Nyt kun kaikesta saa puhua vapaasti, puhutaanpa Venäjän uhasta. Tuskin kukaan oikea suomalainen voi kiistää sitä, että Venäjä on koko itsenäisyytemme ajan ollut meille vaaraksi. Venäläiseen kansallismielisyyteen kuuluu erottamattomana osana imperialismin pyhittäminen, eikä Venäjällä koeta erityistä syyllisyydentuntoa menneiden vuosisatojen valloituksista ja hyökkäyksistä naapurimaiden alueille. Sitä, että Suomen ja Viron kaltaiset entiset alusmaat ovat onnistuneet vapautumaan Venäjän ikeestä, pidetään Venäjällä lähinnä merkkinä isänmaan häpeällisestä heikkoudesta. Lisäksi Venäjä pitää asianaan huolehtia venäläisen diasporan oikeuksista naapurimaissa, mikä, kuten käytäntö on esimerkiksi Viron tapauksessa osoittanut, tarkoittaa heikkojen pikkuvaltioiden uhkailemista ja simputtamista tällä tekosyyllä. Tämä merkitsee, että kun Venäjä ennemmin tai myöhemmin vahvistuu, se muodostuu välittömäksi turvallisuusuhkaksi niille naapurimailleen, joissa tällä hetkellä asuu venäläistä väestöä.
Jokainen venäläinen siirtolainen, joka asettuu maahamme asumaan, on tästä syystä suoraan verrattavissa valloittajasotilaaseen. Riippumatta siitä, miten vilpittömät ja hyväntahtoiset aikeet asianomaisella henkilökohtaisesti olisikin, tulevaisuuden vahvistuva Venäjä käyttää hänen läsnäoloaan tekosyynä vaikuttaa asiattomasti maamme sisäisiin asioihin, mahdollisesti jopa sotilasvoimaa käyttäen. Yhtä merkityksetöntä on se, sopeutuuko hän yhteiskuntaamme ja omaksuuko hän kielemme ja tapamme - hän on joka tapauksessa numero niissä tilastoissa, joihin vedoten Venäjä hyökkää. Siksi on maan edulle tavattoman vaarallista kukkahattuidealismia esittää, että tänne haluttaisiin - "inkeriläisyyteen", työvoimapulaan tai muihin tekosyihin vedoten - yhtään enempää venäläisiä.
Oikeusvaltion periaatteet lähtevät toki siitä, että kaikkien maahan muuttavien tulee periaatteessa olla samalla viivalla ja että jokaisen hyvään tahtoon uskotaan, ellei päinvastaisia syitä ilmene. Joskus valtion turvallisuuden on kuitenkin mentävä näiden periaatteiden ohi. Edellä esitetyistä syistä jokaista maahan pyrkivää tai maassa jo asuvaa venäläistä on käytännön syistä ja de facto pidettävä Suomen valtiollisen olemassaolon lakkauttamiseen pyrkivän vihamielisen ulkovallan agenttina.
Avioliittoja entisten tai nykyisten Venäjän kansalaisten kanssa on luonnollisesti pidettävä valtiopetoksen valmisteluun verrattavina toimina. Koska ihmisille on luontevaa kokea suurempaa lojaalisuutta perhettään ja läheisiään kuin isänmaataan kohtaan, jokainen venäläisen kanssa avioituva suomalainen on latentti maanpetturi, jolle ei missään tapauksessa tule uskoa isänmaan turvallisuudelle oleellisia tietoja eikä tehtäviä. Vaikka hän ei itse tietoisesti haluaisikaan syyllistyä maanpetokseen, koskaan emme voi olla kyllin varmoja: on selvää, että venäläisen puolison mukana perheeseen tulevat venäläiset arvot, jotka jo Venäjän historian vuoksi ovat sovittamattomassa ristiriidassa suomalaisten, oikeusvaltiollis-demokraattisten arvojen kanssa. Siksi jokaista venäläisen kanssa naimisissa tai avioliiton kaltaisissa olosuhteissa elävää on pidettävä soluttautujana, jonka tiedostamattomana tavoitteena on arvojemme ja yhteiskuntamme lahottaminen sisältäpäin.
