Painajainenkohan?

Olin joutunut Yhdysvaltoihin.


(Piiiitkä taidepaussi)


Olin paikassa nimeltä Bufu North. Minulla oli paikallinen tyttöystävä, josta en erityisemmin pitänyt, mutta ajattelin varmaan, että tuollainen nyt kuuluu olla. Samalla mietin, miten saisin selitettyä hänelle, että minulla on oikea tyttöystävä Suomessa. Menimme paikallisen yliopisto-highschool-yhdistelmäkoulun ruokalaan, jossa oli tarjolla ruoka nimeltä Bufu Bufu zubu zubu. Yleensä kaikella ruualla oli käsittämättömiä pseudoetnisiä nimiä. Tapasimme ruokalassa tytön isän, joka vaikutti aivan sympaattiselta. Sanoin, että Bufu Bufu zubu zubu kuulosti huumeissa olevan japanilaisen keksimältä ruokalajin nimeltä. Heittoni palkittiin naurulla, oltiinhan Amerikassa. Mies kuitenkin suositteli Bufu Bufu zubu zubua. Se oli näet ihan hyvää.

Katsoin paikallisen high schoolin opiskelijoiden lehteä. Se oli laadittu parodiaksi Playboysta. Siinä oli mukaseksikkäiksi tarkoitettuja kuvia paikallisista naisista, yksi heistä, ruipelo viisikymppinen muija, oli kuukauden leikkitoveri.

Luojan kiitos, näistä unista pääsee lopulta reaalitodellisuuteen. Kunnon painajainen vielä menettelisi, mutta idioottimaisista unista tulisi voida saada jokin korvaus.