Todellisuuden kieltämisestä jälleen kerran

Silloin ennen vanhaan, kun jaksoin vielä lukea teknillistä termiä käyttääkseni noita möyheitä ripulipaskablogeja, niissä julistettiin minut mielipiteitteni perusteella "työttömäksi mikrotukihenkilöksi, jonka elämän sisältö on tiirata vormuloita". Tästä linkistä huomaa, että tämäntyyppisen paskan heittäjiä on tullut kuvioihin uusi sukupolvi.

Näin päähänpotkittuna ATM:nä yksi maailman turhauttavimmista ja raivostuttavimmista asioista on joutua tekemisiin idioottimaisten ennakkoluulojen kanssa - yleistysten, joita on mahdoton saada tosiasioilla oikaistua. Olen nähdäkseni tehnyt blogissani jo ihan riittävän selväksi sen, että en ole työtön, en ole mikrotukihenkilö, en harrasta koodaamista enkä liioin ole vailla sosiaalisia taitoja. Tai no, eräätkin näillä taidoilla mielestään oletettavasti varustetut henkilöt ovat tunnetusti kirjoittaneet minusta perättömiä pedofiilitarinoita nettiin sekä painostaneet tyttöystävääni jättämään minut. Jos tämä tällainen käytös on merkki sosiaalisista taidoista, taidan ihan suosiolla jättää moisien taitojen opettelun noille paremmille ja ylempitasoisille ihmisille, jotka tuollaista käytöstä harrastavat.

Blogistanista valitettavasti poistunut Afroditen vapaa maailma -seksihuohotusblogin kirjoittaja totesi aikoinaan meikäläisestä seuraavaa: X:n blogissa oli linkki erään melkoisen katkeroituneen tyypin agressiivishenkiseen, suorastaan naisvastaiseen blogiin. Luin siitä jonkun pätkän, ensin suht levollisin mielin, asenteella: 'mikähän hassu tyyppi tääkin on'. Kuvittelin aluksi, että kirjoittaja olisi kenties joku karkea ja sivistymätön nuorison edustaja, joka ei vaan ole vielä oikein päässyt ineen parisuhdemaailmaan. Jopa vähän hymyillen mietin, että voi sentään, jos esim. pornoleffojen yletön tsiigaaminen tuottaa joillekin nuorille miehille noin hassuja käsityksiä naisista... Mutta luettuani hieman enemmän mulle alkoi valjeta, että kyseessä on pakko olla ihan aikuinen ihminen, jolla on vaan elämä mennyt aika ikävästi puihin. Afrodite ilmaisi asian harvinaisen osuvasti, kun vaivautui tekemään päätelmänsä ennakkoluulottomasti ja lukemaan blogia vähän pidemmälle. Meitähän on olemassa aika paljon: aikuisia ihmisiä, joilla vain on mennyt elämä aika ikävästi puihin. Ja yksi tärkeimpiä syitä sen puihin menemiseen on, että suurin osa naiseläjistä ei kykene korjaamaan omia ennakkoluuloisia ja lokeroivia käsityksiään ihmisistä senkään vertaa kuin ystävämme Afrodite, - samalla kun nämä asianomaiset naiseläjät pitävät itseään ennakkoluulottomuuden ja suvaitsevaisuuden perikuvina. (Vaikka kyllähän me tiedämme, mitä se ennakkoluulottomuus ja suvaitsevaisuus tarkoittaa naisten kielessä: se tarkoittaa omien ennakkoluulojen innokasta suvaitsemista.) Näille koodari- ja atk-tukihenkilöjutuille voisi toki nauraa ja todeta, että asianomaiset ovat ihan yksinkertaisesti valistumatonta ja tyhmää paskasakkia, ellei olisi niin ilmeistä, että kyse on laajalle levinneistä ennakkoluuloista ja kepeäksi arkitavaksi muuttuneista epäinhimillistämisrutiineista. Kaikkein rasittavinta on se, että tällaiset maneerit omaksuneet ihmiset ovat kaapanneet kielen haltuunsa ja kutsuvat ennakkoluuloja ennakkoluulottomuudeksi, suvaitsemattomuutta suvaitsevaisuudeksi, mustaa valkoiseksi ja pahaa hyväksi.

Nuorena en ymmärtänyt, miksi jotkut kirjailijat julistivat teoksissaan niin äänekkäästi tarvetta ottaa käyttöön puhdistettu kieli, jossa ei olisi rappeutuneen maneerikielenkäytön painolastia ja jossa sanat olisivat uusia ja valmiina täytettäviksi kirjailijan omilla konnotaatioilla ja assosiaatioilla. Nuorena en ymmärtänyt tuota, koska nuorelle sanat ovat uusia ja tyhjiä ja kieli hänen muovattavissaan ja luotavissaan. (Kokonaan toinen asia sitten on, että nuori on juuri tuosta syystä myös vastaanottavainen mainos- ja propagandakielelle ja valmis uskomaan siihen.) Nyt olen alkanut ymmärtää tuota ajattelutapaa yhä paremmin, koska suomen kieli on niin täynnä erilaisten vähäjärkistöjen siihen istuttamaa roskaa. Feministit, joiden pääasiallinen vihollinen ei ole miesvalta, patriarkaatti eikä tasa-arvon puute, vaan ATM:n seksuaalisuus, julistavat olevansa seksuaalimyönteisiä; vanhojen etelävaltioiden rasismin veroisella ennakkoluuloisuudella ATM:iä luokittelevat ja leimaavat roskabloggaajat julistavat olevansa ennakkoluulottomia ja ottavansa jokaisen ihmisen yksilönä; ja tähän tyyliin noin yleensä. Nuorison puhuma suomi on katurikollisten ja alamaailman slangia sekoitettuna armeijassa sönkättävään käsittämättömään hikihepreaan: kielenkäytössä ilmenee selvimmin, että puoli- ja täysrikollinen alaluokka on suomenkielisen Suomen kulttuurissa ottanut hegemonin niskalenkin kaikista muista yhteiskunnallisista ryhmistä. Lauhinta on olla tytisevä pirihuora ja narkkaava katuvaras. Sosiolingvistinä tiedän, että arvostetuin ja ihailluin ryhmä saa aina kielensä yleiseen käyttöön.

Tässä tilanteessa tosiaankin huomaa, että se puhdistetun kielen tarve on oikea ja olemassa oleva tarve, jota ei pidä kuitata pelkkänä ylilitteräärin, maailmaa nenänvarttaan pitkin katselevan Taiteilijan tekokyldyrellinä poseerauksena. Sitä tuntuu olevansa tosiaan ilman kieltä, jolla voisi rehellisenä ihmisenä ilmaista totuuden, koska eriasteiset huijarit ja retkut ovat ehtineet istuttaa oman valheensa immanentiksi osaksi jokaista sanaa.

PS. Ai, muuten:
- minä en ole työtön;
- minä en ole mikrotukihenkilö, vaan pikemminkin mikrotuen tarpeessa oleva henkilö;
- minä en osaa koodata (mahdollisesti joudun opettelemaan);
- minä en katso vormuloita televisiosta, vaan Seinfeldin vanhoja jaksoja DVD:ltä;
- minulla on tyttöystävä;
- jolle laulan iiriksi, ja hän haluaa silti olla kanssani.

Kyllä minun kirjoituksiani saa kommentoida varsin karkeinkin äänenpainoin, jos edellä olevat tosiasiat myönnetään. Olen hiukkasen jo kyllästynyt olemaan tupakoimaton raittiusmies, jota haukutaan röökinhajuiseksi juopporentuksi.