Venäjä on ukkoutuva ja akkautuva väkiluvultaan supistuva iltaruskon maa. Etnisten venäläisten totaalifertiliteetti on eurooppalaisessakin mittakaavassa matala, vain hieman yli yksi lapsi yhden naisen lisääntymisuraa kohti. Sillä on jo nyt vaikeuksia pysyä koossa ja koherenttina nykyisessä muodossaan. Venäjän väestön ennustetaan supistuvan kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä. Kaikkein viimeisin asia, mitä Venäjä oikeasti haluaa, on yrittää alueellista laajentumista sotilaallisin keinoin lännen suunnalla. Koko ajatus on täysin absurdi. Sillä on Kaukasuksella huolenaan nopeasti kasvava vähemmistökansallisuuksista koostuva muslimiväestö. Se pelkää Tsetsenian sodan leviävän koko Kaukasukselle. Tuo mahdollisuus pelottaa sitä erityisen paljon, koska Venäjällä on islaminuskoisia vähemmistökansallisuuksia miljoonittain hyvin lähellä valtakunnan sydänalueita - Kazanista on matkaa Moskovaan vain 800 km. Sitten sen pitäisi vielä huolehtia etujensa toteutumisesta Kauko-Idässä, jossa sillä pitkä raja voimainsa tunnossa pullistelevan sitä kaksi kertaa nopeammalla vauhdilla vaurastuvan Kiinan kanssa.
VastaaPoistaVenäjän vaikutusvalta Länsi-Euroopan suhteen perustuu tarkkaan öljyyn ja kaasuun ja siinä suhteessa sen vaikutusvallan rajat on jo nähty. Joidenkin venäläisten poliitikkojen ärähtelyt Baltian maille ja Suomelle voi kuitata pelkkänä paperitiikerin murinana. Sotilaallisesti sillä ei ole varaa yhtään mihinkään toimenpiteisiin meitä vastaan.
Demografisesti Suomen venäläiset ovat stabiili ja pienikokoinen vähemmistö. Täällä asuu parisenkymmentätuhatta venäläistä ja heistäkin on suurin osa Koiviston tänne kutsumia inkeriläisiä. Heidän määränsä suhteessa kantaväestöön on stabiili. Sikäli, kun he ovat pariutuneet suomalaisten kanssa eivätkä keskenään, heidän lastensa assimilaatio on väistämätöntä.
Olen huomannut, että myös merkittävä osa Venäjän suurkaupungeissa elävistä nuorista koulutetuista aikuisista inhoaa isovenäläistä chauvinismia.
VastaaPoistaHuotra voi olla ruosteessa, mutta miekka on terävä.
VastaaPoistaHuolestuttavaa. Höglund kaahaa kaukaa oikealta ohi.
VastaaPoistaVroooom! Vroooooom!
VastaaPoistaEttä Panukin on sitten liittynyt historiantutkija Lehdon joukkoihin?
VastaaPoistaMutta Venäjästä. Tiedemies on nähdäkseni oikeassa sikäli, että Venäjän kansainvälinen suurvalta-asema perustuu edelleen strategisiin ydinaseisiin. Ne ovat taustalla myös alueellisen suurvalta-aseman ylläpitämisessä, jossa työrukkasena ovat perinteisesti toimineet asevoimat.
Toisin kuin kylmän sodan aikana on lännelle nyt edullista tukea Venäjän suurvalta-aseman säilymistä, koska se toimii puskurina islamia vastaan. Voidaan nähdä sekin päivä, jolloin lännen tuki kohdistetaan yhä selväsanaisemmin nimenomaan etnisille venäläisille, joiden kulttuuriin on sisäänrakennettu tuhannen vuoden historian aikana vastakkaisasettelu islamin kanssa.
Venäjän maantieteellisestä ja väestöllisestä laajuudesta johtuen maan kehitystä tulisi mielestäni tarkastella samanlaisessa kontekstissa kuin Kiinan historiaa. Kehityskulku on syklinen toisin kuin monien pienempien länsimaiden melko lineaarinen historia. Välillä valtakunnan ydinalue kutistuu hyvinkin pieneksi, välillä maa taas laajenee suurvallaksi. Meidän sukupolvemme mittakaavassa tämänhetkinen tilanne ja trendit ovat tietysti tärkeitä, mutta tulevaisuutta ajatellen kyseessä voi olla vain yksi monista tilapäisistä kutistumisen kausista. Lännen ja Venäjän yhteisymmärrys islamin patoamisessa kertoo, että kutistumista halutaan monella taholla ehkäistä.
