päättää, onko Packalén syyllistynyt rikokseen ja jos on, onko rikos kyllin vakava ollakseen tuomion väärti.

Hyvin vastenmielisen vaikutelman Packalén toki teki. Ennen vanhaan suomalaiset olisivat olleet tyytyväisiä siihen, että poliisimurhaajan mukaan taiteilijanimensä ottanut artisti Seppo ”Steen1” Lampela ja poliisikomisario Jari Taponen yhdessä vetosivat maltin puolesta ja halusivat kokonaisvaltaisia ratkaisuja tappelijanuorison ongelmiin. Tällainen yhteistyöhenki ja kyky luopua omista ennakkoluuloista (joita näiden kahden herran välillä varmasti on ollut, puolin ja toisin) yhteisen isänmaan edun nimissä on Suomessa perinteisesti nähty meikäläisten vahvuutena esimerkiksi paljon puhutussa talvisodassa. Mutta tämänkertaisessa talvisodassa Packalén ilmoittautui rintamapetturiksi ja heitteli kapuloita omien kollegojensa rattaisiin.

Sitä sietää kuitenkin pohtia, millaisista asenteista salaisten tietojen möläyttely oikein kielii. Persut ja maahanmuuttokriitikot julistavat mielellään olevansa isänmaallisia ja haukkuvat kaikkia muita Suomi-syöjiksi ja maanpettureiksi. Samalla kuitenkin ollaan valmiita käyttämään salassapidettäviä tietoja oman poliittisen asian ajamiseen. Ollaan omasta mielestä isänmaallista eliittiä ja rälssiä, jota eivät lait koske. Monet persut ja mamukriittiset julistavat, että lait on tehty ”liberaaleja” eli kaikkia heidän vastustajiaan varten, kun taas he itse ”isänmaallisina” tietävät lainsäätäjää paremmin, mikä on oikein ja mikä väärin. Siksi mamukriittisellä on mielestään oikeus vaikka murhata ”liberaali”, kun taas ”liberaalit” pitää kaikki viedä suunnilleen turvasäilöön, jos mamukriittisen ikkunat rikotaan.

Tähän maailmankuvaan sopii oikein hyvin se, että oikeamielisillä mamukriitikoilla on kaikkia muita oikeammassa olevina oikeus myös käyttää isänmaan turvasalaisuuksia hyväkseen. Ja kuten täällä esitellyistä Homma-sitaateista sekä maahanmuuttokriittisten bloggaajien mielipiteistä hyvin tiedämme, monien hommalaisten maahanmuuttokriitikoiden mielestä Suomen tulee liittyä osaksi Venäjää ja suomalaisten etu on olla osa Venäjää. He tietävät mielestään isänmaan edun meitä paremmin. He katsovat omistavansa isänmaan. Isänmaa on siis heidän vaikka Venäjälle myydä, jos heistä siltä tuntuu. Näillekö sinä haluat uskoa isänmaan?