Puhtaasti sotilaalliselta kannalta katsottuna Venäjällä olisi - strategisten ydinaseidensa vuoksi - varaa vaikka mihin myös lännen kanssa, mutta kaikki ymmärtävät, että se olisi järjetöntä kaikille osapuolille. Itsekään en usko Venäjän edes haluavan uhata länttä, kun idässä on tarpeeksi tekemistä ja itäisille sotatoimille tukea saatavissa. Jotakin kertonee se, että Venäjän valtion budjetti on – osaksi kiitos lännen tuen – tulevana vuonna ylijäämäinen ja samalla korotetaan puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta. Vaikka nykyinen taistelu lännen ja islamin välillä on niin sanotusti epäsymmetristä ja lännellä on sitä varten yhä kehittyneempiä poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja, tarvitaan myös potentiaalinen isojen likaisten töiden tekijä. Sellaiseksi kelpaa hyvin Venäjä, koska sillä katsotaan olevan riittävän tehokkaat sotavoimat (lenkkitossuissa talsineet ja sinne tänne räiskineet Beslanin ”erikoisjoukot” ovat toki vastaansanomaton epäsymmetrisen konfliktin suorituskykymittari, mutta taustalla on myös suurvalta-armeijan perintö ja viime kädessä ydinaseet). Ja ennen kaikkea Venäjällä on huomattavasti suurempi sisäpoliittinen tappioiden sietokyky kuin esimerkiksi Yhdysvalloilla.
Sä olet nyt hiffannut tän jutun väärin.
VastaaPoistaVaraukseton maahanmuuton kannatus (kaiken maahanmuuton) on se koetinkivi, jonka varassa itse kunkin tiedostuksen tasoa tulee punnita.
Kaikilla muillakin on perusteluja, katsos. Jos mä puhun Umman abstraktista imperiumista samaan sävyyn kuin sä Venäjän konkreettisesta, sä kerrot mulle heti, että nyt pitää mennä ostamaan ase ja ilmoitat että enää ei olla kavereita.
Varaukseton maahanmuuton kannatus (kaiken maahanmuuton) on se koetinkivi, jonka varassa itse kunkin tiedostuksen tasoa tulee punnita.
VastaaPoistaKuka täällä oikein kannattaa varauksetonta maahanmuuttoa paitsi jotkut libertaristihörhöt? Jotta järkevä keskustelu ylipäätään olisi mahdollista, olisi itse kunkin tunnustettava pari juttua:
- Henkeä ei saa takaisin pulloon, eli se porukka, joka jo on täällä, on täällä suurimmaksi osaksi. Eli siis siitä ei voi keskustella, mikä on paras tapa välttyä maahanmuutolta. Kakka on jo housuissa.
- Jos "muslimeja", "somaleja" tai mitä tahansa muuta ryhmää käsitellään yhtenä ainoana klönttinä julkisessa keskustelussa, lisätään sitä riskiä, että asianomainen ryhmä myös käyttäytyy yhtenä ainoana klönttinä. Individualismiin perustuvassa länsimaisessa yhteiskunnassa on nimenomaan huolehdittava siitä, että maahanmuuttajalla on mahdollisuus kotoutua, mukautua ja sulautua yksityishenkilönä ja saada myös tunnustus sulautumiselleen yksityishenkilönä, sekä sen mukainen kohtelu.
- Maahanmuuttajien kohtelun on perustuttava lakiin, ja lain on oltava kaikille sama. Jos jollekin ryhmälle syystä tai toisesta säädetään erityiskohtelu, sen on tapahduttava lain puitteissa, ja lain on oltava valvottavissa.
- Se, että Ahmed on kusipää, tarkoittaa, että Ahmed on kusipää. Se ei tarkoita, että kaikki maahanmuuttajat ovat kusipäitä, eikä se tarkoita, että Ahmed on sorrettu ja alistettu ressukka. Se tarkoittaa, että Ahmed on kusipää, piste.
Ja lisätään vielä se, että minkäänlaisille rasistisille ennakkoluuloille ei puhtaasti lakiteknisistä syistä voida antaa lain voimaa. Se, mitä voidaan tehdä, on kieltää esim. muslimimaista tapahtuva maahanmuutto kokonaan.
VastaaPoistaOmasta mielestäni voitaisiin esimerkiksi turvapaikkamenettely lakkauttaa kokonaan, jos sitä väärinkäytetään niin paljon siirtolaisuustarkoituksiin kuin väitetään, ja asettaa vuosittainen siirtolaisuuskiintiö, jolloin aidoilla turvapaikkasyillä (jos kohta muillakin syillä) voitaisiin päästä eteenpäin siirtolaisuusjonossa.
Mä puhuinkin tiedostuksen tasosta ja yksilön siveellisestä kelvollisuudesta, joka siitä seuraa, en faktisesta maahanmuuton sallimisesta tai kieltämisestä.
VastaaPoistaEn mä noista asiapointeista sinänsä eri mieltä ole, pari juttua vain lisäisin, mutta niistä toiste.
Koska lännelläkin on ydinasearsenaali, Venäjä ei voi käyttää ydinasearsenaaliaan länttä vastaan millään tavalla, ellei se tavoittele molemminpuolista täydellistä tuhoutumista.
VastaaPoistaVenäjällä ei ole länttä vastaan mitään muuta keinoa kuin uhkaaminen energiaraaka-aineidensa myynnillä muille. Länsi on kuitenkin niin iso asiakas - noin 800 miljoonaa maailman vauraimpien teollisuusvaltioiden asukasta, että toteuttamalla sellaisen uhkauksen, Venäjän valtiontalous menisi täysin kuralle. Venäjän ja lännen riippuvuus toisistaan on siis molemminpuolista.
Toinen juttu on, että fossiilisten polttoaineiden kallistuminen ja hiilidioksidipäästökauppa tekevät ydinvoimasta pian niin ylivoimaisen kannattavan, että sitäkin kautta länsimaiden energiahuollon riippuvuus öljystä ja kaasusta vähenee.
Kolmas juttu on, että teknologinen singulariteetti on joka tapauksessa hyvin todennäköisesti edessä todennäköisesti alle 100 vuoden kuluessa. Koska singulariteetti merkitsee, että homo sapiensin kausi planeetan herrana loppuu, kysymykset jostain Venäjän nousemisesta uudestaan supervallaksi tai edes islamin noususta ovat noin pitkällä aikavälillä merkitysettömiä. Islamin uhassa Euroopan kannalta on kyse joukkotuhoasein tehtävien terroritekojen uhasta tai heidän väestöosuutensa kasvamisesta seuraavan 50 vuoden kuluessa, että heillä on mahdollisuus tuhota yhteiskuntarauha.
Kauhun tasapainon vuoksi on itsestään selvää, että mikä tahansa valtio, jolla on riittävä määrä strategisia ydinaseita, voi esittää ultimaatumeita kenelle tahansa, ja ne otetaan vakavasti. Vastapuoli kun ei tiedä, miten pitkälle hulluuteen asti toinen olisi valmis menemään. Mitä vähemmän kehittynyt yhteiskunta uhkailee, sitä vakavammin uhkaukset on tapana ottaa. Se on yksi syy monien muiden joukossa siihen, miksi Iraninkin mahdollista ei-strategistakin ydinasetta pelätään: länsimaita alkeellisemmalla yhteiskunnalla käyttökynnys voi olla matalampi.
VastaaPoistaHistorian pitkän kehityksen valossa teknologinen singulariteetti kehityksen merkittävänä muuttajana on lähinnä toiveikasta metafysiikkaa. Absoluuttisesti kehitys on ollut nopeaa jo monta vuosikymmentä, mutta suhteessa kapeneviin resursseihin vauhti ei näytä enää kovin vaikuttavalta globaalissa mittakaavassa.
Suuria muutoksia voi olla luvassa, mutta enemmänkin luonnonvarojen hupenemisen ja vastaavien vaikutusten aiheuttaman taantuman myötä. Nämä muutokset voivat olla absoluuttisenkin teknologisen kehityksen ylläpitämiselle kriittisempiä kuin suurehko sota. Ihmisen keinot hallita maapalloa varmasti vähenevät, mutta se tullee johtumaan taantumasta eikä edistyksestä. Yhä ratkaisevampaan osaan nousevat uudelleen todelliset pitkän keston ilmiöt, kuten luonnonolot. Taantumassa ihmisen selviämisellä ja perinteisillä resurssienjakokeinoilla, kuten suurvaltapolitiikalla, on huomattava merkitys.
Millä perusteella voidaan väittää, että kehitys olisi viime aikoina hidastunut?
VastaaPoistaHistorian pitkän kehityksen valossa teknologinen singulariteetti kehityksen merkittävänä muuttajana on lähinnä toiveikasta metafysiikkaa.
VastaaPoistaPäinvastoin. Teknologisen kehityksen eksponentiaalinen nopeutuminen on historiallinen fakta.
Absoluuttisesti kehitys on ollut nopeaa jo monta vuosikymmentä, mutta suhteessa kapeneviin resursseihin vauhti ei näytä enää kovin vaikuttavalta globaalissa mittakaavassa.
Informaatioteknologian kehittymistä eivät rajoita kerrassaan minkäänlaiset fysikaaliset rajoitukset vielä hyvin pitkään aikaan. Jostain luin, että fyysikot olivat laskeneet kilon mötikällä ainetta voitavan suorittaa 10^50 laskuoperaatiota sekunnissa ennenkuin kovat nykyään tunnettujen luonnonlakien mukaiset fysikaaliset rajat tulevat vastaan. Nykyinen raa'an laskentatehon tuplaantumisnopeus voisi siis jatkua seuraavat 600 vuotta.
Laskentatehon hinnan puolittumisnopeus on jatkunut lähes häiriöttä huolimatta monista paradigmanmuutoksista viimeisen vuosisadan aikana. On ihan turha kuvitella, että se loppuu, kun puolijohde-elektroniikan rajat tulevat vastaan. Meidän perspektiivistämme "tapahtumahorisontin" tuolla puolella ollaan varmasti viimeistään jo silloin, kun älyllinen elämä muuttaa nykyisestä luonnon muovaamasta ihan muihin substraatteihin. Nykyistä paljon sofistikoituneemman älyllisen elämän kannalta nykyisen sivilisaation energian ja raaka-aineiden kulutuksesta vain häviävän pieni osa on tarpeellista. Älyllinen elämä planeetallamme vapautuu biologian kahleista täydellisesti alle 200 vuodessa.
Lyhyellä aikavälillä, länsimaisessa kontekstissa tarkasteltuna ja sopivasti valistushenkisen ideologian läpi katsottuna teknologinen kehitys voi saada historian näyttämään lineaariselta. Laajassa mittakaavassa historia ei ole kovinkaan suoraviivainen, vaan koostuu vuorottelevista kehityksen ja taantuman kausista. Pienemmässä mittakaavassa tämä on – kuten aiemmin kirjoitin – nähtävissä vanhojen sekä alueeltaan ja väestöltään suurten valtakuntien kuten Kiinan ja Venäjän kohdalla.
VastaaPoistaTeknillinen kehitys voi absoluuttisesti tarkasteltuna olla joillakin aloilla nopeaa. Suhteellisesti ei. Kirjoittaessani kapenevista resursseista tarkoitin teknologian hyödyntämisen kontekstia enkä niinkään sitä, miten paljon resursseja on käytettävissä teknologian kehittämiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että planeetallamme on alueita, joilla vähäisinkin resurssein kehitettävissä olevasta informaatioteknologiasta ei kyetä hyötymään kovinkaan merkittävästi. Oletetaan, että vaikkapa joku IBM:n eServer –tyyppinen moniprosessorijärjestelmä (malli oli hatusta vedetty; en ole varma edustavatko nuo edelleen huippua) rakennetaan vaikka Sudanin pohjoisosiin helpottamaan sikäläisten elämää. Paikalliset olosuhteet ovat sen verran ankarat, että laskentatehon hedelmien hyödyntäminen taitaa jäädä aika pinnalliseksi. Ilmastonmuutos, joukkotuhoaseet ja muut joka välissä esiin otettavat seikat puuduttavat kuulijansa, mutta siitä ei päästä mihinkään, että ne ovat juuri niitä asioita, jotka kaventavat kehityksen hedelmistä nauttimisen mahdollisuuksia.
Oma näkemykseni on se, että kapenevat resurssit lisäävät lähinnä kysymyksiä resurssien jakamisesta enemmän kuin tuottavat innovatiivisuutta ongelmien voittamiseen. Teknologiaa toki kehitetään ja käytetään hyväksi, mutta niin tehdään ensisijaisesti resurssien varmistamiseksi itselle. Paradoksi on se, että resurssien saannin varmistamisessa ei säästellä resursseja, ja tässä on kokonaisvaltaisen taantuman siemen.
Mitä tulee siihen, että ”äly” mahdollisesti joskus vapautetaan ihmisen biologian rajoitteista, ei ole historiassa sen suurempi asia kuin että ”voima” on vapautettu ihmisen biologian rajoitteista nykyihmisrodun sangen varhaisissa kehitysvaiheissa. Ihmisten enemmistöllä tuskin on mitään mielenkiintoa luopua asemastaan planeetan valtiaana niin kauan kuin on varmistettavana itselle ja omalle viiteryhmälle edullisia resursseja. Siksi ihminen tulee pitämään tekniikan oman valtansa alla, vaikka laskentateho, tuhovoima tai mikä tahansa ihmisen keksintö ylittäisi tai olisi jo aikaa sitten ylittänyt moninkertaisesti sen, mihin ihminen itse kykenee.